miksi miksi miksi

Miksi kirkko vaatii vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat kasteltaviksi?

Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta
järjestelmän orjuuteen heti heidän syntymänsä
jälkeen?

Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa
sydämessäsi.

Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon
mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain
vähän vettä?

Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?

Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman
aikansa uskonnollisille johtajille:

"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.

Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät
järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi
järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin
koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis
rahasta.

Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikastelusta,
niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei
luovu lapsikastelurituaalista. Koska siis
kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan
lapsikastelun avulla, ymmärtää jokainen hyvin,
että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikastelun mukana. Jokaisen on helppo tehdä
johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetelua
kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä
toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu
eikä historia alkukristillisenä apostolisena
tapana.

Valitettavaa "kirkollisessa
lapsikastelurituaalissa" on nimenomaan se, että
lapsikastelun avulla komistuneet jäsentilastot
ovat usein vain kääntymättömien vauvana
kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on
"valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.

Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole
raamatullisesti kastettu, koska Raamatussa kaste
merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi
tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen
opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.

Jeesuksen antamissa lähetyskäskyissä on selvä
toimintaohje, Matt 28:19, Mark 16:15-16, jonka
mukaisesti ensin tehdään opetuslapsia
julistamalla evankeliumia, ja sitten heidät
(ymmärtävässä iässä olevat uskoon tulleet
opetuslapset) raamatullisesti kastetaan
upottamalla veteen. Näin myös apostolit toimivat
ja kastoivat vain ne ihmiset, jotka olivat
ottaneet Sanan vastaan, Apt 2:40-41. Tämä sulkee
pois kaikki "kätilöopistot"!

Kreikan kielen tuntijat ovat yksimielisiä siitä,
että sana kastaa johtuu teonsanasta "baptidsoo",
joka merkitsee upottaa. Upotuskasteessa tarvitaan
runsaasti vettä. Tämä ilmeneekin Raamatun
kastekertomuksista. Joh 3: 23, Apt 8: 38-39.
Viimemainitun kirjoituksen sanonnat "astuivat
veteen" ja "astuneet ylös vedestä" ei jätä
tulkinnanvaraa siitä millaisesta kastetavasta oli
kysymys Raamatun päivinä.

Mistä siis koko niin sanottu epäraamatullinen
lapsikaste voi olla kotoisin, jos UT ei sitä
ollenkaan tunne?

Tähän saamme vastauksen professori R. M.
Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan
historia", sivulta 336:

"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien
kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa
lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella
sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle,
otettiin
sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan
suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös
nimenantaminen."


Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:

"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen
ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista
selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi
lasta vedellä jaantoi sille nimen."

Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä
lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi
Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä
olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista
toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta,
mikä läheinen yhteys on lapsikastelulla ja
pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä
yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on
pakanallinen pakanoiden pakanariitti.

Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi
kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?

Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin
ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan
HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!"
(Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef.
2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh.
1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET
VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN
LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."

Vastoin epäraamatullista lapsikastelukäytäntöä on
ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista
lapsikasteluopin epäraamatulliseksi
osoittamistakin.

Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen
korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan
(sivulla 93):

"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin
kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä,
että lapsikaste olisi ollut käytännössä
alkuseurakunnassa, puuttuu."

Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa
"Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:

"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ...
Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis
Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa
mitään."

Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):

"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste
tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo
ulkonaisestikuvasi kuolemista."

Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa
teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II
palsta 123):

"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa
kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä
vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista
ja uuden sijalle tulemista."

Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:

"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä
kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita
nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen
käyttöä."

Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä
kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos
lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta
peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä
kaksisataa vuotta myöhemmin olisi vastustettu?
Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi
puolustaa LAPSIKASTETTA!

Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta
Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen
Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä
tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen
johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin
ja järjestelmään?

Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää
Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille
järjestelmän mukaisesti epäraamatullista
lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat
hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten
edessä viimeisellä tuomiolla!

Raamatussa raamatullinen evankeliumi julistettiin
aina kuulijoille, jotka olivat ymmärtävässä
iässä, jotta he voisivat ottaa uskossa Jeesukseen
vastaan syntien anteeksiantamuksen ja tehdä
parannuksen synneistään: uskoa Jeesukseen
Kristukseen henkilökohtaisesti:

evankeliumin kuultuaan uskoon tullut Stefanas ja
hänen perhekuntansa, jonka Paavali sitten kertoi
heidän uskoon tultuaan kastaneensa, antautui
pyhien palvelukseen 1 Kor 1:15-17,16:15. Jos et
tiedä vielä, niin pienet vauvat eivät antaudu
pyhien palvelukseen vaan aina palveltavaksi.

Korneliuksen huonekunnan kasteesta kerrottaessa,
Apt 10: 44-48, ilmenee myös selvästi, että
raamatullisen vesikaste suoritettiin vasta
sitten, kun kastettavat, jotka olivat
Korneliuksen varta vasten tilaisuuteen kutsumia,
ensin olivat tulleet uskoon, Apt 15: 8-9.

Samoin vanginvartija ja hänen perheensä oli ensin
tullut Jeesukseen uskovaksi evankeliumin
kuultuaan, ja sitten hekin vasta ottivat
raamatullisen kasteen. Apt 16:25-34.

Purppuranmyyjä Lyydia ja hänen
palvelusväkensäkin, jotka uskoivat Jeesukseen
kuultuaan evankeliumin, ottivat uskoon tultuaan
raamatullisen kasteen. Apt 16:12-15.

Krispus ja hänen perhekuntansa uskoivat Herraan
kuultuaan evankeliumin, ja hekin ottivat
raamatullisen kasteen Apt 18:7-8.

Raamatussa on yksiselitteisesti, että ensin
tultiin raamatullisesti uskoon ja sitten mentiin
raamatullisesti raamatulliselle upotuskasteelle.
28552
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 28

Vanhimmat

Loistavaa verbaalista akrobatiaa!

Argumentoinnin sujuvuus ja asiasisältö
erinomainen.

Enpä ole vastaavalta kantilta asiaa miettinyt
aikaisemmin.

Kiitokset ajatuksia herättävästä erinomaisesta
asiapitoisesta tiiviistä paketista!

Jos Sinulla on vastaavia timanttisia tekstejä
pöytälaatikossa, niin voisitko meidän kaikkien
edun nimissä jatkaa kansamme valistamista.

Kiitos jo etukäteen!

Äänestä
  • Vihdoinkin joku ajattelevakin vaivautuu, olen
    tässä pari päivää vääntänyt jotain keuhkokuumeen
    siivittämänä. arvid-aatu-pano

    Äänestä

Mitä olisitkaan voinut saada aikaan, jos olisit
käyttänyt aikasi paremmin? Raamatun tekstien
selailun sijasta olisit voinut vaikka opiskella
jotain! Näin sinusta olisi saattanut olla myös
yhteiskunnallisesti hyötyä.

Äänestä
  • Raamattuakin voi opiskella ja samalla viisastua.
    Opiskelu on siis käsitteenä varsin laaja, ja se
    pitää sisällään monenlaisia asioita...ei siis
    pelkästään toisinaan kuivaa teoriatiedon
    pänttäämistä....

    Äänestä

  • Näyttää olevan kamalaa, kun joku osaa jotain.
    hmm.. mahdatteko olla miespuolinen kristitty.

    Äänestä

  • opiskelija kirjoitti:

    Raamattuakin voi opiskella ja samalla viisastua.
    Opiskelu on siis käsitteenä varsin laaja, ja se
    pitää sisällään monenlaisia asioita...ei siis
    pelkästään toisinaan kuivaa teoriatiedon
    pänttäämistä....

    Vai että käsitteenä laaja....WAU! Oletko päässyt
    jo pro seminaari -asteelle???

    ja jos raamatun lukeminen ei ole "kuivaa
    teoriatiedon pänttäämistä", niin mikä sitten on???

    Äänestä

  • arvid kirjoitti:

    Näyttää olevan kamalaa, kun joku osaa jotain.
    hmm.. mahdatteko olla miespuolinen kristitty.

    Hmm...mahdat olla siis kateellinen kahdelle
    tutkinnolleni???

    Äänestä

tehdä niinkuin lauma riippumatta onko sitten niin
järkevä vai ei.
kaste ei tee mitään pahaa tälle nuorelle
ihmiselle ja lisäksi hän tekee vielä omat
päätöksensä riippumatta onko hän kastettu vai ei.
ainakin tämä päätös saattaa olla jo nyt 50%
oikein.
aika tylsä tehdä tätä aikuisena.
pääasia on että lapsi saa nimensä.
nämä rituaalit saattaa merkitä paljon
sukulaisillesi. suokoon vanhoille tädeille ja
ukeille rituaalit niin heillä on ajanviettoa ja
hyvää olla ainakin tälle päivälle.

Äänestä

minä kastelen oluella nimenannon yhteydessä. Ja
nimen valitsen vanhoista pakananimistä. Kastan
lapseni Odinin nimeen.

Äänestä
  • lapsiparkaa....

    Äänestä

  • oululainen kirjoitti:

    lapsiparkaa....

    No eihän toki oluellakastelu ole vaarallista
    pienellekään lapselle, kun varoo, että sitä ei
    joudu suuhun sitä olutta.

    Äänestä

  • Pakana(M) kirjoitti:

    No eihän toki oluellakastelu ole vaarallista
    pienellekään lapselle, kun varoo, että sitä ei
    joudu suuhun sitä olutta.

    vähän joutua suuhunkin, ainakin kastajan. Mutta,
    että antaisit ruotsalaisen nimen? Siitä alkaa tie
    perikatoon. Mitä vikaa on vanhoissa suomalaisissa
    pakananimissä?

    Äänestä

  • Seppo kirjoitti:

    vähän joutua suuhunkin, ainakin kastajan. Mutta,
    että antaisit ruotsalaisen nimen? Siitä alkaa tie
    perikatoon. Mitä vikaa on vanhoissa suomalaisissa
    pakananimissä?

    en ruotsalaista sinänsä. Odin on jumala, en toki
    hänen nimeään antaisi lapselleni. Sehän olisi
    sopimatonta.

    Seuraavan lapseni, jos hän on poika, nimi tullee
    olemaan Eliv (ikuisesti elävä).

    Äänestä

  • Pakana(M) kirjoitti:

    en ruotsalaista sinänsä. Odin on jumala, en toki
    hänen nimeään antaisi lapselleni. Sehän olisi
    sopimatonta.

    Seuraavan lapseni, jos hän on poika, nimi tullee
    olemaan Eliv (ikuisesti elävä).

    Kerkeethän sä ainakin parikymmentä poikaa vielä
    vääntää.

    Vaihat entiseen tyyliin vain akkaa ja käyt
    tökkimässä kaikki korttelin muijat tiineeks.

    Äänestä

Tietysti alkuvaiheissa suurin osa kastetuista oli
aikuisia. Eiköhän nytkin lähetystyössä
kastettavat ole lähes poikkeuksetta aikuisia.

Muuttuuko kaste vääräksi tai kelvottomaksi, jos
sen ottaa vastaan lapsi tai ei uskova?

Tekeekö vasta usko kasteesta kasteen?

Ovatko nämä ennen Jeesuksen ylösnousemusta
tapahtuneet kastamiset olleet kristillisiä
kastamisia?

>Jeesuksen antamissa lähetyskäskyissä on selvä
toimintaohje, Matt 28:19, Mark 16:15-16, jonka
mukaisesti ensin tehdään opetuslapsia
julistamalla evankeliumia, ja sitten heidät
(ymmärtävässä iässä olevat uskoon tulleet
opetuslapset) raamatullisesti kastetaan
upottamalla veteen.

Lähetyskäskyssä tulee kyllä ensin "kastamalla" ja
sitten vasta "opettamalla". Tästä voisi
kuvitella, että tämmöinen järjestys on
mahdollinen.

Äänestä

on vanhoissa keskusteluissa perustelut sille,
miksi lapsikaste on edelleen hyväksyttävä kaste,
selaappas tai vaoinhan itsekin käydä etsimässä
referenssit jos et löydä?

Äänestä
  • Jos luterilaisena pitäydyt Lutherin "oppiin"
    kastekysymyksessä, niin voit lukea mielen
    virkistykseksesi Martti Lutherin saarnan
    kirkkopostillasta kolmantena sunnuntaina
    loppiaisesta, jossa Luther sanoo seuraavaa
    lapsikasteesta:

    "...Usko tulee kuulosta, mutta kuulo Jumalan
    sanan
    kautta. Pienet lapset nyt eivät kuule eivätkä
    ymmärrä Jumalan sanaa, joten heillä ei voi olla
    omaa uskoaan.

    Tähän kysymykseen ovat korkeakoulujen
    viisastelijat ja paavin lauma sepitelleet
    seuraavan vastauksen. Pienet lapset kastetaan
    ilman omaa uskoa, nimittäin seurakunnan uskon
    varaan, jonka kummit kasteessa
    tunnustavat; sen perusteella annetaan lapsille
    kasteessa kasteen voimasta ja vaikutuksesta
    synnit
    anteeksi ja heihin vuodatetaan armon kautta oma
    usko, niin että uusi lapsi syntyy vedestä ja
    Pyhästä Hengestä.

    Mutta JOS KYSYTÄÄN PERUSTUSTA SELLAISEEN
    VASTAUKSEEN JA MISTÄ SIITÄ RAAMATUSSA PUHUTAAN,
    NIIN HAVAITAAN SE PIMEÄKSI SAVUPATSAAKSI, tai
    osoittavat he meille tohtorinhattuaan sanoen:

    Me olemme korkeasti oppineita tohtoreita, ja
    koska me niin sanomme, on se oikein, eikä siinä
    pitempiä puheita tarvita. SAMOIN EI KAIKELLA
    HEIDÄN MUULLAKAAN OPILLAAN OLE MITÄÄN
    PERUSTUSTA KUIN HEIDÄN OMAT UNELMANSA JA
    MIETTEENSÄ.

    Ja kun he parhaisiin varuksiinsa pukeutuvat, niin
    paiskaavat he esiin jonkun tukasta vedetyn
    lauseen P. Augustinuksesta tai jostain muusta
    pyhästä isästä.

    MUTTA TÄMÄ EI RIITÄ MEILLE SELLAISESSA ASIASSA,
    JOKA KOSKEE SIELUJEN AUTUUTTA, SILLÄ SEKÄ HE ETTÄ
    KAIKKI PYHÄT ISÄT OVAT OLLEET IHMISIÄ. KUKA MINUA
    TAKAA JA VAKUUTTAA, ETTÄ HE OVAT OIKEASSA? KUKA
    SIIHEN USKALTAISI JA SEN PERUSTUKSELLA VOISI
    KUOLLA, KOSKA HE PUHUVAT SITÄ ILMAN RAAMATTUA JA
    JUMALAN SANAA?

    Pyhät sinne ja pyhät tänne; jos asia koskee minun
    sieluni iankaikkista kadotusta tai autuutta, en
    minä voi luottaa kaikkiin enkeleihinkään enkä
    pyhiin, puhumattakaan yhdestä tai kahdesta
    pyhästä, ellei minulle osoiteta Jumalan sanaa ...
    Tämän he ovat edellisestä mielipiteestä johtaneet
    arvellessaan, että pienet lapset muka ilman
    uskoa, ainoastaan kasteen vaikutuksesta ja
    voimasta, saavat armon, kuten he
    uneksivat ... Kavahda tällaista myrkkyä ja
    eksytystä, vaikka sen kaikki isät ja
    kirkolliskokoukset olisivat
    oikeaksi hyväksyneet, sillä SE EI PIDÄ PAIKKAANSA
    EIKÄ SILLÄ OLE MITÄÄN PERUSTUSTA RAAMATUSSA, vaan
    se on paljasta ihmisten mietelmää ja unelmaa. Sen
    lisäksi se on ilmeisessä RISTIRIIDASSA edellä
    olevan peruslauseen kanssa, jossa Kristus sanoo:
    ' Joka uskoo ja kastetaan' jne. ja josta saadaan
    lyhyesti päätökseksi: KASTE EI AUTA KETÄÄN, EIKÄ
    SITÄ TULE KENELLEKÄÄN ANTAA, JOKA EI OMASTA
    PUOLESTAAN USKO ... PAREMPI OLISI OLLA YHTÄKÄÄN
    LASTA KASTAMATTA, kuin tuolla tavalla ilvehtiä ja
    leikitellä Jumalan sanan kanssa ... ikäänkuin
    Jumala olisi joku epäjumala tai narri ... ja
    sitten sanovat lapset kastettavan Jumalan
    valtakuntaan ensimmäisessä ja kolmannessa
    merkityksessä, toisin sanoen: heitä ei kasteta,
    jotta he sen kautta tulisivat autuaiksi ja
    saisivat synnit anteeksi, vaan otetaan
    kristikunnan yhteyteen ja saatetaan
    evankeliumiin. Kaikki tämä ei mitään
    todista, vaan on heidän OMAA SEPUSTUSTAAN. ...
    Ellemme nyt paremmin voi tähän kysymykseen
    vastata ja todistaa, että pienokaiset lapset
    uskovat ja että heillä on oma usko, niin ON MINUN
    USKOLLINEN NEUVONI JA RATKAISUNI SE, ETTÄ MITÄ
    PIKEMMIN SEN PAREMPI, LAKATTAISIIN YHTÄKÄÄN LASTA
    KASTAMASTA, JOTTA EMME AIVAN TURHANPÄIVÄISELLÄ
    ILVEILYLLÄ JA HULLUTTELEMISELLA PILKKAISI JA
    LOUKKAISI JUMALAN KORKEASTI YLISTETTÄVÄÄ
    MAJESTEETTIA."

    Näin siis uskonpuhdistajaksi kutsuttu Martti
    Luther.

    Luther on tässä saarnassaan uskollinen SANALLE,
    ja
    kerta kaikkiaan upeasti ja kunnioitettavasti
    "teilaa" lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
    eksytyksen!

    Ja oikein Martti Luther siinä kerta kaikkiaan
    tekeekin, sillä Raamatun mukaan syvin ero
    ihmisten
    keksimän perinnäissäännön: lapsikastelun ja
    raamatullisen ja apostolisen uskovien kasteen
    välillä on siinä, että lapsikastelu asetetaan
    ristin sovituksen tilalle: Jeesuksen Kristuksen
    tilalle!

    Raamatun mukaan kuitenkin Jeesuksessa
    Kristuksessa AINOASTAAN tarjotaan maailmalle
    ARMO:
    SYNTIEN ANTEEKSISAAMINEN! RAAMATUN MUKAAN
    JEESUKSEN NIMESSÄ ON VAIN MEIDÄN PELASTUMINEN
    EIKÄ
    LAPSIKASTELUSSA.

    USKO TULEE KUULEMISESTA, KUTEN RAAMATTU, SANA
    (ROOM. 10:17) OPETTAA EIKÄ MISSÄÄN
    TAPAUKSESSA PAKANALLISESTA IHMISKEKSINNÖSTÄ:
    IHMISTEN PERINNÄISSÄÄNNÖSTÄ: LAPSIKASTELUSTA!
    Jaak. 1:18, Room. 5:1,2, Joh. 1:12-13, 1
    Kor.4:15,Ef. 2:8-9.

    Jeesus Kristus vastasi sellaisille, jotka
    tahtoivat tehdä Jumalan tekoja: Joh. 28-29!EI
    VIITTAUSTAKAAN LAPSIKASTELUUN!

    Lutheristä on kuitenkin valitettavasti
    todettava, että Lutherin oli perin vaikeata,
    uskollisena katolisen kirkon poikana, selvitä
    kasteasiasta, jota hän ei sanokaan saaneensa
    Jumalalta, kuten vanhurskauttamisoppia, vaan
    PAAVILTA! (GAL.KIRJ. SEL. SIVU 100, SLEY 1932)

    Ja on lisäksi todettava, että Lutherin tekstit
    muilta osin kasteeseen liittyen ovat sellaista
    huopaamista ja soutamista vastoin sitä, mitä hän
    on kirkkaasti Raamatun mukaisesti saarnannut
    kolmantena sunnuntaina loppiaisesta, että ne
    voidaan liittää "sepustuksien" alle, kuten hän
    tuossa saarnassaankin sanoo.

    "Kasteen armosta" puhuvat paavilaiset ja
    heidän hengenheimolaisensa, jos lukevat
    Raamattua,
    tulevat huomaamaan, että sellaista käsitettä EI
    NÄET OLE RAAMATUSSA!: SEKIN ON IHMISKEKSINTÖ!

    Mistään Raamatussa EI ILMENE SUORAAN TAI
    EPÄSUORASTI, ETTÄ LAPSIKASTELU TOIMITUKSENA (EX
    OPERE OPERATO) VÄLITTÄISI JUMALAN ARMOA! SEN
    TÄHDEN PUHE (Martti Lutheria lainatakseni:
    sepustus!) "kasteen armosta" on vieras Kristuksen
    evankeliumille.

    Huomaa, että katolinen kirkko ja siitä lähteneet
    hengenheimolaiset ovat omaksuneet sen
    lempikäsitteekseen, jolla he johdattavat sielunsa
    kadotukseen hitaasti, mutta varmasti. Uusi
    katekismuskin opettaa (Artikla 35), että kaste
    pelastaa, ja parannusta ei tarvita, koska
    lapsikastelu riittää jne.

    Lutherin kastekäsitys on sellaista sekasotkua
    muualla hänen tuotannossaan, että on vain
    todettava, että Luther luopui siitä
    ajatuksestaan, joka edellä on tullut esiin
    hänellä: kasteen on ehdottomasti oltava uskovien
    kaste.

    Isossa katekismuksessaan Luther sitä vastaan
    sanoo:

    "Sitten sanomme edelleen: Meille ei ole
    ensisijaisen tärkeää, uskooko kastettava vai eikö
    usko, -kaste ei silti muutu vääräksi. Kaikki
    riippuu Jumalan sanasta ja käskystä. Tämä on
    tosin koko lailla voimakkaasti sanottu, mutta se
    perustuu täysin siihen, mitä olen lausunut: kaste
    on ainoastaan vettä ja, Jumalan sanaa; nämä ovat
    toistensa ohella ja kanssa, toisin sanoen: kaste
    on oikea, kunhan vain sana on veden ohella,
    vaikkei siihen usko liittyisikään."

    Luther perustelee tätä näkemystään:

    "Pysyyhän kulta kultana siitä huolimatta, että
    sitä kantaa synnillinen ja häpeällinen portto".

    Tuo Lutherin sepustus on todellakin vain
    ihmiskeksintöä ja sepustusta ja vailla Raamatun
    perustaa. Luther pitää lapsikastelua vaikuttavana
    jo ilman uskoakin.

    Luther myös tuo esille toisaalla
    päinvastaisenkin Raamatun vastaisen harhansa
    "vaikka et olisikaan kastettu, niin jos uskot,
    että olet kastettu, niin olet kastettu."

    Lutherilla on sellaisia keinotekoisia
    lapsikastelusepityksiä, että ne on hylättävä
    epäraamatullisina harhaoppeina.

    Henkilökohtaisen uskon vaatimuksestaan huolimatta
    Luther ei hylännyt pakanallista paavilaista
    lapsikastelua.

    Hän selvisi ongelmasta selittämällä, että
    sylilapsi saa uskon kummien esirukouksen kautta.

    Luther torjui ensin kirkkoisien näkemykset
    ihmismielipiteinä, mutta laati sitten tilalle
    omat mielipiteensä. Niitä esittäessään hän
    totesi:

    "Sentähden päätämme ja vastaamme tähän näin..."

    Lisäksi kastetoimituksen yhteydessä kastettavalle
    esitettävät kysymykset Luther peri myös paavin
    kirkolta.

    Ensin kysyttiin henkilökohtaista uskoa
    Jeesukseen, sitten kasteen vapaaehtoista
    vastaanottamista. Nämä kysymykset ovat vahva
    todiste siitä, kenelle kaste on alunperin aina
    annettu.

    Kysymykset oli tehty alkuaan sellaisille, jotka
    pystyivät itse vastaamaan niihin. Vaikka kaste
    muuttui lapsikasteluksi, toimituksen ulkonainen
    muoto säilyi kysymyksineen.

    Myöhemmässä vaiheessa Luther muutti
    kantaansa jyrkästi, kun hän joutui tekemisiin
    sellaisten kanssa, jotka olivat uskovien kasteen
    kannalla. Kun näiden opetukset alkoivat saada
    laajaa kannatusta, Luther ja Melanchton säätivät,
    että lapsikasteluopin hylkäävät tuli tuomita
    kuolemanrangaistukseen. Ja lapsikasteluoppia
    vahvistettiinkin sitten murhaamisin ja
    peloitteluin kautta Euroopan.

    Se miten lapsikasteluoppia sitten
    julistettiin, paljastaa vähintäänkin sen, mistä
    lähteestä lapsikasteluoppi on kotoisin.

    Lapsikasteluharhalahko-oppi on saatanasta eikä
    Raamatun Jumalasta.

    Äänestä

  • hesalainen kirjoitti:

    Jos luterilaisena pitäydyt Lutherin "oppiin"
    kastekysymyksessä, niin voit lukea mielen
    virkistykseksesi Martti Lutherin saarnan
    kirkkopostillasta kolmantena sunnuntaina
    loppiaisesta, jossa Luther sanoo seuraavaa
    lapsikasteesta:

    "...Usko tulee kuulosta, mutta kuulo Jumalan
    sanan
    kautta. Pienet lapset nyt eivät kuule eivätkä
    ymmärrä Jumalan sanaa, joten heillä ei voi olla
    omaa uskoaan.

    Tähän kysymykseen ovat korkeakoulujen
    viisastelijat ja paavin lauma sepitelleet
    seuraavan vastauksen. Pienet lapset kastetaan
    ilman omaa uskoa, nimittäin seurakunnan uskon
    varaan, jonka kummit kasteessa
    tunnustavat; sen perusteella annetaan lapsille
    kasteessa kasteen voimasta ja vaikutuksesta
    synnit
    anteeksi ja heihin vuodatetaan armon kautta oma
    usko, niin että uusi lapsi syntyy vedestä ja
    Pyhästä Hengestä.

    Mutta JOS KYSYTÄÄN PERUSTUSTA SELLAISEEN
    VASTAUKSEEN JA MISTÄ SIITÄ RAAMATUSSA PUHUTAAN,
    NIIN HAVAITAAN SE PIMEÄKSI SAVUPATSAAKSI, tai
    osoittavat he meille tohtorinhattuaan sanoen:

    Me olemme korkeasti oppineita tohtoreita, ja
    koska me niin sanomme, on se oikein, eikä siinä
    pitempiä puheita tarvita. SAMOIN EI KAIKELLA
    HEIDÄN MUULLAKAAN OPILLAAN OLE MITÄÄN
    PERUSTUSTA KUIN HEIDÄN OMAT UNELMANSA JA
    MIETTEENSÄ.

    Ja kun he parhaisiin varuksiinsa pukeutuvat, niin
    paiskaavat he esiin jonkun tukasta vedetyn
    lauseen P. Augustinuksesta tai jostain muusta
    pyhästä isästä.

    MUTTA TÄMÄ EI RIITÄ MEILLE SELLAISESSA ASIASSA,
    JOKA KOSKEE SIELUJEN AUTUUTTA, SILLÄ SEKÄ HE ETTÄ
    KAIKKI PYHÄT ISÄT OVAT OLLEET IHMISIÄ. KUKA MINUA
    TAKAA JA VAKUUTTAA, ETTÄ HE OVAT OIKEASSA? KUKA
    SIIHEN USKALTAISI JA SEN PERUSTUKSELLA VOISI
    KUOLLA, KOSKA HE PUHUVAT SITÄ ILMAN RAAMATTUA JA
    JUMALAN SANAA?

    Pyhät sinne ja pyhät tänne; jos asia koskee minun
    sieluni iankaikkista kadotusta tai autuutta, en
    minä voi luottaa kaikkiin enkeleihinkään enkä
    pyhiin, puhumattakaan yhdestä tai kahdesta
    pyhästä, ellei minulle osoiteta Jumalan sanaa ...
    Tämän he ovat edellisestä mielipiteestä johtaneet
    arvellessaan, että pienet lapset muka ilman
    uskoa, ainoastaan kasteen vaikutuksesta ja
    voimasta, saavat armon, kuten he
    uneksivat ... Kavahda tällaista myrkkyä ja
    eksytystä, vaikka sen kaikki isät ja
    kirkolliskokoukset olisivat
    oikeaksi hyväksyneet, sillä SE EI PIDÄ PAIKKAANSA
    EIKÄ SILLÄ OLE MITÄÄN PERUSTUSTA RAAMATUSSA, vaan
    se on paljasta ihmisten mietelmää ja unelmaa. Sen
    lisäksi se on ilmeisessä RISTIRIIDASSA edellä
    olevan peruslauseen kanssa, jossa Kristus sanoo:
    ' Joka uskoo ja kastetaan' jne. ja josta saadaan
    lyhyesti päätökseksi: KASTE EI AUTA KETÄÄN, EIKÄ
    SITÄ TULE KENELLEKÄÄN ANTAA, JOKA EI OMASTA
    PUOLESTAAN USKO ... PAREMPI OLISI OLLA YHTÄKÄÄN
    LASTA KASTAMATTA, kuin tuolla tavalla ilvehtiä ja
    leikitellä Jumalan sanan kanssa ... ikäänkuin
    Jumala olisi joku epäjumala tai narri ... ja
    sitten sanovat lapset kastettavan Jumalan
    valtakuntaan ensimmäisessä ja kolmannessa
    merkityksessä, toisin sanoen: heitä ei kasteta,
    jotta he sen kautta tulisivat autuaiksi ja
    saisivat synnit anteeksi, vaan otetaan
    kristikunnan yhteyteen ja saatetaan
    evankeliumiin. Kaikki tämä ei mitään
    todista, vaan on heidän OMAA SEPUSTUSTAAN. ...
    Ellemme nyt paremmin voi tähän kysymykseen
    vastata ja todistaa, että pienokaiset lapset
    uskovat ja että heillä on oma usko, niin ON MINUN
    USKOLLINEN NEUVONI JA RATKAISUNI SE, ETTÄ MITÄ
    PIKEMMIN SEN PAREMPI, LAKATTAISIIN YHTÄKÄÄN LASTA
    KASTAMASTA, JOTTA EMME AIVAN TURHANPÄIVÄISELLÄ
    ILVEILYLLÄ JA HULLUTTELEMISELLA PILKKAISI JA
    LOUKKAISI JUMALAN KORKEASTI YLISTETTÄVÄÄ
    MAJESTEETTIA."

    Näin siis uskonpuhdistajaksi kutsuttu Martti
    Luther.

    Luther on tässä saarnassaan uskollinen SANALLE,
    ja
    kerta kaikkiaan upeasti ja kunnioitettavasti
    "teilaa" lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
    eksytyksen!

    Ja oikein Martti Luther siinä kerta kaikkiaan
    tekeekin, sillä Raamatun mukaan syvin ero
    ihmisten
    keksimän perinnäissäännön: lapsikastelun ja
    raamatullisen ja apostolisen uskovien kasteen
    välillä on siinä, että lapsikastelu asetetaan
    ristin sovituksen tilalle: Jeesuksen Kristuksen
    tilalle!

    Raamatun mukaan kuitenkin Jeesuksessa
    Kristuksessa AINOASTAAN tarjotaan maailmalle
    ARMO:
    SYNTIEN ANTEEKSISAAMINEN! RAAMATUN MUKAAN
    JEESUKSEN NIMESSÄ ON VAIN MEIDÄN PELASTUMINEN
    EIKÄ
    LAPSIKASTELUSSA.

    USKO TULEE KUULEMISESTA, KUTEN RAAMATTU, SANA
    (ROOM. 10:17) OPETTAA EIKÄ MISSÄÄN
    TAPAUKSESSA PAKANALLISESTA IHMISKEKSINNÖSTÄ:
    IHMISTEN PERINNÄISSÄÄNNÖSTÄ: LAPSIKASTELUSTA!
    Jaak. 1:18, Room. 5:1,2, Joh. 1:12-13, 1
    Kor.4:15,Ef. 2:8-9.

    Jeesus Kristus vastasi sellaisille, jotka
    tahtoivat tehdä Jumalan tekoja: Joh. 28-29!EI
    VIITTAUSTAKAAN LAPSIKASTELUUN!

    Lutheristä on kuitenkin valitettavasti
    todettava, että Lutherin oli perin vaikeata,
    uskollisena katolisen kirkon poikana, selvitä
    kasteasiasta, jota hän ei sanokaan saaneensa
    Jumalalta, kuten vanhurskauttamisoppia, vaan
    PAAVILTA! (GAL.KIRJ. SEL. SIVU 100, SLEY 1932)

    Ja on lisäksi todettava, että Lutherin tekstit
    muilta osin kasteeseen liittyen ovat sellaista
    huopaamista ja soutamista vastoin sitä, mitä hän
    on kirkkaasti Raamatun mukaisesti saarnannut
    kolmantena sunnuntaina loppiaisesta, että ne
    voidaan liittää "sepustuksien" alle, kuten hän
    tuossa saarnassaankin sanoo.

    "Kasteen armosta" puhuvat paavilaiset ja
    heidän hengenheimolaisensa, jos lukevat
    Raamattua,
    tulevat huomaamaan, että sellaista käsitettä EI
    NÄET OLE RAAMATUSSA!: SEKIN ON IHMISKEKSINTÖ!

    Mistään Raamatussa EI ILMENE SUORAAN TAI
    EPÄSUORASTI, ETTÄ LAPSIKASTELU TOIMITUKSENA (EX
    OPERE OPERATO) VÄLITTÄISI JUMALAN ARMOA! SEN
    TÄHDEN PUHE (Martti Lutheria lainatakseni:
    sepustus!) "kasteen armosta" on vieras Kristuksen
    evankeliumille.

    Huomaa, että katolinen kirkko ja siitä lähteneet
    hengenheimolaiset ovat omaksuneet sen
    lempikäsitteekseen, jolla he johdattavat sielunsa
    kadotukseen hitaasti, mutta varmasti. Uusi
    katekismuskin opettaa (Artikla 35), että kaste
    pelastaa, ja parannusta ei tarvita, koska
    lapsikastelu riittää jne.

    Lutherin kastekäsitys on sellaista sekasotkua
    muualla hänen tuotannossaan, että on vain
    todettava, että Luther luopui siitä
    ajatuksestaan, joka edellä on tullut esiin
    hänellä: kasteen on ehdottomasti oltava uskovien
    kaste.

    Isossa katekismuksessaan Luther sitä vastaan
    sanoo:

    "Sitten sanomme edelleen: Meille ei ole
    ensisijaisen tärkeää, uskooko kastettava vai eikö
    usko, -kaste ei silti muutu vääräksi. Kaikki
    riippuu Jumalan sanasta ja käskystä. Tämä on
    tosin koko lailla voimakkaasti sanottu, mutta se
    perustuu täysin siihen, mitä olen lausunut: kaste
    on ainoastaan vettä ja, Jumalan sanaa; nämä ovat
    toistensa ohella ja kanssa, toisin sanoen: kaste
    on oikea, kunhan vain sana on veden ohella,
    vaikkei siihen usko liittyisikään."

    Luther perustelee tätä näkemystään:

    "Pysyyhän kulta kultana siitä huolimatta, että
    sitä kantaa synnillinen ja häpeällinen portto".

    Tuo Lutherin sepustus on todellakin vain
    ihmiskeksintöä ja sepustusta ja vailla Raamatun
    perustaa. Luther pitää lapsikastelua vaikuttavana
    jo ilman uskoakin.

    Luther myös tuo esille toisaalla
    päinvastaisenkin Raamatun vastaisen harhansa
    "vaikka et olisikaan kastettu, niin jos uskot,
    että olet kastettu, niin olet kastettu."

    Lutherilla on sellaisia keinotekoisia
    lapsikastelusepityksiä, että ne on hylättävä
    epäraamatullisina harhaoppeina.

    Henkilökohtaisen uskon vaatimuksestaan huolimatta
    Luther ei hylännyt pakanallista paavilaista
    lapsikastelua.

    Hän selvisi ongelmasta selittämällä, että
    sylilapsi saa uskon kummien esirukouksen kautta.

    Luther torjui ensin kirkkoisien näkemykset
    ihmismielipiteinä, mutta laati sitten tilalle
    omat mielipiteensä. Niitä esittäessään hän
    totesi:

    "Sentähden päätämme ja vastaamme tähän näin..."

    Lisäksi kastetoimituksen yhteydessä kastettavalle
    esitettävät kysymykset Luther peri myös paavin
    kirkolta.

    Ensin kysyttiin henkilökohtaista uskoa
    Jeesukseen, sitten kasteen vapaaehtoista
    vastaanottamista. Nämä kysymykset ovat vahva
    todiste siitä, kenelle kaste on alunperin aina
    annettu.

    Kysymykset oli tehty alkuaan sellaisille, jotka
    pystyivät itse vastaamaan niihin. Vaikka kaste
    muuttui lapsikasteluksi, toimituksen ulkonainen
    muoto säilyi kysymyksineen.

    Myöhemmässä vaiheessa Luther muutti
    kantaansa jyrkästi, kun hän joutui tekemisiin
    sellaisten kanssa, jotka olivat uskovien kasteen
    kannalla. Kun näiden opetukset alkoivat saada
    laajaa kannatusta, Luther ja Melanchton säätivät,
    että lapsikasteluopin hylkäävät tuli tuomita
    kuolemanrangaistukseen. Ja lapsikasteluoppia
    vahvistettiinkin sitten murhaamisin ja
    peloitteluin kautta Euroopan.

    Se miten lapsikasteluoppia sitten
    julistettiin, paljastaa vähintäänkin sen, mistä
    lähteestä lapsikasteluoppi on kotoisin.

    Lapsikasteluharhalahko-oppi on saatanasta eikä
    Raamatun Jumalasta.

    en ihan kaikkea ehtinyt vielä lukemaan ja
    syventymään, mutta pintapuolisin, tuo vanha
    väittämä ja viite, että usko tulee kuulemisesta,
    niin siihen voisi väittää, että pieni lapsi ehkä
    huomattavasti paremmin kuulee ja ymmärtää Jumalan
    kieltä kuin oppinut teologi ja tohtori. Lisäksi
    kun puhutaan järjestyksestä, niin sanoisin, että
    sillä ei ole niin väliä, kumpi on ensin, tai
    sitten, laitetaan sille vielä enemmän merkitystä
    ja sanotaan, että ensin tulee tulesta kaste,
    sitten vasta hengestä kaste, ja näin saadaan taas
    uusi kiistanaihe. Kolmanneksi, kaste on voitu
    käsittää hyvin maallisesti ja ylimalkaisesti niin
    kirkossa kuin pienemmissä aikuiskastetta
    vaativissa piireissä. Kasteen voisi ymmärtää
    myös, varsinkin hengen kasteen, koko ihmistä
    muuttavana vihkimyksenä, jossa vanha ruumis, minä
    ja liha saadaan hengen vallan alaisuuteen siinä
    määrin, että ihminen elää täysvaltaisesti
    Kristuksessa, eikä vain osittain, silloin
    tällöin, välillä syntiä tehden, välillä vähän
    hurskaampaa näytellen.

    Ihminen on myös oppivainen, ja luultavasti Luther
    myös näki sen ylimielisyyden mikä aikuiskastetta
    kiihkeästi ajavien takana loisti, ja ehkä siksi
    juuri otti lopulta VIISAAMPANA käyttöön
    lapsikasteen, sillä jokainen ihminen,
    tuosta "tavallisesta" kasteesta (joka
    parhaimmillaankin on vain kulissi ja symboli
    jollekin, mitä ihmiset tuskin ovat tavoittaneet
    seremonian aikana oikeasti) huolimatta on
    samanarvoinen Jumalan edessä.

    Äänestä

Synnyin isäni kuoleman jälkeen kotiin, jossa ei
uskonnolle ollut sijaa, joten minut kirjattiin
siviilirekisteriin.

Parin vuoden päästä äitini solmi uuden
avioliiton.

Mies kuului kirkkoon, joten äitini palasi ja
minut liitettiin myöskin evankelisluterilaiseen
seurakuntaan. Vaikka olin jo yli
puolitoistavuotias tuolla hetkellä, en muista
mitään toimituksesta. Sen teidän, mitä ihmiset
ovat minulle kertoneet.

Seisoin tuolilla ja pappi valeli päätäni vedellä.
Ennen toimitusta hän oli miettinyt, mitä minä
sanoisin tai tekisin. Hyvinhän kaikki kävi, joten
kummit, vanhemmat ja pappi olivat tyytyväisiä.

Kuitenkin kävi siten, että nelikymppisenä alkoi
mieltäni vaivata iäisyyskysymykset. Olin noita
asioita pohtinut jo vuosia, mutta sitten ei enää
riittänyt omat voimat, vaan oli todella "tehtävä
parannusta". Tietoisesti otin tuon askeleen, ja
sen todistukseksi kasteen. Nyt vasta koin olevani
itse asiassa mukana.

Koin todellisen pelastuksen ilon. Olin ja olen
edelleen varma siitä, että Jeesus on minunkin
vapahtajni ja pelastajani, vaikka tuosta päivästä
on kohta 20 vuotta. Oikea kaste on se, kun
tietää, mitä tekee ja ottaa vastaan Jumalan
lahjan, pelastuksen, sillä joka uskoo ja
KASTETAAN, se pelastuu. Kiitos Herralle, että
olen saanut tämän kokea ja elämäni muuttui
kertaheitolla elämisen arvoiseksi.

Äänestä

Ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen opetuslapset
noudattivat Jeesuksen kastekäskyä. Ja Jeesuksen
Kristuksen opetuslapset noudattavat Jeesuksen
kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään
tapauksessa koskaan epäraamatullista
lapsikasteluharhaoppia.

Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja
tarkoittaa edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen
evankeliumista uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen
opetuslapset kastettiin silloin ja kastetaan
edelleenkin Raamatun SANAN mukaisesti ainoastaan
juuri niin kuin Raamatussa on kirjoitettu!

Älä kulje enää ohi Raamatun SANAN, vaan pakota
itsesi katsomaan Raamatun Sanaa:


1. Helluntaina opetuslapset saivat voiman
todistamiseen (Apt. 1:8).

Pietari puhui kansanjoukolle: "Tehkää parannus ja
ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen
Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi,
niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille
ja
teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja
kaikille,
jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän
Jumalamme, kutsuu" (Apt. 2:38, 39).

Pietari seurasi tarkasti Jeesuksen käskyä:
Syntien anteeksisaamiseksi tuli tehdä parannus ja
ottaa kaste.

Myös lapsille kuului sama lupaus: He saavat Pyhän
Hengen, kun tekevät parannuksen ja ottavat
kasteen.

Lupaus koskee vieläkin kaikkia. "Jotka nyt
ottivat
hänen sanansa vastaan ne kastettiin ja niin heitä
lisääntyi sinä päivänä noin kolmetuhatta sielua"
(Apt.2:41).

Sanan vastaanottaminen merkitsi sitä, että nämä
kolmetuhatta antoivat pelastaa itsensä nurjasta
sukupolvesta (Apt. 2:40). Raamatullisesti
pelastetut ottivat sitten raamatullisesti
kasteen. Uskoontulleet ottivat raamatullisen
kasteen raamatullisesti.

2. "Filippus meni Samarian kaupunkiin ja saarnasi
heille Kristusta. Ja kansa otti yksimielisesti
vaarin siitä, mitä Filippus puhui, kun he
kuulivat hänen
sanansa ja näkivät ne tunnusteot, jotka hän teki.
Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti
evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen
Kristuksen nimestä, niin he ottivat kasteen, sekä
miehet että naiset" (Apt. 8:5, 6, 12).

Alkukielen sana "ottaa vaarin" tarkoittaa myös
noudattamista ja pitäytymistä. Koko kansa tuli
raamatullisesti uskoon, ja he ottivat sitten myös
raamatullisesti kasteen. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.

3. Enkeli lähetti Filippuksen Gassan tielle, ja
tämä tapasi Etiopian kuningattaren Kandaken
hoviherran.

"Niin Filippus avasi suunsa ja ... julisti
hänelle
evankeliumia Jeesuksesta. Ja kulkiessaan tietä he
tulivat veden ääreen; ja hoviherra sanoi: 'Katso,
tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?'
Niin
Filippus sanoi hänelle: 'Jos uskot koko
sydämestäsi, niin se tapahtukoon.' Hän vastasi ja
sanoi: 'Minä
uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.' Ja
hän käski pysäyttää vaunut, ja he astuivat
kumpikin
veteen sekä Filippus että hoviherra, ja Filippus
kastoi
hänet"(Apt. 8:36—38).

Filippus edellytti kastettavaltaan
henkilökohtaista uskonsuhdetta Jeesukseen.
Riitti, kun hoviherra
tunnusti raamatullisesti suullaan Jeesuksen ja
pyysi raamatullisesti raamatullista kastetta.

Raamatullinen uskovien kaste oli ainoa käytäntö
alkuseurakunnassa.

Kandaken hoviherran kohdalla on kysymys uskovien
raamatullisesti kasteesta.

4. Jeesus ilmestyi Saulukselle tiellä. Kohta sen
jälkeen "Ananias pani molemmat kätensä hänen
päälleen ja sanoi: 'Veljeni Saul, Herra lähetti
minut —
Jeesus, joka ilmestyi sinulle tiellä, jota tulit
— että
saisit näkösi jälleen ja tulisit täytetyksi
Pyhällä
Hengellä.' Ja heti putosivat hänen silmistään
ikäänkuin suomukset, ja hän sai näkönsä ja nousi
ja otti kasteen. Ja kun hän nautti ruokaa, niin
hän
vahvistui. Ja hän oli opetuslasten seurassa
Damaskossa jonkun aikaa. Ja kohta hän saarnasi
synagoogissa
Jeesusta, julistaen, että hän on Jumalan Poika"
(Apt.9:17—20).

Saulus oli jo raamatullisesti uskossa, kun
Ananias tuli, sillä Herra oli lähettänyt Ananiaan
rukoilemaan hänelle Pyhän Hengen täyteyttä, ei
uudestisyntymistä. Ottaessaan raamatullisesti
kasteen Saulus oli jo Jumalan valittu, sillä
Ananias sanoi hänelle: "Saul, veljeni, saa näkösi
jälleen (Saulus sai näön). Meidän isiemme Jumala
on valinnut sinut tuntemaan hänen tahtonsa . . .
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi
hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä
pois syntisi" (Apt.22:14, 16).

On väitetty, että Uuden testamentin alkukielessä
ei ole ollenkaan muotoa 'kastattaa itsensä', vaan
verbi on aina passiivissa. Esimerkiksi jakeessa
Mark.
16:16 kastaa-verbi on passiivissa. Alkukielessä
uskoa-
sana ja kastaa-sana ovat aoristissa, ja Mark.
16:16 pitää tarkasti ottaen suomentaa
alkukielestä:

"Joka tuli uskoon ja kastettiin, se
pelastuu."

Se, joka ei siis usko, tuomitaan kadotukseen.
Herra Jeesus Kristus ei ole siis käskenyt kastaa
niitä, jotka eivät usko Häneen.

Tästä apostoli Paavali piti kiinni. "Minä kiitän
Jumalaa, etten ole kastanut teistä ketään
(pakanaperinteitä noudattava kirkko kiittelee
pakanaperinteitä noudattavien pappiensa kanssa
aivan päinvastaisesta) muita kuin Krispuksen ja
Gaiuksen, niin ettei kukaan saata sanoa, että te
olette minun nimeeni kastetut. Kastoinhan tosin
Stefanaankin perhekunnan; sitten en tiedä, olenko
ketään muuta kastanut. Sillä Kristus ei
lähettänyt minua kastamaan, (pakanaperinteitä
noudattava kirkko sanoo aivan päinvastaista) vaan
evankeliumia julistamaan - ei puheen viisaudella,
ettei Kristuksen risti menisi mitättömäksi." 1
Kor. 1:14-17.

On kuitenkin muistettava, että kreikan kielessä
on aktiivin ja passiivin lisäksi mediumimuoto.
Siinä subjekti on myös verbin välittömänä
objektina. Esim. pesen (aktiivi), minua pestään
(passiivi), peseydyn (mediumi). Kastaa-verbin
mediumimuoto merkitsee: 'kastattaudun, annan
kastaa itseni'. Tämä on yleinen muoto Uudessa
testamentissa ja esiintyy esimerkiksi jakeessa
Apt. 22:16.

Seuraavaksi Apostolien teot kertoo kokonaisten
perhekuntien kasteista:

5. Korneliuksen kotiin olivat kokoontuneet tämän
kutsumat sukulaiset ja lähimmät ystävät (Apt.
10:24). "Kornelius ... oli kutsunut koolle
sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä."
Tilaisuudessa ei siis ollut pikkuvauvoja.

Kun Pietari puhui heille, "tuli Pyhä Henki
kaikkien päälle, jotka puheen kuulivat" (Apt.
10:44). Pietarin mukana tulleet uskovaiset
"kuulivat heidän puhuvan kielillä ja ylistävän
Jumalaa. Silloin Pietari vastasi: 'Ei kaiketi
kukaan voi kieltää kastamasta vedessä näitä,
jotka ovat saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?'
Ja hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen
nimeen" (Apt. 10:46 48).

Raamatussa kastettavat kastettiin aina "veteen"
tai "vedessä". Baptizoo-verbin kanssa käytetään
prepositiota "eis" (=johonkin) ja "en"
(=jossakin)

Tässä ei ole kysymys varsinaisesti perheestä,
vaan sukulaisista ja ystävistä. Nämä kaikki
tulivat
raamatullisesti uskoon (Apt. 15:9), täyttyivät
Pyhällä Hengellä ja he siis uskoon tultuaan vasta
ottivat raamatullisen kasteen. Uskoontulleet
ottivat raamatullisen kasteen raamatullisesti.

6. "Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä
Tyatiran kaupungista, jumalaapelkäävä nainen, oli
kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä
ottamaan vaarin
siitä, mitä Paavali puhui. Ja kun hänet ja hänen
perhekuntansa oli kastettu, pyysi hän meitä
sanoen: 'Jos te pidätte minua Herraan
uskovaisena, niin
tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä' " (Apt.
16:14,
15).

Paavali ja Silas joutuivat tämän jälkeen
vankilaan, mutta vapautuivat ihmeen kautta. "Niin
he
lähtivät vankilasta ja menivät Lyydian tykö; ja
nähtyään veljet ja rohkaistuaan heitä he
lähtivätpois" (Apt. 16:40).

Lyydian perhekuntaan kuului miespuolisia
henkilöitä. Raamattu nimittää heitä veljiksi,
mikä tarkoittaa uskoon tulleita miehiä (1 Kor.
5:11).

Nämä olivat se perhekunta, joka raamatullisesti
kastettiin Lyydian kanssa. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.

7. Vankilassa Paavali ja Silas tapasivat Filippin
vanginvartijan. He "puhuivat Jumalan Sanaa
hänelle ynnä kaikille, jotka hänen kodissansa
olivat. Ja
hän otti, heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja
pesi heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. Ja hän vei heidät
ylös asuntoonsa, laittoi heille aterian ja
riemuitsi siitä, että
hän ja koko hänen perheensä oli tullut Jumalaan
uskovaksi" (Apt. 16:32—34).

Paavali ja Silas osoittivat puheensa koko
perheelle. He kaikki siis ymmärsivät puheen. Koko
perhe tuli tuon puheen kautta raamatullisesti
uskoon (jae 34).

Ainoastaan raamatullisesti uskoon tulleet
kastettiin raamatullisesti. Uskoontulleet ottivat
raamatullisen kasteen raamatullisesti.

8. "Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko
hänen perhekuntansa uskoivat Herraan: ja myöskin
monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin" (Apt. 18:8).

Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen
raamatullisesti.

9. Paavali kastoi Stefanaan perhekunnan (1 Kor.
1:16).

Hän kirjoitti heistä myöhemmin: "Mutta minä
kehoitan teitä, veljet: te tunnette Stefanaan
perhekunnan
ja tiedätte, että se on Akaian ensi hedelmä ja
että
he ovat antautuneet pyhien palvelukseen" (1 Kor.
16:15).

Koko Stefanaan perhekunta oli Akaian ensi
hedelmä — he olivat siis tulleet uskoon
ensimmäisinä koko Akaiassa.

Kun koko perhe oli henkilökohtaisesti
raamatullisesti uskossa, ja Paavali saattoi
kastaa heidät kaikki raamatullisesti.

Kaikkien näiden perhekuntien jäsenet olivat
ymmärtävässä iässä, tulivat raamatullisesti
uskoon ja raamatullisesti kastettiin.
Uskoontulleet ottivat raamatullisen kasteen
raamatullisesti.

10. Efesossa oli 12 opetuslasta (Apt. 19:1).
Opetuslapsi-sana tarkoittaa Uudessa testamentissa
uskoon tullutta (Apt. 14:22). He ottivat kasteen
Jeesuksen nimeen (Apt. 19:5), koska olivat
kastetut vain Johanneksen kasteella (Apt. 19:3).


Raamatusta ei siis löydy kirkollista
epäraamatullista lapsikastelurituaalia, vaan
Raamatussa uskoontulleet ottivat raamatullisen
kasteen raamatullisesti.

Koska ensimmäiset Jeesuksen Kristuksen
opetuslapset noudattivat Jeesuksen kastekäskyä.
Ja Jeesuksen Kristuksen opetuslapset noudattavat
Jeesuksen kastekäskyä edelleenkin eivätkä missään
tapauksessa koskaan epäraamatullista
lapsikasteluharhalahko-oppia.

Kastaminen seurasi silloin ja seuraa aina vain
evankeliointia, mikä tarkoitti silloin ja
tarkoittaa edelleenkin, että Kristuksen Jeesuksen
evankeliumista uskoontulleet Jeesuksen Kristuksen
opetuslapset kastettiin silloin ja kastetaan
edelleenkin Raamatun SANAN mukaisesti ainoastaan
juuri niin kuin Raamatussa on kirjoitettu!


Myöhempien aikojen mielipiteet

Alkuseurakunnat kehittyivät ajan myötä kirkoksi.

Kastekeskusteluissa on usein vedottu näin
syntyneen kirkon johtajien mielipiteisiin.

Heillä oli jo kuitenkin varsin toisistaan
poikkeavat näkemykset.

Toisella vuosisadalla eläneet apostoliset isät
olivat
vielä uskovien upotuskasteen kannalla.

Barnabas sanoi: "Autuaat ne, jotka ovat panneet
toivonsa ristiin ja sitten astuneet veteen."

'Kahdentoista apostolin opetus' säätää: "Mitä
kasteeseen tulee, kastakaa seuraavasti. Kun
olette lausuneet kaiken edellä olevan, kastakaa
Isän ja
Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, juoksevaa vettä
käyttäen. Mutta jos sinulla ei ole juoksevaa
vettä, kasta muuhun veteen. Jos et voi kastaa
kylmää vettä käyttäen,kasta lämpimällä. Mutta jos
sinulla ei ole kumpaakaan, valele päähän kolmesti
vettä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Ennen
kastetta paastotkoot kastaja ja kastettava sekä
jotkut muut lisäksi, jos on mahdollista.
Kastettavan käske paastota päivä tai kaksi ennen
toimitusta."

Tämä kirjoitus säätää lievennyksiä uskovien
upotuskaste käytäntöön. Jos seuraamme niitä,
olemme velvolliset noudattamaan myös
paastomääräystä. Pienille vauvoille jo yhden
päivän paasto on hengenvaarallinen. Kaksi
paastopäivää on jo pikkuvauvoille tappava.

Polykarpos sanoi tulleensa lapsena pelastetuksi.
Tätä on pidetty viittauksena lapsikasteeseen.

Hän on kuitenkin voinut tarkoittaa tuon ajan
ajatteluntavan mukaisesti mitä tahansa ikäkautta
vuosien 0 - 20 välillä.

Myöhemmin eläneiden kirkkoisien mielipiteet
olivat jo enemmän hajaantuneet:

Justinus Marttyyri nimitti kastetta
uudestisyntymiseksi.

Hän salli kastaa kuitenkin vain uskoontulleita.

Tertullianus esitti, että viattomia lapsia ei
tulisi kastaa. Näiden tulisi kasvaa ja itse
pyytää kastetta.

Origeneen väitetään kirjoittaneen: "Kirkko on
perinyt apostoleilta tavan antaa kaste pienille
lapsillekin."

On siis mahdotonta rakentaa kasteoppia
kirkkoisien mielipiteiden varaan.

Ei ole ihme, että heidän
näkemyksensä olivat niin toisistaan poikkeavat.

Esiintyihän apostoli Johanneksen aikana jo
harhautunut nikolaiittain oppi (llm. 2:15):
Erottautui
papisto, joka väitti olevansa ns. maallikoiden
yläpuolella.

Jumala on nähnyt hyväksi ilmoittaa meille
Raamatussa ainoastaan alkuperäisen
kastekäytännön.

Pitäytykäämme siis siihen!

"Ei yli sen, mikä kirjoitettu on, ettette
pöyhkeillen asettuisi mikä minkin puolelle toista
vastaan" (1 Kor. 4:6).

Luther opetti, että Raamattu on uskon ja elämän
ainoa ohje. Jos otamme rinnalle varhaiskirkon
mielipiteet, emme voi torjua niitäkään, jotka
nojaavat myöhäisemmän katolisen kirkon
epäraamatullisiin
pakanallisiin näkemyksiin.

Olkaamme kuin jalot Berean juutalaiset, jotka
tutkivat joka päivä Raamattuaan, oliko niin, kuin
heille
opetettiin (Apt. 17:11).

Ja tehkäämme Sanan mukaan, ettemme olisi
vain Sanan kuulijoita, vaan SANAN tekijöitä.

Äänestä

Lapsikasteluharhaoppijärjestelmä opettaa ja
uskottavaksi ilman epäilyksiä määrää ja asettaa,
että lapsikastelu pelastaa ja uudestisynnyttää ja
vapauttaa perkeleestä ja niin edespäin.

Jokaisen pitäisi ymmärtää,että Herra EI yhdy
lapsikasteluharhaopin väitteisiin, vaikka
ihmisten
perinnäissäännöt niihin yhtyvätkin.

Raamattu opettaa, että pelastus on ilmainen
lahja,
jota ei voi koskaan perinnäissäännöillä
(lapsikastelu on ihmisten perinnäissääntö!)
ostaa, hankkia taikka ansaita.

Tuon ihmisten keksimän epäraamatullisen opin
mukaan todetaan:

-kaste on armonväline, joka lahjoittaa
pelastuksen

Raamattu ei voisi olla enempää eri mieltä!

Raamattu sanoo:

"Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän
antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille,
jotka
uskovat hänen nimeensä." Joh. 1:12.

Huolimatta tämän kaltaisista Raamatun jakeista,
joita Raamatussa on useita, esitetään
lapsikasteluharhaoppijärjestelmän keskeisimpänä
epäraamatullisena ajatuksena ihmisten
perinnäissääntöjen mukaan, että

"veteen liittyy Jumalan sana, jonka voimasta
siinä on Kristus ja hänen sovitustyönsä ansio.
Kaste ei vain kuvaa tästä armosta osalliseksi
tulemista, vaan se on Jumalan meille antama
armonväline, joka todella välittää meille
pelastuksen"

Tämä esitetty lapsikasteluoppi häpäisee Jeesusta
Kristusta ja tekee tyhjäksi Jeesuksen Kristuksen
YKSIN ristin puulla hankkiman ja ansaitseman
sovitustyön: syntien anteeksiantamuksen.

Raamattu opettaa, että vain Kristus voi antaa
anteeksi meidän syntimme, "hyvän työn", kuten
kasteelun, toimittaminen ei koskaan tee sitä!

Raamattu sanoo:

"Jossa meillä on lunastus HÄNEN (Kristuksen)
verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen..."
Ef. 1:7.

Jos kaste on välttämätön pelastukseen, olisiko
apostoli Paavali julistanut:

"Sillä Kristus ei lähettänyt minua kastamaan,
vaan
evankeliumia julistamaan." 1. Kor. 1:17.

Tai olisiko tämä sama suuri Jumalan mies
lausunut:

"Minä kiitän Jumalaa, että en ole kastanut teistä
ketään muita kuin Krispuksen ja Gaiuksen" 1.
Kor.1:14.

Johannes Kastajan sanoma oli:

"Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on
tullut lähelle." Matt. 3:2.

Kun ihmiset kuultuaan ensin julistuksen tekivät
sitten parannuksen, niin:

"...hän kastoi heidät Jordanin virrassa, kun he
tunnustivat syntinsä. " Matt. 3:6.

Kuuntele, mitä Etiopialainen hoviherra kysyi
Filippukselta, kun he keskustelivat kasteasiasta:

"Ja kulkiessaan tietä he tulivat veden ääreen,ja
hoviherra sanoi:

‘Katso, tässä on vettä; mikä estää minua
kastamasta?'

Ja Filippus sanoi:

‘Jos sinä uskot koko sydämestäsi, se
tapahtukoon'.

Hän vastasi:

‘Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan
Poika'." Ap.t.8:36-37.

Raamattu siis opettaa, että kasteen tulisi
tapahtua pelastumisen jälkeen, ei vaatimuksena
eikä edellytyksenä, jotta voisi pelastua.

Kun Filippiläinen vanginvartija kysyi:

"Herrat, mitä minun pitää tekemän, että minä
pelastuisin?"

Paavali vastasi:

‘Usko Herraan Jeesukseen Kristukseen, niin sinä
pelastut, niin myös sinun perhekuntasi'. ...Ja
hän
otti heidät mukaansa samalla yön hetkellä ja pesi
heidän haavansa, ja hänet ja kaikki hänen
omaisensa kastettiin kohta. " Ap.t. 16:30-31,33.

On huomattava, että Raamattu sanoo, että Ensin!
he
uskoivat, sitten heidät kastettiin.

Raamatullinen kaste seuraa siis aina
raamatullista pelastusta!

Tässä on vielä esimerkki:

"Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen
perhekuntansa uskoivat Herraan, ja myöskin monet
korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa,
uskoivat, ja heidät kastettiin." Ap.t. 18:8.

Apostolien tekojen luvussa 2 Pietari saarnasi,ja
kun hän lopetti, niin:

"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne
kastettiin, ja niin heitä lisääntyi sinä päivänä
noin3000 sielua" Ap.t. 2:41.

Huomaa Raamattu:

"...jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan [!],
ne kastettiin [!]..."

Jälleen heidät kastettiin, ei tullakseen Jumalan
lapsiksi, vaan koska he jo olivat Jumalan lapsia.

Kun Filippus saarnasi Samarian kansalle, ensin
tuli pelastus, sitten kaste:

"Mutta kun he nyt uskoivat Filippusta, joka
julisti evankeliumia Jumalan valtakunnasta ja
Jeesuksen Kristuksen nimestä, niin he ottivat
kasteen, sekä miehet että naiset." Ap.t. 8:12.

Pian sen jälkeen tuossa samassa katkelmassa
Simon,
petollinen noita, seurasi samaa tietä:

"ja Simon itsekin uskoi, ja kasteen saatuansa hän
pysytteli Filippuksen seurassa... "Ap.t. 8:13.

Juuri ennen kuolemaansa ryöväri ristillä
Jeesuksen
vieressä ilmaisi uskonsa Jeesukseen Kristukseen.

Ilmeisestikään häntä ei koskaan oltu kastettu,
mutta siitä huolimatta hän meni paratiisiin.

Miksi?

Koska pelastus on uskosta Kristukseen eikä
lapsikastelun kautta.

Raamattu sanoo, että Jumalan lasten iankaikkinen
kohtalo on sinetöity Pyhällä Hengellä eikä
lapsikastelulla:

"Hänessä on teihinkin uskoviksi tultuanne pantu
luvatun Pyhän Hengen sinetti." Ef. 1:13.

"Älkääkä saattako murheelliseksi Jumalan Pyhää
Henkeä, joka on teille annettu sinetiksi
lunastuksenpäivään saakka." Ef. 4:30.

Onko kaste välttämätön pelastukseen?

Ihmisten perinnäissääntö: lapsikastelu ja
Raamattu ovat poikkiteloin tässä asiassa.


Ihmisten perinnnäissääntö: lapsikastelu sanoo
"Kyllä".

Jumalan sana sanoo taas "Ei".

Kumpaa sinä tahdot uskoa?

Jokaisessa opinkohdassa tulee palata
alkulähteille.

Kaikkien aikojen kristittyjen tehtävänä on
noudattaa kasteasiassa kuten kaikessa muussakin
VAIN Raamatun säädöksiä.

Perinteikkyys ei kelpaa eikä kestä JUMALAN PYHÄN
SANAN EDESSÄ!

Uskonpuhdistuksen "hengen ja kirjaimen"
mukaisesti on jokainen oikeutettu kysymään, ONKO
LAPSIKASTEESTA RAAMATUSSA KIRJOITETTU, JA JOS ON,
NIIN MISSÄ?

Tässä asiassa on ratkaisevana tekijänä Raamattu!

Ei tule mennä muuttamaan Raamattua ihmisten
mielen
mukaan, mutta sitä ei voida todeta
päraamatullisen
lapsikastelun puoltajista.

Koska pakanallinen ev.lut.kirkkojärjestelmä saa
jäsenensä yksinomaan lapsikastelun avulla,
ymmärtää jokainen hyvin, että tuo järjestelmä
seisoo tai kaatuu lapsikasteen mukana.

Siitä on helppo tehdä johtopäätöksensä jokainen,
koska lapsikastelua kynsin ja hampain pidetään
"kirkon pyhänä toimituksena", vaikka sitä ei
puolla Raamattu eikä historia alkukristillisenä
apostolisena tapana.

Kenelläkään ei olisi mitään oikeutta puhua tai
kirjoittaa lapsikastelua vastaan, jos se
katolisen kirkon tavoin rehellisesti
tunnustettaisiin vain kirkon opiksi, "oli se
sitten Raamatussa tai ei".

Raamatusta EI sitä löydy! ja se ei ole Raamatun
opetuksen mukainen kaste, siksi jokainen
Raamatulle uskollinen on velvollinen siitä
sanomaan ja kirjoittamaan, niin kuin on
kirjoitettu Raamatussa!

Sinä hetkenä, jona kirkkojärjestelmän papit,
teologit rehellisesti lakkaavat pimittämästä
kansaa ja väärentämästä Raamattua, selittäen
yhtyvänsä vain paavin kirkkoon
lapsikasteluopissaan, sillä se ei ole
Raamatun mukainen kaste, niin jokaiselta Raamatun
vesikastetta puolustavalta ei olisi tarvetta
siitä
sanoa halkaistua sanaa, sillä onhan tässä maassa
kaikilla oikeus harjoittaa uskonnollisia menojaan
uskonnossaan, kun ei loukkaa lakia ja hyviä
tapoja.

Lapsikastelusta kynsin ja hampain kiinnipitäviltä
tulee siksi kysyä, miksi Jumala on antanut meille
Raamatun, ellei siinä tarkoituksessa, että
Raamattua uskotaan ja noudatetaan?

Koko evankeliumin julistuksen tarkoitus on
saattaa
jokainen uskossa kuuliaiseksi Kristuksen
evankeliumille (Room.1:5).

Lääkäri Luukas piti tärkeänä kertoa asiat
tarkasti, niin kuin ne ALUSSA olivat (Luuk.1:1-
4).

Myös apostoli Johannes painotti sitä, mikä "ON
ALUSTA OLLUT" (1 Joh. 1:1-3).

Apostoli Paavali piti ehdottoman tärkeänä, että
hänen kuulijansa noudattavat hänen antamia
säännöksiään (1 Kor. 11:2).

Tessalonikalaisten tähden hän kiittää Jumalaa
siksi, että HE USKOIVAT TOTUUTEEN (2 Tess.
2:13), ja hän kehottaa jokaista SEISOMAAN LUJANA
JA PITÄMÄÄN KIINNI NIISTÄ SÄÄNNÖISTÄ, JOTKA HE
OLIVAT OPPINEET JOKO HÄNEN SANOISTAAN JA
KIRJEISTÄÄN(2Tess.2:15 ja 3:6).

Galatalaisia apostoli moittii siitä, että he
eivät
olleet TOTUUDELLE KUULIAISIA (Gal. 5:7), sen
jälkeen, kun hän ensin on varoittanut heitä
vääristä opettajista:

"Mutta vaikka me, tai enkeli taivaasta julistaisi
teille evankeliumia, joka on vastoin sitä, minkä
olemme teille julistaneet, hän olkoon kirottu"
(Gal.1:8).

Raamatullisen uskovien kasteen vastustajat ovat
kaivautuneet asemiinsa ja sieltä avanneet tulensa
JUMALAN SANAN LINJALLA OLEVIA vastaan.
Ammuksinaan
lapsikastelun puolustajat käyttävät vanhoja
räjähtämättömiä paukkupommejaan, jotka eivät
saavuta maaliaan, koska ruuti on kastunut!

Heidän paukkupommejaan he kutsuvat
epäraamatullisilla termeillä ja käsitteillä,
joita aivan vilisee heidän tuotoksissaan: kasteen
evankeliumi, kasteen armo, kaste on Jumalan työ,
kaste uudestisynnyttää, kaste pelastaa, kaste
antaa synnit anteeksi jne. loputtomiin ja vielä
kaiken huipuksi: kaiken vaikuttaa kastevesi,
pelastava "taikavesi", joka ei olekaan pelkkää
paljasta vettä, vaan salaperäistä maagista
sanaan yhdistettyä mystistä taikavettä!

Tuo lapsikastelun puolustajien epäraamatullinen
vyörytys on epäraamatullista taikuutta ja magiaa!

Se on epäraamatullista "teologiaa", jonka
raamatullisuudelle EI LÖYDY POHJAA ja jonka
totuudellisuudelle voi vain vakavoituneena
surullisena sen epäraamatullisuudesta
hymähtää.

Se on kaikki ihmiskeksintöä: ihmisten
perinnäissääntöä, joka tekee tyhjäksi JUMALAN
PYHÄN SANAN:PYHÄN RAAMATUN!

Raamatun kasteohjetta noudattaneet pitäytyvät
yksinomaan Raamattuun kasteasiassa eivätkä
epäraamatullisiin keinotekoisiin
lapsikasteluharhaoppilahkojärjestelmän
epäraamatullisiin "sepustuksiin"!

Jokaisen uskoon tulleen, tulee kääntyä
kasteasiassa YKSIN RAAMATTUUN!, sillä muut tiet
johtavat hämmennykseen ja pimeyteen, mutta -
Psalmi 119:105, Apt 17:10-12 - vilpitön ja
hellittämätön Raamatun tutkiminen johtaa
totuuteen. Jaak. 1:21-25,Luuk 11:28.

Raamattu ohjaa tutkijaansa 2Tim 3:15.

Olemme JUMALAN TAHDON TIELLÄ, kun noudatamme
JUMALAN OMAA SANAA emmekä ihmisten sepustuksia:
ihmisten perinnäisääntöjä: esim. juuri
epäraamatullista lapsikasteluharhaoppia.

Lapsikastetta EI löydy Raamatussa.

Raamattu sanoo:

"... turhaan he palvelevat MINUA opettaen oppeja,
jotka ovat ihmisten käskyjä." Ja "heissä on
jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen
voiman. Semmoisia karta!"

Älköön monet ryhtykö opettajiksi, sillä siitä
tulee kovempi tuomio. Miksi lapsikasteluopin
kannattajat vääntävät kieroon KIRJOITUKSIA omaksi
tuomioksensa ja kadotukseksensa?

Tämä kannanotto oikaiskoon heidänlaisensa oikean
opin mukaiseen käsitykseen ja käytäntöön
vesikasteesta.

Ei saa enää levittä Raamatun vastaisia harhaisia
vääriä oppeja petollisesti ihmisille
raamatullisina, koska se on valehtelemista ja
siitä joutuu kerran varmasti tilille!

Tulee lisäksi korostaa sitä, että koko Jumalan
taloudenhoito PERUSTUU USKOON EIKÄ
LAPSIKASTELUUN, siksi pitäisi
jokaiselle, joka haluaa ojentautua opissaan ja
elämässään Raamatun mukaan, olla kyllin selvää,
että lapsikastelu jää ulkopuolelle Jumalan
taloudenhoidon niin "kirjaimen kuin hengen"
puolesta.

Joka kuitenkaan ei vieläkään halua vastaanottaa
RAKKAUTTA TOTUUTEEN, niin hän nielee täydestä
valheen, kuten on kirjoitettu (2 Tess. 2:10, 11).

Tarvitaan vain puhdas omatunto ja UUSI
TESTAMENTTI, niin jokainen Kristukseen uskova
antakoon kastaa itsensä, NIIN KUIN ON
KIRJOITETTU!

Jumala on antanut Raamatun kristityille opin ja
elämän ainoaksi ohjeeksi. Muut kirjoitukset pitää
pitää erossa ja niitä ei saa asettaa Raamatun
rinnalle eikä missään tapauksessa Raamatun
yläpuolelle, sillä ne eivät ole jumalallisia,
vaan ihmisten laatimia kirjoitelmia.

Raamattu on sen sijaan Jumalan HENGESTÄ! Jumala
ei ole perustanut sellaista kirkkoa, joka
"kehittäisi"oppia ohi/yli HÄNEN SANANSA!

Jumalan säädöksiä ei ole tarkoitettu muuttumaan,
vaan säilymään sellaisinaan, kuin on kirjoitettu!

Jos opit muuttuvat aikojen kuluessa, EI OLE
KYSYMYS KEHITYKSESTÄ, VAAN EKSYMISESTÄ! ON
MENTYOHI/YLI(1Kor4:6) KIRJOITUSTEN!

Apostoli Johannes kirjoittaa:

"Minulla ei ole suurempaa iloa kuin se, että
kuulen lasteni vaeltavan totuudessa."Pyhä Henki
on totuuden Henki. Hän opastaa ennakkoluulottoman
SANAN koko totuuteen (2kor.4:1,2).

Ei tule siksi väärentää Jumalan SANAA.

Totuus ei koskaan liehittele ihmistä, vaan se
tunkee läpi.

Ei ole oikeaa armoa ilman oikeaa totuutta, ja
siksi ei Pyhän Hengen valaisema omatunto tyydy
mihinkään, mikä ei ole selvästi RAAMATULLA TOTEEN
NÄYTETTÄVISSÄ!

Kasteasiassa Raamattu sisältää kaiken
tarpeellisen ja esittää selvästi totuuden.

Kristitty noudattaa iloiten ja vapaaehtoisesti
VAIN SANAA ja ilomielin irtisanoutuu
lapsikasteluharhalahko-opista! Psalmi.119:57-58

Siksi, olkoot paavin kirkon ja sitä seuraava/ien
järjestelmä/ien, (jotka ovat ajallisesti kaukana
apostolisesta alkuseurakunnasta) opit
kasteasiassa
millaiset tahansa, totuus on vain se,mitä PYHÄ
RAAMATTU SANOO!

Tutki Raamatusta vilpittömästi raamatullista
kastetotuutta, ja löydät totuuden, ja sellaiset
ihmisten perinnäissännöt ja muut epäraamatulliset
näkemykset ja ihmisten sepitykset jäävät pois ja
saat ilon ja Herran mielisuosion.

Äänestä
  • "-kaste on armonväline, joka lahjoittaa
    pelastuksen"

    En ymmärrä, että miltä pitäisi pelastua. Ja en
    usko, että veteen kasteleminen pelastaisi
    muutenkaan.

    Äänestä

  • Miten jaksoit etsiæ nuo kaikki Raamatunkohdat
    perusteluksi vastaukseen. Minæ en tarvitse
    ainuttakaan Raamatunkohtaa perusteluksi, koska
    Jeesus on asettanut kaksi sakramenttia kasteen ja
    ehtoollisen. Kaste ei merkitse sitæ, ettæ lapsi
    otetaan kasteessa Jumalan valtakunnan jæseneksi.
    Lapsi on Jumalan valtakunnan jæsen ennen
    kastettakin, silloin lapselle annetaan nimi ja
    siunataan. Kaste on liikuttava toimitus.

    Äänestä

  • maj kirjoitti:

    Miten jaksoit etsiæ nuo kaikki Raamatunkohdat
    perusteluksi vastaukseen. Minæ en tarvitse
    ainuttakaan Raamatunkohtaa perusteluksi, koska
    Jeesus on asettanut kaksi sakramenttia kasteen ja
    ehtoollisen. Kaste ei merkitse sitæ, ettæ lapsi
    otetaan kasteessa Jumalan valtakunnan jæseneksi.
    Lapsi on Jumalan valtakunnan jæsen ennen
    kastettakin, silloin lapselle annetaan nimi ja
    siunataan. Kaste on liikuttava toimitus.

    lapsikaste liikuttaa jokaisen siihen turvautuvan
    helvettiin! se on varma!

    Äänestä

kristillinen seurakunta luterilainen kirkko.
yleensä suomessa kastetaan lapset ja annetaan nimi.
riittääkö se lapsikaste ihmisen pelastumiseen pitääkö kastaa toisenkerran ,kun on tehnyt parannuksen ja uskoo Jeesukseen Kristukseen meidän Herraamme Jumalaan .

helluntai seurakunnassa kastetaan uudestaan aikuiset ja kaikki.

Äänestä
  • Yksi kaste yksi usko Yksi pelastus
    --- kaksi kastetta kaksi uskoa --- kaksi määränpäätä

    Äänestä

"Miksi kirkko vaatii vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat kasteltaviksi? "

Vaatiiko kirkko, vai haluavatko vanhemmat niin?

Äänestä

Olkaat edes ymmärtäväisiä! Jumala on elämää rakastava Jumala!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Marja kirjoitti:

Miksi kirkko vaatii vastasyntyneet pienet lapset,
vauvat kasteltaviksi?

Onko kysymys vain ihmisten ottamisesta
järjestelmän orjuuteen heti heidän syntymänsä
jälkeen?

Sinun on ratkaistava tämä kysymys omassa
sydämessäsi.

Kun sinä olit vauva, pieni lapsi, sinut kirkon
mukaan kastettiin. Kastettiinko sinut todella vai
pirskoteltiinko tai valeltiinko päällesi vain
vähän vettä?

Kaikki riippuu siitä, kumpaa näkökantaa uskot -
Jumalan Sanaa vai ihmisten traditioita?

Pidä ihmeessä mielessä Jeesuksen sanat oman
aikansa uskonnollisille johtajille:

"Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne
omaa perinnäissääntöänne." Mark. 7:9.

Kirkollisveron kiltisti maksavat pysyvät
järjestelmän antaman väärän opetuksen vuoksi
järjestelmässä aina kuolemaansa asti. Ja näin
koko järjestelmä pysyy pystyssä. Kysymys on siis
rahasta.

Jos kirkkojärjestelmä luopuisi lapsikastelusta,
niin se romahtaisi, siksi kirkkojärjestelmä ei
luovu lapsikastelurituaalista. Koska siis
kirkkojärjestelmä saa jäsenensä yksinomaan
lapsikastelun avulla, ymmärtää jokainen hyvin,
että tuo järjestelmä seisoo tai kaatuu
lapsikastelun mukana. Jokaisen on helppo tehdä
johtopäätöksensä siitä, koska lapsikastetelua
kynsin ja hampain pidetään "kirkon pyhänä
toimituksena", vaikka sitä ei puolla Raamattu
eikä historia alkukristillisenä apostolisena
tapana.

Valitettavaa "kirkollisessa
lapsikastelurituaalissa" on nimenomaan se, että
lapsikastelun avulla komistuneet jäsentilastot
ovat usein vain kääntymättömien vauvana
kasteltujen luetteloita, kun imeväisikäisiä on
"valeltu vedellä", siis lue tarkasti: kasteltu.

Kirkon jäsenrekisteriin kuuluvia ei siis ole
raamatullisesti kastettu, koska Raamatussa kaste
merkitsee uskoon tulleille Kristuksen omaksi
tunnustautumista siten sinetöiden ja vahvistaen
opetuslapseutensa Jumalan ja ihmisten edessä.

Jeesuksen antamissa lähetyskäskyissä on selvä
toimintaohje, Matt 28:19, Mark 16:15-16, jonka
mukaisesti ensin tehdään opetuslapsia
julistamalla evankeliumia, ja sitten heidät
(ymmärtävässä iässä olevat uskoon tulleet
opetuslapset) raamatullisesti kastetaan
upottamalla veteen. Näin myös apostolit toimivat
ja kastoivat vain ne ihmiset, jotka olivat
ottaneet Sanan vastaan, Apt 2:40-41. Tämä sulkee
pois kaikki "kätilöopistot"!

Kreikan kielen tuntijat ovat yksimielisiä siitä,
että sana kastaa johtuu teonsanasta "baptidsoo",
joka merkitsee upottaa. Upotuskasteessa tarvitaan
runsaasti vettä. Tämä ilmeneekin Raamatun
kastekertomuksista. Joh 3: 23, Apt 8: 38-39.
Viimemainitun kirjoituksen sanonnat "astuivat
veteen" ja "astuneet ylös vedestä" ei jätä
tulkinnanvaraa siitä millaisesta kastetavasta oli
kysymys Raamatun päivinä.

Mistä siis koko niin sanottu epäraamatullinen
lapsikaste voi olla kotoisin, jos UT ei sitä
ollenkaan tunne?

Tähän saamme vastauksen professori R. M.
Petersenin teoksesta "Tanskan pakanuuden ajan
historia", sivulta 336:

"Myös pakanuuden aikana oli useitten vanhempien
kansanheimojen tapana heti syntymän jälkeen valaa
lapsi vedellä eli kuten sitä nimitettiin kastella
sitä, jolla se ikäänkuin vihittiin elämälle,
otettiin
sukuunsa ja pyhitettiin paikkakunnan
suojelusjumalille. Tähän rituaaliin liittyi myös
nimenantaminen."


Islannin historian kirjoittaja, Jansson toteaa
"Islannin kulta-aika"-teoksessa sivulla 365:

"Heti syntymän jälkeen valeltiin vettä lapsen
ylitse ja sille annettiin nimi. Loitsurunoista
selviää, että vanhimpana aikana lapsen isä valoi
lasta vedellä jaantoi sille nimen."

Ja kun nyt tekee yhteenvedon kaikesta siitä, mitä
lähinnä teologit ja papisto koettavat ohi
Raamatun sisällyttää kasteeseen, ja lukee edellä
olevat tiedemiesten lausunnot pakanallisista
toimituksista, niin ei voi olla havaitsematta,
mikä läheinen yhteys on lapsikastelulla ja
pakanallisilla menoilla. Niissä on silmiinpistävä
yhdenmukaisuus. Veden
pirskotus/valelu/kasteluriitti vauvojen päälle on
pakanallinen pakanoiden pakanariitti.

Kumpi saa nyt ratkaista suhteesi
kastekysymykseen, Raamattu vai ihmismielipiteet?

Muista, että Jumalaa tulee kuulla enemmän kuin
ihmisiä! Näin sanoo Raamattu! "Tahtonsa mukaan
HÄN synnytti meidät TOTUUDEN SANALLA!"
(Jaak.1:18, vrt. Gal. 3:9, 26, Joh. 3:16, Ef.
2:8, 1 Kor. 4:15) EI SIIS KASTEVEDELLÄ! (Joh.
1:12,13) "MUTTA KAIKILLE, JOTKA OTTIVAT HÄNET
VASTAAN, HÄN ANTOI OIKEUDEN TULLA JUMALAN
LAPSIKSI, NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEN NIMEENSÄ."

Vastoin epäraamatullista lapsikastelukäytäntöä on
ev.lut.kirkossa ollut toki Raamatun mukaista
lapsikasteluopin epäraamatulliseksi
osoittamistakin.

Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Aleksi Lehtonen
korosti "Kirkon pyhät toimitukset"-kirjassaan
(sivulla 93):

"Lapsikastetta ei missään Uuden Testamentin
kohdassa mainita. Suoranaisia todistuksia siitä,
että lapsikaste olisi ollut käytännössä
alkuseurakunnassa, puuttuu."

Rovasti (ev.lut.kirkossa) Urho Muroma toteaa
"Herää Valvomaan" -lehdessä tammikuussa 1932:

"Helvettiä lapsikasteopilla täytetään! ...
Raamatussa ei kerrota mitään lapsikasteesta; siis
Raamattuun vedoten emme voi siitä asiasta sanoa
mitään."

Arkkipiispa (ev.lut.kirkossa) Erkki Kaila toteaa
"Roomalaiskirje"-kirjassaan (sivulla 81):

"Kun muistamme, että alkukristillinen kaste
tapahtui upottamalla, niin ymmärrämme, että se jo
ulkonaisestikuvasi kuolemista."

Piispa (ev.lut.kirkossa) E. Gulin toteaa
teoksessaan "Raamatullinen Tietokirja" (osa II
palsta 123):

"UT:n aikana kastamistapana oli upottaa
kastettava kokonaan virtaavaan veteen, mikä
vertauskuvana ilmensi vanhan ihmisen hukuttamista
ja uuden sijalle tulemista."

Kohdassa "KASTE" piispa Gulin korostaa:

"Uusi Testamentti ei missään erityisesti esitä
kastetun lapsia. Voipa vielä Paavalin tulkita
nimenomaan siten, ettei hän tunne lapsikasteen
käyttöä."

Kirkkoisä Tertullianus tunnetaan mitä
kiivaimmaksi lapsikasteen vastustajaksi. Jos
lapsikastelu olisi ollut yleinen apostoleilta
peritty kastekäytäntö, kuinka sitä vielä
kaksisataa vuotta myöhemmin olisi vastustettu?
Raamatusta ei sitä löydy eikä Raamatulla voi
puolustaa LAPSIKASTETTA!

Ja jos Luther ei sano saaneensa lapsikastetta
Jumalalta, vaan paavilta! (Galatalaiskirjeen
Selitys sivu 100), niin miksi vielä sinä
tahtoisit eksyttää harhaisten ev.lut.piispojen
johdolla ihmisiä pakanalliseen lapsikasteluoppiin
ja järjestelmään?

Tämä kysymys on oikeutettu! Kysymys tulee esittää
Suomen ev.lut.papeille ja teologeille ja muille
järjestelmän mukaisesti epäraamatullista
lapsikastetelua käyttäville, koska he ovat
hirvittävässä vastuussa Jumalan ja ihmisten
edessä viimeisellä tuomiolla!

Raamatussa raamatullinen evankeliumi julistettiin
aina kuulijoille, jotka olivat ymmärtävässä
iässä, jotta he voisivat ottaa uskossa Jeesukseen
vastaan syntien anteeksiantamuksen ja tehdä
parannuksen synneistään: uskoa Jeesukseen
Kristukseen henkilökohtaisesti:

evankeliumin kuultuaan uskoon tullut Stefanas ja
hänen perhekuntansa, jonka Paavali sitten kertoi
heidän uskoon tultuaan kastaneensa, antautui
pyhien palvelukseen 1 Kor 1:15-17,16:15. Jos et
tiedä vielä, niin pienet vauvat eivät antaudu
pyhien palvelukseen vaan aina palveltavaksi.

Korneliuksen huonekunnan kasteesta kerrottaessa,
Apt 10: 44-48, ilmenee myös selvästi, että
raamatullisen vesikaste suoritettiin vasta
sitten, kun kastettavat, jotka olivat
Korneliuksen varta vasten tilaisuuteen kutsumia,
ensin olivat tulleet uskoon, Apt 15: 8-9.

Samoin vanginvartija ja hänen perheensä oli ensin
tullut Jeesukseen uskovaksi evankeliumin
kuultuaan, ja sitten hekin vasta ottivat
raamatullisen kasteen. Apt 16:25-34.

Purppuranmyyjä Lyydia ja hänen
palvelusväkensäkin, jotka uskoivat Jeesukseen
kuultuaan evankeliumin, ottivat uskoon tultuaan
raamatullisen kasteen. Apt 16:12-15.

Krispus ja hänen perhekuntansa uskoivat Herraan
kuultuaan evankeliumin, ja hekin ottivat
raamatullisen kasteen Apt 18:7-8.

Raamatussa on yksiselitteisesti, että ensin
tultiin raamatullisesti uskoon ja sitten mentiin
raamatullisesti raamatulliselle upotuskasteelle.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu