Sen voi todistaa hankkimalla vauvan.
Anna vauvan elää äläkä opeta hänelle mitään, volaa, aikuisena, tästä lapsesta tulee aikuinen joka on ateisti, ei tiedä, että jumalaa tai mitää siitä.
Näin voidaan todistaa, että uskonto pitää keksiä, ennen kuin jumalaan voi uskoa.
ps. lasketaanko ateistiksi myös tietämättömyys jumalasta vai pelkästään, että tietää jumalasta, mutta ei usko sen olemassaoloon?
Anna vauvan elää äläkä opeta hänelle mitään, volaa, aikuisena, tästä lapsesta tulee aikuinen joka on ateisti, ei tiedä, että jumalaa tai mitää siitä.
Näin voidaan todistaa, että uskonto pitää keksiä, ennen kuin jumalaan voi uskoa.
ps. lasketaanko ateistiksi myös tietämättömyys jumalasta vai pelkästään, että tietää jumalasta, mutta ei usko sen olemassaoloon?
Vastaukset 32
Vanhimmat
"ps. lasketaanko ateistiksi myös tietämättömyys jumalasta vai pelkästään, että tietää jumalasta, mutta ei usko sen olemassaoloon? "
Jos jostakin et tiedä niin siihen et myöskään usko joten kyllä.
Ihminen joka ei tiedä jumalasta on ateisti.
Aivan. Ihminen joka ei tiedä tai tajua todellisuudesta yhtään mitään on useimmiten ateisti.
"Anna vauvan elää äläkä opeta hänelle mitään, volaa, aikuisena, tästä lapsesta tulee aikuinen joka on ateisti, ei tiedä, että jumalaa tai mitää siitä.
Näin voidaan todistaa, että uskonto pitää keksiä, ennen kuin jumalaan voi uskoa"
Ei pidä paikkaansa. Jumala on jo luodessaan ihmisen asettanut hänen sisimpäänsä todistuksen olemassaolostaan
Tästä syystä kaikki kansat ja kulttuurit ovat aina palvelleet jotain yliluonnollista Jumalaa jollain tavoin.
"ps. lasketaanko ateistiksi myös tietämättömyys jumalasta vai pelkästään, että tietää jumalasta, mutta ei usko sen olemassaoloon?"
Ateistikin uskoo syvällä sisimmäsään Jumalaan, mutta kieltäytyy tunnustamasta sitä, koska hän ei halua alistaa itseään minkään auktoriteetin alle, jotta saisi vapaasti elää niinkuin itse tahtoo.
.
Uskonto on opittua, jos lapselle ei kerrota jumalasta, hän ei sitä tule itse keksimään ja tämä on todistettavissa.
"..tämä on todistettavissa." Mitenkähän?
Kuka opetti ensimmäiseksi jollekin ihmiselle uskonnon, jos kukaan ei sitä olisi voinut itse keksiä?
Psykologit, neurologit ja filosofit (Boyer, Dennett, Damasio, LeDoux jne) näyttävät olevan sitä mieltä, että ihmisellä on erityisen voimakas perinnöllinen taipumus uskoa yliluonnollisiin toimijoihin ja niiden vaikutuksiin.
On monta tapaa lähteä uskomaan jumaliin.
Yksinkertaisin on varmaan selittää tuntemattomat asiat jumalalla, tai sitten se on voinut lähteä ihan tarinasta, myytistä jne..
Mutta uskonto on opittua, se ei ole luonnollista.
"Ei pidä paikkaansa. Jumala on jo luodessaan ihmisen asettanut hänen sisimpäänsä todistuksen olemassaolostaan
Tästä syystä kaikki kansat ja kulttuurit ovat aina palvelleet jotain yliluonnollista Jumalaa jollain tavoin."
Tämä on vain osoitus ihmisen mielikuvituksesta ja halusta tietää.
"Ateistikin uskoo syvällä sisimmäsään Jumalaan, mutta kieltäytyy tunnustamasta sitä, koska hän ei halua alistaa itseään minkään auktoriteetin alle, jotta saisi vapaasti elää niinkuin itse tahtoo."
Jos kerran asia on näin niin miksi melkein kaikki ateistit eivät sitten tee tällä tavalla?
Ateistikin uskoo syvällä sisimmäsään Jumalaan, mutta kieltäytyy tunnustamasta sitä, koska hän ei halua alistaa itseään minkään auktoriteetin alle, jotta saisi vapaasti elää niinkuin itse tahtoo.
Suosittelen psykiatrista hoitoa. Olet täysin menettänyt todellisuudentajusi.
Tuo, mitä kuvasit on keksittyä eikä opittua. Ja luonnollista, jos ihminen sen ihan luonnostaan keksi.
Jonkun ne ainakin on ollut pakko itse keksiä; ei niitä muuten olisi opittaviksikaan.
>>...jotta saisi vapaasti elää niinkuin itse tahtoo.
"Uskonto on opittua, jos lapselle ei kerrota jumalasta, hän ei sitä tule itse keksimään ja tämä on todistettavissa"
Ei ole todistettavissa!.
"Tämä on vain osoitus ihmisen mielikuvituksesta ja halusta tietää2
Tottakai ihmisillä on halu tietää Jumalasta, koska Jumala on jo luodessaan asettanut heidän sisimpäänsä tietoisuuden olemassaolostaan. Ei se liity mitenkään mihinkään mielikuvitukseen.
Jos kerran asia on näin (että ateistikin uskoo) niin miksi melkein kaikki ateistit eivät sitten tee tällä tavalla? ( elä niinkuin itse tahtoo?)
Juuri niinhän he tekevät!
Ateisti kuvittelee, että kieltämällä Jumalan olemassaolon, hänen ei tarvitse olla vastuussa Hänelle. Tässä valheessa hän voi tietysti keplutella aina siihen hetkeen asti, kun hänen maallinen elämänsä päättyy.
Sitten tulee viimeinen tuomio. Siihen päättyy pakomatka ja itsepetoksessa eläminen.
Sitten toteutuu se, mitä apostoli Paavali sanoo:
Fil.2:10-11 ...niin, että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat.
Ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristis on Herra.
Esitit hypoteesin selittämään eräitä neurologian ja psykologian havaintoja:
"Tottakai ihmisillä on halu tietää Jumalasta, koska Jumala on jo luodessaan asettanut heidän sisimpäänsä tietoisuuden olemassaolostaan."
Objektiivisesti on havaittu, että ihmisellä todellakin on voimakas taipumus ajatella, että jokin tapahtuma - erityisesti sellainen, jonka syytä hän ei heti huomaa - on jonkin toimijan aiheuttama, ja että toimijalla on siinä jokin häneen liittyvä tarkoitus.
Tapahtumalle on myös naturalistinen selitys, jonka mukaan tuo taipumus on evoluution tuottama laajentuma eläinten saaliin hankinnan ja saalistajan välttämisen vaistoista ihmisen eläimiä paljon vahvemman kuvittelukyvyn pohjalla. Toki tämänkin hyväksyen voi edelleen uskoa Jumalan aiheuttaneen tämän muutoksen syystä, jonka yllä sinulta siteerasin.
Vaikeampaa on tämän pohjalta osoittaa, että tarkoitettu Jumala on ainoastaan se, josta Paavali viestisi raamatunjakeessa kirjoittaa. Kyseinen taipumus on samanlaisena kaikissa ihmisissä ja sen kautta Jumalasta vakuuttuneet uskovat yhtä vahvasti useampaan eri jumalaan.
Mihinkähän uskoon lapsi kääntyy jos kukaan ei hänelle uskonnoista kerro?
Tuskinpa mihinkään tunnettuun uskoon, mutta saattaisi kehittää omia uskomuksia siihen tapaan kuin muinaisihmiset ennen instituutio-uskontojen syntyä. Ateistia hänestä tuskin tulisi, ellei joku olisi vakuuttelemassa, ettei yliluonnollisia toimijoita ole.
Kokeilun toteuttamiseksi lapsi olisi eristettävä maailmasta tavalla, joka on hyväksymiskelvottomasti epäeettinen. Aikaisemmat vastaavat tapaukset ovat osoittaneet, ettei lapsesta näin tulisi tervettä ihmistä.
Itse asiassa toivoin vastausta Jaakobilta, mutta nyt kun hän Papit pois yliopistoista-ketjussa paljastui trolliksi (tai täysin syyntakeettomaksi), asialla ei ole enää suurempaa väliä.
"Normaalius" on hyvin liukuvaa määrittelyä, tämä kannattaa muistaa.
Tuolla psykiatrian osastolla monet ovat normaaleja ja ulkomaailma on ihan hullua.
ADHD-tyypin mielestä hän itse on normaali, muu maailma ihan hulluja.
Nuoruudessaan moni on ihan hulluja, mutta opettajan yllätykseksi monesta tulee jopa opettajaa viisaampia!
jne jne
"Anna vauvan elää äläkä opeta hänelle mitään, volaa, aikuisena, tästä lapsesta tulee aikuinen joka on ateisti, ei tiedä, että jumalaa tai mitää siitä."
Kuka jättää kaiken opettamatta?
Sinut on todella jätetty oman tyhmyytesi varaan eikä siinä ole mitään kunnioitettavaa viisautta.
Eikä evoluutioteoriaakaan pidä opettaa jos logiikkaasi noudatettaisiin.
Ja miten opetettaisiin kun lapsi ei osaisi edes äidinkieltään?????
Tämä todistaa, että uskonto on opittua... ei muuta.
Ei todista minulle ainakaan pelkkänä ajatuskokeena. Ja toteutettavaksi se olisi epäeettinen.
Tiedätkö mikä myös todistaa, että varsinkin kristinusko on opittua,
se koska maailmassa on tuhansia uskontoja teidän lisäksi ja jos uskonto olisi opittua ei olisi ateisteja :)
Raamattu opettaa nimenomaan ,että ihmisen on itse opittava kaikki muilta.
Ethän sinäkään puhuisi ellei sinua olisi nopetettu. Eikä ketään voi jättää käymättä oppivelvollisuuttaankaan läpi!
Ajatuspierusi on osoitusta lapsellisuudestasi ja osoitusta, miten älyttömiä itse olet ominpäin "oppinut"..
Kyllä kai lapsen voi opettaa normaaliksi aikuiseksi vaikka jättäisikin uskonnot opetusohjelmasta täysin pois, sikäli kuin se nyt onnistuu. Lieneekö aloittajakaan ajatellut ettei lapselle opetettaisi yhtään mitään muutakaan?
Pitäisi tutkia Kaspar Hauserin ja Genien tapaukset jos viitsisi. Susien kasvattamiin lapsiin kieltäydyn uskomasta.
Miten sinä epänormaalina ihmisenä opetat lapsesi normaaleiksi?
Nii'in, uskonto on opittua...
Siirryit sujuvasti uuteen "todisteeseen", kun vanha petti alta. Ei vakuuta senkään vertaa; lue vaikka Boyeria tai Dennettiä.
"..sikäli kuin se nyt onnistuu."
Kouluissa se voisi tiukalla kontrollilla onnistua, mutta entä kaverit, sukulaiset, tutut, tv, elokuvat, kirjat ja muu ympäristö. Ja lasten oma mielikuvitus, koska tasapuolisuuden vuoksi ei ateismiakaan saisi tietenkään hänelle opettaa. Silloin tulisi todistetuksi vain, että lapsen pystyy kasvattamaan ateistiksi ja sehän jo tiedetään.
Jaakob täällä taas kertoo miten asiat 'oikeasti' ovat.. hohhoijaa.
Ateismi ei ainakaan minulle ole mikään valinnainen asia. Se on osa identiteettiäni, luonnollinen olotilani. Muu olisi itseni ja muiden kusettamista.
Joillain uskovilla on myös omituinen kuvitelma siitä että ihminen voisi päättää uskovansa. Ei se niin mene. Ei usko ole asia jonka voi laittaa päälle tai pois päältä kuin katkaisijasta. Raamattukin sanoo ettei usko ole kaikkien omaisuutta. Mutta te viis veisaatte siitäkin ilmoituksesta ja uhoatte tietävänne paremmin.
Jaakon (tämä rekisteröity) muuten paljastui hiljattain trolliksi. Silti:
"Ei usko ole asia jonka voi laittaa päälle tai pois päältä kuin katkaisijasta."
Tässä olen kanssasi samaa mieltä. Paitsi, jos kuvittelee liukukytkimen ja jonkun toisen sitä vääntelemään.
Minun käsitykseni mukaan uskonto (tai oikeastaan dogmaattisuus) on jotain minkä ihmisen pitää oppia kyllin nuorena. Aikuisiällä "hurahtamista" ei tapahdu, jos dogmaattisuuden siementä (ajatusmallia) ei ole istutettu lapseen riittävän aikaisin. Itse en ole törmännyt yhteenkään kiihkouskovaiseen, joka ei olisi saanut "uskonnollisuustartuntaa" jo lapsena. Toki joku voi murrosiän jälkeen kääntyä (väliaikaisesti) pois uskonnosta pitkäksikin aikaa, mutta kaikkiin uskoviin on joku uskovaisuuden malli istutettu jo lapsena.
Toisaalta lapset voidaan aivopestä niin voimakkaasti dogmaattisuuteen, että siitä eroonpääsy aikuisena on liki mahdotonta. Dogmia voidaan vaihtaa, mutta dogmaattisuudesta ei osata luopua. Tästä on oivana esimerkkinä Pohjois-Korean pakolaiset. Heidän koko elämänsä on ollut niin dogmaattisuuden läpitunkemaa, että hyvin harvasta tulee kriittisesti ja moniarvoisesti ajattelevia sen jälkeen kun ovat paenneet, vaan ovat esimerkiksi eri kristinuskon lahkoille mitä oivallisinta käännytysmateriaalia.
Sen voi pohjoiskorealainen pakolainen uskoa, että Kim Jong Il on väärässä, mutta se ei mene jakeluun, että voisi ihan itse kriittisesti valita omat arvonsa. Tarvitaan edelleen joku sanomaan, mikä on ehdottomasti totta. Jos se ei ole Puolueen kaaderi, niin olkoon vaikka sitten lahkon saarnaaja, kunhan itse ei tarvitse päättää.
Aloituksesi perusteella ateismiksi voidaan laskea kaikenlainen typeryys.
Ja silti uskonto on opittua ;)