Turkuun ajetaan raitiotietä ilman kokonaisuunnittelua. Ei ole tehty ympäristövaikutusten arviointia, ei sosiaalistenvaikutusten arviointia, ei yleiskaavatasoista liikennesuunnitelmaa, ei kokonaiskustannusarviota ei edes käyttäjätutkimusta. Miksi nämä kaikki puuttuu ja silti vaahdotaan asiasta ?
Turun ratikkahanke on kestävänkehityksen vastainen ?
kukkahattufillaristi
61321
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ratikkahanke kariutui jo siihen kun kj. Määtän yleiskaavallinen - juuri raitiotieyhteydet huomioon ottanut - ns. keskusakselimalli hylättiin ja lähdettiin suosimaan suurten verorahojen toivossa herraskaista pientaloasutusta saarten kallioille.
Keskusakselimalli olisi tiennyt suunnitelmallista asutuksen sijoittamista kuvitelluiden raititielinjastojen pääsuuntien tuntumaan. Kyllä niille olisi mahtunut niin omakoti- kuin kerrostalotkin. Tärkeintä kuitenkin olisi ollut raitsikoiden käyttäjämäärät?
Yksi ongelmakohta lienee kuitenkin raitioteiden sijoittaminen keskustan katurakenteeseen kapeine autokaistoineen ja jyrkkine ahtaine kadunkulmineen, erityisesti Kauppatorin ympäristöön. Sinne kai kuitenkin ihmiset pyritään tavalla tai toisella saamaan?
Jos ei osaa ratikkaa linjata oikein kaupunkiin, jossa on ruutukaava, täytyy olla sokea. ;) Kaavoituksessa on toki tekemistä, mutta se liittyy lähinnä keskustan ruutukaava-alueen laajentamiseen.
Ongelma on kerrostalolähiöt. Onneksi ne on pääsääntöisesti tehty niin huonosti, ettei niitä tarvitse ottaa huomioon pitkäaikaista raitiovaunuinvestointia suunniteltaessa.
Raitiovaunu, ratikka, tram ja spåra on kevyt sekä edullinen raideliikennemuoto. Sen takia se soveltuu myös mm. tiiviivsti rakennettujen pientaloalueiden liittämiseen kaupunkien keskustoihin. Länsi-Euroopassa rakennetaan erilaisia kevyitä raideliikennemuotoja tällä hetkellä voimakkaasti.
Raskaita toteutuksia on tehty käytännössä vain olemassa olevan ratainfran varaan. Paikallisjunaliikenteen kannattavuus vaatii suunnitelmallista pientalokaavoitusta pitkin ratalinjaa.
eikö ratikasta tosiaankaan ole tehty ympäristövaikutusten arviointia? Ei voi olla totta ! Mennäänkö eteenpäin laittomasti ?
YVA:t ovat huuhaata ja veronmaksajien rahojen tuhlausta. Saat juuri sen vastauksen rahalla, jonka olet tilannut.
Heti varattava budjetista 8 miljoonaa että saadaan selvitykset tehtyä! Niin tärkeä ja kiireellinen asia että täytyy käyttää vain tuttuja hyväksi havaittuja konsulttitoimistoja ilman kilpailutusta!
Selvitykset on tehty. Nyt on aika rakentaa.
Perinteinen ratikka on jäykkä ja hidas kulkuväline. Se ruuhakauttaa kaiken muun liiketeen alleen. Uusiakin innovaatioita on olemassa pilvin pimein. Miksei niistä ole vertailutietoja? On kumipyörillä kulkevia, on lähes johdottomia ja kiskottomia ratikoita, jotka hyödyntävät akkuja, ja on ikivanha sovellus sähkökäyttöisestä joukkoliikennevälineestä joka soljuu kivasti muun liikenteen joukossa: trolleybussit! Miksi valita kaikkein epäkäytännöllisin, kallein ja eniten liikenneruuhkia ja melua aiheuttava raitiovaunu? En kässää.
ratikasta ei uskalleta tehdä ympäristövaikutesten arviointia, koska on todennäköistä, ettei tällä asukastiheydellä ole mahdollista tehdä ratikkaverkostoa.
Myös kaikki taloudelliset selvitykset puuttuvat.
Raitiotien arviointi ja kunnolliset selvitykset on vasta aloitettu. Alustavat arviot kannattavuudesta on olemassa. Yleissuunnitelma tehdään ensiksi.
Eikä toriparkistakaan tehty YVA:aa, vaikka se olisi voinut vaarantaa Engelin suunnitteleman ortodoksikirkon perustan.
YVA voidaan ihan hyvin tehdä, tosin lain mukaan ei liene pakollista.
Ketjun aloittaja ei ole yhtään perillä siitä, missä vaiheessa pikaraitiotie on. Ota nyt ensin asioista selvää.
YVA on varmasti pakollinen ratikkahankkeessa, onhan kysymyksessä koko kaupungin käsittävä liikenneratkaisu joka vaikuttaa kaikkeen kaupunki seudun suunnitteluun. Toriparkki on hyttysen ininän kokoinen asia kun verrataan ratikkahankkeeseen.
Ratikkahanke ei voi edetä myöskään ilman uutta yleiskaavaa, vaatihan ELY keskustan yleiskaavan tarkistamista ainoastaan yhdessä maanalaisessa pysäköintisuunnitelmassa.
Pikaratikasta puuttuu esim taloudelliset tarkastelut, ympäristövaikutusten arvioinnit jne. Toivottavasti hanke etenee asiaperusteisesti ilman tunteita.
Ortodoksikirkon perustus - samoinkuin kaikkien torin ympäristössä olevien muidenkin rakennusten perustukset - on tutkittu niin moneen otteeseen, ettei toriparkin rakentaminen tuo mitään uutta asiaan eikä perustusten kunnossapitoon. Siis: väärä toditus kukkahattutädiltä, taas?
Myös toriparkista on tehty tarpeen vaatimalla tarkkudella selvitys hankkeen vaikutuksista ympäristöön (YVA) alueen asemakaavaa valmisteltaessa. Nyt onkin kyse vain tehdyn YVA:n kattavuuden ja laajuuden riittävyydestä.
YVA tehdään aina kun kyseessä on hanke, jolla on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Vertailu tehdään usean eri vaihtoehdon kesken, mukana myös ns. nollavaihtoehto, mikä tarkoittaa sitä, että hanketta ei toteuteta.
Jo YVA:aa laadittaessa kuntalaisilla ja kaikilla, joiden etua ja elämää asia saattaa koskea on oikeus osallistua mahdollisine tietoineen hankkeen arviointiin.
Kuten nimikin sanoo, YVA ei varsinaisesti ota kantaa hankkeen rahoitukseen, vaan pääasiassa vain sen hyöty- ja haittavaikutuksiin ympäristöönsä. Tässä tapauksessa esimerkiksi raitiotien käytön haittavaikutukset muuhun liikenteeseen, melu- ja tärinähaitat ja rakentamisen aikaiset haitat jne.
Ongelmia on ilmeisesti tulossa mm. kiskojen sijoittamisessa ja mahduttamisessa kapeille kaduille ja niiden kulmiin, pikaraitiotien vaatimien omien kaistojen jopa tunnelien tai teiden alitusten tai ylitysten rakentamisessa, pysäkkijärjetelyissä (raitiotie ei koukkaa kuten bussit pysäkeilleen) raitiotien aiheuttamissa vaurioissa rakennuksille, ilmajohtojen tarkoituksenmukaisessa sijoittelussa ja ripustamisessa jne. jne... Ongelmista ei tulle puutetta.
toriparkki on vain pieni täplä kaupunkirakenteesta kun puhutaan pikaratikan vaikutuksista. On aivan eri asia tutkia torin ympäristöä 300 metrin säteellä kuin selvittää kaupunkirakenteen muuttumista.
Yleiskaava tarkastelu äkkiä liikkeelle ja taloudelliset laskelmat ja tekniset tarkastelut työn alle jotta vältytään valituksilta.
Avoimuus taloudellissa tarkasteluissa edistäisi hanketta ja veisi keskustelua oikeaan suuntaan
Toriparkista ei ole YVA:aa tehty. Piste. Eikä edes riittäviä selvityksiä, koska KHO. korkein hallinto-oikeus, hylkäsi asemakaavan juuri siksi.
"Lausunnossa on myös kuvattu
eräiden torin laidalla olevien rakennusten perustamistapoja ja todettu,
että rakennukset, joiden perustuksiin suunnitellulla toripysäköinnillä voi-
si olla suurin haitallinen vaikutus orsiveden tai pohjaveden pinnan laske-
misen myötä ovat ortodoksinen kirkko, joka on perustettu saven varaan
kylmäkivimuurilla, Apteekin talo, joka on perustettu puisilla koheesio-
paaluilla, Ålandsbankenin talo, joka on perustettu hirsiarinalla ja Kaup-
piaskatu 9 a, joka on perustettu puisilla tukipaaluilla.
--
Sitä vastoin edellä selostettujen lausuntojen ja selvitysten perusteella ei
voida varmistua siitä, että asemakaavan muutoksen mahdollistama ra-
kentaminen olisi kaikilta osiltaan turvallisesti toteutettavissa siltä osin
kuin kysymys on maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen (ma-LPY-1)
rakentamisesta Yliopistonkadun läheisyydessä sijaitsevan torinosan alle,
maanalaisen tilan (ma-1) rakentamisesta Yliopistonkadun alle sekä Yli-
opistonkadulta pysäköintilaitokseen johtavan ajoluiskan rakentamisesta.
Kysymyksessä olevan alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee saven
varaan kylmäkivimuurilla perustettu ortodoksinen kirkko."
Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla toriparkki hylättiin.
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
Antopäivä
24.10.2011
1 (38)
Taltionumero
3042
Diaarinumerot
1587/1/10 ja
1608/1/10
Kumma juttu jotta muualla Euroopassa, jopa pohjolassa, kuten Bergenissä nuo pikaraitiotiet on saatu kannattamaan ja rakennettua sekä toimimaan, mutta Turussa ei siihen uskota. Teknologiausko näyttää loppuvan heti, jos kyse on joukkoliikenteestä...
Ja samaa mieltä olen, että asia pitää kunnolla selvittää ja suunnitella ja arvioida. Mutta täällä jotkut "asiantuntijat" lyttäävät ilman faktoja, mutu-pohjalta, ennen kuin on edes selvitetty.
Eivät taida olla ihan ruudinkeksijöitä insinööritieteiden alalla siellä KHO:ssa?
Vaikka toriparkkia ei tehtäisikään kaikki mainitut rakennukset ovat jo nyt vaarassa. Pohjaveden korkeuteen ovat jo radikaalisti vaikuttaneet sekä viemäröinti, maanalainen infra mm. kaukolämpöputkistojen asennus että katujen asfaltointi. Monet Kauppatoin ympäristön talot ovatkin jo joutunet varautumaan perustustensa korjaamiseen tai ainakin seuraamiseen ja veden pinnan muutosten aiheuttamiin toimiin. Esimekiksi Ruotsalainen teatteri on jo vuosikymmeniä huolehtinut pohjaveden korkeuden muutoksien vaikutuksista mm. maanalaisin seinämin.
Toisaalta pohjaveden muutokset toriparkin rakentamisen johdosta on helppo estää monellakin tavalla. Maanalainen halli tietenkin voidaan rakentaa vesitiiviiksi. Miten se silloin vaikuttaa pohjaveden korkeuteen? Voisivat varmaan juristit kertoa? Tietenkin maananalaisen hallin rakentaminen tapahtuu aina savivelliin lyötyjen teräsponttiseinien sisällä, mikä tarkoittaa, ettei silloinkaan pohjavesiolosuhteisiin kosketa. Seinät voidaan myös jättää paikoilleen estämään pohja- ja orsivesien muutoksia, jolloin maanalaisen tilan ei tarvitse edes olla vesitiivis.
En ole löytänyt Bergenin selvitystä hankkeen kokonaiskustannuksista enkä kannattavuuslaskelmia. Jos joku tietäämistä ne löytyis niin oisin kiitollinen linkistä.
Niinhän sinä luulet, että tiiviiksi tehdään... kukaan ei ole niin viisas kuin insinööri, niin kuin Myllysillankin mitoittajat. Usko on kova kaikenlaiseen, mutta kuka vastaa kun sillat romahtaa tai talot vajoavat?
Ymmärtääkseni KHO:ssa on asiantuntijatuomareita tai ainakin voivat konsultoida. Ja sitä paitsi hehän ottivat vaan kantaa siihen, että selvitykset eivät ole riittäviä.
Helsingintien varrellakin talot vajoavat, kun Kupittaan saveen koskettiin. Sitä ennen eivät vajonneet.
Bergenin bybanet -sivusto:
http://www.bybanen.no/
Täältä löytyy kustannukset yms. selvitykset:
http://www3.bergen.kommune.no/bybane_/ekstern/bybanen_gml/
Bybanen har en styringsramme på 1,64 milliard kroner og et budsjettramme på 1,8 milliard kroner i St. prp. nr 75.
Figuren til høyre viser utviklingen av investeringskostnader for bybane mellom Sentrum - Nesttun over de siste 6 år.
Kun katselen Bergenin laskelmia, niin tulkintani mukaan hanke ei ole ollut ainakaan vielä kannattava investointikustannuksiin nähden. Ei näillä laskelmilla kyllä voittoa tuota ei edes 0 tulosta ole näkyvissä kun huomioidaan pääomakustannukset. linkistä ei myöskään löydy vertailevia laskelmia esim. bussiliikenteeseen.
no jos on öljyä niin eihän hinnalla ole väliä
Läpä läpä.
Myllysiltakin hajosi rakennusvirheen vuoksi, ei suunnitteluvirheen vuoksi.
Duunarit ne hommat aina ryssii, kun eivät tee kuten on suunniteltu.
Myllysilta hajosi suunnitteluvirheeseen. Tehtiin maailman hienoin silta - tai ainakin Suomen. Kopioitiin joku amerikkalainen konstruktio ottamatta huomioon maaperää. Suunnittelija olikin helsinkiläinen vihreiden kansanedustaja!
Raitiovaunuhankekkin voidaan tyriä samalla tavalla. Lähdetään tekemään maailman parasta raitiovaunua. Helsinkiläisethän maksavat par'aikaa laskua liian hienoiksi speksatuista vaunuista! Pitää hyväksyä vain edullista ja toimivaa tekniikkaa.
Mikä suunnitteluvirhe se on että vaijereiden benointi oli tehty todella huonosti?
Rakentajien virhe, ei suunnittelijan.
Ingenjör Åjanen kertoo oman näkemyksensä: ensin vaihdetaan torikivien järjestystä, sitten vasta aletaan rakentaa niitten alle kaksikerroksista pysäköintilaitosta, näin maalaispöydät voivat olla torilla keskeytymättä ja kukkahattutäditkin tyytyväisiä itseensä.
Ketään ei ole niin viisas kuin insinööri.
Helsingin seutu suunnittelee ns. jokerilinjaa. Ihmettelen miksei sitä tehdä raiteille ? Onko taloudellisetlaskelmat tehty väärin ??
Täytynee todeta, että Turun keskustassa autopaikat ovat kiven alla...
Raitiovaunu vouhotuksen voi hyvin lopettaa:Ei ole riittävästi käyttäjiä, investointina älyttömän kallis, kun kaikki joudutaan tekemään uusiksi, hankkeelle ei löydy maksajia edes Turkulaisista, puhumattakaan naapuri kaupungeista. Raiteet eivät mahdu kaduillemme ja ruuhkauttavat kaiken liikenteen. Kiskoliikenne tärisyttää talomme hajalle, samoin putkistot kiskojen alla. Raitiovaunussa on hankalaa kuljettaa tavaroita, tarvitaan kuitenkin yksityisautoa.
Minulla kuten puolella kaupunkilaisista on työsuhdeauto, enkä suostu luopumaan siitä ja kun maksan autoetumaksua ajan myös sillä. Varmaankin seuraava auto on hybridi, mahdollisesti pistokesellainen, menee saasteettomasti halvalla, pienemmillä päästöillä kuin kolisevat raitiovaunut.
Kumipyörat kun ei kolise ja voidaan ajella yhteisillä kaduilla missä tahansa.
Turussa ei mitään ruuhkia ole, koskaan ei tarvitse viittä minuuttia pidempään odottaa. Hyvin mahtuu liikkumaan, Pariisit ym. ovat sitten erikseen.
Vihreät rosvot tuomiolle yrityksestä kaataa kustannukset autoilijoiden maksettavaksi.
Jokeri on jo olemassa. Sitä käytetään niin paljon, että linjaa ollaan muuttamassa pikaraitiotieksi, koska se on edullisempi nykyisellä käyttäjämäärällä.
Aika moni on todennut, että väliaikainen bussijokeri jää vain muutaman vuoden ikäseksi ja tulee olemaan tyypillinen julkisen liikenteen hukkainvestointi.
Sitähän tässä yritetään vääntää rautalangasta, että Turun runkolinjojen volyymeilla on halvempaa ajaa raitiovaunulla kuin bussilla.
Raskas kumipyöräliikenne, eli bussit ja rekat, on infralle tuhoisinta. Raiteilla paine jakautuu tasaisesti laajemmalle alueelle. Kun motarin pää saatiin viherpiipertäjien vastustuksesta huolimatta rakennettua, rekkaliikenne ohjautuu vihdoin ydinkeskustan ohi. Nyt ongelmana on enää turha bussiliikenne.
mielellään kuulisin faktat joihin väitteesi perustat. Kerro mistä olet tietosi ammentanut vai heitteletkö vaon ?
Uutta toriparkkikaavaa valmistelllaan jo: lehti kertoo, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jo tehty ja hyväksyttykin. Nyt onkin kiire lähteä vaikuttamaan asiaan ja sen eteenpäin menoon jos sitä yleensä haluaa. Jos et ole tässä vaiheessa vaikuttanut, kaavan ollessa valtuustossa se on jo myöhäistä. On se nyt jo nähty pahus!
Tärekintä olisi saada torikauppiaiden autoille, tavaroiden käsittelylle, tavarahisseille ja saniteettitiloille myös omat varaukset maan alle. Mikäli kaupunki ei tänään taloudellisesta tilenteesta johtuen pysty osallistumaan niiden rakentamiseen, on tilojen toteuttamiselle myöhemmin varattava kuitenkin rakentamisoikeus.
Torikauppiaita palvelevat maanalaiset tilat ovat ratkaisevassa asemassa torin kaunistamisessa ja toiminnassa! Tällainen suunnitelma antaisi myös uuden näkökulman hankkeen puoltamiseksi. On tosi tyhmää jättää tilaisuus käyttämättä.
Olen ihmetellyt Turun raitiotie vouhotusta..toisaalta Turulla tuntuu rahaa olevan kaikkeen muuhun kuin vanhustenhoitoon/sosiaali ja terveyspuoli koululaitosten remontointi..No asiani oli ihmetellä että eikö kukaan ymmärrä lähiliikennejunista puhua yhtään mitään?Sähköistetyt radat valmiina Tampereelle ja Helsinkiin..Uuteenkaupunkiin ja Naantaliinkin kiskot..vaatisivat sähköityksen kohtaamiskiskot/kiskoparin...mutta asutusta olisi ratojen varrella ja kaavoituksella lisää.Vanhat seisakkeet käyttöön..pysäköintitilaa seisakkeille joista ihmiset pääsisivät suoraan matkakeskukseen josta sujuvat vaihdot kaupungin sisäisille bussivuoroille.Syöttöliikenne maakunnissa seikakkeille busseilla..Onhan pääkaupunki seudullakin lähiliikennejunat.
Totuushan on se että Turussa ei ole näillä väkimäärillä mitään tarvetta raideliikenteeseen. Ihmisiä ei kiinnosta, eikä kaupungilla ole varaa.
Turun liikennemäärillä runkolinjat on halvempaa ajaa raitiovaunulla kuin bussilla. Ei Länsi-Euroopassa muuten olisi menossa niin suurta määrää kevyen raideliikenteen projekteja. Projekteista toki jokunen on toteutettu muilla tekniikoilla. Lähinnä kevytmetroina ilman kuljettajaa.
"Minulla kuten puolella kaupunkilaisista on työsuhdeauto, enkä suostu luopumaan siitä ja kun maksan autoetumaksua ajan myös sillä"
Sinähän se vasta meidän kukkarolla käytkin....saat veroetua autoilemisesta.
Siksi laki pitäisi muuttaa . Ja poistaa myös verovapaat kilometrikorvaukset.
Juna, bussi, lentokone, ratikka ja taksi (+ pyörä, kävely) on sitä varten, että niillä liikutaan työaikana ja vapaajana matkustamisen ja paikoittamisen yms. jokaisen pitää maksaa itse.
Ja katupaikoitukseen todellinen hinta myös taloyhtiöiden pihalla.
Miksi sinulla olisi oikeus tehdä minun pyöräilymatkastani meluisa, vaarallinen ja saasteinen?
Ja ratikasta puheenolleen, valtio tullee mukaan sekä Turun että Tampereen hankkeeseen noin 30 %:llä, kuten Espoon länsimetronkin kustannuksiin. Mutta vain jos Turku ja Tampere ajavat asiaa. Jos täällä mämmitään,. niin Tampere saa rahat.
Kaikkien edunmukaista olisi, että raitovaunuliikenneratkaisu selvitetään mahdollisimman pian. Lisäksi huomioitavaksi tulee se, kuinka polkupyörät voidaan saada parhaiten mukaan raitovaunuun. Ekologiset liikenneratkaisut ovat kuitenkin kerran edessä ja niihin profiloitumalla voidaan kaupunkilaisten palvelutasoa nostaa
Hinta ratkaisee! Turku on maakunnallinen keskus, joten pääliikennemuoto on ja tulee olemaan henkilöauto. Sitä tukeva julkinen liikenne tulee toteuttaa normaaleja liikenteen kriteerejä noudattaen:
- halpaa
- nopeaa ja
- tehokasta.
Käytännössä ratkaisu Turun kokoisessa kaupungissa on raitiovaunu. Maakunnallisesti on mahdollista saada aikaan kannattavaa paikallisjunaliikennettä, mutta se vaatii kaavoitusta ratojen varteen. Myös raitiovaunuliikenne, ollakseen kustannustehokasta, vaatii kaupunkirakenteen tiivistämistä.
turun ratikka olisi maailman pohjoisin (poislukien Bergen golf virran vaikutuksessa), ratikan vaikutuspiirissä asuisi vähiten ihmisiä mitä muissa ratikkakaupungeissa, ratkaisu olisi kallein / asukas. Maaperä vanhaa meren pohjaa, kaupunkirakenne erittäin epäedullinen. VAIN RATIKKAUSKOVAINEN pystyy moisiin ehdotuksiin. Lopettakaa jo haaveilu tai tuokaa faktoja esiin.
Turussa on todistetusti jo kertaalleen ollut toimiva ja kannattava raitiovaunujärjestelmä, joka hölmöyksissämme purettiin. MOT
kerroppa faktat kannatavuudesta
http://www.raitio.org/ratikat/turku/liikenne/HannaSirkiaProgradu.pdf
Jotain kertonee se, että raitioliikenteen saaminen näyttämään tappiolliseksi vaati, että mukaan laskettiin kiskojen ja virtajohtojen ylläpito, eikä lopetettu erillisten rahastajien käyttöä. Bussien menopuolelle taas ei laskettu mukaan vilkkaan raskaan liikenteen kestävän kadun rakennus- ja ylläpitokuluja, ja jostain syystä bussikuski pystyi toimimaan myös rahastajana. Ja kun näin vertailtiin täysin vertailukelvottomia lukuja, saatiin bussit näyttämään vähemmän tappiollisilta.
Tuosta on hyvä tarina, miten laskelma tehtiin. Asian silloinen esitteijä on sen jossain haastattelussa ketonut!
Virheitä tehdään, niistä pitää ottaa opiksi. Jos silloin olisi tehty fiksuja päätöksiä, nyt päästäisiin vähän halvemmalla. Nyt maksetaan oppirahoja.
Sehän oli pakko lopettaa kaupungin asukkaille liian kalliina, jäykkänä vaarallisena. Raiteet olivat painumassa mutaan, johtimet roikkuivat vaarallisesti yksityisten omistamien kiinteistöjen seinissä kallein vuokrin. Pelkät vetovaunut kulkivat ypöyksinäisinä ja tyhjinä kolisten ja kirskuen kaupungin halki. Kiskot ja vaihteet olivat jäässä, eivätkä raitsikat osuneet oikeille kiskoille ilman rautakankea, joka asetettiin vaunun rungon ja kiskojen väliin johtimeksi. Kadut katkaisi tuon tuosta pitkät pysäkki- ja seisontasaarekkeet, niin ettei muu liikenne päässyt eteenpäin... Joku mummu sentään kävi Itäseltäkarulta aikansa kuluksi kerran viikossa torilla kalaa ostamassa. Siinä se loistava menneisyys?
Kuvaamassasi tilanteesa lopetuspäätös oli tehty jo vuosikausia sitten, ja tottakai päättäjät ja virkamiehet pitivät huolen että raitioliikenteen toimivuuden eteen tehtiin vain kaikkein välttämättömin, ja mieluummin ei sitäkään, kun kuitenkin kohta loppuu. Esim. vasemmalle kääntyvien autojen ja suoraan ajavien raitiovaunujen laittaminen samalle kaistalle on niin törkeä liikennesuunnitteluvirhe, ettei sellaista tehdä vahingossa, ja se erittäin tehokkaasti hidasti kulkua ja sai raitiovaunut sumppuuntumaan.
Miksi tämän viestin aloittajan tarkoittamia selvityksiä ei ole tehty tai ei ainakaan tuotu julkisuuteen?
Onhan niitä selvityksiä tehty, mutta niiden lopputulos on ollut "väärä", eli hankkeita ei ole saatu väärennettyä mitenkään kannattaviksi.
Ehkä se johtuu siitä, että kokoomus (Linja-autoliitto) ja demarit (ATK) vastustavat selvitysten tekemistä. Niinhän se tässä kaupungissa menee, että valtuuston yksimielisestikään päättämät asiat eivät etene, jos Turun Mafia ei halua.
Sen sijaan Mafian hellimät hankkeet, kuten toriparkki etenee hallinnossa ja luottamuselimissä...
No näinhän se on aina ollut ja sen täytyykin olla, että " sen lauluja laulat, jonka leipää syöt".
Kun nämä kaikenvastustajat maksaisivat edes osan suurhankkeiden kustannuksista, vaikkapa vain verotuloina Turulle, olisivat asiat paremmin.
Senhän se papparainen sanoi, että ken poliitikkoja rahoittaa sen lauluja lauletaan...
Onneksi Suomessa ei ole korruptiota, eikä rakenteellista korruptiota.
Miksi täällä järjestetään vaaleja, jos yritykset ja korporatiivinen demarimafia päättävät mitä tehdään?
ps. hyvinpä sinulla on tietoa toriparkin vastustajien profiilista ja tuloista.... aika koulutettua väkeä noin yleisesti ottaen - taidat olla meedio?
Raitiovaunua ei saa millään laskelmilla kannattavaksi investoinniksi, eikä myöskään kannattavaksi joukkoliikennemuodoksi Turussa.
Asukkaita aivan liian vähän, liian varakkaita nöyrtyäkseen raitiovaunun käyttäjäksi, miltei puolella jo työsuhdeauto josta kuitenkin maksetaan veroa, kauppatavarat eivät yksinkertaisesti mahdu raitiovaunuun, myöskään pelikassit eivät mahdu mukaan, joka tapauksessa oltava henkilöauto nykyisen kiireisen elämän rytmin vuoksi, liian moni tarvitsee autoa työssään ja keskustaan on päästävä autolla työkaluja ei voi kuljettaa raitiovaunussa.
Valtiot ja kunnat velkaantuvat siihen tahtiin, ettei tällaisia turhuus investointeja voida tehdä kymmeniin vuosiin ja sen jälkeen hommat hoituvat lentävillä lautasilla.
Keskitytään vaan linja-autoliikenteen kehittämiseen, sähköbussit ovat käytettävissä muutamassa vuodessa, nyt jo hybridikalusto varsin yleistä. Plug in vaihtoehdot parissa vuodessa, jolloin diesel moottorin käyttö jo hyvin vähäistä kaupunkiliikenteessä.
Henkilöautoliikenne tulee ottaa myös huomioon ja mahtuvat hyvin ja halvalla linja-autojen kanssa samoille kaduille.
Turulla on kyllä rahanmenoa tiedossa jo muutenkin riittävästi: Vedenhankinta temppuilee, sairaanhoitopiiri velkaantuu, väestö vanhenee, teollisuus hiipuu, kaukolämpö pommi laukeaa Turun maksettavaksi, siltoja täytyy maksella, Biokaasu bussit hankkia, vanhat velat maksaa ja lisäksi halutaan vielä kehyskuntien velatkin hoitaa, pakkoliitoksia vouhaamalla.
"siltoja täytyy maksella "
Miksiköhän siltoja pitää maksella?
Miten ihmeessä muualla Euroopassa saadaan homma kannattavaksi?
Ja huom. valtio antaa todennäköisestii 30 % investointikuluista.
Eikös se rakentaminenkin työllistä?
Turhia siltoja maksellaan, ei tarpeellisia siltoja vastaan ole mitään. Tehkää silta vaikka Maarian kirkon kohdalle, missä vanha on erittäin kapea ja vaarallinen liikennöidä. Keskustassa siltoja on jo riittävästi.
Euroopassa on erittäin vähän raitiovaunuilla liikennöiviä kaupunkeja, ylivoimaisesti suurimmassa osassa käytetään linja-autoja.
Turun kokoisissa vieläkin vähemmän, suurkaupungit ovat sitten erikseen jota Turusta ei tule koskaan, eikä tarvitsekaan tulla.
Kaikissa raitiovaunukaupungeissa käytetään myös yksityisautoja ja yhtään kannattavaa raitiolinjaa, joka tuottaisi investointinsa ja liikennöintinsä ilman tukea ei ole minun tiedossani.
Keski-Euroopassa kadut ovat usein myös leveämpiä, eikä niissä jouduta kustannuksia kohottaviin lumitöihin tai pois ajoon.
Suomen valtio ei varmasti tällä hetkellä näillä veloilla tule antamaan raitiotiehen latiakaan.
Turhuuksia tai liikavelkaantumista tule puolustella edes työllistämisellä, koska työnkin kulut on maksettava.
En minäkään voi ostaa uutta henkilöautoa, vaikka se työllistäisi, vaan on katsottava ensin rahapussiin.
Vielä vähemmän velkaa syyttömien maksettavaksi voi ottaa yhteiskunta, minun mielestäni. On pyrittävä järkeviin kuluihin ja keskityttävä olennaiseen.
Jo lähes vuosi kulunut tästäkin keskustelusta, eikä vieläkään ole tehty selvityksiä tai kokonaisarviointia ratikkahankkeesta.
MIKSI RATIKKAHANKKEELTA PUUTTUU AVOIMUUUS ?
SALATAANKO KOKONAISSELVITYSTÄ?
Kysy kaavoituspäällikkä Markku Toivoselta, miksi Turussa ei tehdä (keskustan) liikenteen vaihekaavaa eikä keskustan osayleiskaavaa?
Siellä sitä tietoa pantataan...Ja se on oikea osoite kysyä, miksi ei myöskään syvällisempiä raitiotieselvityksiä tehdä.
http://www.raitio.org/historia/pika/pika.htm
Tässä jotain tietoa.
Jopas heitit puolueettoman tutkimuksen joka täyttää kaikki tutkimuksen Kriteerit. Ei edes naurata, SÄÄLITTÄÄ jos tässä on tutkimukset ja selvitykset hankkeen pohjatiedoiksi. Alan ymmärtää miksi hanketta vastustetaan.
EI TUO OLE MINKÄÄN ARVOINEN SELVITYS, KOULUPOJAN ESITELMÄKSI KELPAA
Tässä keskustelussa ei ole esitetty minkäänlaisia varteen otettavia tietoja. Ikävää, jos naama menee mutrulle virallisille tutkimuksille ja selvityksille. Älä pahoita mieltäsi, et ole ainoa joka täällä väittelee asioista, joista ei tiedä mitään.
Heh Heh! Jonkun kaltaisesi pikaratikkavouhottajan märkä päiväuni eikä mikään todellinen selvitys asiasta.
Selvityksiä tulisi esittää hankkeen tueksi jotta se voisi menestyä. Missä selvitykset luuraa?
kvg eli googlaa: pikaraitiotie site: turku.fi
joukkoliikenne 2020
jne.
Eikös ole hakukykyä?
stosiaan siinä selvityksessä todetaan runkobussit ykkösvaihtoehdoksi Turun kokoisessa kaupungissa.
Mutta ei siinä selvityksessä ole mainintaa yleiskaavatyöstä, ei YVA:sta, ei käyttäjätutkimuksista, ei selvityksiä sähköbusseista jne.
Runkobussit niitä ei vastusta kukaan. Joukkoliikenne on kaikkien tavoite
mikähän mahtaisi olla hiilijalanjälki on toimiva systeemi muutetaan pikkukaupungissa suurkaupungin järjestelmäksi?
Ratikkaa ja föriä Turussa
http://youtu.be/qt9ua31YirE