Uskovainen on maailmassa elävä armahdettu syntinen, eikä tule täysin synnittömäksi ihmiseksi uskoon tultuaan. Siitähän se uskonelämän opettelu vasta alkaa...!
Uskovainen maailmassa
siitä se alkaa
5<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kaikki ihmiset ovat syntisiä. Olet mielestäsi kuinka synnitön tahansa, olet Jumalan edessä syntinen. Sinun tulee katua omia syntejäsi, ei vain siksi, että synti on harmillista ja aiheuttanut mielipahaa itsellesi ja muille, vaan siksi, että synti on ennenkaikkea rikkomus Jumalaa vastaan.
Uskon askeleista:
http://www.kotisatama.net/fi/usko/uskonaskel.php
Usko, että Jeesus Kristus, Jumalan Poika, kuoli sinun syntiesi tähden. Jeesus ei kuollut ihmisjoukkojen tähden, hän kuoli sinun tähtesi. Hän antoi henkensä, sillä Hän tiesi, ettet sinä kykene hyvittämään pahoja tekojasi Jumalan edessä. Jeesus maksoi täyden hinnan sinun vapaudestasi; hän hyvitti sinun syntisi ja on halukas pyyhkimään ne pois.
Jumalalla ei ollut mitään pakkoa tarjota pelastusta ihmiskunnalle, mutta hän näki, ettei synnin turmelema ihminen kyennyt palaamaan hänen luokseen. Luojana hän olisi toki voinut hävittää maailmankaikkeuden, mutta hän rakasti muovaamaansa ihmistä niin paljon tehdäkseen sellaista. Hänet valtasi sääli ja hän päätti antaa ihmiselle mahdollisuuden. Hän antoi oman poikansa sijaisuhriksi ihmisten syntien edestä, jotta he voisivat pelastua Kristuksen sovitustyön perusteella.
Jeesuksen kuolemassa armo ylitti oikeuden. Ihminen ei saanut tuomiota, joka hänelle kuului, vaan hän sai mahdollisuuden iankaikkiseen elämään. Ihminen sai jotain, mitä hän ei ansainnut. Jeesus osti omansa vapaaksi synnin alaisuudesta maksaen heistä korkeimman hinnan -- oman henkensä.
http://www.kotisatama.net/fi/usko/jeesus.php#WhatHeHasDoneForMe
Pimeys peitti Jerusalemin useiden tuntien ajaksi, kun Jumalan Poika kärsi ristillä syyttömänä. Kristus kärsi rangaistuksen syntisten ihmisten puolesta; hän otti kannettavakseen maailman synnit. Viimeisillä hetkillään ristillä Jeesus rukoili: "Isä, anna heille anteeksi, he eivät tiedä, mitä he tekevät." Sen jälkeen hän huusi: "Se on täytetty!", ja antoi henkensä, jotta muut saavat elää.
Ja tapahtui, kun hän oli yksinäisessä paikassa rukoilemassa ja hänen opetuslapsensa olivat hänen kanssaan, että hän kysyi heiltä ja sanoi: "Kenen kansa sanoo minun olevan?"
He vastasivat sanoen: "Johannes Kastajan, mutta toiset Eliaan, toiset taas sanovat, että joku vanhoista profeetoista on noussut ylös".
Niin hän sanoi heille: "Kenenkä te sanotte minun olevan?" Pietari vastasi ja sanoi: "Sinä olet Jumalan Kristus".
Niin hän vakavasti varoittaen kielsi heitä kenellekään tästä puhumasta
ja sanoi: "Ihmisen Pojan pitää kärsimän paljon ja joutuman vanhinten ja ylipappien ja kirjanoppineiden hyljittäväksi ja tuleman tapetuksi ja kolmantena päivänä nouseman ylös".
Ja hän sanoi kaikille: "Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.
Sillä mitä se hyödyttää ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saattaisi itsensä kadotukseen tai turmioon?
Sillä joka häpeää minua ja minun sanojani, sitä Ihmisen Poika on häpeävä, kun hän tulee omassa ja Isänsä ja pyhäin enkelien kirkkaudessa.
Luukas 9, Raamattu, UT