Muinaissuomalainen yhteiskunta?

susi...

Muistelemalla pätkiä Kalevalasta olen alkanut tulla siihen tulokseen, että MuinaisSuomalainen yhteiskunta oli jo hyvin järjestäytynyt ennen kristillistä aikaa. Kalevalan tarinoista käy selkeästi ilmi, että tuon ajan Suomessa oli selvästi olemassa tiukka luokkayhteiskunta.

Väinämöisen laulaessa Joukahaisen suohon lienee kyseessö ollut tapaus, jossa Kalevalan eli nykyisen Karjalan alueen kuningas on käyttänyt valtaansa ja yhteistyöverkostojaan hyväksi. Herää kysýmys yrittikkö Joukahainen vallankaappausta ja tästäkö on jäänyt kansanperinteeseen tarina jossa Väinämöinen lauloi joukahaisen suohon.

Miksi Väinämöinen Joukahaisen armahti?
Joukahaiselle lienee ollut myös mahtava suku ja verkostot takanaan ja Väinämöinen ehkä katsoi aiheelliseksi liittoutua vaikka oli huomattavasti vahvempi.

Kuinka paljon on mahtanut jäädä muutakin kuin perimätietoa muinassuomalaisesta yhteiskunnasta? Kuinka tarkkoja ovat olleet lait?
Onko niitä säilynyt kirjoitettuna mihinkään.

Tuhosiko Roomalaiskatolinen kirkko paljon tietoa, joka oli ehkä kirjattuna harvoihin dokumentteihin?
KIrjapainotaitoahan ei tunnettu katolisena aikana Suomessa. Paljon perimätietoa ainakin on olemassa. Suomenuskoisuus ainakin on pysynyt hyvin hengissä suullisena perimätietona 1800-luvun lopulle asti. Kuinka paljon muinaissuomalaista yhteiskuntaa on päästy tutkimaan pelkän perimätiedon kautta.
Olsi hyvä saada kommentteja tähän ketjuun ja tietoa asiaan perehtyneiltä.

35

584

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • malli tässä

      Jos menet johonkin torille tai kirkkoon, eduskuntaan, tai lähiön keskikaljabaariin ja kuuntelet ja katselet. Niin siinä on se malli muinaissuomalaiselle yhteiskunnalle. Se on aidosti siis täällä tänäänkin !

    • Kaleloruvala

      Vittu täällä mitään yhteiskuntaa oli. Ruotsi toi sivistykseen länteen, Venäjä itään. Ilman heitä eläisimme vielä kivikautta.

      • Tosi-Historia

        Väärin! - kalevalainen sivilisaatio kattoi suuren osan koillis-Eurooppaa aina ruijan ja Ruotsin keskivaiheille. saakka. Germaanien laitapuolen väki, raa'at viikingit olivat ryöstöilläelävää kulkulaisväkeä, sen ajan romaaneja, jotka oli häädetty germaanialueilta pohjoiseen. He valloittivat skandinavian länsipuolisen alueen ja vähitellen , osittain suomalaisten mallien mukaan, asettuivat viljelijöiksi ja metsästäjiksi/kalastajiksi. Myöhemmin Britannialaisten mallien ja Henrik-piispan (=Henry). Muokkasivat ristiretkeily-peitetarinan toiminnalleen.


      • Höpsis..
        Tosi-Historia kirjoitti:

        Väärin! - kalevalainen sivilisaatio kattoi suuren osan koillis-Eurooppaa aina ruijan ja Ruotsin keskivaiheille. saakka. Germaanien laitapuolen väki, raa'at viikingit olivat ryöstöilläelävää kulkulaisväkeä, sen ajan romaaneja, jotka oli häädetty germaanialueilta pohjoiseen. He valloittivat skandinavian länsipuolisen alueen ja vähitellen , osittain suomalaisten mallien mukaan, asettuivat viljelijöiksi ja metsästäjiksi/kalastajiksi. Myöhemmin Britannialaisten mallien ja Henrik-piispan (=Henry). Muokkasivat ristiretkeily-peitetarinan toiminnalleen.

        kalevalainen sivilisaatio on pelkkää satua, näin mentiin ja tultiin.

        http://www.eupedia.com/europe/origins_haplogroups_europe.shtml#N

        http://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_I1_Y-DNA.shtml


      • Anteeksi kuinka

      • fyuggju,l

      • häviävä kansa
        fyuggju,l kirjoitti:

        Sehän on totta, koska se on kirjoitettu. Tai sehän on totta, koska se on netissä. Eli omien aivojen käyttö kielletty

        Se helppous jolla oikeistoöykkärit kuten jenkkikokoomus ja eurokopla tuhosivat suomalaisuuden osoittaa että emme ole elinvoimainen kultturikansa. mot


      • Liiviläisiä ollaan

    • näin se meni

      On otaksuttu, että yhteiskunta oli järjestäytynyt samaan tapaan kuin se oli Nov Gorodissa, eli yläluokan muodosti jonkinlainen vauras oligargia, joka oli tasavalta, alaluokka oli sitten orjia.
      Sotien aikana tämä yläluokka valitsi keskuudestaan yhden johtajan, jolla oli diktaatorin valtuudet, kun sota oli ohi, niin palattiin vanhaan tasavaltaan.

      Germaaninen läänityslaitos tuli vasta ruotsin vallan aikana, eikä oikestaan silloinkaan samassa merkityksessä, kuin se oli euroopassa. Suomessa ei ilmeisesti ole koskaan ollut maaorjia, orjuudesta luovuttiin Ruoton valtakunnassa 1300 luvulla, taloudellisesti torpparilaitos oli paljon kannattavampi, joten myös Suomessa siitä luovuttiin.

    • Kalevala 1800-lukua

      Kalevala ei kerro muinaisajoista. Kalevala on peräisin 1800-luvulta. Toki monet osat siinä saattavat pohjautua vanhempiinkin tarinoihin, mutta mitään yhtenäistä Kalevala-tarinaa, historiasta puhumattakaan, ei ollut olemassa ennenkuin Lönnrot sen kirjoitti.

      • näin se on

        Kalevalan runot on varsin pitkältä ajalta, esim. Marjatan runo on vain 1200-1300 luvulta, esi-kristilliseltä ajalta, selkeästi se kertoo kristinuskon ja vanhan luonnonuskon sulautumisesta, runo vasikasta on sijoitettu jonnekkin 700 luvun tienoille sama juttu Vipusen kohdalla, osa runoista on sitten huomattavasti vanhempia, Lemminkäinen ehkä on jostakin 1000 luvun tienoolta ...

        Lönrottihan on kerännyt vain osan aineistosta, pääosa on painunut unholaan ja vielä sensuroinut sitäkin, eli rivoimmat runot on raakattu pois tai niitä on mukailtu esityskuntoon.


      • Vuorenpeikko.

        Kalevala on koottu 1800-luvulla. Mutta kuinka kaukaa ovat tarinat Kalevalassa.
        Suomessa on tiettävästi ollut järjestäytyneisyyttä jo ennen Katolilaista aikaa.

        Heimot ovat eläneet omilla alueillaan ja paikallishallintonsa ohjaama jo ennen kristinuksontuloa Suomeen, tällä tarkoitan aikaa ennenkuin Ruotsi otti virallisesti Suomenniemen haltuunsa. Tästä esimerkkinä on muinainen uskonto. Suomessa on palvottu viljapellonpekkoa ennen kristillistä aikaa.

        Eikö tämä anna viitteen siitä, että talonpoikaisto on ollut olemassa Suomessa jo ennen Ruotsinvallan aikaa.
        Maanviljelys on käsittääkseni merkki järjestäytyneisyydestä alueella jolla sitä on harjoitettu.

        Ovatko muinaiset Suomalaiset eläneet alueillaan samaan tapaan löyhinä heimokuntien hallitsemina "läänityksinä" kuten muinaiset Germaanit.


      • näin se meni
        Vuorenpeikko. kirjoitti:

        Kalevala on koottu 1800-luvulla. Mutta kuinka kaukaa ovat tarinat Kalevalassa.
        Suomessa on tiettävästi ollut järjestäytyneisyyttä jo ennen Katolilaista aikaa.

        Heimot ovat eläneet omilla alueillaan ja paikallishallintonsa ohjaama jo ennen kristinuksontuloa Suomeen, tällä tarkoitan aikaa ennenkuin Ruotsi otti virallisesti Suomenniemen haltuunsa. Tästä esimerkkinä on muinainen uskonto. Suomessa on palvottu viljapellonpekkoa ennen kristillistä aikaa.

        Eikö tämä anna viitteen siitä, että talonpoikaisto on ollut olemassa Suomessa jo ennen Ruotsinvallan aikaa.
        Maanviljelys on käsittääkseni merkki järjestäytyneisyydestä alueella jolla sitä on harjoitettu.

        Ovatko muinaiset Suomalaiset eläneet alueillaan samaan tapaan löyhinä heimokuntien hallitsemina "läänityksinä" kuten muinaiset Germaanit.

        Suomessa on vilejlty maata ainakin 3000 vuotta, itseasiassa maanviljely on levinnyt idän suunnasta ja Suomessa ja Balttiassa on maata viljelty ennenkuin se levisi Ruotsiin.

        Mistä tämän tiedämme, no järvien sedimetteihin on jäänyt siitepölyä, joma on viljakasveista, näitä esiintymiä löytyy aina Torniojoelta asti yli 3000 vuoden takaa.

        Se on totta, etä Kalevalan runot on hyvi pitkältä ajalta, ehkä jopa yli 5000 takaa vanhimmat, mutta osa runoista on todennäköistä yhteisiä muille itämeren alueen kansoille, kuten balteille, ainakin lemminkäinen on tuttu henkilö myös suomenlahden eteläpuolella, ilmeisesti ollut olemassa ihan oikeasti nimellä Lembus tai jotai sinne päin, johti Virolaisia niiden taistelussa Saksalaista ritarikuntaa vastaan 1100-1200 luvulla.


      • Me Again
        näin se meni kirjoitti:

        Suomessa on vilejlty maata ainakin 3000 vuotta, itseasiassa maanviljely on levinnyt idän suunnasta ja Suomessa ja Balttiassa on maata viljelty ennenkuin se levisi Ruotsiin.

        Mistä tämän tiedämme, no järvien sedimetteihin on jäänyt siitepölyä, joma on viljakasveista, näitä esiintymiä löytyy aina Torniojoelta asti yli 3000 vuoden takaa.

        Se on totta, etä Kalevalan runot on hyvi pitkältä ajalta, ehkä jopa yli 5000 takaa vanhimmat, mutta osa runoista on todennäköistä yhteisiä muille itämeren alueen kansoille, kuten balteille, ainakin lemminkäinen on tuttu henkilö myös suomenlahden eteläpuolella, ilmeisesti ollut olemassa ihan oikeasti nimellä Lembus tai jotai sinne päin, johti Virolaisia niiden taistelussa Saksalaista ritarikuntaa vastaan 1100-1200 luvulla.

        "Se on totta, etä Kalevalan runot on hyvi pitkältä ajalta, ehkä jopa yli 5000 takaa vanhimmat..."

        Tuskin noin etäisestä menneisyydestä ainakaan suullisesti kerrotussa muodossa kestäisi paraskaan tarina. Tarvittaisiin jo mittavampi kirjallinen perinne säilyttämään vuosituhansia vanhat tarinat.


      • Fennosmaani
        Vuorenpeikko. kirjoitti:

        Kalevala on koottu 1800-luvulla. Mutta kuinka kaukaa ovat tarinat Kalevalassa.
        Suomessa on tiettävästi ollut järjestäytyneisyyttä jo ennen Katolilaista aikaa.

        Heimot ovat eläneet omilla alueillaan ja paikallishallintonsa ohjaama jo ennen kristinuksontuloa Suomeen, tällä tarkoitan aikaa ennenkuin Ruotsi otti virallisesti Suomenniemen haltuunsa. Tästä esimerkkinä on muinainen uskonto. Suomessa on palvottu viljapellonpekkoa ennen kristillistä aikaa.

        Eikö tämä anna viitteen siitä, että talonpoikaisto on ollut olemassa Suomessa jo ennen Ruotsinvallan aikaa.
        Maanviljelys on käsittääkseni merkki järjestäytyneisyydestä alueella jolla sitä on harjoitettu.

        Ovatko muinaiset Suomalaiset eläneet alueillaan samaan tapaan löyhinä heimokuntien hallitsemina "läänityksinä" kuten muinaiset Germaanit.

        Vanhasta Suomenuskosta voi löytää uskoakseni viitteitä kastijaosta yhteiskuntaluokittain ja ammattiryhmittäin.

        Kuten Vuorenpeikko mainitsi niin talopoikaisto palvoi Pellonpekkoa.
        Kalastajat ja metsästäjät Tapiota metsien herraa ja vedenjumalaa. Ylhäisö kenties Ukkoylijumalaa.

        Tämä antaa viitteen kastijaosta. Kastijako taas viittaa järjestäytyneisyyteen eri heimojen hallinoimmilla alueilla. Mitään yhteistä keskushallintoa ei tiedettävästi ole heimoilla ollut. Näin ollen väite, että Suomessa olisi eletty pelkässä metsästäjä-keräilijä kulttuurissa ennen Ruotsinvallan aikaa ei pitäne paikkaansa.

        Kuinka kauan on sitten kestänyt koko Suomen hitsautuminen yhdeksi hallintoalueeksi Ruotsinvallan aikana on minua kiinnostava kysymys?

        Vielä 1200-luvulla eläneen legendan Matti Kurjenhan kerrotaan olleen Satakunnan kuningas tai Satakunnan kuninkaan poika.

        Mielsivätkö 1200-luvun Suomalaiset olleensa Ruotsin alaisia alkaa epäilyttää minua. Mitenköhän he ovat suhtautuneet veronkantoon Ruotsalaisille isännille.


      • päää-asiantuntija
        Fennosmaani kirjoitti:

        Vanhasta Suomenuskosta voi löytää uskoakseni viitteitä kastijaosta yhteiskuntaluokittain ja ammattiryhmittäin.

        Kuten Vuorenpeikko mainitsi niin talopoikaisto palvoi Pellonpekkoa.
        Kalastajat ja metsästäjät Tapiota metsien herraa ja vedenjumalaa. Ylhäisö kenties Ukkoylijumalaa.

        Tämä antaa viitteen kastijaosta. Kastijako taas viittaa järjestäytyneisyyteen eri heimojen hallinoimmilla alueilla. Mitään yhteistä keskushallintoa ei tiedettävästi ole heimoilla ollut. Näin ollen väite, että Suomessa olisi eletty pelkässä metsästäjä-keräilijä kulttuurissa ennen Ruotsinvallan aikaa ei pitäne paikkaansa.

        Kuinka kauan on sitten kestänyt koko Suomen hitsautuminen yhdeksi hallintoalueeksi Ruotsinvallan aikana on minua kiinnostava kysymys?

        Vielä 1200-luvulla eläneen legendan Matti Kurjenhan kerrotaan olleen Satakunnan kuningas tai Satakunnan kuninkaan poika.

        Mielsivätkö 1200-luvun Suomalaiset olleensa Ruotsin alaisia alkaa epäilyttää minua. Mitenköhän he ovat suhtautuneet veronkantoon Ruotsalaisille isännille.

        Suomi tilitti ensimmäisen kerran veroja Ruotsiin 1246 ja silloin myös Suomi mainittiin ensimmäisen kerran ruotsalaisten hiippakuntien luettelossa.

        Matti Kurki eli vähän aikaisemmin, jossakin 1170, taisi silloin taistella Tanskalaisia vastaan, mikäli oikein muistan ...

        Balttian legaatti eli Riian piispa oli myös Suomen hallitsija vielä 1100 luvulla.
        Riika oli muutenkin mahtitekijä tohon aikaan Itämeren alueella.


      • Pohto.
        päää-asiantuntija kirjoitti:

        Suomi tilitti ensimmäisen kerran veroja Ruotsiin 1246 ja silloin myös Suomi mainittiin ensimmäisen kerran ruotsalaisten hiippakuntien luettelossa.

        Matti Kurki eli vähän aikaisemmin, jossakin 1170, taisi silloin taistella Tanskalaisia vastaan, mikäli oikein muistan ...

        Balttian legaatti eli Riian piispa oli myös Suomen hallitsija vielä 1100 luvulla.
        Riika oli muutenkin mahtitekijä tohon aikaan Itämeren alueella.

        Voisiko linkittää johonkin lähteisiin, olisin kiitollinen.


      • pääää-asiantutija
        Pohto. kirjoitti:

        Voisiko linkittää johonkin lähteisiin, olisin kiitollinen.

        Linkkiä en tähän nyt keksi, mutta kookleta Matti Kurki, Birger Jaarli ( jonka hautamonumentissa lukee, että valtasi suomen ja perusti Ruotsin valtakunnan yhdistämällä Svean ja Götän maan 1242 ), ehkä myös Nevan retkestä ja piispa Tuomaasta voi katella, toinen ristiretki jne....


      • 3636363
        Me Again kirjoitti:

        "Se on totta, etä Kalevalan runot on hyvi pitkältä ajalta, ehkä jopa yli 5000 takaa vanhimmat..."

        Tuskin noin etäisestä menneisyydestä ainakaan suullisesti kerrotussa muodossa kestäisi paraskaan tarina. Tarvittaisiin jo mittavampi kirjallinen perinne säilyttämään vuosituhansia vanhat tarinat.

        esim. Kalevalan tarina suuren puun kaadosta on vanha. Miettikääs, koskas puun kaato on ollut sankariteko....

        ...

        Silloin kun ne on pitänyt kaataa kivikirveellä.


      • Valekala
        3636363 kirjoitti:

        esim. Kalevalan tarina suuren puun kaadosta on vanha. Miettikääs, koskas puun kaato on ollut sankariteko....

        ...

        Silloin kun ne on pitänyt kaataa kivikirveellä.

        Yhden tulkinnan mukaan tarina on muisto Kaalijärven meteorista. Tammi kuvaa sitä valtavaa savu- ja pölypilveä, minkä meteori nostatti.


      • Minämaa

        Lönnrot kokosi Kalevalan 1800-luvulla, mutta sen tekstistä vain yksi prosentti on hänen omaansa.


      • höyhenpukuinen
        Fennosmaani kirjoitti:

        Vanhasta Suomenuskosta voi löytää uskoakseni viitteitä kastijaosta yhteiskuntaluokittain ja ammattiryhmittäin.

        Kuten Vuorenpeikko mainitsi niin talopoikaisto palvoi Pellonpekkoa.
        Kalastajat ja metsästäjät Tapiota metsien herraa ja vedenjumalaa. Ylhäisö kenties Ukkoylijumalaa.

        Tämä antaa viitteen kastijaosta. Kastijako taas viittaa järjestäytyneisyyteen eri heimojen hallinoimmilla alueilla. Mitään yhteistä keskushallintoa ei tiedettävästi ole heimoilla ollut. Näin ollen väite, että Suomessa olisi eletty pelkässä metsästäjä-keräilijä kulttuurissa ennen Ruotsinvallan aikaa ei pitäne paikkaansa.

        Kuinka kauan on sitten kestänyt koko Suomen hitsautuminen yhdeksi hallintoalueeksi Ruotsinvallan aikana on minua kiinnostava kysymys?

        Vielä 1200-luvulla eläneen legendan Matti Kurjenhan kerrotaan olleen Satakunnan kuningas tai Satakunnan kuninkaan poika.

        Mielsivätkö 1200-luvun Suomalaiset olleensa Ruotsin alaisia alkaa epäilyttää minua. Mitenköhän he ovat suhtautuneet veronkantoon Ruotsalaisille isännille.

        Suomalaiset ovat olleet tuolloinkin jakautuneet kahteen leiriin kuten nuijasodan aikana. Turun linna perustettiin 1200-luvulla ja osa suomalaisista suhtautunut asiaan varsin myönteisesti.


    • a s

      Historioitsija Tacituksen mukaan:

      »Fennit ovat ihmeen villejä, viheliäisen köyhiä. Ei heillä ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa terästävät luilla. Metsästys elättää yhtäläisesti sekä miehiä, että naisia. Nämä näet seuraavat miehiä kaikkialle ja pyytävät osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villieläimiltä ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta tämä on heistä onnellisempaa elämää kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sekä milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisiltä he ovat saavuttaneet sen vaikeimman päämäärän, ettei heidän tarvitse edes mitään toivoa.»

      • näin se meni

        Taitaa olla kuvaus Lappalaisista ja sekin toisen käden tietoa, sinänsä vähän ihmetyttää, että jos ainoa ravinto on kasvit, niin miksi ne metsällä oikein kulkivat.
        Tsoin toi oksista punottu katos, ei kyllä mitenkään kuvaa kotaa tai kammia, joka on ollut Lappaisten asumus ainakin kymmenentuhatta vuotta.

        Lappalaiset eli kyllä paljon paremmin, kuin viljelijät, jotka oli luonnon ja vuodenkulun armoilla paljon enempi, kauppahan käytiin turkiksilla ja eränkäynnistä elävä Lappalainen oli yleensä varsin "rikas", muihin verrattuna, katovuodetkaan ei koetelleet samalla tavalla kuin viljan varassa olevaa koetteli.

        Tupakka tuli eurooppaan 1500 luvun alkupuolella, liitupiippuja löytyy jokaiselta markkinapaikalta Lapista Ruijan rannikoita myöten jo 1500 luvun puoliväliltä, näistä vanhoista jätekuopista mitä on tutkittu, joten ei ne ihan perseaukisia olleet, kun pystyivät ja halusivat tupakkaa ostaa.


      • Historia-friikki.

        marjamaat7
        31.12.2011 13:08
        1
        Sulje
        Kesksutelu on ihan mielenkiintoista ja antaa suuntaa sille, että sivistystäkin on ollut jo muinaisessa yhteiskunnassa ennen kristillistä aikaa.

        Länsisuomalaiset pitivät pyhänä eläimenä hirveä Itäsuomalaiset taas karhua.Tämä kertoo selvistä heimorajoista ja järjestäytyneisyydestä. Tacituksen selostukset kannattaa jättää omaan arvoonsa, tietääkseni hän oli myös runoilija sen lisäksi, että oli historioitsija.

        Hänen kuvauksensa ihmeellisen villeistä Vendeistä, jotka metsästivät hirven kaltaisia polvinivelettömiä eläimiä esikaatamalla näiden lepopuun lienee parodiaa ja viihteellinen selostus.
        Tai sitten Roomalaisiin halveksivasti suhtatuvien Skandinaavien piloillaan antama kuvaus. Voi myös olla, että joku Roomalainen on törmännyt metsästys tai kauppamatkalla olleisiin pohjoisen asukkeihin, jotka on ryöstetty kesken matkansa. Todennäköisintä on se, että Tacitus keksi kuvauksen omassa päässään. Hän eli 55-120 jaa. Ja Rautakauden tiedetään pohjoismaiden alueellakin alkaneen joskus 500 vuottaa eaa.
        Joten on aika epätodennäköistä, että hän tai hänen tietolähteensä olisi törmännyt rautaa käyttämättömiin metsästäjä keräilijöihin. Hänen tietonsa voivat myös olla peräisin jostain sattumanvaraisista kivikautisista löydöistä ja hänen niiden perusteella tekemistä johtopäätöksistä pohjoisen asukkaista.

        Kuitenkin tiedetään maanviljelyn ja paikallaan pysyvän asutuksen alkaneen jo ennen Tacituksen syntymää. Lakeja on säädetty jo ennen kristillistä aikaa myös Skandinaviassa on siis täysin propagandaa, että Kristinusko olisi tuonut sivistyksen pohjoiseen. Rooma ei ollut sivistyksen keskus muinaisessa maailmassa kuten yleisesti luullaan vielä nykyäänkin.
        Oikeastaan kommentti kuuluisi linkitettyyn keskusteluun, mutta sopinee tännekkin puolustuksena muinaiselle uskolle jota suomitaan edelleenkin kristilliseltä taholta edellämainituilla historiallisilla seikoilla.


      • Silloin...
        näin se meni kirjoitti:

        Taitaa olla kuvaus Lappalaisista ja sekin toisen käden tietoa, sinänsä vähän ihmetyttää, että jos ainoa ravinto on kasvit, niin miksi ne metsällä oikein kulkivat.
        Tsoin toi oksista punottu katos, ei kyllä mitenkään kuvaa kotaa tai kammia, joka on ollut Lappaisten asumus ainakin kymmenentuhatta vuotta.

        Lappalaiset eli kyllä paljon paremmin, kuin viljelijät, jotka oli luonnon ja vuodenkulun armoilla paljon enempi, kauppahan käytiin turkiksilla ja eränkäynnistä elävä Lappalainen oli yleensä varsin "rikas", muihin verrattuna, katovuodetkaan ei koetelleet samalla tavalla kuin viljan varassa olevaa koetteli.

        Tupakka tuli eurooppaan 1500 luvun alkupuolella, liitupiippuja löytyy jokaiselta markkinapaikalta Lapista Ruijan rannikoita myöten jo 1500 luvun puoliväliltä, näistä vanhoista jätekuopista mitä on tutkittu, joten ei ne ihan perseaukisia olleet, kun pystyivät ja halusivat tupakkaa ostaa.

        Suomen laueet olivat vielä lappalaisten alueita aina 1150-luvulle asti Suomi oli melko lappi. Muuta väkeä oli tippa Hämeessa ja vähän Varsinais-Suomessa, hieman Karjalassa.

        http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/07/Suomen_asutus_keskiajan_alussa.png

        Se mikä huvittaa, että tasisin välein tällä palstalla jonkun koomikkojoukon tai seuran toimesta houritaan muinaisesta suuresta suomalaisesta valtakunnasta ja sen kuninkaista, se on kuitenkin pelkkää pseudotiedettä.


      • höyhenpukuinen
        näin se meni kirjoitti:

        Taitaa olla kuvaus Lappalaisista ja sekin toisen käden tietoa, sinänsä vähän ihmetyttää, että jos ainoa ravinto on kasvit, niin miksi ne metsällä oikein kulkivat.
        Tsoin toi oksista punottu katos, ei kyllä mitenkään kuvaa kotaa tai kammia, joka on ollut Lappaisten asumus ainakin kymmenentuhatta vuotta.

        Lappalaiset eli kyllä paljon paremmin, kuin viljelijät, jotka oli luonnon ja vuodenkulun armoilla paljon enempi, kauppahan käytiin turkiksilla ja eränkäynnistä elävä Lappalainen oli yleensä varsin "rikas", muihin verrattuna, katovuodetkaan ei koetelleet samalla tavalla kuin viljan varassa olevaa koetteli.

        Tupakka tuli eurooppaan 1500 luvun alkupuolella, liitupiippuja löytyy jokaiselta markkinapaikalta Lapista Ruijan rannikoita myöten jo 1500 luvun puoliväliltä, näistä vanhoista jätekuopista mitä on tutkittu, joten ei ne ihan perseaukisia olleet, kun pystyivät ja halusivat tupakkaa ostaa.

        Oksista punottu katos on laavu!


    • Historioitsija Tacitus ei käynyt Reinin-rajaa pohjoisempana. Kaikki hänen tietonsa suomalaisista ovat noin kolmannen tai neljännen käden tietoja. Jokainen lähde luonnollisesti keksi vähän lisää surkeutta parantaakseen juttuaan.

      Tacitushan kirjoitti myös hirven tapaisista otuksista, joilla ei ollut niveliä jaloissaan, vaan ne joutuivat seisomaan koko ajan. Jos ne kaatuivat, ne eivät päässeet enää ylös. Ne nukkuivat puihin nojaten. Tacituksen mukaan fennit metsästivät niitä katkaisemalla nojauspuun melkein poikki, jolloin otukset kaatuivat kyljelleen puiden katketessa.

      • Oikeastaan

        Tacitus ei kirjoittanut suomalaisista (jotka tulivat tänne vasta myöhemmin) vaan lappalaisista.

        "Tutkimuksen tuloksena todetaan, että ‟Germanian” viimeinen luku sisältää
        erittäin tarkan ja luotettavan kuvauksen lappalaisten oloista, tavoista ja
        luonteesta. Suomesta ja suomalaisista siinä on kysymys vain sikäli, että
        Tacituksen fennit asuttivat Scandinavian pohjoisosien ohella myös nykyisen
        Suomen aluetta ja että Tacituksen heistä käyttämä nimitys jäi vieraissa
        kielissä pysyvästi kuvaamaan maata ja sen asukkaita. .."

        "Nykyisten suomalaisten esi-isille, joista valtaosa polveutunee Tacituksen
        kuvaamasta Aestii-kansasta, nimitys ‟finni” on siirtynyt vasta heidän
        muutettuaan lappalaisten asuttamaan Suomeen. Heistä tuli silloin finnien
        maan asukkaita, naapurien käsitteistössä finnejä. Alkuperäiset, pohjoista
        kohti vetäytyvät finnit erosivat tulokkaista sekä ulkonaisesti että
        kieleltään ja elintavoiltaan, ja he tarvitsivat oman nimityksensä.
        Suomalaiset - uuden finnit- ja ruotsalaiset ryhtyivät kutsumaan heitä
        lappalaisiksi."

        https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2001/12/tiedote-2008-01-09-09-35-06-068520


      • Nykyisin
        Oikeastaan kirjoitti:

        Tacitus ei kirjoittanut suomalaisista (jotka tulivat tänne vasta myöhemmin) vaan lappalaisista.

        "Tutkimuksen tuloksena todetaan, että ‟Germanian” viimeinen luku sisältää
        erittäin tarkan ja luotettavan kuvauksen lappalaisten oloista, tavoista ja
        luonteesta. Suomesta ja suomalaisista siinä on kysymys vain sikäli, että
        Tacituksen fennit asuttivat Scandinavian pohjoisosien ohella myös nykyisen
        Suomen aluetta ja että Tacituksen heistä käyttämä nimitys jäi vieraissa
        kielissä pysyvästi kuvaamaan maata ja sen asukkaita. .."

        "Nykyisten suomalaisten esi-isille, joista valtaosa polveutunee Tacituksen
        kuvaamasta Aestii-kansasta, nimitys ‟finni” on siirtynyt vasta heidän
        muutettuaan lappalaisten asuttamaan Suomeen. Heistä tuli silloin finnien
        maan asukkaita, naapurien käsitteistössä finnejä. Alkuperäiset, pohjoista
        kohti vetäytyvät finnit erosivat tulokkaista sekä ulkonaisesti että
        kieleltään ja elintavoiltaan, ja he tarvitsivat oman nimityksensä.
        Suomalaiset - uuden finnit- ja ruotsalaiset ryhtyivät kutsumaan heitä
        lappalaisiksi."

        https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2001/12/tiedote-2008-01-09-09-35-06-068520

        ovat luopuneet muiden antamasta lappalainen nimestä ja ottaneet uuden käyttöön.

        "Saamelaisten (vanhimmissa lähteissä "fennit" tai "skritifinnit", 1200-luvulta lähtien "lappalaiset") asuinalue ja levinneisyys olivat laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle. Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle. Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta. Suomalaisten uudisasukkaiden paineessa saamelainen asutus sulautui kuitenkin nopeasti niin, että 1500-luvulla saamelaisia ei enää ollut eteläisessä Suomessa."

        http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&giella1=spa


      • näin se on
        Nykyisin kirjoitti:

        ovat luopuneet muiden antamasta lappalainen nimestä ja ottaneet uuden käyttöön.

        "Saamelaisten (vanhimmissa lähteissä "fennit" tai "skritifinnit", 1200-luvulta lähtien "lappalaiset") asuinalue ja levinneisyys olivat laajimmillaan ajanlaskun alun tienoilta 1000-luvulle. Saamelaisia asui Laatokalta Jäämerelle ja Keski-Skandinaviasta Vienanmerelle. Lounais- ja etelärannikkoa lukuun ottamatta koko nykyisen Suomen alue oli saamelaista asuinaluetta. Suomalaisten uudisasukkaiden paineessa saamelainen asutus sulautui kuitenkin nopeasti niin, että 1500-luvulla saamelaisia ei enää ollut eteläisessä Suomessa."

        http://www.galdu.org/web/index.php?sladja=25&vuolitsladja=11&giella1=spa

        Toi ei kyllä pidä paikkaansa, argeologia osoittaa aivan selvästi, että maata viljelevä väestöä on asunut kaikialla perämereen laskevien jokien varsilla, samoin jokien ja järvien sedimenteistä löytyy viljojen siitepölyä kyseiseltä ajanjaksolta.


      • Port-han
        näin se on kirjoitti:

        Toi ei kyllä pidä paikkaansa, argeologia osoittaa aivan selvästi, että maata viljelevä väestöä on asunut kaikialla perämereen laskevien jokien varsilla, samoin jokien ja järvien sedimenteistä löytyy viljojen siitepölyä kyseiseltä ajanjaksolta.

        Lappalaiset joutuivat näiden puristuksessa siirtymään yhä kauemmaksi pohjoiseen. Asutushistorian kuvauksen mukana Porthan antaa huolella dokumentoidun ja mielek­kään selityksen monille vieläkin kiistanalaisille suomalaisia koskevil­­le käsitteille ja nimityksille: Fenni tarkoittaa lappalaisia, lappalainen (lappi) on noita, suomi, saame ja häme -sanojen merkitys on maa, pirkkalaiset (kaupunkilaiset) ovat saksalais-ruotsalais-hämäläisiä kauppiaita ja Lapin verottajia ja kainulainen oli lappalaisten nimitys etelästä tunkeutuville metsästäjille.

        Fennofiilien suomalaisen alkukansan ihannointi oli Portha­nil­le vierasta. Porthanin mielestä ruotsalaisten saa­pues­sa Suomeen suomalaiset olivat yhteiskunnallisesti vielä varsin kehittymättömiä. Porthan kuvaa suomalaisten varhaista yhteiskuntaa kulttuurisanastosta otetuilla esimerkeillä. Suomalaisten luonteeseen kuului tietynlainen kömpelyys ja karskius. Heillä ei ollut esimerkiksi sanaa tanssille vaan jotakin sinne päin eli omaperäinen leikki (hiippa). Avioliittotermit olivat hyvin erikoistuneita, siis elämä oli perhekeskeistä (häät, ylkä, morsian, kosio, kaaso, kapiot jne.). Naisten työ oli raskasta viljan jauhantaa ja naiset (tyttäret) olivat miehen vallan alla.

        http://ojs.tsv.fi/index.php/Aur/article/view/645


      • näin se meni
        Port-han kirjoitti:

        Lappalaiset joutuivat näiden puristuksessa siirtymään yhä kauemmaksi pohjoiseen. Asutushistorian kuvauksen mukana Porthan antaa huolella dokumentoidun ja mielek­kään selityksen monille vieläkin kiistanalaisille suomalaisia koskevil­­le käsitteille ja nimityksille: Fenni tarkoittaa lappalaisia, lappalainen (lappi) on noita, suomi, saame ja häme -sanojen merkitys on maa, pirkkalaiset (kaupunkilaiset) ovat saksalais-ruotsalais-hämäläisiä kauppiaita ja Lapin verottajia ja kainulainen oli lappalaisten nimitys etelästä tunkeutuville metsästäjille.

        Fennofiilien suomalaisen alkukansan ihannointi oli Portha­nil­le vierasta. Porthanin mielestä ruotsalaisten saa­pues­sa Suomeen suomalaiset olivat yhteiskunnallisesti vielä varsin kehittymättömiä. Porthan kuvaa suomalaisten varhaista yhteiskuntaa kulttuurisanastosta otetuilla esimerkeillä. Suomalaisten luonteeseen kuului tietynlainen kömpelyys ja karskius. Heillä ei ollut esimerkiksi sanaa tanssille vaan jotakin sinne päin eli omaperäinen leikki (hiippa). Avioliittotermit olivat hyvin erikoistuneita, siis elämä oli perhekeskeistä (häät, ylkä, morsian, kosio, kaaso, kapiot jne.). Naisten työ oli raskasta viljan jauhantaa ja naiset (tyttäret) olivat miehen vallan alla.

        http://ojs.tsv.fi/index.php/Aur/article/view/645

        Lappalainen ja Lappi tarkoittaa eränkäynnistä elävää, väestöä nimettiin elinkeinojen mukaan ja ns. lantalainen eli maataloudesta elävä saattoi muuttaa elinkeinonsa eränkäynnistä eläväksi ja myös moni teki niin esim. 1600 ja 1700 luvulla. Eli pohjoisen väestö oli karkeasti jaettu lantalaisiin ja lappalaisiin.

        Tämä jako oli tehty verottajan toimesta, se tarvitsi tietoa siitä, millä itse kukin eli ja kuinka paljon tienasi, eli paljonko sitä voitiin verottaa.

        Nää on perusjuttuja jotka löytyy myös kirkonkirjoista.


    • historioitsija

      Muinaissuomalaiset elivät rautakauden Suomessa, viikienkien aikana. Kyseessä oli heimoyhteisöjen maa, joka perustui germaaniseen talonpoikaisyhteiskuntaan. Saagat kertovat että silloin olisi ollut kuninkaita ja heidän vasalleja ns. hirdejä. Pääsääntöisesti eteläiseen Suomeen oli tehty muinaislinnoja, jotka olivat mäkilinnoja puolustusta varten. Niistä kuuluisimmat olivat Räisälän Tiurinlinna Karjalassa (nyk. Melnikovo), Rapolanharjun linna Hämeen Sääksmäessä ja Liedon Vanhalinna.
      Yhteiskunnan hallinnollinen ykiskkö oli pitäjät(ruots. sogn, socken, suomeksi pitäjä eli pidot. Uskonnollisia paikkoja olivat uhrilehdot eli hiisit (viroksi hiis). Luonnonpalvonta oli yleistä eli luontosuhde oli mystismiä(Pietarinen ).
      Perinteinen metsästys, kalastus olivat elinkeinoina. Turkiseläinten arvo oli huomattava, sillä raha tarkoitti aikanaan oravannahkaa(arvo nkyöön 500 euroa).
      Muinaissuomalaisena aikana itäruotsalaisten asutus syntyi nykyisille ruotsinkielisille alueille.
      Germaanista sanastoa, joilla oli vaikutusta mm. vron kieleen olivat kulta ja kuningas.

    • NälkäjaVilu

      Harvaan asuttu metsästys kalastus maa.....
      Julmaa kovaa elämää.
      Rosvoja ja kunnon ihmisiä.
      Turvattomuutta, köyhyyttä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. 4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta

      Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä
      Lieksa
      52
      2804
    2. Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!

      1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille
      Maailman menoa
      520
      2642
    3. Näytit nainen sanoinkuvaamattoman ihanalta

      En voi unohtaa sinua. Pohdin nyt sinua.
      Ikävä
      48
      1845
    4. Baaritappelu

      Hurjaksi käynyt meno Laffassa. Jotain jätkää kuristettu ja joutunu teholle...
      Kokkola
      32
      1767
    5. Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?

      Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.
      Tunteet
      117
      1723
    6. SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat

      SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka
      Maailman menoa
      301
      1659
    7. Tappo Kokkolassa

      Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap
      Kokkola
      9
      1272
    8. Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu

      Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.
      Maailman menoa
      87
      1106
    9. Ketä ammuttu ?

      Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?
      Juupajoki
      22
      1082
    10. Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari

      Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,
      Ikävä
      54
      1067
    Aihe