Sebastian X

Sebastian X

Oli kulunut kahdeksan kuukautta siitä, kun mä tapasin Sebastianin. Me oltiin kasvettu yhteen ja oltiin onnellisia keskenämme. Sebastian lauloi bändissä nimeltä Smuut. Bändi oli saanut menestystä rockin SM-kisoissa, missä ne sijoittuivat toiseksi. Niillä oli yhdeksän biisiä kasassa ja sen lisäksi ne soittivat coverina Metallicaa, Guns´n Rosesia ja Alice Cooperia. Sebastian taipui rokkiin ja heavyyn hyvin, mutta otti sen vapaa-ajalla takaisin ja kuunteli klassista musiikkia. Paikallinen radio soitti niiden omaa biisiä Creative. Sebastian sanoi, että ei halunnut ammattilaiseksi ja moni muu bändissä oli samaa mieltä. Oli turvallisempaa opiskella ensin ja miettiä ammattilaisen uraa vasta valmistumisen jälkeen.

Mä olin aloittanut karatetreenit uudestaan. Mulla oli jo ruskea vyö ja mä tähtäsin mustaan vyöhön ennen joulua. Siihen mä lopettaisin, koska väkivalta ei vaan jotenkin sopinut mulle.


Sebastian ja mä oltiin juostu läpi talven. Mä olin hieman vakaammalla pohjalla liikunnassa, kuin Sebastian. Me käytiin myös salilla kolme kertaa viikossa. Mä opastin Sebastiania liikunnallisella puolella ja Sebastian opetti mua laulamaan. Mä opin laulamaan yhden kotimaisen biisin melkoisen puhtaasti. Sebastian puolestaan sai haluamaansa lihaskuntoa ja kestävyyttä. Se pomppi usein lavalla mikin kanssa melkoisen villisti. Ja olihan meilla tavoitekin, puolimaraton kesäkuussa.

Sebastianin vanhemmat olivat antaneet periksi. Ne tarkastivat edelleen Sebastianin läksyt ja jostain syystä Sebastian piti siitä. Kyttääminen ja homopuheet olivat puolestaan jääneet kokonaan pois. Meidän vanhemmat viettivät aikaa yhdessä parin viikon välein ja viihtyivät toistensa seurassa hyvin.

Seksi meidän välillä kukoisti ja me harrastettiin sitä aina, kun mahdollista. Sebastian kantoi välillä kameraa mukana ja kuvasi meidän sessiot. Niitä oli mukava katsella silloin tällöin.

Mä olin matkalla koululle, missä Smuut esiintyi. Konsertin jälkeen olisi koulun disko, mutta sinne me tuskin jäätäisiin. Mä olin myöhässä ja tiesin sen. Toisaalta mä olin nähnyt Smuutin setin jo moneen kertaan, eikä mun tarvinnut olla paikalla alusta loppuun. Mä livahdin saliin puoli tuntia myöhässä.

Lavan eteen oli kerääntynyt fanijoukko ja mä jättäydyin vähän taaemmaksi. Mua huvitti Sebastian, se nimittäin oli jättänyt kengät pois ja luisteli lavalla sukkasillaan. Se pyyhki hikeä ja nauroi biisien välissä.

Mä siirryin lavan oikeaan kulmaan kuuntelemaan. Sebastian huomasi mut ja iski silmää. Myös Tiina huomasi mut ja heitti rumpukapulalla kohti. Sen sihti oli huono, kapula meni metrin ohi ja joku onnekas fani sai sen.
” Hyvää iltaa diskolaiset. Mikä on meininki?” Sebastian veisteli. Se sai yleisön mylvimään. Sata innokasta fania oli aika paljon bändille.
” Okei, nyt on toivekappaleiden aika. Me soitetaan vain yksi toivekappale, koska aika alkaa tulla täyteen.” Sebastian sanoi. Bändin kitaristi aloitti soittamaan.
” Paradice city!” Sebastian kiljahti mikrofoniin. Tiina liittyi mukaan rummuilla. Pian biisi oli täydessä vauhdissa. Sebastian ei mokannut kertaakaan. Mä huomasin, että kyseessä oli hieman muokattu versio Guns´n Rosesin biisistä. Yleisöön se upposi ja meno oli mahtava. Mä siirryin lähemmäs ulko-ovea jo valmiiksi. Me oltiin sovittu Sebastianin kanssa, että lähdettäisiin suoraan meille konsertista ja illalla me mentäisiin Tiinalle. Sebastian tulikin pian.
” Moi Joona, oliko jo ikävä?” Se lipsautti ja nosti käden suulleen, kun tajusi, mitä oli sanonut.
” Hyvin te veditte, mennäänkö saman tien.” Mä sanoin.
” Jep, mennään vaan.” Sebastian vastasi.

Ulkona mä olin vähällä mokata, kun hain Sebastianin kättä omaani. Mä otin kaksi askelta sivuun, etten tekisi enää virheitä. Oli vielä valoisaa ja melkoisen lämmintä. Kevät oli parhaimmillaan. Mä huomasin, että Sebastian oli meikattu. Sillä oli pikimustat kulmakarvat ja ripset. Sen naama oli melkein valkoinen puuterista. Mä nautin ja ehdin nauttia vielä hetken ja sitten ongelma ilmestyi. Me ehdittiin koulun portista ulos, kun joku huhuili Sebastiania nimeltä. Mä käännyin katsomaan ja näin mustatukkaisen pojan, joka tuli meitä kohti.
” Antti…” Sebastianin sanoi kuiskaten.
” Mä tulin moikkaamaan, kun susta ei kuulunut mitään. Sun puhelinnumeroa ei saanut mistään ja sun äiti sitten lopulta kertoi missä sä olet. Sain mä sun numeronkin siltä.” Antti sanoi. Se tunki itsensä ihan lähelle Sebastiania ja halasi väkisin. Mä näin hämmennyksen Sebastianin naamalta. Se katsoi mua ja työnsi Antin kauemmaksi.
” Mennäänpä vähän juttelemaan. Mulla on hotellihuone tässä lähellä. Mennään vaikka aluksi hotellin kahvioon, mä tarjoan sulle mitä sä ikinä haluat.” Antti jatkoi. Se ei ollut huomaavinaankaan mua.
” Mä en halua sun kanssa mihinkään. Voisit jo jättää mut rauhaan.” Sebastian sanoi.
” En mä voi. Mennään nyt juttelemaan, niin sä tajuat, että mä olen sun paras ystävä. Mä tiedän susta kaiken…” Antti sanoi ja otti Sebastiania käsivarresta

5

509

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiinni. Sebastian katsoi muhun. Mä olin ihan jäässä, en saanut sanaa suustani.
      ” Hyvä on, mä juttelen sun kanssa hetken sillä ehdolla, että sä lähdet takaisin Ouluun tänään.” Sebastian sanoi.
      ” Sä et määrää. Mennään nyt.” Antti sanoi ja tarttui Sebastiania hihasta. Mä olin jo menossa väliin, kun Sebastian riuhtaisi itsensä irti ja tuli mun luokse.
      ” Mä soitan sulle kohta. Avaa linja, mutta älä sano mitään.” Sebastian sanoi. Mä huomasin, että sillä oli hätä. Se pelkäsi Anttia. Mä en ehtinyt sanoa mitään, kun se meni jo. Mä katsoin niitten perään seuraavaan kulmaan saakka ja lähdin sitten liikkeelle. Mä tiesin, mihin hotelliin ne olivat menossa. Mun puhelin soi kymmenen minuutin kuluttua. Sebastian ei sanonut mitään, mutta äänistä päätellen se oli vessassa. Ovi kolahti ja sitten kuului askeleita.
      ” Sinäpä nopea olit. Mutta nyt asiaan. Mä olen päättänyt, että sä saat olla mun poikaystävä. Susta saattaa tuntua siltä, että sulla ei ole tunteita mua kohtaan, mutta mä tiedän paremmin. Sä kiellät tunteesi. Mä olen miettinyt tätä kauan ja tiedän, että olen oikeassa.” Antin ääni sanoi. Mun läpi kulki kylmät väreet. Sen täytyi olla täysi mielipuoli tuossa roolissaan.
      ” Antti kiltti, mä seurustelen tytön kanssa. Sen nimi on Tiina ja me soitetaan samassa bändissä. Meillä oli silloin kiva kesä, mutta sä olet väärässä, mulla ei ole tunteita sua kohtaan.” Sebastian selitti rauhallisesti. Mä olin ylpeä Sebastianista. Se valehteli todella sujuvasti ja pyrki ratkaisemaan tilanteen heti.
      ” Hevon paskat. Mä tiedän, että sä haluat mua. Mä voin todistaa sen tuolla huoneessa. Annan sulle taas kerran kunnolla munaa, niin muistat miten mun kanssa käyttäydytään. Toi sun meikki saa mut kiimaiseksi. Sä haluat olla mun tyttö. Mä voin tarjota sulle rikkaan elämän. Mun vanhemmat on niin rikkaita, että ne voi ostaa meille oman talon. Mä käyn töissä ja sä pidät huolen siivoamisesta ja ruoan laitosta. Sen lisäksi sä tyydytät mut seksuaalisesti kerran päivässä.” Antti jatkoi. Mä olin tyrmistynyt siitä mitä mä kuulin. Antti tosiaan oli mielipuoli.
      ” Antti sä tarvitset apua… Mä en voi auttaa sua…” Sebastian sanoi. Mä kuulin, että se itki. Se riitti, mä katkaisin linjan ja juoksin hotellin kahvioon. Mä näin itkevän Sebastianin ja Antin selän.
      ” Kuules jätkä sun peli riitti nyt. Sä lähdet nyt kotimatkalle. Sebastian, katso seuraava Oulun juna, me käydään sillä välin maksamassa tämän kaverin hotellilasku.” Mä jyrisin vihaisena. Mulla ei ollut aikomustakaan päästää Anttia silmistäni tässä kaupungissa. Mä repäisin sen käsivarresta pystyyn semmoisella voimalla, että sen tuoli kaatui. Sitten me mentiinkin jo kohti respaa.
      ” Tämä kaveri haluaa maksaa.” Mä ilmoitin respan takana olevalle naiselle.
      ” Selvä, saisinko huoneenne numeron?” Nainen vastasi.
      ” 401. Baarikaapista on otettu kaksi kokista ja viski.” Antti sanoi yllättävän säyseällä äänellä. Mä tarkkailin sitä hetken. Antti ei ollut mitenkään epämiellyttävän näköinen ja sen puhetta oli mukava kuunnella, kun se oli asiallinen. Jätkä hämäsi huolella. Mä päästin siitä irti ja oletin, että se oli tajunnut, kuka täällä määräsi. Antti maksoi laskunsa ja me lähdettiin kohti kahviota. Mä olin päättänyt, että saattaisin Antin junaan.

      • Sebastian istui edelleen samalla tuolilla. Se katsoi mua ja sanoi:
        ” Viimeinen Oulun juna pysähtyy täällä yhdeksältä.”
        ” Me ehdimme siihen just. ” Mä vastasin.
        Mä luulin jo pahimman olevan ohitse, mutta sitten Antti rynnisti Sebastiania kohti. Se tarttui toisella kädellään Sebastiania kasvoista ja suuteli sitä. Mä tarrasin Antin takin kauluksesta ja vedin sen väkisin ulos kahviosta. Mua harmitti, kun en ehtinyt sanoa Sebastianille mitään. Mä pidin Anttia takinhihasta kiinni koko matkan juna-asemalle. Siellä se jatkoi mielettömiä puheitaan:
        ” Sebastian tarvitsee miehen! Minä, jos kuka tietää sen. Ymmärrätkö, että Sebastian on enemmän tyttö, kuin poika? Näithän itsekin, kuinka se oli meikannut. Sebastian tarvitsee mua ja psykologin apua.” Antti jauhoi. Mä katsoin sitä ja se oli ihan tosissaan.
        ” Sebastian on selväjärkisempi, kuin sinä osaat edes ajatella. Sinä et enää tähän kaupunkiin tule. Jos tulet, saat turpaasi.” Mä uhkasin Anttia.
        Antti vaikeni. Se katsoi mua ja rupesi hymyilemään. Se näytti normaalilta nuorelta mustassa nahkatakissaan ja farkuissa.
        ” Sä taidat olla sen henkivartija. Samaa sakkia saatana, heti kun bändi pärjää, palkataan henkivartija. Sä et saa tavata Sebastiania enää ikinä.” Antti selitti.
        Mä en vastannut. Juna tuli kymmenen minuuttia ennen lähtöaikaa paikalle. Antti yritti pistää hanttiin, kun mä vedin sitä perässäni junaan. Silloin mulla leimahti. Mä riuhtaisin sen mun eteen ja potkaisin täysillä persaukseen.
        ” Sä sait just potkut. Häivy!” Mä sähisin sille.

        Lopulta Antti meni junaan. Mä katsoin, että se istui paikallaan siihen saakka, kun juna lähti liikkeelle. Mä huokaisin helpotuksesta ja lähdin kävelemään kohti hotellia. Viilenevä ilma sai mut rauhoittumaan. Antin puheissa ei kerta kaikkiaan ollut mitään järkeä. Mä myönsin, että pelkäsin Anttia, vaikka olisinkin sen tappelussa voittanut.

        Sebastian ei ollut enää hotellin kahviossa. Mulla meni hetki tajuta, että ei se tietenkään sinne jäisi odottelemaan turhaan. Mä soitin Sebastianille ja se vastasi heti:
        ” Moi Joona! Lähtikö Antti?” Se uteli.
        ” Lähti. Hitto, mikä sekopää, huh, huh…” Mä vastasin.
        ” Mä pelästyin sitä ihan oikeasti. Se on mennyt pahemmaksi.” Sebastian sanoi.
        ”Mä tulen nyt sinne, se on ohi. Mietitään yhdessä mitä tehdään tämän jälkeen. Sun pitää rauhoittua.” Mä sanoin.
        ” Okei, nähdään kohta.” Sebastian vastasi.

        Tilanne oli muuttunut, mäkin tajusin sen. Mä en edes yrittänyt löytää Antista mitään hyvää. Se oli häirikkö, joka piti häätää. Mä kävelin vielä muutaman kilometrin Tiinalle ja tunsin ajatukseni selkeiksi. Mä olisin Sebastianin rinnalla alusta loppuun saakka.
        Kun mä pääsin Tiinalle, siellä selviteltiin jo asiaa. Sebastian oli hermostunut ja kertoi avoimesti tuntemuksistaan. Mua harmitti, että sen hienoksi tarkoitettu ilta oli mennyt niin pahasti pieleen.
        ” Se hullu saattaa pilata kaiken, se on jo puhunut mun äidin kanssa… Mitä sitten tapahtuu, jos se kertoo kaiken?” Sebastian sanoi väsyneellä äänellä. Mä ymmärsin ja kerrankin mun kaali leikkasi heti.
        ” Jos meidän pitää mennä niin pitkälle, niin kerrotaan totuus. Antti on rakastunut suhun, mutta sä et ole siihen. Se ahdistelee sua, vaikka sulla ei ole mitään annettavaa sille.” Mä sanoin. Sebastian mietti hetken ja nosti sitten peukalon pystyyn.
        ” Mä teen sen mielelläni, jos mun on pakko.” Sebastian sanoi. Mä huomasin, että Sebastianin kasvoilla oli jotenkin harras ilme. Se oli päättäväinen ja varma. Pelko oli tiessään.


      • emil.laine kirjoitti:

        Sebastian istui edelleen samalla tuolilla. Se katsoi mua ja sanoi:
        ” Viimeinen Oulun juna pysähtyy täällä yhdeksältä.”
        ” Me ehdimme siihen just. ” Mä vastasin.
        Mä luulin jo pahimman olevan ohitse, mutta sitten Antti rynnisti Sebastiania kohti. Se tarttui toisella kädellään Sebastiania kasvoista ja suuteli sitä. Mä tarrasin Antin takin kauluksesta ja vedin sen väkisin ulos kahviosta. Mua harmitti, kun en ehtinyt sanoa Sebastianille mitään. Mä pidin Anttia takinhihasta kiinni koko matkan juna-asemalle. Siellä se jatkoi mielettömiä puheitaan:
        ” Sebastian tarvitsee miehen! Minä, jos kuka tietää sen. Ymmärrätkö, että Sebastian on enemmän tyttö, kuin poika? Näithän itsekin, kuinka se oli meikannut. Sebastian tarvitsee mua ja psykologin apua.” Antti jauhoi. Mä katsoin sitä ja se oli ihan tosissaan.
        ” Sebastian on selväjärkisempi, kuin sinä osaat edes ajatella. Sinä et enää tähän kaupunkiin tule. Jos tulet, saat turpaasi.” Mä uhkasin Anttia.
        Antti vaikeni. Se katsoi mua ja rupesi hymyilemään. Se näytti normaalilta nuorelta mustassa nahkatakissaan ja farkuissa.
        ” Sä taidat olla sen henkivartija. Samaa sakkia saatana, heti kun bändi pärjää, palkataan henkivartija. Sä et saa tavata Sebastiania enää ikinä.” Antti selitti.
        Mä en vastannut. Juna tuli kymmenen minuuttia ennen lähtöaikaa paikalle. Antti yritti pistää hanttiin, kun mä vedin sitä perässäni junaan. Silloin mulla leimahti. Mä riuhtaisin sen mun eteen ja potkaisin täysillä persaukseen.
        ” Sä sait just potkut. Häivy!” Mä sähisin sille.

        Lopulta Antti meni junaan. Mä katsoin, että se istui paikallaan siihen saakka, kun juna lähti liikkeelle. Mä huokaisin helpotuksesta ja lähdin kävelemään kohti hotellia. Viilenevä ilma sai mut rauhoittumaan. Antin puheissa ei kerta kaikkiaan ollut mitään järkeä. Mä myönsin, että pelkäsin Anttia, vaikka olisinkin sen tappelussa voittanut.

        Sebastian ei ollut enää hotellin kahviossa. Mulla meni hetki tajuta, että ei se tietenkään sinne jäisi odottelemaan turhaan. Mä soitin Sebastianille ja se vastasi heti:
        ” Moi Joona! Lähtikö Antti?” Se uteli.
        ” Lähti. Hitto, mikä sekopää, huh, huh…” Mä vastasin.
        ” Mä pelästyin sitä ihan oikeasti. Se on mennyt pahemmaksi.” Sebastian sanoi.
        ”Mä tulen nyt sinne, se on ohi. Mietitään yhdessä mitä tehdään tämän jälkeen. Sun pitää rauhoittua.” Mä sanoin.
        ” Okei, nähdään kohta.” Sebastian vastasi.

        Tilanne oli muuttunut, mäkin tajusin sen. Mä en edes yrittänyt löytää Antista mitään hyvää. Se oli häirikkö, joka piti häätää. Mä kävelin vielä muutaman kilometrin Tiinalle ja tunsin ajatukseni selkeiksi. Mä olisin Sebastianin rinnalla alusta loppuun saakka.
        Kun mä pääsin Tiinalle, siellä selviteltiin jo asiaa. Sebastian oli hermostunut ja kertoi avoimesti tuntemuksistaan. Mua harmitti, että sen hienoksi tarkoitettu ilta oli mennyt niin pahasti pieleen.
        ” Se hullu saattaa pilata kaiken, se on jo puhunut mun äidin kanssa… Mitä sitten tapahtuu, jos se kertoo kaiken?” Sebastian sanoi väsyneellä äänellä. Mä ymmärsin ja kerrankin mun kaali leikkasi heti.
        ” Jos meidän pitää mennä niin pitkälle, niin kerrotaan totuus. Antti on rakastunut suhun, mutta sä et ole siihen. Se ahdistelee sua, vaikka sulla ei ole mitään annettavaa sille.” Mä sanoin. Sebastian mietti hetken ja nosti sitten peukalon pystyyn.
        ” Mä teen sen mielelläni, jos mun on pakko.” Sebastian sanoi. Mä huomasin, että Sebastianin kasvoilla oli jotenkin harras ilme. Se oli päättäväinen ja varma. Pelko oli tiessään.

        ” Mä pelkäsin Anttia niin paljon, että mä rupesin itkemään. Mulla oli niin paha olo, kun mä tajusin sen olevan oikeasti sairas, enkä mä voinut tehdä mitään.” Sebastian sanoi. Mä ymmärsin, että Sebastianilla oli suuri sydän. Se ei halunnut kenellekään mitään pahaa. Sen sanat saivat Tiinan halaamaan sitä pitkään ja hartaasti.
        ” Sebastian, sä olet niin kultainen ukkeli…” Tiina kuiskasi sille.
        Mä en tiennyt, oliko mulla hyvä vai paha olo. Mä en tiennyt olinko mä toiminut oikein Antin kanssa, vai olisinko voinut tehdä jotain toisin. Tehty mikä tehty oli mun loppupäätelmä.
        ” Harmi kun sun meikit on poissa, mä olisin halunnut tarkastella sua meikit naamalla.” Mä höpötin. Tarkoitus oli keventää tunnelmaa ja vaihtaa aihetta.
        ” Saahan ne takaisin. Sun kannattaisi kanssa kokeilla. Mä taidankin kutsua muutaman kaverin mukaan kanssa.” Tiina sanoi.

        Mä höpisin Sebastianin kanssa kaikesta muusta, kuin Antista. Vaikka me molemmat ajateltiinkin Anttia, kumpikaan ei uhrannut enää sanaakaan sille. Sebastian jutteli, hymyili ja oli, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

        Tiina istutti mut ensimmäisenä tuoliin meikkausta varten. Mä esitin toiveeni hirviömeikistä, mutta se ei mennyt läpi. Mä jouduin istumaan vartin paikallani ja sitten mun meikki oli valmis. Mä kävin heti katsomassa, miltä mä näytin ja totesin, että musta oli tullut kaunis. Mä olin Joonanna, enemmän naisen, kuin miehen näköinen.

        Sebastian meikattiin myös. Se sai melkein samanlaisen meikin, kuin mulla oli, sillä erolla, että sen kulmakarvat ja silmäripset värjättiin uudestaan mustiksi. Me peilailtiin vessassa ja naureskeltiin toisillemme. Me oltiin, kuin naamiaisissa.

        Illan mittaan paikalle tuli lisää poikia tyttöystävineen. Kaikki pojat meikattiin ja tytöt saivat päähänsä leikkiä poikia. Ne pesivät meikkinsä pois naamaltaan ja piirsivät nenän alle viikset. Mä olin innoissani ja niin oli moni muukin. Ne olivat vaihtaribileet. Moni tyttö vierasti poikaystävänsä meikattuja kasvoja. Meillä oli tajuttoman hauskaa.

        Me päätettiin jäädä Tiinalle yöksi. Sebastian ilmoitti vanhemmilleen asiasta ja ne kiittivät tiedosta. Me oltiin melkoisen varmoja siitä, että Antti ei ollut tehnyt siellä pahaa vahinkoa. Tunnelma mun ja Sebastianin välillä oli tiivis. Sebastian halusi jo yhden aikaan mennä nukkumaan ja se sopi mulle. Sebastian halusi seksiä ja mulle sekin sopi. Me tehtiin se lusikka-asennossa ja ihan hiljaa, jotta kukaan ei kuulisi. Sebastian tuntui pieneltä, herkältä ja kuumalta mua vasten. Se ohjasi mun käden penikselleen juuri ennen, kuin siltä tuli. Mä laukesin hetkeä myöhemmin sen sisään. Mä ajattelin silloin, että mikään ei voisi viedä tätä onnea multa.


    • Sudden Depth

      Multa on loppunut jo ylisanat kesken, joten toistan: LISÄÄ!

    • Pieni pätkä tekstiä jäi puuttumaan :

      Sunnuntai toi mustia pilviä tullessaan. Kello oli kaksi iltapäivällä ja me oltiin juuri saavuttu Sebastianin kotiin. Me odoteltiin sen huoneessa sillä välin, kun päivällinen valmistui. Sebastian latoi koulukirjojaan pinoon. Ne olivat auki tehtävien kohdalta, jotta tarkastaminen olisi helppoa. Sen kännykkä piippasi saapuneen tekstiviestin merkiksi ja Sebastian nousi hakemaan puhelimensa yöpöydältä. Sebastianin kasvot valahtivat kalpeiksi, kun se luki saapuneen viestin. Se heitti puhelimen mulle. Mä luin viestin:

      ” Sä olet tapaillut sitä läskiä, vaikka mä kielsin. Mä tapan sut”
      Mä katsoin Sebastiania, joka seisoi edelleen paikallaan. Sen kasvot olivat ilmeettömät. Mä yritin miettiä, mitä me voitaisiin tehdä. Mun mieleen tuli rikosilmoitus, mikä olisi varmasti viisas veto. Sebastian oli samoilla linjoilla:
      ” Mä teen rikosilmoituksen heti, kun olen kertonut vanhemmilleni Antista.”

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä ihmettä

      Kaipaat hänessä
      Ikävä
      103
      1555
    2. Välillä käy mielessä

      olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.
      Ikävä
      78
      1194
    3. Mitä oikein

      Näet minussa? Kerro.
      Ikävä
      88
      1127
    4. Lopeta tuo mun kiusaaminen

      Ihan oikeasti. Lopeta tuo ja jätä mut rauhaan.
      Ikävä
      139
      1026
    5. Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta

      Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt
      Raamattu
      580
      985
    6. Mika Muranen juttu tänään

      Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras
      Sananvapaus
      1
      957
    7. Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."

      Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih
      Tv-sarjat
      8
      882
    8. Kotipissa loppuu

      Onneksi loppuu kotipizza, kivempi sotkamossa käydä pitzalla
      Kuhmo
      20
      870
    9. Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."

      Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum
      Tv-sarjat
      9
      714
    10. Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa

      On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida
      Kokkola
      8
      660
    Aihe