Omistuksen hajautusoppi on talousoppi, joka pyrkii turvaamaan markkinoiden toiminnan mahdollisimman laajapohjaisella tuotantovälineiden omistuksella. Omistuksen hajauttamisella tarkoitetaan niitä keinoja, joita käyttämällä on mahdollista vähentää omistuksen keskittymistä valtiolle tai yksityisille suuromistajille.
Omistuksen hajautusopin eli distributismin idea poikkeaa kapitalismista ja sosialismista, koska distributismi vastustaa pääomien keskittämistä harvojen rikkaiden tai valtion haltuun. Kun sosialismissa tuotantovälineet ovat yhteiskunnan omistamia ja kapitalismissa taas pienen joukon yksityisesti omistamia, distributistisessa kansantaloudessa tuotantovälineiden laajapohjainen omistaminen on normaalia kuten sosialismissa, mutta samalla myös yksityistä kuten kapitalismissa. Pääoman yksityistä omistusoikeutta ei rajoiteta, mutta omistuksen keskittymistä yksityisellä sektorilla voidaan silti hienovaraisin keinoin vähentää. Tällaisen laajapohjaisen yksityisen omistamisen ajatellaan takaavan paremmin markkinoiden toiminnan kuin sosialistinen monopoli tai kapitalistinen oligopoli.
Distributismin perusidea on kansalaisten omavaraisuuden suosiminen ja kansakunnalle elintärkeiden perusinstituutioiden, kuten avioliiton, perheen ja kodin vahvistaminen. Tämän idean talouspoliittinen osa voidaan jakaa pääasiassa kahteen toisiaan tukevaan suuntaukseen:
1.Omistuksen hajauttaminen kansalaisten kesken ja
2.pienyritteliäisyyden tukeminen.
Pääideana on hajauttaa omistus mahdollisimman laajalle alueelle, jottei se pääse keskittymään minkään tahon haltuun, ja aiheuta näin ollen yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Pienyrittäjyydellä tarkoitetaan yritystä, jolla on vähän työvoimaa, pieni liikevaihto ja markkina-alue. Valtion tulee tukea pienyrittäjyyttä rakentamalla suosiolliset olot pienyrityksille, esimerkiksi verotuksen kautta. Pienyritysten perustamista ja hengissä selviämistä tulee auttaa mahdollisimman paljon tässä maailmassa, jossa suuryrityksillä on etulyöntiasema pieniin nähden.
Kapitalismissa omaisuus keskittyy harvoille kapitalisteille ja sosialismissa se keskittyy valtion ja sen hallinnon haltuun. Sosialismi ja kapitalismi myös keskittyvät tulojen jakautumiseen, kun distributismi keskittyy tulojen hankkimisen edellytyksiin ja jakamiseen.
Distributismi vastaa nationalismin vaatimuksiin luokkayhteiskunnan ehkäisemisestä. Viime vuosikymmeninä distributismista on tullut eri nationalististen suuntausten, liikkeiden ja aatteiden epävirallinen talousoppi. Distributismilla ja nationalismilla on yhteistä kansallisvaltion ja kansakunnan merkityksen korostaminen kansantaloudessa.
Perusteluita omistuksen hajautuksen puolesta:
1. Kansalaiselle kuuluu oikeus ja mahdollisuus ylläpitää itsensä ja perheensä hyvinvointia omaan pääomaansa tukeutuen. Ihmiselle halutaan antaa vastuu ja mahdollisuus luoda oma varallisuutensa ja onnensa ilman riippuvaisuutta kapitalisteista tai valtiosta.
2. Omistaminen tuo ihmisille vastuuta ja kehittää vastuuntuntoa. Omistamalla jotain omalla työllä ansaitsemaansa ihminen oppii myös kunnioittamaan toisen työtä ja omaisuutta.
3. Työskentely itsensä ja perheensä hyväksi on moraalisesti kohottavaa. Perheensä puolesta työskentelemällä työskentelee samalla isänmaansa hyväksi.
4. Omistuksen keskittyminen harvainvallalle aiheuttaa pian omaisuudettomien ja varsinkin maattomien luokan eli köyhälistön kasvamisen. Sellainen tilanne tulee aiheuttamaan kansan sisällä luokkaristiriitoja, kansallisia levottomuuksia ja yhteiskunnan murenimista.
5. Omistuksen siirtäminen valtion haltuun vie kansalaisilta suuren osan työskentelymotivaatiosta. Itsensä hyödyttäminen tekemällä uutta luovaa tai ylläpitävää työtä itselleen hyödyttää siinä sivussa koko yhteiskuntaa.
6. Työnsä tulosten siirtyminen perintönä omille perillisille tuo työntekoon pitkän tähtäimen tarkoituksen. Perinnön kuitenkin tulee jakautua tasaisesti, eikä minkäänlaista esikoisoikeutta saa olla.
Omistuksen hajautusopin eli distributismin idea poikkeaa kapitalismista ja sosialismista, koska distributismi vastustaa pääomien keskittämistä harvojen rikkaiden tai valtion haltuun. Kun sosialismissa tuotantovälineet ovat yhteiskunnan omistamia ja kapitalismissa taas pienen joukon yksityisesti omistamia, distributistisessa kansantaloudessa tuotantovälineiden laajapohjainen omistaminen on normaalia kuten sosialismissa, mutta samalla myös yksityistä kuten kapitalismissa. Pääoman yksityistä omistusoikeutta ei rajoiteta, mutta omistuksen keskittymistä yksityisellä sektorilla voidaan silti hienovaraisin keinoin vähentää. Tällaisen laajapohjaisen yksityisen omistamisen ajatellaan takaavan paremmin markkinoiden toiminnan kuin sosialistinen monopoli tai kapitalistinen oligopoli.
Distributismin perusidea on kansalaisten omavaraisuuden suosiminen ja kansakunnalle elintärkeiden perusinstituutioiden, kuten avioliiton, perheen ja kodin vahvistaminen. Tämän idean talouspoliittinen osa voidaan jakaa pääasiassa kahteen toisiaan tukevaan suuntaukseen:
1.Omistuksen hajauttaminen kansalaisten kesken ja
2.pienyritteliäisyyden tukeminen.
Pääideana on hajauttaa omistus mahdollisimman laajalle alueelle, jottei se pääse keskittymään minkään tahon haltuun, ja aiheuta näin ollen yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Pienyrittäjyydellä tarkoitetaan yritystä, jolla on vähän työvoimaa, pieni liikevaihto ja markkina-alue. Valtion tulee tukea pienyrittäjyyttä rakentamalla suosiolliset olot pienyrityksille, esimerkiksi verotuksen kautta. Pienyritysten perustamista ja hengissä selviämistä tulee auttaa mahdollisimman paljon tässä maailmassa, jossa suuryrityksillä on etulyöntiasema pieniin nähden.
Kapitalismissa omaisuus keskittyy harvoille kapitalisteille ja sosialismissa se keskittyy valtion ja sen hallinnon haltuun. Sosialismi ja kapitalismi myös keskittyvät tulojen jakautumiseen, kun distributismi keskittyy tulojen hankkimisen edellytyksiin ja jakamiseen.
Distributismi vastaa nationalismin vaatimuksiin luokkayhteiskunnan ehkäisemisestä. Viime vuosikymmeninä distributismista on tullut eri nationalististen suuntausten, liikkeiden ja aatteiden epävirallinen talousoppi. Distributismilla ja nationalismilla on yhteistä kansallisvaltion ja kansakunnan merkityksen korostaminen kansantaloudessa.
Perusteluita omistuksen hajautuksen puolesta:
1. Kansalaiselle kuuluu oikeus ja mahdollisuus ylläpitää itsensä ja perheensä hyvinvointia omaan pääomaansa tukeutuen. Ihmiselle halutaan antaa vastuu ja mahdollisuus luoda oma varallisuutensa ja onnensa ilman riippuvaisuutta kapitalisteista tai valtiosta.
2. Omistaminen tuo ihmisille vastuuta ja kehittää vastuuntuntoa. Omistamalla jotain omalla työllä ansaitsemaansa ihminen oppii myös kunnioittamaan toisen työtä ja omaisuutta.
3. Työskentely itsensä ja perheensä hyväksi on moraalisesti kohottavaa. Perheensä puolesta työskentelemällä työskentelee samalla isänmaansa hyväksi.
4. Omistuksen keskittyminen harvainvallalle aiheuttaa pian omaisuudettomien ja varsinkin maattomien luokan eli köyhälistön kasvamisen. Sellainen tilanne tulee aiheuttamaan kansan sisällä luokkaristiriitoja, kansallisia levottomuuksia ja yhteiskunnan murenimista.
5. Omistuksen siirtäminen valtion haltuun vie kansalaisilta suuren osan työskentelymotivaatiosta. Itsensä hyödyttäminen tekemällä uutta luovaa tai ylläpitävää työtä itselleen hyödyttää siinä sivussa koko yhteiskuntaa.
6. Työnsä tulosten siirtyminen perintönä omille perillisille tuo työntekoon pitkän tähtäimen tarkoituksen. Perinnön kuitenkin tulee jakautua tasaisesti, eikä minkäänlaista esikoisoikeutta saa olla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kansakunnan murhauttamistalkoot ovat meneillään. IMF:n osalta seuraavat toimenpiteet toteutetaan vääjäämättä:
1. Kansallisvaltioiden ja kansalaisten resurssit kaapataan liberalistien omaisuudeksi
2.Näiden resurssien markkinointikanavat keskitetään globalistien haltuun
3. markkinoiden logistiikka järjestetään muutaman pankkiirisuvun haltuun.
4. kansalaiset orjuutetaan iloihin joista on pakko maksaa. Uskonto on globalistin paha vihollinen koska tarjoaa ilmaista hyvinvointia. Siis uusi uskonto: kulutusrobottius, valtaa alaa kaikkialla. Globaali Talouslahko on pian maailman suurin uskonto
Siksi IMF ja globalisaatio ovat vihollisia.
Asiaa!
Rationaalista ja erittäin järkevää logiikkaa tähän helvetin sekasotkuun mikä maailmaa vallitsee.
Tässä oli puettu laadukkaisiin lauseisiin jiuuri sellainen talousoppi jonka avulla vaurautta voisi saavuttaa oikeudenmukaisuuden periaatteita kunnioittaen. ERINOMAISEN HYVÄ KIRJOITUS.
Nykyinen riisto- ja rosvousmarkkinatalous on koko ajan pahenevaa ihmisoikeuksien polkemista ja luonnonvarojen hävittämistä. Todella oksettavaa RIKOLLISUUTTA
kuitenkin saada valta pois noilta globalistien perseennuolijoilta, joilla se nykyisin on.
Tiesittekö että Sveitsiläisen tutkimuksen mukaan 147 jättiyritystä omistaa 40% kaikesta maailman varallisuudesta? -Artikkeli taloussanomissa.
Suomessahan on käynyt niin että suurinosa valtion omistuksista on myyty yksityisille, samoin on nyt tapahtumassa suomen luonnonrikkauksille kuten mineraalit ja pohjavesi. Porvaripoliitikot ja etujärjestöjen toimesta lobatut virkamiehet ovat saaneet kaikki kansallisomaisuuden yksityistämistä edistävät lakiehdotuksensa läpi eduskunnassa, viimeisimpinä kaivos- ja vesilaki, ja kaikistä pöyristyttävimpänä koko perustuslain uudistus liittovaltiomainintoineen ja toimivallansiirtoineen.
Nyt suomen velkataso lähentelee jo 60% BKT:stä ja armeijan toimintaa on supistettu äärimmilleen.
Jos suomen luottoluokitus laskisi äkisti tai euro hajoaisi, oltaisiin hyvin nopeasti tilanteessa jossa huomattaisiin suomen olevan puilla paljailla.
(luottoluokitukset ovat vain luokituksia tekevien firmojen mielipiteitä ja veikkauksia, niinkuin huomattiin jenkkien pankkikriisistä)
Silloin tuo toimivallan siirto tarkoittaa luultavasti esim. IMF:n asettamista ylimmäksi toimivallan haltijaksi...
Aivan turha sitten postailla mitään kommari-jauhantaa tänne, nämä ovat tosiasioita. Valtioiden toimivaltoja on otettu haltuun muuallakin, ennen sitä on kutsuttu vallankaappaukseksi.
Vielä kun löytäisi tuon kattavan listan noista 147:stä "super-connected" yrityksestä, niin olisin tyytyväinen. Tuo 50 suurimman lista piti sisällään vain yhden ainoan ei rahoitusalan yrityksen (Chinas petrochemical)...
Nationalismi on se mitä ihmiskunta tarvitsee.
Nationalismi on vastavoima globalismille, joka rasistisella tavalla sekoittaa kansat keskenään ja tuhoaa ihmiskunnan monipuolisuuden ja kulttuurit. Erilaisuus on hyväksyttävä ja eri kansojen nationalismia on puolustettava ihonväriin, kieleen, uskontoon ja luonnonvaroihin katsomatta.
Nationalismi jakaa valtaa lähemmäs kansaa, kun globalisaatio siirtää vallan pois tuntemattomille omistajille. Kun omistus on tuntematonta, ei kenelläkään ole vastuuta maapallosta, ympäristöstä ja ihmisistä. Kun ei ole vastuuta, lopputulos on surkea. Mitään ei rakenneta kestävälle pohjalle, kuten nykyään on nähty.
Nationalismille perustuvassa maailmassa on tilaa erilaisille kulttuureille. Erilaiset kansat saavat toteuttaa omaa kulttuuriaan toisin kuin rasistisessa globalisaatiossa, jossa kaikki halutaan puristaa samaan muottiin globaalien korporaatioiden orjatyövoimaksi.
Nationalismi voi pelastaa ihmiskunnan, sillä useat erilaiset ihmisryhmät erilaisine geeneineen mahdollistavat ihmiskunnan selviytymisen. Globalisaatio on uhka ihmiskunnalle.
Nationalismi on vastalääke rasismiin. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.