Helsingin yliopiston kaksikielisyysohjelma kertoo, että vaikka ruotsinkielisiä opiskelijoita otetaan ruotsinkielisten kiintiöllä, opetuskieli on suurimmaksi osaksi suomi tai englanti! Edes puolta opetuksesta ei voida järjestää opiskelijoiden äidinkielellä. Mitä ihmettä! Tässä koko kiintiöiden idealta putoaa pohja!
"Lääketieteellisessä tiedekunnassa ei resurssipulan vuoksi voida päästä tavoitteeseen, nimittäin siihen, että 60% opetuksesta ruotsinkielisellä lääkärilinjalla annettaisiin ruotsiksi".
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/kaksikielisyysohjelma.htm
"Lääketieteellisessä tiedekunnassa ei resurssipulan vuoksi voida päästä tavoitteeseen, nimittäin siihen, että 60% opetuksesta ruotsinkielisellä lääkärilinjalla annettaisiin ruotsiksi".
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/kaksikielisyysohjelma.htm
Vastaukset 72
Vanhimmat
"Edes puolta opetuksesta ei voida järjestää opiskelijoiden äidinkielellä. Mitä ihmettä! Tässä koko kiintiöiden idealta putoaa pohja! "
Ei putoa pohja vaan kertoo juuri sen miksi ne koulutuskiintiöt ovat olemassa. Koulutuskiintiöillä varmistetaan että vuosittain valmistuu määrätty määrä ruotsin kielen taitoisia määrättyihin ammatteihin.
Eli ovatko ruotsinkieliset tyhmempiä? Muutenhan ilman kiintiöitä heitä valmistuisi juuri oikea määrä, eli väestöosuutensa mukaisesti.
Koulutuskiintiöillä varmistetaan että vuosittain valmistuu määrätty määrä ruotsin kielen taitoisia määrättyihin ammatteihin.>>
Mutta, mutta.. kaikillehan opetetaan pakkoruotsia, joten pakkoruotsin rinnalle EI tarvita mitään muita järjestelmiä. Jokainen suomalainenhan on kaksikielisyyspolitiikan ja pakkoruotsin ansiosta kykenevä palvelemaan ruotsiksi. Ei siis ole mitään tarvetta enää erikseen määritellä ammatteja, kun kaikkiin ammatteihin valmistuneet ovat automaattisesti ruotsintaitoisia..
Pystytkö siis kouluruotsillasi sujuvasti ja yhdenvertaisesti palvelemaan niin suomen- kuin ruotsinkielisiäkin asiakkaita omassa työssäsi?
Hienoa jos pystyt! Olet harvinaisuus ja luonnonlahjakkuus.
Ei kouluruotsin tavoite ole opettaa ketään kaksikieliseksi vaan antaa jonkinlaiset ruotsin kielen perusteet, harva sillä vielä työelämässä sujuvasti pärjää, kuten ei millään muullakaan koulukielellä.
"Ei putoa pohja vaan kertoo juuri sen miksi ne koulutuskiintiöt ovat olemassa. Koulutuskiintiöillä varmistetaan että vuosittain valmistuu määrätty määrä ruotsin kielen taitoisia määrättyihin ammatteihin". Mitä ihmettä, suomalaiset ja erityisesti korkeakoulun suorittaneethan ovat kaksikielisiä.
Suomessa on liian vähän ammattikoulutusta ruotsinkielisille. Positiivisen syrjinnän takia ei nykyisiäkään ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
Ei ole oikein myöskään että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
Suomessa on liian vähän ammattikoulutusta ruotsinkielisille. Positiivisen syrjinnän takia ei nykyisiäkään ruotsinkielisiä ammattikouluja saada täytettyä ruotsinkielisillä, vaan niihin haalitaan suomenkielisiä jotka eivät ole päässeet muualle opiskelemaan. Ne ruotsinkieleiset joiden kuuluisi olla ammttikouluussa ovat päässeet korkeakouluun tai yliopistoon ruotsinkielisessä kiintiössä.
MIksi meillä on pakkoruotsi jos se ei oikeuta mihinkään?
Oman käsitykseni mukaan ruotsinkielisiä eri tason koululaitoksia on runsaasti, mutta kuten sanoit, ne täytetään suomenkielisillä.... JA OPETUSKIELENÄ ON RUOTSI.
No, niiden mielestä pakkoruotsitettu ei kelpaa kuin palveluammatteihin.
Mutta hyvänen aika ankka sinähän ole kokoajan kirjoittanut että mitään kiintiöitä ei ole?
Kiintiöitä on pääasiallisesti niillä aloilla joilla valtiolla tai kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ruotsinkielisiä palveluja. Hankenin opiskelupaikat eivät esim perustu mihinkään kiintiöön. Tämän olen todennut täällä monta kertaa.
Ja ne olemassa olevat kiintiöt eivät myöskään ole mitenkään ylimitoitettuja.
Åbo Akademi ei myöskään perustu mihinkään kiintiöön.
"Kiintiöitä on pääasiallisesti niillä aloilla joilla valtiolla tai kunnilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ruotsinkielisiä palveluja"
Ja mitäköhän tarkoitusta varten on sitten sellainen pikkujuttu kuin pakkoruotsi?
Ja virkamiesruotsi?
Eikö ole pientä ristiriitaa siinä, että JOKAINEN suomalainen pakotetaan valmistautumaan palvelemaan ruotsiksi ja tämän LISÄKSI ruotsinkielisille on samaa tarkoitusta varten kiintiöt?
Jos vaan mitenkään rapujen syönniltä ehdit, niin vastaisitko Ankdam näihin kysymyksiini?
Kyllä hyvällä kielitaidolla on sentään eroa turistikielitaitoon.
Ei ole aivan sama osata osata espanjaa niin että pystyy tilaamaan pullon kaljaa ja pärjäämään lomamatkalla kuin se että hoitaisi espanjalaista psykiatrista potilasta ja pystyisi juttelmaan hänen ongelmistaan.
Se että pystyt jotenkuten kommunikoimaan ruotsiksi ei tarkoita sitä että pystyisit neuvomaan närpiöläistä isäntää turkistarhan perustamisessa ja EU-tukien hakemisessa.
Kielitaitoa on monenlaista, aina ei riitä että "pärjää" vaan määrätyissä hommissa kieltä tulisi osata hyvin. Niiden lakisääteisten palveluiden jotka yhteiskunta meille omalla äidinkielellämme takaa, tulee lain mukaan olla laadullisesti samaa tasoa kuin ne joita te saatte, myös kielellisesti, eikä siis mitään tankeroa.
Eihän pakkoruotsille jää sitten mitään perusteita! Eihän pakollista kieltä voi perustella sillä, että sen avulla voi tilata Ruotsissa tai närppeksessä pullon kaljaa!
Sinun logiikallasi ei sitten kannata opiskella koulussa yhtään mitään.
Ei koulussa ole tarkoituskaan valmistua mihinkään tai tulla jonkun taidon mestariksi, koulussa luodaan pohja tiedoille ja taidoille joille sitten on hyvä rakentaa kun on paremmin perillä siitä miksi isona aikoo tulla.
Kuka tietää peruskouluun mennessään aikovansa ruotsin maikaksi tai rakastuvansa suruun. Varinkin kieliopintoja on tosi vaikea aloittaa vasta aikuisena jos kieli on täysin outo ennestään.
Varsinkaan siinä vaiheessa on hankala enää parissa viikossa hankkia riittävää ruotsin kielen taitoa jos se on ainoa pätevyysvaje joka erottaa unelmaduunin pääsemisestä.
Ruotsi on suomen ja englannin jälkeen Suomen tärkein kieli.
"Ruotsi on suomen ja englannin jälkeen Suomen tärkein kieli."
Niin ja englanti ei ole pakollinen aine kouluissa. Eli missä se logiikka nyt sitten oli, jonka mukaan ruotsin pitäisi olla pakollinen?
Pitääkö pakko tosiaan olla siltä varalta, että rakastuu suruun? Huh, kyllä rakastuneet löytävät yhteisen kielen ilman pakkoakin. Ja kaikki nuoret surut kyllä osaavat suomea.
"Kuka tietää peruskouluun mennessään aikovansa ruotsin maikaksi"
Pitäisikö olla myös esim pakkoranska, koska ei voi tietää peruskouluun mennessään, että aikooko ranskanopettajaksi!
Kyllä looginen ajattelukykysi on aivan uskomaton!
Mitään muuta ei ihminen maan päällä tarvitsekaan kun hyvän ruotsinkielen taidon.
Käsistään voi olla ihan tumpula, mutta ruotsi auttaa ja ovet avataan.
"Niin ja englanti ei ole pakollinen aine kouluissa. Eli missä se logiikka nyt sitten oli, jonka mukaan ruotsin pitäisi olla pakollinen?"
Ref: Maamme virallinen kaksikielisyys, kansalaisten yhdenvertaisuus, kaikki opiskelevat molempia kansalliskieliä, j.n.e.
Tässä viralliset perustelut: http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf
Englanti on nk "vieras kieli" ei tule verrata suomeen / ruotsiin
Luepa huviksesi vielä tämäkin.
http://www.tieteessatapahtuu.fi/297/smeds.html
Kui niin?
Mistäsitten tietää että on kielellisesti lahjakas ellei niitä kieliä missään ensin hieman opiskele. Suomenkieliset opiskelevat liian vähän vieraita kieliä!! Ei niitä tule vähentää, mieluummin lisätä!!
Minä luin aikoinaan kolmea vierasta kieltä molempia kotimaisia joten minulta et saa sympatiaa tuohon marinaan että suomenkieliset jaksavat / pystyvät / kykenevät opiskeleman vain 1 1.
Ei niiden kaikkein heikoimpien oppilaiden tule olla se normi!!
Säälittävää!!
Enemmän hyötyä siitä ruotsista tässä maassa on kuin ranskasta.
Kätten taitoa tarvitaan toki kaikkialla, sekin on nykyään heikentynyt joten työkaluja kouraan vain ja ryhtykää tekemään!!
Ruotsin kielen taito on valtti työmarkkinoilla.
Ankdam: "Minä luin aikoinaan kolmea vierasta kieltä molempia kotimaisia joten minulta et saa sympatiaa tuohon marinaan että suomenkieliset jaksavat / pystyvät / kykenevät opiskeleman vain 1 1."
Entä mitä sinulta jäi kielien vuoksi opiskelematta? Ei maailma rakennu vain kielien varaan.
Positiivisesta syrjinnästä
Muualla maailmassa kiintiöt on asetettu siten että sillä tasataan kansanryhmien pääsyä opiskelemaan. Mustien pääsyä opiskelemaan on helpotettu USA:ssa jotta mustien osuus edes jotenkin lähestyisi valkoihoisten opiskelijoiden määrää.
Suomessa kiintiöt ovat aivan päinvastoin. Suomessa kiintiöt on asetettu siten, että suomen kielisten opiskelijoiden jo muutenkin pienempi määrä ruotsin kielisiin opiskelijoihin verrattuna laskee ruotsalaisten kiintiöiden takia.
Onko oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi äidinkielellään.
Kukaan ei ole voinut tietää mitä on menettänyt jättäessään jonkun maailmankielen opiskelematta pakkoruotsin sijaan.
Sama ongelma on kuin yritetään miettiä tulevaisuuden kielivalintoja. Väitetään ettei kukaan voi tietää mitä kieliä elämässään tarvitsee. Se on totta, mutta pakkoruotsin perustelu ennustamisen vaikeudella ei ole älyllisesti järkevää, koska silloin minkä tahansa kielen voi perustella samoin argumentein.
Valtio eikä Suomen hallituskaan eivät voi tietää yksilöä paremmin mitä kieltä kukin tarvitsee elämänsä aikana. Ihmiset yleensä suuntautuvat sinne mistä ovat kiinnostuneita, eikä siksi tulevaisuuden ennustaminen ei ole edes tärkeää. Annetaan ihmisten tehdä asioita mistä ne ovat kiinnostuneita niin silloin he asettuvat sinne mistä ovat kiinnostuneita ja silloin heistä on eniten hyötyä itselleen ja yhteiskunnalle.
Suomi on kuitenkin vapaa maa pakkoruotsista huolimatta, eikä kukaan joudu pakolla Närpiöön tai rakastu suomenruotsalaiseen. Pakkoruotsin poiston jälkeen ihmiset saavat vapaasti valita pakkoruotsin sijaan espanjan, kiinan tai muun kielen. Vain ne jotka valitsevat ruotsin jäävät "närpiöön". Espanjan kielen valitsevat voivat hakeutua Etelä-amerikkaan suomalaiselle paperitehtaalle ja ranskan valitsevat voivat lukea paikallislehteä Pohjois-afrikan kaupungeissa ranskan kielellä. Kiinan kielen valitsevat voivat päästä Hong Kongiin tai ympäri maailman oleviin kiinalaiskortteleihin töihin.
Poliittisesti lehmänkaupalla määrätty pakkoruotsi ei ole ikinä perustunut kenenkään ennustukseen tai tietoon. Tapa jolla pakkoruotsi kirjattiin lakiin antaa jo perustelut poistaa pakkoruotsi tarpeettomana ja poliittisen kaupankäynnin välineenä.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksaa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Muutenkin kannattaa opiskella saksaa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.
Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.
Ruotsalaiset ovat jo satoja vuosia pyrkineet määritelemään suomalaisen sivistyksen. Ruotsi on yhtä vieras kieli suomalaiselle kuin saksa, eikä mikään kotimainen.
Nyt vihdoin olisi suomalaisten aika itse määritellä oma sivistyksensä. Se tarkoittaa vähintään pakkoruotsin poistoa ja maailmankielien opiskelun lisäämistä pakkoruotsin kustannuksella.
Vähemmistön ei tule enää jatkossa antaa määritellä suomalaisten sivistyskäsitettä. Heidän tulee vain pitää huoli omasta sivistyksestään ja niin halutessaan oppia maan pääkieli ollakseen itse sivistynyt vähemmistö.
"Vähemmistön ei tule enää jatkossa antaa määritellä suomalaisten sivistyskäsitettä. Heidän tulee vain pitää huoli omasta sivistyksestään ja niin halutessaan oppia maan pääkieli ollakseen itse sivistynyt vähemmistö."
KIITOS!
Ankdam! Mihin määrättyihin ammatteihin valmistuu ruotsinkielisiä kiintiöiden kautta?
Lääkäreitä, juristeja, opettajia, farmaseutteja, hammaslääkäreitä, näyttelijöitä... Ei juuri nyt tule muuta mieleen.
Ekonomit eivät ole kiintiökoulutusta eikä monet muutkaan ammatit.
Teitä on n. 300000. Suuri osa teistä osaa molemmat kielet. Palvellaksenne itse itseänne, niin tehän tarvitsisitte käytännön alojen koulutusta. Kuten sairaanhoitajia jne. Jos ruotsinkielisiä on huseeraamassa maan johtopaikoilla enemmän kuin 5%, niin sehän ei ole enää demokratiaa. Vai kuinka?
Siraanhoitajiakin toki koulutetaan mutta erityisesti sairaanhoitajista ja muusta hoito- ja sosiaalialan työvoimasta on pulaa myös suomenkileisellä puolella. Eikä ruotsinkielisiä voi pakkokouluttaa ammatteihin sen enmpää kuin suomenkielisiäkään. Tarjontaa voi toki lisätä mutta koulutuksin hakeminen on sentään vapaassa demokratiassa vapaaehtoista.
Nuo luettelemani alat ovat ne nimenomaiset alat joilla on ns koulutusKIINTIÖT ruotsinkieltä taitaville. Edella manittujen alojen lisäksi on sitten ruotsinkielistä koulutusta toki muutakin, on Åbo Akademita, AMK:ta ja amista y.m.
Mikään ruotsinkielinen koulutus ei kuitenkaan ole rajattu äidinkieletään ruotsinkielisille vaan on avointa kaikille, eli minkäänlaisia opiskelijan äidinkieleen sidottuja kiintiöitä ei ole!!
Mutta suomenkieliset pakotetaan oppimaan ruotsia, vaikka 80% ei sitä halua.
Suomenkielinen joutuu kielikokeeseen ennekuin edes saa osallistua pääsykokeeseen. Ruotsinkielinen ei joudu koskaan, ei edes suomenkieliseen kouluun hakiessaan.
Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun. Samalla ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen ja vielä kaiken lisäksi saa opiskella äidinkielellään.
Hankenin kustantaa veronmaksajat. 95% suomenkielisiä veronmaksajia ja 5% ruotsinkielisiä. Eikös Hankenissa pitäisi olla 5% ruotsinkielistä koulutusta ja 95% suomenkielistä?
Suurimman osan kaikesta koulutuksesta maksaa valtio, eli me veronmaksajat. Myös me ruotsinkieliset maksamme veroja ja varmasti ainakin sen 5,5 %, eli sen oman osuutemme.
Ei tietenkään ole mitenkään mahdollista kiintiöittää kaikkea koulutusta niin että jokaisessa koulussa 5,5 % tapahtuisi ruotsin kielellä siispä on suomen- sekä ruotsinkielisiä kouluja. Me ruotsinkieliset asumme pääosin hyvin rajatulla alueella täällä Svenskfinlandissa joten ne ruotsinkielistä opetusta antavat koulutkin luonnollisesti sijaitsevat täällä, eli rannikolla välillä Loviisa - Turku ja Pohjanmaalla sekä Ahvenanmaalla.
Keväällä 2011 valmistui ruotsinkielisistä lukioista 2056 ylioppilasta joten kovin monta lkoulua, uokkaa tai kurssia se porukka ei täytä, siispä koulutusta on ollut pakko keskittää.
Faktaa: Lukioihin hakeutuu jonkun verran enemmän ruotsinkielisiä kuin suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä opiskelee yliopistoissa n. 6 % eli jonkun verran yli väestöosuuden. Siinä kuudessa prosentissa on mukana myös ne jotka opiskelevat täysin suomenkielisissä koulutuksissa ja opintolinjoilla.
Koska ruotsinkielistä koulutusta ei järjestetä kaikilla aloilla niin luonnollisesti ruotsinkieliset ovat jonkin verran yliedustettuina niillä aloilla joilla sitä järjestetään.
Koulujen sisäänottoprosentteihin ei myöskään pidä antaa hämätä koska suomenkieliset voivat hakea useaan kouluun joka luonnollisesti laskee hyväksyttyjen määrää kun kuitenkin voidaan tulla valituksi vain yhteen, ruotsinkielisillä vaihtoehtoja on yleensä vain yksi.
"Vuonna 2005 lukiokoulutusta tarjosi 35 oppilaitosta, joissa oli 6 400 opiskelijaa. Ruotsinkielisissä kouluissa 90 prosenttia opiskelijoista suoritti lukion kolmessa vuodessa eli selvästi korkeampi osuus kuin maassa keskimäärin. Vieraita kieliä opiskellaan ruotsinkielisissä lukioissa runsaammin kuin maan muissa lukioissa. Kolme neljäsosaa opiskelijoista opiskeli vähintään kolmea kieltä ja neljä prosenttia vähintään viittä kieltä.
Ruotsinkielistä ammatillista peruskoulutusta tarjosi 22 koulutuksen järjestäjää. Koko 2000-luvun ajan ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä on ollut 4 600–4 800 opiskelijaa. Ruotsinkieliseen oppisopimuskoulutukseen osallistuneiden määrä nousi vuosina 2002–2003 melkein 50 prosentilla ja oli samalla tasolla edelleen vuonna 2004"
http://www.oph.fi/download/47302_Indikaattorit_2006.pdf
"Koska ruotsinkielistä koulutusta ei järjestetä kaikilla aloilla niin luonnollisesti ruotsinkieliset ovat jonkin verran yliedustettuina niillä aloilla joilla sitä järjestetään."
Mutta miksi juuri kauppatieteen koulutusta on kaikkein eniten, suhteessa kolminkertainen määrä suomenkieliseen verrattuna? Ekonomithan eivät yleensä edes päädy julkisen puolen töihin, jossa sitä lakisääteistä ruotsinkielistä palvelua pitäisi tarjota.
Kysynnän ja tarjonnan laki. Kauppa on hyvin perinteinen suomenruotsalaisten ala ja ala jolla erityisesti kielitaitoa tarvitaan.
Hanken oli 70-luvulle asti yksityinen korkeakoulu. Nalle Wahlroos on jossain yhteydessä väläytellyt ideaa että Hanken tulisi taas yksityistää.
Hankenilla menee hyvin, se m.m. ylitti yli puolitoista kertaisesti vastinrahakeräyksensa ja rahaa tuli jopa ulkomaita myöten.
Hankenin opiskelupaikat eivät ole mitään kiintiöpaikkoja vaan Hanken tarjoaa luonnollisesti niin paljon koulutusta kuin mihin rahat ja rahkeet riittävät. Hankenin ekonomistit ovat haluttua "tavaraa".
Väite että Hankenilla ja Åbo Akdemissa opiskelisi kolme kertaa enemmän kauppatieteitten opiskelijoita kuin koko maassa suomen kielellä yhteensä ei tietenkään pidä paikkansa. Hankenin opiskelijoista on suomenkielisiä 15% ja 10% on ulkomaalaisia.
"Ruotsin kieli
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuvien kieli- ja viestintätaitoihin kuuluu vähintään riittävä kyky toimia ruotsin kielellä talouselämän viestintätilanteissa. Pelkästään paikanhakuilmoituksia silmäilemällä voi todeta, miten erilaisissa talouselämän tehtävissä ruotsinkielistä yritysviestintää tarvitaan. Ruotsin kielen taidon merkitys liike-elämässä on entisestään korostunut pohjoismaisen integraation myötä ja julkishallinnon henkilöstöltä vaaditaan jo lain mukaan sellainen ruotsin kielen taito, joka on tarpeen oman alan kannalta, jos virka kaksikielisellä virka-alueella edellyttää korkeakoulututkintoa."
https://into.aalto.fi/display/fimasterecon/Ruotsin+kieli
Entä kuis tää sit?
Expressen: Hanken sai H&M-Perssonin perhesäätiöltä miljoonia
http://www.kauppalehti.fi//5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110887435
Ankdam 15.8.2011 20:43 näin: "Hankenin opiskelupaikat eivät esim perustu mihinkään kiintiöön. Tämän olen todennut täällä monta kertaa. Ja ne olemassa olevat kiintiöt eivät myöskään ole mitenkään ylimitoitettuja. Åbo Akademi ei myöskään perustu mihinkään kiintiöön."
Opetusministeriö jakaa koulutuspaikat. Aloittain niiden määrää säädellään. Ministeriö lisää tai karsii niitä Suomen tarpeiden mukaa. Sen pitää karsia ekonomikoulutuksen ruotsinkieliset paikat 5 %:iin kaikesta ekonomikoulutuksesta. Näin vapautuvat ruotsinkieliset opiskelupaikat on hajautettava muuhun käyttöön, mm. ruotsinkielisen hoitoalan tarpeisiin. Jos se ei sovi ruotsinkielisille, se sisältää ajatuksen, että ruotsinkielisiä kiintiöitä ei tarvita millään alalla.
Jos tuollainen sääntö otettaisiin käyttöön niin voimmeko me ruotsinkieliset sitten vaatia että ihan kaikkiin koulutuksiin on saatava 5 % kiintiöt meikäläisille? Nythän on monia aloja joilla ei voi opiskella ruotsiksi lainkaan eikä ole edes kiintiöitä ruotsinkielisille.
Kiintiöt kaikkiin koulutuksiin jooko?
Ankdam: "Jos tuollainen sääntö otettaisiin käyttöön niin voimmeko me ruotsinkieliset sitten vaatia että ihan kaikkiin koulutuksiin on saatava 5 % kiintiöt meikäläisille? Nythän on monia aloja joilla ei voi opiskella ruotsiksi lainkaan eikä ole edes kiintiöitä ruotsinkielisille."
Puretaan nyt ensin ekonomikoulutuksen ruotsinkielisten koulutuspaikkojen ylikiintiöinti, täytetään niillä paikoilla ruotsinkielisen koulutuksen vajaus esim. hoitoalalla ja opettajakoulutuksessa. Sen jälkeen voidaan tarkastella, mihin koulutuksiin teitä ylipäätään riittää valittaviksi niillä kriteereillä, jotka millekin alalle on asetettu.
Entäs tämä! Ruotsinkielisen näyttelijäkoulutuksenkin tarpeisiin riittäisi hyvin opiskelijaksi ottaminen joka kolmas tai neljäs vuosi (kuten Tampereella aikoinaan) joka toisen sijasta, ja pohjoismaalaisten kouluttaminen ruotsin kielellä Teatterikorkeakoulun maisteriohjelmassa (5 - 8 opiskelijaa vuosittain) Suomen valtion rahoilla pitäisi lopettaa kokonaan vähintään säästösyistä. Suomen valtion tehtävä ei ole täyttää kokonainen Maailmankaikkeus (Perämiehenkatu 13) ruotsinkielisesti koulutetuilla näyttelijöillä ja kaikkeuden lisäksi avustaa siinä puuhassa rikkaita Pohjoismaitakin.
jokainen koulutusala kansainvälistyy, niin myös teatterikoulutus. Jos mennään toiseen suuntaan niin suomalaisilta opiskelijoilta (suomen sekä ruotsinkielisiltä) kielletään myös opiskelupakkoja ulkomailla. Sen myötä myös ulkomaiset vaikuteet vähenevät meillä. Suomi ei ole missään vaiheessa elänyt tyhjiössä vaan aina saanut vaikuteet tieteissä kuin taidealoilla, ja sen myötä olemme pystyneet kehittämään omia ratkaisuja ja keksintöjämme
Koulutus on kansainvälistynyt jo kauan, mutta sanopa missä päin maailmaa julkisin varoin jonkin laitoksen opiskelijoista ajoittain noin kolmannes on ulkomaalaisia erilliskoulutettavia, kuten Teatterikorkeakoulun ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksessa.
Entäs sitten tämä! Vuosina 2001–2010 Suomessa valmistui näyttelijäntyön maistereita 281, joista suomenkielisestä koulutuksesta Helsingissä 156 ja Tampereella 49 eli kaikkiaan 205 (73 %) sekä vähemmistökielisestä koulutuksesta Helsingissä 76 (27 %) sekä erikseen vielä pohjoismaiset opiskelijat NorMa-kolutuksesta. Mihin ihmeeseen tämä 5-prosenttinen kielivähemmistömme tarvitsee vuosikymmenestä toiseen 27 prosentin osuuden Suomen valtion varoilla koulutetuista näyttelijämaistereista, yhdestä halutuimmasta ammatista? Kaiken kukkuraksi NorMa-koulutettavia ainakin yhteen aikaan oli se määrä, minkä olisi pitänyt prosentuaalisesti riittää oman maan vähemmistökielisten koulutustarpeisiin.
Valtiovarainministerin punakynälle olisi näinä aikoina töitä ohi opetusministeriön ja Teakin pamppujen.
"Kysynnän ja tarjonnan laki. Kauppa on hyvin perinteinen suomenruotsalaisten ala ja ala jolla erityisesti kielitaitoa tarvitaan. "
Tottakai on perinteinen suomenruotslaisten ala koska teillä on 500% suuremmat kiintiöt olleet jo 100 vuotta tai kauemminkin. Sitähän te pelkäätte että hetkessä menettäisitte perinteisen alanne koska kykenette ylläpitämään sitä vain härskillä etupiirijaottelulla (kiintiöillä).
Älä ankdam tukehdu rapuihin, vaikka kaksikielisyyden kulissit ovat jo hyvää vauhtia luhistumassa!
Juu lupaan olla tukehtumatta mutta tuosta kaksikielisyydestä toteaisin etten ainakaan minä ole mitään luhistumista huomannut. Päin vastoin ovat monet palvelut selkiinyneet kun niitä on teidän suomenkielisten huonontuneen yleisen ruotsin kielen taidon takia jouduttu keskittämään.
Sen olen toki ymmärtänyt ja jopa itse huomannutkin että teidän suomenkielisten vieraiden kielten taito on luhistumassa mutta kyllä ainakin omassa elinpiirissäni kakskielisyys ja itse asiassa monikielisyys on ihan voimissaan.
"Vieraita kieliä opiskellaan ruotsinkielisissä lukioissa runsaammin kuin maan muissa lukioissa. Kolme neljäsosaa opiskelijoista opiskeli vähintään kolmea kieltä ja neljä prosenttia vähintään viittä kieltä."
http://www.oph.fi/download/47302_Indikaattorit_2006.pdf
Onko tässä jatkossa tarkoitus karsia suomea kotikielenään puhuvat, sillä miten muuten voidaan taata, että opiskelijat todella oppivat ruotsia, jos sitä ei voi opiskeluaikana harjoittaa. Vai onko tämä jo käytäntö.
Häh?? - mitä sä nyt sekoilet?????
Ruotsinkielisiin koulutuksiin hakiessaan joutuvat ne jotka eivät ole kirjoittaneet ylioppilaiksi ruotsin kielellä suorittamaan kielikokeen ja todistamaan ruotsin kielen taitonsa jonka jälkeen ei heille enää sen kummemmin ruotsia opeteta.
Tai varmaan sitä ruotsin lisäopetusta voi saada vielä myöhemminkin mutta ei se ainakaan pakollista ole. Hankeninkin opiskelijoista n 15% on äidinkieleltään suomenkielisiä ja he ovat yhtä tervetulleita Hankenille kuin kaikki muutkin.
Jos opiskelee ruotsiksi niin kaipa sitä ruotsia tulee samalla myös harjoitettua! Aivan outoja siellä mietiskelet!!
Ankka-toimitus: "Ruotsinkielisiin koulutuksiin hakiessaan joutuvat ne jotka eivät ole kirjoittaneet ylioppilaiksi ruotsin kielellä suorittamaan kielikokeen ja todistamaan ruotsin kielen taitonsa jonka jälkeen ei heille enää sen kummemmin ruotsia opeteta. - Tai varmaan sitä ruotsin lisäopetusta voi saada vielä myöhemminkin mutta ei se ainakaan pakollista ole".
Jos opiskelee ruotsiksi niin kaipa sitä ruotsia tulee samalla myös harjoitettua! Aivan outoja siellä mietiskelet!!
Ei tuon nyt luulisi olevan niin vaikea ymmärtää. Jos opetuskieli on suurimmaksi osaksi suomi ja englanti, tarkoittaa se kaiketi, ettei ruotsinkieltä pääse harjoittamaan tarpeeksi. Tuolloin kielen harjoittelu ja harrastus on aivan opiskelijan omalla vastuulla ja tapahtuu vapaa-ajalla.
Olen itse opiskellut ruotsin kielisessä oppilaitoksessa ja opetus tapahtui100 prosenttisesti ruotsinkielellä. Kyllä siinä kolmessa vuodessa ehtii oppii kieltä aikalailla. Mutta miten lienee kielen opiskelun laita alalla, jossa miltei kaikki tieteelliset julkaisut ja oppikirjat on englanninkielisiä. Luentokieli suomi ja englanti vähäisessä määrin ruotsi. Jotenkin kuulostaa, ettei tuohon sabluunaan ihan helposti suomenkieliset solahda.
Yliopistokoulutus tapahtuu usein monella kielellä mutta sisäänpääsykokeissa on ainoa vaatimus se ruotsin kielikoe.
Jos siis hakee ruotsinkielisessä kiintiössä ja tulee valituksi niin kaipa se on sitten oma asia pärjätä tai olla pärjäämättä.
Vaikea uskoa että ruotsinkielisessä kiintiössä kovin hunolla ruotsin kielen taidolla mennään opiskelemaan ja varsinkaan aikomuksella olla oppimatta ruotsia.
Ankdam on valmis uhraamaan vaikka maan turvallisuuden kunhan svedu pelle pääsee töihin. Miksi et samantien ehdota että närpiöläisiä "asiantuntijoita" siirretään tomaattipelloilta ydinvoimaloihin töihin. Voi olla että taso laskee niissä aika lailla Ruotsin tasolle.
Ja netti fenno puhuu ihan sekavia - kuten tavallista!! Liekö ollut vuotavassa ydinvoimalassa töissä?
PISA pisteet sen kertovat miksi tällä marginaalisella kielivähemmistöllä pitää olla kiintiöt.. muuten joutuisivat kaikki harjoittamaan turkistarhausta tai tomaatinkasvatusta.
Yliopistoissa katsotaan näitä kiintiöläisiä vähän alaspäin..
Suomessa ei ole esimmäistäkään opiskelijan äidinkieleen äidinkieleen perustuvaa kiintiötä!!
Meillä on sekä suomen- että ruotsinkielistä koulutusta.
Kaksikielisissa yliopistoissa on osa koulutuksesta kiintiöity ruotsinkieliseksi ja niihin valitaan ruotsinkieltä taitavia opiskelijoita. Kiintiöiden tarkoitus on varmistaa että sellaisille aloille, joilla valtiolla lain perusteella on velvollisuus tarjota kansalaislle äidinkielisiä palveluja, valmistuu riittävästi kielitaitoisia viran- tai toimenhaltijoita.
P.S.
Närpiö ja muu Pohjois Pohjanmaa on erittäin vaurasta ja hyvinvoivaa aluetta, sopii mennä katsomaan. Turkistarhaus ja tomaatinviljely on itselle ja yhteiskunnalle huomattavasti kannattavampaa kuin tukien nostaminen ja sossun rahoilla kaljoitteleminen jota tuolla itärajalla laajalti suositaan.
Ankdamin tontilla asuu pelkkiä ruotsinkielisiä pyhimyksiä. Antaumukselliset dipsomaanit puuttuvat tyystin.
Pikkirilli pystyssä hörpätää kaffet ja näkäräiset kaadetaan viikuksen juurelle.
Sitten leikitää humalaista selvin päin.
Mist arvasit?
Miksi siis maksat 4-5 kertaisen hinnan kotimaisesta tomaattimoskasta?
Kuluttaja: Äänestä jo kaupassa vihannestiskillä!
MIKSI Vihreät on tästä järkyttävästä tuhlauksesta aivan hiljaa: Närpiön tomaattihallit -40 asteen pakkasissa!
Närpiössä taitaa olla useimmat Suomen suurimpien EU-tukien pokaajat!
Närpiön kasvihuoneiden valaistuksessa kokeillaan LED-valoja ja näin muka pienennetään päästöjä eli ns. HIILIJALANJÄLKEÄ. Kyseessä on jälleen kerran Suomen ruotsalainen silmänkääntötemppu. Oikeastihan kirkkaat sähkövalot myös LÄMMITTÄVÄT halleja yötäpäivää valaistuksen ohella. Kaikkihan meistä muistaa kuinka hehkulampun energiasta vain muutama prosentti muuttuu valoksi ja loppu on lämpösäteilyä. Nyt hurrit laittaa LED-valoja säästääkseen kallista sähköä, MUTTA uutiset eivät kerro sitä, että muovihalleja pitääkin lämmittää FOSSIILISELLA öljyllä entistä enemmän!
Närpiössä on todisteltu kasvavan todellinen atomiajan luomutuote: Närpiön kasvihuoneet, nuo ydinsähköllä liki ympäri vuoden ja -vuorokauden valaistavat muovihallit, joita lämmitetään -40 asteen pakkasissakin fossiilisella tuontiöljyllä, ja joita hoitamaan pakkoruotsitetaan mamuja mm. Afrikasta, EI voi tuottaa muuta kuin 100% puhtaita ja ekologisia luomutomaatteja! Taannoinen ympäristökanisteri Enemastam sanoi TV:n haastattelussa kysyttäessä häneltä tomaattikasvatuksen mielekkyyttä Suomessa: "Pitäähän meillä olla kriisivaraa." Enema unohti kuinka ÖLJY menee kriisin aikana 1. säännöstellyksi ja kortille. Sitä ei siis takuuvarmasti polteta muovihallien lämmittämiseksi vaan kaikki säästetään vaikkapa kuorma-autojen ja traktorien käyttöön.
Klamydia: Närpiön kansallislaulu - Närpes nationalsång
http://www.youtube.com/watch?v=a7eoo7iCBAg
Tämä ralli, Närpiön kansallislaulu, soi jokaisessa Närppeksen tomaattihallissa, sillä rantavahdit uskoo lujasti lannoiteliemessä kasvatettavan tomaatin saavan lisäpotkua noinkin väkevästä "paskanjauhannasta"...
Klamydian kappale Pakkoruåttii kertoo kaiken oleellisen tuosta kieli-turhakkeesta!
http://www.youtube.com/watch?v=PjuIvJ0h5z8&feature=related
Turkistarhaus on eläinrääkkäystä ja turkistarhaajat keskitysleirien vartijoiden tasoisisa psykopaatteja henkisesti.
Tomaatinviljely on sossuakin pahempaa tukiais-yrittämistä.
Molemmat elinkeinoja jotka tietysti ovat ainoita joihin porukka, joka ei edes 200 vuodessa opi Suomen kieltä, pystyy.
Ei siis ole ihme että tälläiselle porukalle pitää olla kiintiöt ja omat koulut ,eivät pärjää sivistyneistön keskuudessa muuten.
Närpiön rasistitomaatit boikottiin?
Kyllä Ankdam-toimitus älähtää aina kun kalikka kohdalle kolahtaa. Siitä innosta millä Ankkalampilaiset asiaan tarttu, voi päätellä, että tässä kohdin suruilla on erityisen huono omatunto ja suomenkielisiä erityisesti sorretaan. Suruilla tuntuu tässä olevan erityisen paljon pelissä. Saavutetut edut on turvattava vaikka mikä olisi. ...
Ankdan nimimerkki on jokin tyypillinen rkp viimeisten pakkoruotsi-rippeiden ylläpitäjä, keskiasteen koulutuksen saanut, suvusta rahaa perinyt, Helsingin keskustan tunkkaisessa kaksiossa asuva vanha eukko joka luulee olevansa jotakin parempaa mutta tajaraivossaan tietää itsekin että juna meni jo...
Kaikella kunnialla, mutta helpottaisi ankkadaamia kun tunntustaisi tosiasiat.
Ymmärrän että kyseenalaistat oikeuteni mielipiteisiin ja kykyni sekä pätevyyteni tarjota oikeita faktoja sen perusteellä että olen varakas Helsingin keskustassa, pienessä tunkkaisessa kaksiossa asuva ruotsinkielinen vanha eukko jonka juna meni jo.
Kysyisinkin siis että mikä ja kuka sinä sitten olet?
Kysyn koska oletan että sinä ainakin omasta mielestäsi edustat täydellistä vastakohtaani eli uskottavaa, luotettavaa ja kaikin puolin pätevää henkilöä.
Joten kerropa nyt meille miten sinä olet asiantuntijuutesi ansainnut?
Närpiön tomaatti 2,95 euroa kilo.
Espanjan / Hollannin tomaatti 0.99 euroa kilo.
Tukkuhinta 19.08.2011
Kaksikielisyysohjelmassa sanotaan selvästi, että ruotsinkielinen opetus on tarkoitettu nimenomaan ruotsinkielisille (so. ruotsinkieltä äidinkielenään puhuville) ja on tärkeä, että ruotsikielisiä rekrytoidaan mahdoll. tehokkaasti. Kyse on siis aivan muusta, kuin siitä mitä toimituskunta Ankdam markkinoi mahdollisuutena suomenkielisille opiskelijoilla. Mahdollisuutena opiskella ruotsinkielellä. Ei meillä ole kielikiintiöitä - mutta etniset kiintiöt on. Näin lukee kaksikielisyysohjelmassa:
"Pyrkimyksenä on ollut taata ruotsinkielisten opiskelijoiden saaminen yliopistoon ja ruotsinkielisiin aineisiin"
.
Lähde: http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/kaksikielisyysohjelma.htm
Katsokaapa näitä niin valkenee mitä sveduille tarkoittaa kaksikielisyys:
Ruotsinkielinen pää sivu:
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/index.htm
Suomenkielinen vastaava:
http://www.helsinki.fi/svenskaarenden/suomeksi/index.htm
Helvetin huvittavaa: Sveduille on samoilla sivuilla ruotsinkielellä tietoa kymmenen kertainen määrä. Tämäkö on svedujen käsitys tasapuolisuudesta? Että opetelkaa fennot ruotsia, jos haluatte tietoa.
Pitäisikö kaikki se erityisesti ruotsinkielisiä koskeva tieto vielä kääntää myös suomeksi?
Kysehän on ruotsinkielisestä yhteenvedosta ja siitäkin toki osa on käännetty myös suomeksi. Se teitä suomenkielisiä koskeva tieto on teidän omilla sivuillanne, nuo ovat meidän sivut.
Suomenkielisten asiat eivät tietenkään löydy kokonaisuudessaan sivuilta "svenska ärenden"
Tässä muuten inffoa korkeakouluopiskelusta Helsingissä ruotsin kielellä:
"Helsingforsalliansen
Helsingfors är Finlands främsta svenskspråkiga studieort. Högskolorna i huvudstadsregionen erbjuder kvalitativt högstående utbildning av internationell toppklass och utbildar en stor den av landets svenskkunniga arbetskraft.
Inom ramen för Helsingforsalliansen samarbetar de största svensk- och tvåspråkiga högskolorna i Helsingfors för att stärka den svenskspråkiga högskoleutbildningen och gemensamt bära ansvar för regionens framtida tvåspråkighet.
Helsingforsalliansen prioriterar samarbete inom svenskspråkig utbildning och gör nu satsningar på en flexiblare studentmobilitet mellan högskolorna. "
http://www.studeraihelsingfors.fi/helsingforsalliansen/startsida
Mistähän tämä kaksikielisyysohjelma löytyy ruotsiksi?
Eihän siinä ole mitään ihmettelemistä, ruotsia ei vain tarvita.
Bajis oli kanssa kiintiö-oppilas, kun haki lukemaan lakia. Hän sai paikan tuhansien suomenkielisten abien yli, koska oli ruotsinkielinen, vaikka oli huonompi oppiarvoissaan, ( ja on edelleen). Heja vi, ( Bajis laitas turpas kuntoon, syöt kuin kameli.)
Niin mitenkä ne nämä ruotsalaiskiintiöt istuu muka tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ?
Tosiaan ovatko asialliset .