Oliko se August Kork, panssarilaiva Sevastopol, latvialaiset kommunistit vai suomalaiset panssaritorjujat kuten Siikander, Siren ja Telkkä. Venäläisiä sankareitahan siinä kaupungissa ei Nadeshnyin lisäksi ollut juuri yhtään. Venäläisillä oli motivaatio romahtanut nollille. Sevastopolin kapteeni tosin taisi olla venäläinen.
Tärkein Pietarin puollustaja 1919?
kuka oli
1391
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Google:"Luoteis-Venäjän armeija perustettiin Virossa keväällä 1919, ja siihen kuului 26. syyskuuta 1919 noin 20 640 sotilasta. Varustuksena sillä oli kuusi panssarivaunua, kaksi panssariautoa, kolme panssarijunaa, 57 tykkiä, 380 konekivääriä, 333 pikakivääriä ja kuusi lentokonetta. Sen vaatetus tuli englantilaisilta ja ranskalaisilta sekä muonitus näiden lisäksi amerikkalaisilta. Yhdysvallat oli valmistautunut jopa siihen, että kun Luoteis-Venäjän armeija valtaa Petrogradin, niin Virossa olevilla elintarvikkeilla voidaan hoitaa nälkää näkevän väestön tarpeet.
Luoteis-Venäjän armeija aloitti hyökkäyksensä Petrogradin suuntaan 28. syyskuuta 1919 tavoitteenaan katkaista Petrogradin ja Pihkovan välinen rautatieyhteys, Petrogradin-Lugan rata, ja sen jälkeen Petrogradin-Moskovan rata, jonka jälkeen Petrogradin valtaaminen olisi tullut mahdolliseksi. Pietarilaisten kulkupuheiden mukaan Ruotsi ja Suomi olisivat olleet liittymässä hyökkäykseen. Suomessa valtionhoitaja Mannerheim oli kannattanut osallistumista hyökkäykseen, mutta Mannerheimin jälkeen tasavallan presidentiksi noussut K. J. Ståhlberg vastusti Suomen osallistumista. Stålhberg vastusti hanketta muun muassa siksi, etteivät valkoiset venäläiset monarkistit hyväksyneet Venäjän keisarikunnasta itsenäisiksi julistautuneita valtoita. Judenitš oli valmis Petrogradin valloittamisen jälkeen valmis ottamaan haltuun myös Suomen.
Pakokauhun lisäännyttyä Petrogradissa kansankomissaarien neuvosto määräsi sota-asiainkansankomissaariksi Lev Trotskin, joka hankki asiantuntemusta Petrogradin puolustamiseen ottamalla kenraali Dmitri Nadjožnyj'n perheen panttivangiksi ja pakottamalla tämän suunnittelemaan Petrogradin puolustuksen. Luoteis-Venäjän armeija otti haltuunsa Lugan 13. lokakuuta 1919, Krasnoje selon ja Hatsinan 16. lokakuuta 1919.
Petrogradia puolusti puna-armeijan 7. armeija, jossa oli mm. Suomen sisällissodan aikana Venäjälle paenneita punakaartilaisia, virolaisen eversti A. Korkin komentama latvialainen tarkk'ampujadivisioona, kiinalaisia sekä petrogradilaisia työläisiä, kuuusi panssarijunaa, Itämeren laivaston alukset tykeillään, kymmenen panssariautoa ja 148 tykkiä."
>>Tärkein Pietarin puollustaja 1919
Petrogradia puolustava puna-armeijan 7. armeija. Judenitsin armeija osoittautui heikoksi ja hajosi käytännössä nopeasti. Se vetäytyi Viroon, jossa länsimaat riisuivat sen aseista.
Mannerheim ei ollut valmis hyökkäämään Pietariin ilman takuita Suomen itsenäisyydestä. Judenits ne lupasi, Koltshak ei.
Toisaalta Suomen armeijan taistelukyky oli 1919 aivan olematon. Se ei olisi kyennyt murtamaan Pietarin puolustusta, joka nojasi vahvaan linnoitusketjuun. Toinen asia on, olisiko armeijaa yleensäkään saatu mukaan hyökkäyssotaan. Jääkäriupseereissa oli vahva Mannerheimin vastainen ryhmittymä. Hyökkäystä vastustivat myös Sosiaalidemokraatit ja maalaisliitto, joilla oli eduskunnan enmmistö.
Vihon ja viimeisen kerran. Kysymys ei ollut kaupungin murtamisesta vaan Judenitsin auttamisesta lähinnä katkaisemalla Moskova-Pietari rautatie jota kautta kaupunki sai lisävahvistuksia. Niih ja mitäs sitten? Pietarissakin oli omat tseka ukkonsa valvomassa että "taistelukyky" säilyy. Judenitsin armeijan hajoittamiseksi tarvittiin Itämeren laivaston raskasta tykistöä. Ei se kovin "heikolta" silloin vaikuttanut.
Etteä Judenits joutui lainaamaan renaulteja Suomelta jotka eivät edes ehtineet taisteluun kertoo jotain. Toisaalta kyllpä ne kommarit olisi niidenkin kannet samalla tavalla auki vääntäneet ja pakottaneet anglo-ranskalaisen kotteron porukan ulos. Taisi jopa Markeista osa jäätyä Venäjän seikkailuissa.
radalle olisi Kannakselta päässyt? Siellä oli bunkkerilinja vastassa. Ja ne Itämeren laivaston tykit. Suomella ei ollut mitään ajanmukaista aseistusta.Armeijan kuri ja koulutustaso oli heikko. Entiset tsaarinupseerit ja jääkärit vihasivat toisiaan.
Judenitsin armeija hajosi parin viikon taistelun jälkeen. Ei se vahvalta vaikuttanut.
Ranskan vaatimuksesta kaksi (2) Renaultia Judenitsille.
Tilalle saatiin myöhemmin uudet.
Suomalaiset seikkaili itänaapurissa miten halusivat aina vuoteen 1922 saakka. Tarton rauhakaan ei hidastanut heimosotureita...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heimosodat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_heimosodat
Lenin on itsekin myöntänyt bolsujen vallankumouksen olleen pahiten vaarassa jos Suomi olisi iskenyt Pietarin kimppuun "takaapäin"
Nooh kaipa se Judenits ajatteli että oltaisi Syvärin kautta kierretty. Edelleenkin se halusi siis suomalaisista tukijoukkoa. Sehän omin voimin pääsi jo kaupungin porteille. Itämeren laivaston tykit eivät taatusti Moskova Pietarin radalle ulottuneet vaikka Pulkovaan ulottuivatkin koska Pulkova oli niistä noin kolmenkymmenen kilometrin päässä.
Väliäkö sillä on. Suurin osa näistä idiooteista jotka "puollusti Pietaria" kuoli joka tapauksessa. Ensimmäiset jo Kronstadtin kapinassa. Kuinkakohan monta Suomeen paennutta kapinallista oli mukana Petrogradin puollustuksessa. Anteeksi Nevan kaupungin.
Ja se oli päivää jollon muutama panssari saattoi ratkaista. Esimerkiksi se että Hope Carson otti Nestori Telkältä turpaan oli varsin merkittävää. On se kyllä britti jos ei virolaisille, suomalaisille ja latvialaisille työläisille pärjää. Kurkon havaintojen mukaan kommareiden voimakas vyöry panssareiden päälle sekä Sevastopolin järeät tykit saivat briteissä pakokauhua aikaan.
on ollut Sevastopolin tykeillä, kun Pietariin ylettivät.
"Sevastopolin järeät tykit saivat briteissä pakokauhua aikaan. "
Korjatkaa jos olen väärässä mutta eikös nuo ranskalaisten ja brittien tankit ainakin Pietarin rintamalla olleet mehevä saalis tykistölle sekä tietysti jalkaväelle juuri hitautensa vuoksi.