Miksi ihmisen esivanhemmat olisivat kadottaneet hajuaistinsa. Sitähän tarvitaan ruoan haussa ja vainoojan haistamisessa. Aika vaikea on puolustella sitä, että huonompi hajuaisti olisi ollut valintaETU. Kyllä se olisi ollut valintahaitta.
Kun kerrotaan ihmisen esivanhempien syöneen haaskoja niin olisi se ollut edullista haistaa haaska jo yön hämärissä ja olla ensimmäisenä paikalla, ennen haaskalintuja. Jos näkee korppikotkalauman menevän haaskalle ja vasta sitten lähtee itse sinne niin on kyllä myöhässä. Lihat on syöty kun sinne paikalle ehtii. Tarkempinenäiset "apinaserkut" sen sijaan olisivat olleet paikalla ajoissa ja saaneet lihat eli valintaetu olisi ollut niillä.
Kun kerrotaan ihmisen esivanhempien syöneen haaskoja niin olisi se ollut edullista haistaa haaska jo yön hämärissä ja olla ensimmäisenä paikalla, ennen haaskalintuja. Jos näkee korppikotkalauman menevän haaskalle ja vasta sitten lähtee itse sinne niin on kyllä myöhässä. Lihat on syöty kun sinne paikalle ehtii. Tarkempinenäiset "apinaserkut" sen sijaan olisivat olleet paikalla ajoissa ja saaneet lihat eli valintaetu olisi ollut niillä.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Itseasiassa ainakin kaikilla Catarrhini-kladin apinoilla on huono hajuaisti johtuen hyvästä näöstä. Meiltä kaikilta löytyy kasa rikkinäisiä geenejä erilaisille hajureseptoreille kuten valailtakin. Meidän apinoiden kohdalla kyseessä on ns. trade-off. Hyvä näkö ei ole ilmainen ominaisuus. Se maksaa energiaa ja se on silloin jostain pois.
Sean B. Carroll (2006). Making of the fittest.
Lähdettä missä kerrotaan esivanhempien syöneen haaskoja.
" Itseasiassa ainakin kaikilla Catarrhini-kladin apinoilla on huono hajuaisti johtuen hyvästä näöstä."
Juuri näin.
Pitää muistaa, että evoluution kannalta oleellista on, että onko vähän paremmasta hajuaistista edes vähän hyötyä. Jos kypsän hedelmän erottaa raa'asta hajulla jo kolmen metrin päästä eikä vasta yhden, ei ole mikään etu jos kehittyneen värinäön avulla eron huomaa jo kymmenien metrien päästä.
Jos raatojen syönti on ollut oleellista (missä on arvio raatojen merkityksestä esi-isillemme?), niin päiväeläin voi vastaavasti paikallistaa raadon jopa kilometrien päähän tarkkailemalla haaskalintuja, jolloin sillä haistaako raadon 50 vai 100 metrin päästä ei ole merkityksellistä.
niin päiväeläin voi vastaavasti paikallistaa raadon jopa kilometrien päähän tarkkailemalla haaskalintuja
Mitä iloa on nähdä raato haaskalintuja seuraamalla kilometrien päästä. Kun sinne raadolle lopulta ehtii on siitä kaikki jo syöty. Eli mitä iloa oli näkemisestä, ei niin mitään. Tulee vain turha reissu ja turhaa niukan energian kulutusta sekä vaaroja kun talsii pitkin savannia. Mutta kun pedot kaatavat illan hämärässä tai yöllä ruohonsyöjän ja sen veren haistaa niin on jo aamulla ennen haaskalintuja paikalla, jolloin lihaa vielä on.
Toinen ongelmajuttu ihmiselle on tietenkin myös eläimiin verrattuna huono kuulo.
Miksiköhän savannin ja yleensäkin luonnon eläimillä on tarkka haju- ja kuuloaisti jos te perustelette, että näkö se vasta huippujuttu onkin. Sen hyväksi voi mielestänne aivan vapaasti hajusta ja kuulosta tinkiä. Miksi eläinten evoluutio ei ole näin erinomaista juttua huomannut? Miettikääs sitä.
Minä puhuinkin Catarrhineista. Ne eivät ole raadonsyöjiä.
''Toinen ongelmajuttu ihmiselle on tietenkin myös eläimiin verrattuna huono kuulo.''
Onko sinulla näyttöä, että muilla heimon Hominidae edustajilla olisi parempi kuulo?
"Mitä iloa on nähdä raato haaskalintuja seuraamalla kilometrien päästä. Kun sinne raadolle lopulta ehtii on siitä kaikki jo syöty."
Juurihan sinä esitit, että siitä on suuri hyöty, jos raadon haistaa jumalattoman kaukaa? Jos kaukaa havaitsemisesta ei ole hyötyä, niin sillon siitä ei ole, mutta et voi inttää, että hajuaistin pitäisi olla parempi, koska kaukaa haistamisesta on hyötyä, mutta kaukaa näkemisestä ei ole mitään hyötyä, koska kaukaa on pitkä matka ja kaikki on syöty kun ehtii perille. Ihminen on kuitenkin päiväeläin ja siksi näköaisti on tärkeä.
Yritä nyt edes pysyä jotenkin tolkuissasi noissa möttösiineissäsi.
"Toinen ongelmajuttu ihmiselle on tietenkin myös eläimiin verrattuna huono kuulo."
Mihin eläimiin? Sellaisiinko joihin verrattuna meillä on vastaavasti erinomainen näkö vaiko kaikkiin eläimiin kuuroista käärmeistä korvayökköön?
Olen jonkun verran metsästänyt jousella ja voin sanoa, että ei eläinten aistit niin ylivertaisia ole. Rusakosta voi päästä hiipimällä 10 metrin päähän, kun olosuhteet ovat oikeat. Kyttiksellä seistessä eläin voi tulla muutaman metrin päähän ennenkuin huomaa ihmisen ja kerran metsämyyrä lähti kiipeämään housunpunttia (siis onneksi ulkopuolta) ylös ymmärtämättä ollenkaan mihin oli kiipeämässä. Pyytä pillitettäessä (pillillä houkuttelua) pyy voi juosta (yleensä se tulee loppumatkan maata pitkin) melkein syliin.
Käsitys eläinten ylivertaisista aisteista perustuu modernin ihmisen tottumattomuuteen ja taitamattomuuteen liikkua luonnossa ja yleensä huonoihin varusteisiin: kovapintaiset kengät rahisevat useimmilla alustoilla ja useimmat kankaat kahisevat jne.
Ja missähän sanotaan että eläimillä on jokin vakiomäärä energiaa joka jaetaan sitten jossain suhteissa eri aistien kesken?
Tuo taitaapi olla sitä evokeille syötettyä huuhaaevoluutioteoriaa.
Kotkalla on niin tarkka näkö että luulisi sen muiden aistien olevan nollatoleranssissa, mutta asia onkin päinvastoin. Kotkan hajuaisti on tavattoman tarkka, se kykenee jo muutamasta ilmassa leijuvasta raatomolekyylistä paikantamaan raadon ja löytää sen luokse vaikka se olisi kilometrien päässä.
Kuka on väittänyt että se "energia" olisi jaettu juuri aistien kesken? Ei muut kuin sinä.
Missähän viktoriaanisen ajan maailmassa sinä elät? Luuletko, että eläimet saavat ruokaa yllin kyllin ja sitä on käytettäväksi miten sattuu? Enkä missään vaiheessa puhunut, että energia jaetaan vain aistien kesken. Kirjoitin näköön menevän energian olevan jostain pois. Opettele lukemaan.
Laita lähdettä kotkien hajuaistille. Tarkistin ja täällä sanotaan kotkien hajuaistin olevan samaa tasoa kuin ihmisen: http://www.learner.org/jnorth/tm/eagle/AdaptationsBeak.html
Linnuilla on itseasiassa ylipäätään huono hajuaisti.
Hehheh, etkö a. koskaan kyllästy heittelemään mutuilujasi faktoina, vain huomataksesi että ne ovat totuudenvastaista huuhaata?
Möttösiiniä taas pukkaa. Onko tässä taas pelissä se kuvitelma että ihmisen esivanhemmat menettivät kaikki mahdolliset apinamaiset ominaisuutensa kauan ennen kuin heille kehittyi nykyihmismäiset ominaisuudet, ja sen jälkeen pedot söivät heidät sukupuuttoon eikä heidän jälkeläisiään eli meitä ole olemassakaan?
Eipä kukaan luulekaan, että hajuaistimme olisi savanneilla heikentynyt niiltä osin, joista noissa olosuhteissa oli hyötyä. Lisäksi hajuaistia voi harjoittaa, eli jos sitä käytetään, se herkistyy noille hajuille. Mutta tosiasia on, että aivojemme osat, jotka käsittelevät näköaistimuksia ovat vallanneet tilaa hajuaistimuksilta. Mitä ilmeisimmin tarkemman näköaistimuksen tuottaman hyödyn takia, edeltäjämme kun olivat savanneilla päiväeläimiä.
....edeltäjämme kun olivat savanneilla päiväeläimiä.....
Höpöä, jos kaikki muut ovat yöeläimiä, ainakin lähes, niin ei yksi voisi siellä seassa olla päiväeläin. Pitää nukkua ja valvoa silloin kun muutkin se tekevät. Olisi huono homma nukkua savannilla silloin kun saalistajat kulkevat ympäriinsä. Kuorsauskin kuuluisi jo kilometrin päähän.
"Höpöä, jos kaikki muut ovat yöeläimiä, ainakin lähes, niin ei yksi voisi siellä seassa olla päiväeläin."
Kaikki muut? Pistätkös linkkiä, missä kerrotaan, että savannin eläimet ovat pääsääntöisest yöaktiivisia? Leijona, leopardi ja virtahepo ovat. Entäpä muut?
"Höpöä, jos kaikki muut ovat yöeläimiä, ainakin lähes, niin ei yksi voisi siellä seassa olla päiväeläin."
Nimenomaan silloinhan on vapaa ekolokero, kun muut saalistajat eivät juuri jaksa juosta savannin kuumuudessa.
"Pitää nukkua ja valvoa silloin kun muutkin se tekevät. Olisi huono homma nukkua savannilla silloin kun saalistajat kulkevat ympäriinsä. Kuorsauskin kuuluisi jo kilometrin päähän."
Paitsi kun nukkuu esim. puussa turvassa.
Paitsi kun nukkuu esim. puussa turvassa.
Unohditkos jotain? Tähän astihan sinä olet kertoillut miten meidän esivanhempiapinamme asuivat luolissa missä sade ei sammuttanut rovioita. Luola oli myös ennalta jo kerätty täyteen polttopuuta jne... kaikkea hauskaa pahan päivän varalle.
Että sellaistakin puhutaan evokkien taholta miten puut harvenivat jolloin esivanhempiemme oli pakko laskeutua puista ja alkaa koikkelehtia kahdella jalalla. Sinä nostat meidät taas takaisin sinne puun latvaan.
Ketähän teistä evokeista kuuntelisi, kuka teistä edustaa sitä auktorisoitua ja opillisesti puhdasta evouskoa?
>>Ketähän teistä evokeista kuuntelisi, kuka teistä edustaa sitä auktorisoitua ja opillisesti puhdasta evouskoa?
"Unohditkos jotain? Tähän astihan sinä olet kertoillut miten meidän esivanhempiapinamme asuivat luolissa missä sade ei sammuttanut rovioita. Luola oli myös ennalta jo kerätty täyteen polttopuuta jne... kaikkea hauskaa pahan päivän varalle."
Unohditkos sinä taas sen, että kerroin tuon muuton luoliin ym. tapahtuneen n.kaksi miljoonaa vuotta sitten, mahdollisesti yhtäaikaisesti tulen käytön keksimisen kanssa, koska silloin edeltäjiemme anatomia muuttui kiipeilevistä maassa eläviksi? Miten sinä aina onnistutkin unohtamaan, vaikka asia on kerrottu sinulle kymmeniä kertoja? En ymmärrä. onko kyseessä Mortonin demonisi?
"Että sellaistakin puhutaan evokkien taholta miten puut harvenivat jolloin esivanhempiemme oli pakko laskeutua puista ja alkaa koikkelehtia kahdella jalalla. Sinä nostat meidät taas takaisin sinne puun latvaan."
Niin, edeltäjämme asustivat puusavanneja. Sellaisia seutuja, jotka eivät enää ole metsää, mutta josta kyllä löytyy sieltä täältä puita.
"Ketähän teistä evokeista kuuntelisi, kuka teistä edustaa sitä auktorisoitua ja opillisesti puhdasta evouskoa?"
LOL. Sellaista ei ole, katsos kun tiede ei ole uskontoa. Ja turhaan sinä itket näitten kysymystesi kanssa, kun asiat on sinulle selitetty lukuisia kertoja ja aina sinä vain onnistut "unohtamaan" sen mitä sinulle on kerrottu..