onko pelkkä sähköposti velkakirja jossa lukee seuraava teksti. Olen velkaa henkilönnimi summa ja velan voi ottaa tulevasta perinnöstä. Ei kai tuommonen voi olla mikään lain voimanen velkakirja missään suhteessa, ja vielä olen laittanut viestejä että, en annakaan lupaa ottaa yhtään rahaa tulevasta perinnöstä?? Eli voidaanko sähköpostiviestiä pitää velkakirjana, eihän siinä ole mitään allekirjoituksia eikä todistajiakaan
velkakirja
apua44
31
2087
Vastaukset
- 19+1
Onko sinulle annettu rahaa sen sähköpostissa mainitun määrän verran ja jos on, niin oletko maksanut velkasi takaisin tai lyhentänyt sitä?
- apua44
On minulle lainattu sähköpostissa lukeva summa. En ole maksanut yhtään takaisin rahana, mutta työllä olen lyhentänyt velkaa. Siis voiko sähköposti olla virallinen velkakirja, jolla voi noin vaan ottaa rahaa joka on perunkirjotuksessa osoitettu minulle??? Ihmettelen vaan pesänjakajan toimintaa...miten minun kannattas hoitaa asia!? En kehtais käydä kylässä kyseisen henkilön luona, siitä ei tulisi muuta kuin tuomio...!!!
- 18+1
Juridisesti tässä ei mielestäni ole ongelma velkakirjan pätevyys, vaan velkasuhteen sisältö. Kuolinpesän velkasaatava osakkaalta ja ennakkoperintö ovat kaksi eri asiaa, ja siitä on joskus aiemmin käyty keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8388252
Pointti on kuitenkin siinä, että se on perittävän määräysvallassa, mitä perittäville annettuja lahjoja on pidettävä ennakkoperintönä. Ennakkoperintöä voi olla myös velan anteeksianto. Rintaperillisille annettuja lahjoja pidetään oletusarvoisesti ennakkoperintönä, jos muuta ei voida olettaa tarkoitetun. Kuitenkin ainoalle rintaperilliselle annettua lahjaa ei pidetä oletusarvoisesti ennakkona. Ennakkoperintöjen lisääminen jäämistön arvoon edellyttää lakiosaperillisen tekemää vaatimusta pesänjakajalle.
Perittävän saatavat osakkaalta on ilmoitettava perukirjassa (omaisuutena). Velkakirja luo saamisolettaman. Jos saaminen perustuu pelkälle sopimukselle, niin velkoja joutuu osoittamaan väitteensä todeksi. Jos velallinen kiistää velkasuhteen lakkaamisen tai muuttumisen, niin on siitä todistamisvelvollinen. Velkakirjalta edellytetään tiettyjä tunnusmerkkejä kuten rahamääräinen sitoumus, kirjallinen muoto, velallisen antamana ja allekirjoittamana. Allekirjoitusvaatimus ei ole ehdoton ja sähköinen allekirjoitus voi olla riittävä.
Kysyjän kannattaisi vaatia ainakin työhyvitystä (perintökaari 8 luku). Sitten sen velkasuhteen osalta, niin onko pesänjakaja kuittaamassa sitä saatavaa suoraan osakkaan velkana, vai lisäämässä laskennallisesti ennakkoperintönä jäämistön arvoon, ja mikä on kysyjän itsensä kanta sen velan olemassaoloon? - 444
18+1 kirjoitti:
Juridisesti tässä ei mielestäni ole ongelma velkakirjan pätevyys, vaan velkasuhteen sisältö. Kuolinpesän velkasaatava osakkaalta ja ennakkoperintö ovat kaksi eri asiaa, ja siitä on joskus aiemmin käyty keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8388252
Pointti on kuitenkin siinä, että se on perittävän määräysvallassa, mitä perittäville annettuja lahjoja on pidettävä ennakkoperintönä. Ennakkoperintöä voi olla myös velan anteeksianto. Rintaperillisille annettuja lahjoja pidetään oletusarvoisesti ennakkoperintönä, jos muuta ei voida olettaa tarkoitetun. Kuitenkin ainoalle rintaperilliselle annettua lahjaa ei pidetä oletusarvoisesti ennakkona. Ennakkoperintöjen lisääminen jäämistön arvoon edellyttää lakiosaperillisen tekemää vaatimusta pesänjakajalle.
Perittävän saatavat osakkaalta on ilmoitettava perukirjassa (omaisuutena). Velkakirja luo saamisolettaman. Jos saaminen perustuu pelkälle sopimukselle, niin velkoja joutuu osoittamaan väitteensä todeksi. Jos velallinen kiistää velkasuhteen lakkaamisen tai muuttumisen, niin on siitä todistamisvelvollinen. Velkakirjalta edellytetään tiettyjä tunnusmerkkejä kuten rahamääräinen sitoumus, kirjallinen muoto, velallisen antamana ja allekirjoittamana. Allekirjoitusvaatimus ei ole ehdoton ja sähköinen allekirjoitus voi olla riittävä.
Kysyjän kannattaisi vaatia ainakin työhyvitystä (perintökaari 8 luku). Sitten sen velkasuhteen osalta, niin onko pesänjakaja kuittaamassa sitä saatavaa suoraan osakkaan velkana, vai lisäämässä laskennallisesti ennakkoperintönä jäämistön arvoon, ja mikä on kysyjän itsensä kanta sen velan olemassaoloon?Ymmärsitkö nyt tilanteen oikein?
- 444
Missä siis ongelma? Etkö tiedä minkä verran olet velkaa lyhentänyt? Jos olet saanut tonnin ja työsi arvo on satanen niin maksat loput 900 perinnöstä velkakirjan ehtojen mukaan
- 18+1
444 kirjoitti:
Ymmärsitkö nyt tilanteen oikein?
Siis velkakirja osittaista pesäosuutta vastaan? Tämä onkin vähän vaikeampi vastattava, sillä muotovaatimus riippuu siitä, minkälajisesta omaisuudesta oli tarkoitus disponoida, esimerkiksi osuus kiinteistöön vaatisi maakaaren muotoa, mutta irtaimen osalta riittäisi suullinenkin. Luovutuksensaajalla ei ole rinnakkaislegitimaatiota, eikä siten voi käynnistää jakoa.
- 18+1
18+1 kirjoitti:
Siis velkakirja osittaista pesäosuutta vastaan? Tämä onkin vähän vaikeampi vastattava, sillä muotovaatimus riippuu siitä, minkälajisesta omaisuudesta oli tarkoitus disponoida, esimerkiksi osuus kiinteistöön vaatisi maakaaren muotoa, mutta irtaimen osalta riittäisi suullinenkin. Luovutuksensaajalla ei ole rinnakkaislegitimaatiota, eikä siten voi käynnistää jakoa.
Se velkasuhde määräytyy sen mukaan, mitä siitä voidaan katsoa sovitun. Jos olet perunut sen alkuperäisen, niin se voi olla voimassa muuttuneena tai olla olematta riippuen siitä milloin se muutostahdonilmaisu on annettu ja miten vastapuoli on siihen reagoinut. Kysyjä voisi ottaa yhteyttä pesänjakajaan tämän asian vuoksi. Ja siinä tapauksessa, että pesänjakaja on määrätty tuomioistuimen toimesta velkojan hakemukseen, niin voisi olla jopa aihetta tarkistaa sen käräjäoikeudelle annetun selvityksen paikkansapitävyys, mutta jos on ulosoton kautta, niin ei silloin hyödytä
- v-.-vn.,xn-g
18+1 kirjoitti:
Siis velkakirja osittaista pesäosuutta vastaan? Tämä onkin vähän vaikeampi vastattava, sillä muotovaatimus riippuu siitä, minkälajisesta omaisuudesta oli tarkoitus disponoida, esimerkiksi osuus kiinteistöön vaatisi maakaaren muotoa, mutta irtaimen osalta riittäisi suullinenkin. Luovutuksensaajalla ei ole rinnakkaislegitimaatiota, eikä siten voi käynnistää jakoa.
Pesäosuus on irtainta vaikka pesässsä olisi kiinteistöjäkin
- 18+1
v-.-vn.,xn-g kirjoitti:
Pesäosuus on irtainta vaikka pesässsä olisi kiinteistöjäkin
Koko pesäosuuden tai sen prosentuaalisen osan luovutus on tehtävä kirjallisesti, mutta ei vaadi maakaaren muotoa, vaikka osuuteen sisältyisi kiinteistö. Kohdennettu osuuden luovutus pesän ulkopuoliselle sitävastoin on tehtävä määrämuotoisesti kiinteistön osalta. Käsittääkseni, kun on tehty määrätylle summalle velkakirja, niin vaatisi maakaaren määrämuotoa, jos velka katetaan pesään kuuluvalla kiinteistöllä. Mutta eipä taida oikeuskäytäntökään olla ihan yksiselitteistä tämän kohdalla.
- apua44
18+1 kirjoitti:
Juridisesti tässä ei mielestäni ole ongelma velkakirjan pätevyys, vaan velkasuhteen sisältö. Kuolinpesän velkasaatava osakkaalta ja ennakkoperintö ovat kaksi eri asiaa, ja siitä on joskus aiemmin käyty keskustelua:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8388252
Pointti on kuitenkin siinä, että se on perittävän määräysvallassa, mitä perittäville annettuja lahjoja on pidettävä ennakkoperintönä. Ennakkoperintöä voi olla myös velan anteeksianto. Rintaperillisille annettuja lahjoja pidetään oletusarvoisesti ennakkoperintönä, jos muuta ei voida olettaa tarkoitetun. Kuitenkin ainoalle rintaperilliselle annettua lahjaa ei pidetä oletusarvoisesti ennakkona. Ennakkoperintöjen lisääminen jäämistön arvoon edellyttää lakiosaperillisen tekemää vaatimusta pesänjakajalle.
Perittävän saatavat osakkaalta on ilmoitettava perukirjassa (omaisuutena). Velkakirja luo saamisolettaman. Jos saaminen perustuu pelkälle sopimukselle, niin velkoja joutuu osoittamaan väitteensä todeksi. Jos velallinen kiistää velkasuhteen lakkaamisen tai muuttumisen, niin on siitä todistamisvelvollinen. Velkakirjalta edellytetään tiettyjä tunnusmerkkejä kuten rahamääräinen sitoumus, kirjallinen muoto, velallisen antamana ja allekirjoittamana. Allekirjoitusvaatimus ei ole ehdoton ja sähköinen allekirjoitus voi olla riittävä.
Kysyjän kannattaisi vaatia ainakin työhyvitystä (perintökaari 8 luku). Sitten sen velkasuhteen osalta, niin onko pesänjakaja kuittaamassa sitä saatavaa suoraan osakkaan velkana, vai lisäämässä laskennallisesti ennakkoperintönä jäämistön arvoon, ja mikä on kysyjän itsensä kanta sen velan olemassaoloon?Siis asia on niin että olen sedältäni lainannut rahaa(aivan tavallinen laina) ja lupasin maksaa takaisin ukin perinnöstä(en ole saanut mitään ennakko perintöä) Ja pesänjakajana on toinen setä joten näin ollen tottakai hän on maksanut veljelleen sähköpostissa olevan summan vaikka olen kieltänyt monta kertaa koskemasta siihen. Ukki ohitti isäni testamenttaamalla isän osan mulle ettei rahat menisi ulosottoon, mutta vouti keksi jonkin porsaanreiän ja sai puolet rahoista joten eikö sopimus minkä olen setäni kanssa tehnyt niin mitätöidy,koska en saakaan sitä summaa mistä olen sanonut maksavani velkani sedälle
- herranjumala
apua44 kirjoitti:
Siis asia on niin että olen sedältäni lainannut rahaa(aivan tavallinen laina) ja lupasin maksaa takaisin ukin perinnöstä(en ole saanut mitään ennakko perintöä) Ja pesänjakajana on toinen setä joten näin ollen tottakai hän on maksanut veljelleen sähköpostissa olevan summan vaikka olen kieltänyt monta kertaa koskemasta siihen. Ukki ohitti isäni testamenttaamalla isän osan mulle ettei rahat menisi ulosottoon, mutta vouti keksi jonkin porsaanreiän ja sai puolet rahoista joten eikö sopimus minkä olen setäni kanssa tehnyt niin mitätöidy,koska en saakaan sitä summaa mistä olen sanonut maksavani velkani sedälle
"joten eikö sopimus minkä olen setäni kanssa tehnyt niin mitätöidy,koska en saakaan sitä summaa mistä olen sanonut maksavani velkani sedälle "
Oletko sinä ihan täysijärkinen?? Jos olet sedältäsi 2000 euroa saanut lainaksi, niin sinä myös olet hänelle 2000 euroa velkaa. Ei sedällesi kuulu hevonvittua mistä sinä ne rahat repäiset, perinnöstäsi tai vaikka perseestäsi.
Eivät lainasopimukset "mitätöidy" sillä että lainaaja ei saakaan rahaa jota on luullut saavansa.
- ei välttämättä
Ei ole jos ei ole virallinen E-posti osoite jolla tehty.Mikääm Gmail ei ole virallinen.Operaattorilta saatu on virallinen tai joku työ tai ostettu domain e-posti.Ilmais postipalvelut ei ole virallisia sillä niiden tekoon ei tarvita tunnistautumista.Gmailiinkin voi laittaa mitä haluaa.
- apua44
Kiitos kaikille hyvistä neuvoista. Vielä yksi kysymys johon toivoisin vastausta, että onko hotmail virallinen E-posti??
- Rain
Merkitystä ei ole sillä, onko jokin osoite "virallinen" vaan sillä, onko sopimus tehty. Jos olet saanut lainaa ja lupanut maksaa takaisin, se on yksiselitteisesti maksettava korkoineen. Eri asia on, jos kiistät koko asian ja väität että et ole lainasopimusta tehnyt. Voi väittää, että joku toinen on tehnyt hotmail-tilin sinun nimelläsi ja syyllistynyt siten identiteettivarkaukseen. Tämä toinen on siten saanut myös rahan ja hän on myös velkaa. Hotmailin kanssa sellainen on mahdollista.
Sinun pitää tehdä siitä vähintään rikosilmoitus ja pyrkiä muutenkin todistamaan että näin on tapahtunut. Jos näin ei ole, joudut linnaan perättömästä ilmiannosta. Jos myönnät että se on sinun tilisi, myönnät että olet saanut rahat, ja myönnät että oleet sohköpostitse luvannut makssa rahat takaisin, niin asiahan on selvää ilman mitään asiakirjaa.
Olisit voinut tehdä sopimuksen myös tekstiviestillä tai suullisesti. Rahan lainaamisessa, toisin kuin kiinteistökaupassa, ei ole muotopakkoa. - apua44
Niin olen saanut rahaa ja luvannut maksaa takaisin, silloin sopimusta tehdessä perintöä olisi pitänyt tulla 4000e ja sopimus maksusta oli 2000e! Mutta perintöä ei tullutkaan kun 2000e, koska ulosottomies keksi jonkun porsaanreiän ja sai rahaa! Minulle on testamentattu isäni osuus ettei se menisi ulosottoon! Lainanmaksu sopimushan ei enää päde koska asiat ovat muuttuneet. Vai olenko väärässä. Sähköposti jossa lupaan maksaa velkani perinnöstä,nii ei se ole mikään velkakirja ja siinä ei lue mitään ehtoja. Tässähän on kyse siitä että voiko muka toisen perintöosuuteen mennä koskemaan,jos siitä ei ole ilmoitettu perunkirjoissa eikä missään muussakaan??
- Laamakuiskaaja
Ihme kohellusta koko homma. Onhan se "helppoa" hoitaa raha- ja perintöasioita kun ei viitsi vaivautua sopimaan kaikkea paperilla.
Kyllä se sähköposti kelpaa velan lyhennyslupaukseksi, velkakirjalla ei ole määrämuotoa, allekirjoitukset eivät ole pakollisia ja suullinenkin lupaus on riittävä.
"Lainanmaksu sopimushan ei enää päde koska asiat ovat muuttuneet. " Jos ei ole sovittu erikseen että perintöosuuden pieneneminen vaikuttaa lainan lyhentämiseen, niin kyllä alkuperäinen sopimus pätee.
"voiko muka toisen perintöosuuteen mennä koskemaan" Sähköpostisi lupaus lainan takaisinmaksusta riittää siihen.
Lainaasi ei olisi tarvinnut ekä voinutkaan merkitä perukirjaan, sinne merkitään vain lainat joissa vainaja oli velallisena tai velkojana. Vastaaja joka kirjoitti perukirjaan merkitsemisestä käsitti olmeisesti että olit velkaa vainajalle.
Summa summarum, kaikki pitäisi tehdä allekirjoitetuin paperein, myös kaikki muutos- ja poikkeusehdot, niin välttyisi jälkipyykiltä. Mutta kun se tuntuu niin kömpelöltä lähisukulaisten kesken - Velkakurimusmies
Ei voi koskea perintöosuuteen, olet mielestäni oikeassa.
Sinä olet siis velkaa sedälle X. Ja nyt perit siis herra Y:n. Sedän X pitää periä velkaa sinulta eikä herra Y:n kuolinpesältä. Tilanne muuttuu, jos ulosottoviranomainen on pelissä mukana. Tilanne olisi eri myös, jos olisit velkaa kuolleelle herra Y:lle.
Jos herra Y:n kuolinpesän hoitaja saisi oma-aloitteisesti jakaa osakkaisen perintöjä velkojille, niin siellähän olisi aina kaikki osakkaiden velkojat käsi ojossa. Mutta tuo ei oikeasti onnistu kuin ulosottoviranomaisen kautta. Tosin lopputuloshan on periaatteessa sama: Herra Y:n kuolinpesä antaa perintösi sinulle ja sinä sitten maksat velkasi sedälle X. - 18+1
Velkakurimusmies kirjoitti:
Ei voi koskea perintöosuuteen, olet mielestäni oikeassa.
Sinä olet siis velkaa sedälle X. Ja nyt perit siis herra Y:n. Sedän X pitää periä velkaa sinulta eikä herra Y:n kuolinpesältä. Tilanne muuttuu, jos ulosottoviranomainen on pelissä mukana. Tilanne olisi eri myös, jos olisit velkaa kuolleelle herra Y:lle.
Jos herra Y:n kuolinpesän hoitaja saisi oma-aloitteisesti jakaa osakkaisen perintöjä velkojille, niin siellähän olisi aina kaikki osakkaiden velkojat käsi ojossa. Mutta tuo ei oikeasti onnistu kuin ulosottoviranomaisen kautta. Tosin lopputuloshan on periaatteessa sama: Herra Y:n kuolinpesä antaa perintösi sinulle ja sinä sitten maksat velkasi sedälle X.Turha sekoittaa aloittajaa enempää. Siinä velkakirjassa on annettu lupa periä velka perinnöstä. Josko se velkakirjalupaus on voimassa tai ei, on sitten oma lukunsa, mutta jos sen velkakirjaehdon mukaan mennään, niin se voidaan katsoa perintöosuuden euromääräiseksi luovutukseksi ja jota tässä on jo puitu päivätolkulla.
Kukaan täysijärkinen pesänjakaja ei sitä maksua suorita muusta kuin velalliselle tulevasta omaisuudesta. - Velkakurimusmies
18+1 kirjoitti:
Turha sekoittaa aloittajaa enempää. Siinä velkakirjassa on annettu lupa periä velka perinnöstä. Josko se velkakirjalupaus on voimassa tai ei, on sitten oma lukunsa, mutta jos sen velkakirjaehdon mukaan mennään, niin se voidaan katsoa perintöosuuden euromääräiseksi luovutukseksi ja jota tässä on jo puitu päivätolkulla.
Kukaan täysijärkinen pesänjakaja ei sitä maksua suorita muusta kuin velalliselle tulevasta omaisuudesta.Kukaan täysjärkinen pesänjakaja ei suorita sitä maksua kenellekään muulle kuin perillisille. Perinnöstähän ei yleensäkään saa jakaa yhtään mitään kenellekään ilman kaikkien pesänosakkaiden suostumusta - mitkään velkakirjat eivät ole suostumista. Ainoastaan perikunnan pakolliset maksut saa maksaa. Esimerkiksi ulosottomies voisi olla kiinnostunut tuosta osuudesta, jos muitakin velkojia on liikkeellä: ei varmastikaan tykkäisi hyvää että pesänjakaja on ominpäin jaellut rahoja muille mahdollisille velkojille.
Sitä paitsi etukäteen tehtyjä sopimuksia perinnönjaosta ei voi laillisesti tehdä. Pesänosuuden voi kyllä myydä sitten kun pesä on syntynyt. - 18+1
Velkakurimusmies kirjoitti:
Kukaan täysjärkinen pesänjakaja ei suorita sitä maksua kenellekään muulle kuin perillisille. Perinnöstähän ei yleensäkään saa jakaa yhtään mitään kenellekään ilman kaikkien pesänosakkaiden suostumusta - mitkään velkakirjat eivät ole suostumista. Ainoastaan perikunnan pakolliset maksut saa maksaa. Esimerkiksi ulosottomies voisi olla kiinnostunut tuosta osuudesta, jos muitakin velkojia on liikkeellä: ei varmastikaan tykkäisi hyvää että pesänjakaja on ominpäin jaellut rahoja muille mahdollisille velkojille.
Sitä paitsi etukäteen tehtyjä sopimuksia perinnönjaosta ei voi laillisesti tehdä. Pesänosuuden voi kyllä myydä sitten kun pesä on syntynyt.Siinähän on annettu valtakirja sitä velkomista varten. Osakas voi myydä osuutensa kokonaan tai osaksi, ja jos loppupeleissä ei ole katetta, niin se jää velan antajan kontolle, mikäli ei muulla keinoin saa omiaan perittyä.
- Velkakurimusmies
18+1 kirjoitti:
Siinähän on annettu valtakirja sitä velkomista varten. Osakas voi myydä osuutensa kokonaan tai osaksi, ja jos loppupeleissä ei ole katetta, niin se jää velan antajan kontolle, mikäli ei muulla keinoin saa omiaan perittyä.
Aloittaja kyllä puhuu velkakirjasta. Ja vaikka se tulkittaisiin valtakirjaksi, niin hän mainitsee peruuttaneensa sen. Valtakirjan voi peruuttaa milloin tahansa. Ja varsinkin, jos pesänjakajalla on ollut tiedossa, että pesänosakas vastustaa rahan antamista, niin jakaja ei voi millään olettaa, että "onhan täällä valtakirja kuitenkin".
- 18+1
Velkakurimusmies kirjoitti:
Aloittaja kyllä puhuu velkakirjasta. Ja vaikka se tulkittaisiin valtakirjaksi, niin hän mainitsee peruuttaneensa sen. Valtakirjan voi peruuttaa milloin tahansa. Ja varsinkin, jos pesänjakajalla on ollut tiedossa, että pesänosakas vastustaa rahan antamista, niin jakaja ei voi millään olettaa, että "onhan täällä valtakirja kuitenkin".
Häh? Sitähän siinä on rautalangasta väännetty että on väitteenvarainen koko keissi, mutta kun ne jutut tuodaan tänne suomi24 foorumille ilman että edes yritetään ratkoa tolkullisella tavalla keskustelemalla asianosaisten kanssa, niinkuin siinä ensin kuuluisi tehdä. Sillä velkojalla ei ole kovin kummoisia oikeuksia pesään nähden, mutta en minä siinä pesänjakajan menettelyssä näe annetuilla tiedoilla välttämättä moitittavaa, mutta tietysti pitäisi perehtyä niihin asiakirjoihin jotta jotain varmuudella voisi sanoa. Ulosottomies saa ensin omansa päältä, jos on ollut velkomassa.
- apua44
Mutta loppujen lopuksi rahat on otettu siskoni perintö osuudesta,eikä hän ole velkaa!!! Ei kukaan voi voi viedä toisen velkaa sisaren perinnöstä.!!!
- 18+1
Lainan joudut kuitenkin maksamaan takaisin, ei se siitä mihinkään katoa.
Jos voit osoittaa, että olitte sopineet takaisinmaksulle muunlaiset ehdot (suullisesti tai kirjallisesti) kuin mitä siinä alkuperäisessä velkakirjassa oli, niin sinun pitää vedota siihen, ja toimittaa tiedot pesänjakajalle. Velkoja saa päättää, mistä tulevasta perinnöstä velkoo, silloin kun ei ole yksilöity, mitä perintöä on tarkoitettu, mutta sekin on väitteenvarainen asia.
Jos taas velkakirja jää voimaan semmoisenaan, niin velkoja pääsee sillä kiinni siihen sinulle tulevaan perintöosuuteen, koska se velkakirja sisältää sen määrätyn summan suuruisen perintöosuuden luovutuksen. Se alkaa kasvamaan viivästyskorkoa ilman suoritusta, kun erääntyy silloin perinnönjaossa.
Sen velan voi myös maksaa suoraan velkojalle ennen perinnönjakoa, niin ei tarvitse tarvitse viedä sitä setien ja tätien päiviteltäväksi, jos se siitä kiikastaa.
Mitenkäs ulosotto uhan alla olevan oikeudet henkivakuutukseen ja ennakoperintään jos velallisella on suuret velat ulosottoon voiko viedä joka pennin ettei jää rahaa edes hautajais kuluihin?
- apua44
Mikä siinä on vaikeaa ymmärtää että en ole tehnyt lainasta mitään maksu sopimusta tai muuta vastaavaa...no antaa olla!!
- 5+9
"Olen velkaa henkilönnimi summa ja velan voi ottaa tulevasta perinnöstä"
Kyllä tuo on ihan selvä asia mitä takaisinmaksuun tulee
- 82690627
Suku on paras!
Kyllä sä olet tehnyt maksusopimuksen. Olet sopinut että maksetaan perinnöstä. Sun perinnöstä, jos on koskettu siskosi osuuteen se on väärin. Jos olet jo lyhentänyt velkaa työtä tekemällä se pitää ottaa huomioon. Sillä että perintöä ei ole tullutkaan niin paljon kuin luulit ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Toisaalta jos olet tehnyt työtä onko ennakonpidätykset, tellit ja vellit hoidettu? Saattaa setämies ymmärtää yskän ja ottaa suosiolla työn osuuden huomioon.
Kerro nyt millä tempulla se vouti muka on päässyt testamenttimääräyksiä sorkkimaan? Se kun ei ole mahdollista mitenkään muuten kuin että isäsi on itse tehnyt lakiosavaatimuksen. Vouti ei voi sitä isäsi puolesta tehdä - apua44
Töitä olen tehnyt ja pimeenä...saamatta on 157 tunnin verran. Voinko jotenkin vaatia rahojani...!!???
- Laamakuiskaaja
Pimeän työn osalta et voi muuta kuin yrittää neuvotella setäsi kanssa, ei sille mahda mitään virallisemmin, tulee ongelmia molemmille.
- 82690627
Kerro nyt vihdoinkin miten se vouti on sinne väliin päässyt? Sehän on kannaltasi oleellista.
157 tuntia kyllä ainakin melkein riittäisi kuittaamaan kahden tonnin velan. Oletko varma että olet tehnyt pimeästi? Työntekijä on aina vahvoilla kun noita setvitään. Siinä kyllä menee lopullisesti välit työnteettäjän kanssa kun tämä makselee ennakonpidätyksiä ja vakuutuksia
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työttömyys on kasvussa - Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa
Hallitus halusi kannustaa työttömät töihin leikkaamalla sosiaaliturvaa. Työttömyys on kuitenkin kasvussa. Mitä itse aja3462751Mikä piirre on kasvoissa tärkein?
Mikä piirre on kasvoissa tärkein kun valitset seuraa itsellesi?1201529Suurimman myrskyilyn jälkeen
vakiintuu tyynenpi tunne. Entistä vakaampi, entistä varmempi. Aina vaikealla hetkellä auttaa, kun ajattelen sinua. Minul481360Mikä häpeä Haapaveden kaupungille
Avin huomautuksen mukaa hoitoyksikkö on ollut monin osin lainvastainen. Huomautettavaa on monista asioista. Miten Haa57976Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan15954Tojotamies törttöili taas auton eteen
Ja taas joku Tojotapappa vähät välitti liikennesäännöistä ja kääntyi viitostietä ajaneen auton eteen tänään, tällä kerta27924Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo149888- 80878
En sano tätä pahalla
Mutta olihan meillä aika reippaasti ikäeroa ja aivan erilaiset elämäntilanteetkin. En vaan jotenkin tajunnut sitä aiemm66862Tiedättekö miksi mies on olemassa?
Lisääntymistä varten. Ei mitään muuta hyötyä. Jos nainen voisi lisääntyä ilman miestä, luuletteko miehet että naiset tar205829