Oli Neuvostoliitolle käytännössä yhtä tappiollinen kuin edellinenkin vuosi. Yllätys yllätys vasta talvella tilanne kääntyi taas Neuvostoliiton eduksi. Eikä silloinkaan. Saksa tokeni ja valtasi Harkovan takaisin. Lopullinen voitto saatiin Saksasta oikeastaan vasta kesällä 1943 ja silloinkin suuremmilla tappioilla. Saksalaisten perääntymisvaihe niin Idässä kuin Lännessä alkoi kuitenkin vasta tammikuussa 1944.
Vuosi 1942
vansk 42 balt y-usa
43389
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Näin on. Ja niinkuin suuri toisen maailmansodan tutkija John Mosier on todistanut, toinen ms ratkaistiin Italiassa. Itärintama oli bagatelle.
Vai että Italiassa sota ratkaistiin?! Tuo on suurinta paskapuhetta mitä tällä palstalla olen ikinä kuullut ja se on paljon sanottu. Sota ratkaistiin itä-rintamalla, lännessä vain puuhasteltiin!
Väärässäpä olet. Isommat tappiot idässä johtui typeristä neuvostokenraaleista. Tosin käsky oli aluksi ettei perääntymistä. Perääntyminen oli Stalinin ja Hitlerin ajattelussa epäkunniallinen asia kun taas anglo-sakseille ja erityisesti ranskalaisille se oli luonnollista huonossa tilanteessa.
Näin se on, lännessä pyrittiin säilyttämään sodankäyntikyky vetämällä joukkoja parempiin asemiin, Stalin tavallaan itse tuhosi omat joukkonsa, kun ei suostunut koskaan perääntymään.
Näinhän Suomikin toimi, kun kannas murtui niin joukkoja vedettiin varsin nopeasti kohti Suomen nykyistä rajaa, jotta ne saatiin pelastettua ja niitä sitten voitiin käyttää, kun hetki oli oikea.
Italia lähialueineen taisi syödä luftwaffen eväät.
Luftwaffe kukistui vasta tammikuussa 1945 amerikkalaisten kanssa tapellessaan. Voimat sillä taisi kuitenkin mennä lähinnä Italiassa ja valtakunnan puollustamisessa pommituksilta.
ja antautuminen on luonnollista eritoten ranskalaisille. Vaikkei Puolakaan ihan heikoimmasta päästä siinä ole.
Niih nooh miten lie Euroopalle käynnyt jos resuarmeija eikun Puna-Armeija olisi päässyt läpi 1920. Toisaalta sehän on ranskalaisten ja puolalaisten luoma myytti. Venäjällä riehui nälkä, taudit ja sota terrori. Liettualaisia ei saatu tehokkaasti mukaan retkelle jolloin olisi puolalaisilta tukka pölissyt. Toinen ratkaiseva tekijä oli se että Stalin oli Lvivissä kaukana varsinaiselta taistelukentältä eikä Tuhatsevskilla ollut riittävää tausta tukea. Eikä sorvari Voroshillovin opit auttaneet.
Luftwaffen+suurimmat+tappiot+vuonna+1943-koettiin+juuri+Välimerellä.+Kuukausi+oli+heinäkuu.+Se+on+kiinnostava+tieto+sillä+samaan+aikaan+sodittiin+idässä+Kurskissa.
Vuoden+1943+lopulla+tuskin+enempää+kuin+20%+Luftwaffen+hävittäjävoimista+oli+enää+koko+itärintamalla.+Kun+Saksan+teollisuuskeskusten+pimmitukset+toden+teolla+alkoivat+Saksan+sodanjohto+veti+ilmasuojan+pois+maasodan+sotanäyttämöiltä.+Tästä+virallinen+neuvostoliittolainen+ja+venäläinen+sotahistoria+vaikenee.
,,,,Saksalaisten perääntymisvaihe niin Idässä kuin Lännessä alkoi kuitenkin vasta tammikuussa 1944,,,,,
Aika pahasti väärin. Katso karttaa jos sinulla sellanen on niin näet miten Saksa oli siihen mennessä tullut itärintamalla ääriasemistaan taaksepäin jo satoja kilometrejä.
Muutenkin, mikä merkitys on eri vuosien tappioilla, lopputulos ratkaisee.
Niinkö. No kerro ihmeessä miksi koko Ukraina, Valko-Venäjä sekä Baltia oli kokonaan "vapauttamatta" vuoden 1944 alussa jos Saksa oli perääntynyt kerta niin runsaasti. Taisi vielä olla ha ha ha osa Neuvosto-Venäjääkin "miehitettynä". Oliko Smolensk ja pala Kaukasiaa. Budapestin ja Helsingin pommitukset meni aivan päin helvettiä mistä britit sai naurun aihetta.
----koko Ukraina,----
Et siis näämmä vähääkään tiedä missä ja minkäkokoinen alue on Ukraina ja missä itärintama kulki vuoden -44 alussa. No, omapahan on häpeäsi.
Aloitetaanpa vaikka siitä "tiedonmurusesta" että Kiova "vapautettiin" vasta kuudes marraskuuta 1943. Lausunto on siis oikea. Todellinen perääntymisvaihe aloitettiin tammikuussa 1944 jonka seurauksena suurin osa niistä tappioista joilla venäläiset kerskuvat koettiin molemmin puolin. Luftwaffen porukkahan oli jo silloin muualla. Esim. Luftwaffella oli Bodenplattessa noin 900 konetta kun taas Leningradin rintamalta puuttui ilmatuki lähes kokonaan ainakin kesään 1944 asti.
"Esim. Luftwaffella oli Bodenplattessa noin 900 konetta kun taas Leningradin rintamalta puuttui ilmatuki lähes kokonaan ainakin kesään 1944 asti. "
Bodenplattea ei edes toteutettu ennen vuotta -45 Ardennien hyökkäyksen epäonnistumisen jälkeen.
Kummallakohan rintamalla, Italiassa vai itärintamalla, oli enemmän saksmannien divisioonia?
Etenemisnopeus on suoraan verrannollinen saksan joukkojen sijoittumiseen. jos viidesosa oli länttä vastaan ja edettiin samaa vauhtia, venäjä paineli viisi kertaa paremmin
Laskepa nyt kaikessa rauhassa se etäisyys Pariisista Berliiniin ja vertaa sitä sitten etäisyyteen vaikka Smolenskista Elbe-joelle.
"jos viidesosa oli länttä vastaan ja edettiin samaa vauhtia, venäjä paineli viisi kertaa paremmin "
Saksalla oli -44 alussa noin 300 divisioonaa. Niistä 100 oli lännessä ja Italiassa. Itärintaman divisioonista suurin osa oli hyvin vajaita, vahvuus
3 000 - 5 000 miestä.
Puna-armeija pysähtyi aina kuukausiksi huoltoa ja lepoa varten. Sillä aikaa Wehrmacht parsi rintaman jotenkin kokoon. Sitten taas jatkettiin.
Puna-armeija pystyi keskittämään painopistesuuntiin valtavan mies- ja materiaaliylivoiman. Sen turvin edettiin.
Yhtälailla lännellä oli materiaaliylivoima. Ja tuo oli vain esimerkli minkä esitin
Lännellä oli loppupeleissä ylivoima ainoastaan ilmassa. Tankit olivat heikompia kuten osin maavoimatkin jotka saivat piiskaa Malmedyssä.
Tankkeja olikin niin vitusti että ei haitannut heikompi taso
Heikkous länsiliittoutuneiden panssareissa tasapainottui jo pelkästään siinä, että heillä oli tuntuva määrällinen ylivoima sillä alueella. Saksalaisten päätaisteluvaunujen tekniset heikkoudet sen sijaan hyvinkin rajoittivat heidän toimintaansa.
Tankit eivät näytelleet ollenkaan niin keskeistä roolia II maailmansodassa kuin on uskoteltu. Jo vuoden 1943 aikana brittien sodankäynnistä vastannut kenraali totesi että "panssaritorjunta-aseiden kehitys on vienyt panssarivaunuilta edun pois".
Viime vuosina Usan West Pointin sotilasakatemian tutkimukset ovat yhä enemmän vakuuttuneempia siitä miten tärkeää roolia Usan ja Britannian maasodassa ja sen menestyksessä näytteli niiden hyvätasoinen tykistö.
Panssarivaunut olivat logistisesti hankalia armeijoille. Tankit hajosivat, nielivät polttoainetta ja eivät usein soveltuneet maasto-olosuhteisiin. Tykit sen sijaan voitiin tarvittaessa vetää vaikka hevospelillä (länsivallat käyttivät hevosia ja muuleja mm Italiassa). Saksa teki huonon päätöksen alkaessaan valmistaa älyttömän painoisia raskaita panssarivaunuja.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/96/Eastern_Front_1943-08_to_1944-12.png
70 - 80 prosenttia Saksan voimista oli sodassa itärintamalla.
Stalin yritti painostaa Churchilliä avaamaan länsirintaman yhdessä USA:n kanssa. Länsi ei siihen suostunut ja vetkutteli maihinnousun kanssa. Itärintamalla Neuvostoliitto vastasi sodasta yksin, tosin materiaaliapua se sai.
Nämä länsirintaman avaamisneuvottelut olivat pitkiä ja sitkeitä, kerta toisensa jälkeen Stalin pettyi tulokseen.
Eipä ihme, että Neuvostoliitto ei pystynyt vastaamaan tehokkaasti Saksan hyökkäykseen.
olemassa jo kauan ennen kuin NL edes oli sodassa mukana. Ellei Hitler olisi joutunut sitomaan -41 länteen noin 25 % maavoimistaan ja 40 % ilmavoimistaan, olisi tulos voinut olla toinen.
NL ei missään vaiheessa vastannut sodasta yksin. Englanti sen sijaan oli yksin kesästä -40 kesään -41.
Voi vittu sun kanssas. jos nuo 75% saksan joukoista olisivat olleet afrikassa nion tulos OLISI ollut toinen. älä ylistä siinä brittejä turhasta
kuvitelmiasi, vaan pysy tosiasioissa.
Väitätkö, ettei britit taistelleet yksin noin vuoden verran?
Mieti vähän. 75 % Saksan joukoista Afrikassa ja 25 % itärintamalla.
Et ole ihan terve.
Tuon vuoden aikana taisteltiin vain balkanilla. puhun nyt että 100% afrikassa, sillä saksa ei sodikaan venäjää vastaan. kuvitelmani eivät ole sen päättömämpiä kuin sinunkaan tuosta "ratkaisevasta" 25%
ei ollut elokuun -41 jälkeen lainkaan reservejä itärintamalla. Muualla oli yli 50 divisioonaa. Oli aivan saman tekevää, taisteliko ne vai ei. Ne puuttuivat itärintamalta, jossa joukkojen tarve kasvoi koko ajan rintaman levetessä ja pidetessä.
Saksa ei missään vaiheessa ollut suunnittelemassa maavoimien pääosan käyttöä Afrikasa. Noita jossitteluja on turha esittää. Ne ovat vain todistus asiantuntemattomuudesta.
sota oli voitettavissa ilman noita divisioonia, mikäli sodanjohto ja hitler olisivat toimineet viksummin. ne eivät olisi ratlaisseet mitään. suurin virhe oli kahden rintaman sodankäynti. viisainta olisi ollut lyödä britannia pois afrikastakin, jotta se menettäisi mahdollisuuden hyökätä mihinkään. Barbarossan epäonnistumisen syy oli yksin hitler eikä kukaan muu. stalinistitaktiikalla olet taas matkassa
taas. Kun neljännes joukoista ja 40 % ilmavoimista on sivusuunnilla ja joukkojen tarve kasvaa päivä päivältä, on kyse suunnitteluvirheestä. Se taas perustui pelkoon brittien toimista.
Ehei todellakaan. vaan virheestä, että päätettiin taistella kahdella rintamalla
Ehei todellakaan. vaan virheestä, että päätettiin taistella kahdella rintamalla
----Englanti sen sijaan oli yksin kesästä -40 kesään -41. ---
On aivan eri asia käydä sotaa eli taisteluja tai vain olla nimellisesti sotatilassa. Vertaa nyt vaikka sitä kun Puna-armeija aiheutti Saksalle -41 vuonna n. 1 000 000 miehen tappiot valtavista kalustomenetyksistä puhumattakaan niin paljonko britti aiheutti samana vuonna Saksalle menetyksiä. Eipä juuri nimeksikään.
Kyse oli Hitlerin hölmöydestä kun hän jostain kumman syystä pelkäsi Britanniaa aivan liikaa. Tosin eivät kaikki joukot olleet lännessä pelkästään brittien pelosta kuten sinä tulkitset. Hitler halusi estää jo ennalta kaikki ranskalaistenkin kapinayritykset.
Eiköhän se saksa aiheuttanut neukulle tuntuvammat tappiot
yksin maalla, merellä ja ilmassa noin vuoden.
"On aivan eri asia käydä sotaa eli taisteluja tai vain olla nimellisesti sotatilassa"
Mistään nimellisestä sotatilasta ei suinkaan ollut kyse. Voimia ei riittänyt enempään.
"Tosin eivät kaikki joukot olleet lännessä pelkästään brittien pelosta kuten sinä tulkitset. Hitler halusi estää jo ennalta kaikki ranskalaistenkin kapinayritykset."
Ainoa vihollinen lännessä oli Englanti. Ranskan kapina-aikeista ei tiedä kukaan muu kuin sinä. Siinä näkee minkälaisiin kuvitelmiin brittikauna vie asiantuntematonta.
Merellä britit taistelivat vain bismarckia vastaan tosissaan. ilmassa voitettiin tuurilla. maalla juostiin karkuun. "voimat eivät riittäneet enempään" säälittävä suoritus senaikaiselta supervallalta
,,,,Voimia ei riittänyt enempään.,,,,
Siksipä juuri sota lännessä olikin lähinnä nimellistä.
-----Ranskan kapina-aikeista ei tiedä kukaan muu kuin sinä.---
Puolestaan sellaisista aatoksista että miehitetty maa, varsinkin maailman hallitsijoiksi itsensä kuvitelleet ranskalaiset, ei yritä vapautua miehittäjistään ei tiedä kukaan muu kuin sinä. Neuvonkin sinua, lue edes yksi historiankirja niin opit senkin asian miten kaikissa Saksan miehittämissä maissa toimi vastarintaliikkeet eli siis kapinaliikkeet.
Hän onkin lukenut tuhansia 2ms liittyviä. Laskujeni mukaan hän on siis 70v ja lukenut sotateoksen kerran viikossa koko elämänsä ajan
Taitaa se Britannian taistelu olla kuitenkin toisen maailmansodan suurin ja tasaväkisin ilmataistelu mikä ei muutu vaikka kuinka ulisisit. Olisihan se Barbarossa tietysti suurin ollut jos pellet olisivat saaneet Tupolevinsa ja Polikarpovinsa ilmaan ennen kuin ne tuhottiin kiitoradalle.
-----Vuosi 1942 oli Neuvostoliitolle käytännössä yhtä tappiollinen kuin edellinenkin vuosi.------
Suurta fuulaa, ei ollut lähellekään. Kevään Harkova-tappion ja kesän Sevastostopolin jälkeen ei Puna-armeija isompia tappioita kärsinyt.
Totta. Talven 1941/42 taistelut olivat paljon tappioita tuottavat puna-armeijalle. Kertshissä oli järjetöntä tapattamista ja zhukovilla Rsevissä ja muualla. Leningradiin hyökkääminen Vlasovin johdolla oli päätöntä. Suuret satsaukset epäonnistuivat.
Armeija vetäytyi melko onnistuneesti, mutta Stalingradissa Stalin kulutti valtavasti joukkoja. Samoin yhtäaikaa Stalingradin kanssa toteutetuissa hyökkäysyrityksissä muualla, jotka epäonnistuivat