Ruotsinkieliseen AMK- koulutukseen pääsee helpommin

Julkisuudessa on puhuttu koulutuksen epätasa-arvosta eri kieliryhmien välillä. Ohessa on mustaa valkoisella siitä, että ruotsinkieliseen AMK-koulutukseen pääsee miltei puolet enemmän kaikista hakijoista, kuin vastaavasti suomenkielisiin koulutuksiin. Ruotsinkielisiin oppilaitoksiin pääsi 41% kaikista hakijoista kun vastaavasti suomenkielisiin opilaitoksin pääsi 22,35% kaikista hakijoista. Ruotsinkieliset ovat valitelleet valinnan puutetta. Tässä tilastossa se ei erityisemmin näy tunkuna niille harvoille aloille. Ruotsinkielisillä onki se etu, että parhaimmisto heistä voi hakea myös suomenkieliseen koulutukseen.

http://www.koulutusnetti.fi/files/ammattikorkeakouluittain_s11_amk.xls

(Kaksikieliset Haaga ja Keski-Pohjanmaa ja Vaasa on jätetty pois. Koska koulutusohjelmatason tietoa ei tässä ole).
7118
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

"Julkisuudessa on puhuttu koulutuksen epätasa-arvosta eri kieliryhmien välillä. "

Hyvin vähän puhutaan kieliryhmien väisestä epätasa-arvosta kolutuksen suhteen. Koska kaikki tietävät että ruotsinkielinen kolutus on kaikin tavoin heikomissa kantimissa kuin suomenkielinen niin siitä on turha liikaa jupista. Etkö sinä tiennyt?

Äänestä
  • Ruotsinkieliseen koulutukseen panostetaan kolminkertainen määrä rahaa per opiskelija kuin suomenkieliseen koulutukseen. Niin siinä todellakin on epätasa-arvo. Mutta en kuitenkaan poistaisi ruotsinkielisiltä hyviä puitteita vaan lisäisin
    vastaavat puitteet myös suomenkielisiin kouluihin. Tämä tosin heikentäisi ruotsinkielisten asemaa koska puitteilla he saavat edun mikä heiltä puuttuu koska suomenkielisten keskimääräinen ÄO on huomattavasti korkeampi kuin ruotsinkielisten.

    Äänestä

Ehkä se on hyväkin, jotta saadaan alempiin palveluammatteihin myös suruja palvelemaan suruja.
Nykyäänhän se on jätetty suomalaisten huoleksi, kun kaikki suruhakijat pääsevät korkeampaan koulutukseen.

Suruilta ammattikoulutusrajat voitaisiin poistaa kokonaan.

Äänestä

Eipä ole Ankkadaamin kommenttia tähän tilastoon saatu? Eikä ihme todisteet on liian vakuuttavat

Äänestä
  • Ei nuo tilastot ole se vakuuttavampia nyt kuin jokin aika sittenkään. Tuo asia on jo puitu moneen kertaan.

    "Koska ruotsinkielistä koulutusta ei järjestetä kaikilla aloilla niin luonnollisesti ruotsinkieliset ovat jonkin verran yliedustettuina niillä aloilla joilla sitä järjestetään."

    Koulujen sisäänottoprosenttien ei pidä antaa hämätä koska suomenkieliset voivat hakea useaan kouluun joka luonnollisesti laskee hyväksyttyjen määrää kun kuitenkin voidaan tulla valituksi vain yhteen, ruotsinkielisillä vaihtoehtoja on yleensä vain yksi mikä taas nostaa hyväksymisprosenttia.

    "Ruotsinkielistä ammatillista peruskoulutusta tarjosi 22 koulutuksen järjestäjää. Koko 2000-luvun ajan ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on ollut 4 600–4 800 opiskelijaa. Ruotsinkieliseen oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden määrä nousi vuosina 2002–2003 melkein 50 prosentilla ja oli samalla tasolla edelleen vuonna 2004"


    http://keskustelu.suomi24.fi/node/10056934#comment-50782327

    Äänestä

Tuohan nyt on selvää että jos koko maassa on esim yhdelle linjalle . 1000-3000 paikkaa joista 20%:a jaetaan pelkästään yhden kielen perusteella 5%:n vähemmistölle, niin ei tarvitse olla matemaattisesti kovin lahjakas todetakseen että miten paljon helpommin ruotsin kielen taitaja pääsee koulutukseen.

Tuossa on tietysti vielä todettava että noista 20%:n paikoista murto-osa menee suomen kielisille 0-20%:a paikoista, mutta sekin vaatii vaikean kielikokeen läpäisemistä joten vaatimustaso on jo valmiiksi korkealla että suomalainen pääsisi ruotsin kieliseen koulutukseen. Toisaalta muuten paikkamäärät eivät saata täyttyä ja tähän on monesti pakkokin turvautua.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tasa-arvovaltuutettu kirjoitti:

Julkisuudessa on puhuttu koulutuksen epätasa-arvosta eri kieliryhmien välillä. Ohessa on mustaa valkoisella siitä, että ruotsinkieliseen AMK-koulutukseen pääsee miltei puolet enemmän kaikista hakijoista, kuin vastaavasti suomenkielisiin koulutuksiin. Ruotsinkielisiin oppilaitoksiin pääsi 41% kaikista hakijoista kun vastaavasti suomenkielisiin opilaitoksin pääsi 22,35% kaikista hakijoista. Ruotsinkieliset ovat valitelleet valinnan puutetta. Tässä tilastossa se ei erityisemmin näy tunkuna niille harvoille aloille. Ruotsinkielisillä onki se etu, että parhaimmisto heistä voi hakea myös suomenkieliseen koulutukseen.

http://www.koulutusnetti.fi/files/ammattikorkeakouluittain_s11_amk.xls

(Kaksikieliset Haaga ja Keski-Pohjanmaa ja Vaasa on jätetty pois. Koska koulutusohjelmatason tietoa ei tässä ole).

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu