http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm
"Neuvostoliiton - Suomen sota 1939-1940 Stalinin tavoitteena oli Suomen miehittäminen. Tehdä Suomelle samoin kuin mitä sitten tehtiin Baltian maille - Latvialle, Liettualle ja Virolle. Jotta ei esiinnyttäisi hyökkääjänä, 26:ntena marraskuuta Neuvostoliiton puolelta suoritettiin muuan operaatio... Kello 3:45 neuvostoliittolaisella alueella laukaistiin 7 ammusta. Seurauksena kaatui 4 sotilasta, 8 haavoittui. Heti muodostettiin sotalautakunta, joka samana päivänä, 27. marraskuuta jo oli paikalla ja alkoi suorittaa kyselyjä laukauksista joukko-osaston sotilailta. Lautakunnan mitä suurimmaksi tyytymättömyydeksi rivisotilaat puhuivat rehellisesti, että ammukset lensivät kotirintamalta. Oli tarpeellista saattaa kaikki sellaiseen tilaan, että voitaisiin ilmoittaa neuvostokansalle suomalaisesta hyökkäyksestä. Henkilö, joka itse asiassa toteutti tykistöiskun tälle sotilasalueelle, oli Ulkoasiain Kansankomissariaatin majuri Akulevits. Hänelle annettiin muutamia ammuksia, osoitettiin koordinaatit ja annettiin soveltuva kanuuna, mutta toimeksiannossa sanottiin, että hänen oli määrä ampua muutamia salaisia tykistön ammuksia. Hän ampui nämä 7 ammusta ajatellen, että tulitti tykistön ampumakenttää. Suomen edustajat yrittivät esittää vetoomuksen yhteisen lautakunnan muodostamisesta asiaa tutkimaan. Moskovalle ei moinen tutkimus ollut tarpeen. Ja 28. marraskuuta Molotov ojensi suomalaiselle lähettiläälle neuvostoliittolaisen ilmoituksen, jossa sanottiin: "Te, kieltäen syyllisyytenne ja tunnustamatta ampumista, ja viemättä joukkojanne rajalta, samanaikaisesti yritätte johtaa harhaan yleistä mielipidettä ja pilkata laukausten uhreja." 30. marraskuuta 1939 Puna-Armeijan osastot ilman sodanjulistusta ylittivät Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan, ja alkoivat ne sotatoimet. jotka saivat nimen talvisota. Puna-Armeijan johdon operatiivisten suunnitelmien mukaan sodan Suomea vastaan piti kestää enintään kaksi viikkoa. Siinä ajassa neuvostojoukkojen oli määrä vallata 89 % Suomen alueesta. Suomen asukasmäärä oli 50 kertaa pienempi kuin neuvostoliiton asukasmäärä. Jalkaväkidivisioonia Neuvostoliitolla oli 3 kertaa enemmän, hyökkäysvaunuja 80 kertaa enemmän, tykistöä 5-kertaisesti, laivastoa 8 kertaa ja lentokoneita 5 kertaa enemmän. Sellaiset olivat voimasuhteet suunnilleen joidenkin tietojen mukaan. Yleisesti ottaen ryhmittymä oli huomattava, ja se saattoi tosiaan kahdessa viikossa suorittaa tehtävän. Mutta oli olemassa yksi "mutta" nimeltään Mannerheimin linja. 25 tonnin hyökkäysvaunutkaan eivät sitä voittaneet. Toinen este Puna-Armeijalle - hyvin voimakkaat pakkaset, 35 miinusasteeseen yltävät. Kas sellainen oli vahvista vahvin puolustuslinja, johon Puna-Armeija tyrehtyi. Hyökkäyksen kymmenenteen päivään mennessä Puna-Armeija eteni jossain 50-70 kilometriä, suunnitelmissa olleiden 200-250 kilometrin sijasta. Vuoden 1940 maaliskuussa marsalkka Mannerheim kääntyi Suomen Puolustusneuvoston puoleen ehdottaen, että mahdollisimman nopeasti yritettäisiin saada sotatoimet loppumaan. Ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin."
"Neuvostoliiton - Suomen sota 1939-1940 Stalinin tavoitteena oli Suomen miehittäminen. Tehdä Suomelle samoin kuin mitä sitten tehtiin Baltian maille - Latvialle, Liettualle ja Virolle. Jotta ei esiinnyttäisi hyökkääjänä, 26:ntena marraskuuta Neuvostoliiton puolelta suoritettiin muuan operaatio... Kello 3:45 neuvostoliittolaisella alueella laukaistiin 7 ammusta. Seurauksena kaatui 4 sotilasta, 8 haavoittui. Heti muodostettiin sotalautakunta, joka samana päivänä, 27. marraskuuta jo oli paikalla ja alkoi suorittaa kyselyjä laukauksista joukko-osaston sotilailta. Lautakunnan mitä suurimmaksi tyytymättömyydeksi rivisotilaat puhuivat rehellisesti, että ammukset lensivät kotirintamalta. Oli tarpeellista saattaa kaikki sellaiseen tilaan, että voitaisiin ilmoittaa neuvostokansalle suomalaisesta hyökkäyksestä. Henkilö, joka itse asiassa toteutti tykistöiskun tälle sotilasalueelle, oli Ulkoasiain Kansankomissariaatin majuri Akulevits. Hänelle annettiin muutamia ammuksia, osoitettiin koordinaatit ja annettiin soveltuva kanuuna, mutta toimeksiannossa sanottiin, että hänen oli määrä ampua muutamia salaisia tykistön ammuksia. Hän ampui nämä 7 ammusta ajatellen, että tulitti tykistön ampumakenttää. Suomen edustajat yrittivät esittää vetoomuksen yhteisen lautakunnan muodostamisesta asiaa tutkimaan. Moskovalle ei moinen tutkimus ollut tarpeen. Ja 28. marraskuuta Molotov ojensi suomalaiselle lähettiläälle neuvostoliittolaisen ilmoituksen, jossa sanottiin: "Te, kieltäen syyllisyytenne ja tunnustamatta ampumista, ja viemättä joukkojanne rajalta, samanaikaisesti yritätte johtaa harhaan yleistä mielipidettä ja pilkata laukausten uhreja." 30. marraskuuta 1939 Puna-Armeijan osastot ilman sodanjulistusta ylittivät Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan, ja alkoivat ne sotatoimet. jotka saivat nimen talvisota. Puna-Armeijan johdon operatiivisten suunnitelmien mukaan sodan Suomea vastaan piti kestää enintään kaksi viikkoa. Siinä ajassa neuvostojoukkojen oli määrä vallata 89 % Suomen alueesta. Suomen asukasmäärä oli 50 kertaa pienempi kuin neuvostoliiton asukasmäärä. Jalkaväkidivisioonia Neuvostoliitolla oli 3 kertaa enemmän, hyökkäysvaunuja 80 kertaa enemmän, tykistöä 5-kertaisesti, laivastoa 8 kertaa ja lentokoneita 5 kertaa enemmän. Sellaiset olivat voimasuhteet suunnilleen joidenkin tietojen mukaan. Yleisesti ottaen ryhmittymä oli huomattava, ja se saattoi tosiaan kahdessa viikossa suorittaa tehtävän. Mutta oli olemassa yksi "mutta" nimeltään Mannerheimin linja. 25 tonnin hyökkäysvaunutkaan eivät sitä voittaneet. Toinen este Puna-Armeijalle - hyvin voimakkaat pakkaset, 35 miinusasteeseen yltävät. Kas sellainen oli vahvista vahvin puolustuslinja, johon Puna-Armeija tyrehtyi. Hyökkäyksen kymmenenteen päivään mennessä Puna-Armeija eteni jossain 50-70 kilometriä, suunnitelmissa olleiden 200-250 kilometrin sijasta. Vuoden 1940 maaliskuussa marsalkka Mannerheim kääntyi Suomen Puolustusneuvoston puoleen ehdottaen, että mahdollisimman nopeasti yritettäisiin saada sotatoimet loppumaan. Ja Moskovan rauhansopimus allekirjoitettiin."
Vastaukset 59
Vanhimmat
Mitäpä T-kadun mutantit sanovat tällaiseen historiaan?
Baryšnikovin tutkimusten mukaan Mainilan laukauksia ei mahdollisesti edes koskaan vaivauduttu ampumaan. Miksi olisikaan tapatettu omia miehiä, jos se ei ollut välttämätöntä?
Puna-armeijan hyökkäyssuunnitelma oli väärä ja kaatui joulukuussa 1939 omaan mahdottomuuteensa. Kokonaisia divisioonia tuhoutui turhaan Laatokan pohjoispuolella. Olisi alusta saakka pitänyt keskittää voimat Kannakselle Mannerheim-linjaa vastaan. Suomalaisten puolustus olisi murskattu aikaisemmin ja vähemmin tappioin.
Tosin tyhjälle pellolle. Haluttiin tekosyy hyökkäyksen aloittamiseen. Se piti myydä omalle kansalle. Nopean voiton jälkeen asiaa ei kukaan kyselisi. Malli otettiin natsiliittolaisilta.
Kukaan ei odottanut sodan johtavan NL:n poliittiseen ja sotilaalliseen katastrofiin.
Ja Baryšnikovin tutkimuksissa ei ole vaivauduttu tutkimaan koko asiaa.....
Venäläistä proosaa Mainilasta.
Tiedonantaja no 187-perjantai 30.11. 1979 työstä ja taistelusta
Mitä ajattelit kun mainilassa ammuit
Olin talvisodassa Uomaalla ja Lemetissä. Sodan loppuvaiheessa tuli koko ratsuväkiprikaati tuhoamaan Lemetin mottia ja suurelta osalta tuhoutui itsekin. Palvelin aikoinaan sanotun prikaatin tykistössä ja seutumme poikia oli miehistö valtaosaltaan Lemetissä talvisodassa. He tulivat sinne kannakselta joskus helmikuun lopulla ja kertoivat oleensa sodan syttyessä Mainilassa.
He kertoivat, että kyseisenä "laukausten" sunnuntaina oli koko miehistö komennettu tykkivartiomiehiä myöten myöten kenttäjumalanpalvelukseen 5 kilometrin päähän tykeistä. Kertoivat että kun palattiin, oli muutto edessä ja peräytymään joutui kersantti Virmasuo ( Vikman ) hypäten puoliverisen selkään ja heiluttaen pään päällään parabellumia sekä huutaen ampuvansa jokaisen joka ajaa hänen edelleen.
Pojat naureskelivat, että heillä on tykit ja kamppeet ja kersantilla nopein hevonen.
Eräänä kirkaana helmikuun päivänä sovimme vartiokavereiden kanssa saunomisesta ja panimme osittain linjojen väliin saunan lämpiämään. Hämärissä teimme lähtöä saunaan, kun siihen tuli myös patterimme päällikkö ja pyysi mukaan sanoen samalla, että hän kutsuisi myös erään kadettikaverinsa, joka oli läheisen raskaan patterin päällikkö.
Kun siinä lämpimällä saunan lavalla kyyhötimme ja he hankailivat täisiä kehojaan, ykskaks meidän porukkamme pää luutnantti Juntunen lausui:-Mitä ajattelit, kun siellä Mainilassa ammuit. Huomasi sitten itsekin oman kysymyksensä sopimattomuuden kun oli kuulijoita... Kaveri, luutnantti Anttila, katseli varpaitaan eikä vastannut mitään. Hän oli saanut siirron siihen naapuripatteriin.
Eihän tuollainen luutnantin arvoinen mies omasta päästään rajan yli ammu, kyllä siinä on isommat käskijät. Mutta kuka, siinä onkin selvittelemistä tuleville historiankirjottelijoille. Nyt kun vielä on elossa ratsupatterin miehiä, olisi annettava heidän kertoa, mitä Mainilassa tapahtui v. 1939.
"tuli koko ratsuväkiprikaati tuhoamaan Lemetin mottia ja suurelta osalta tuhoutui itsekin."
Eu tuhoutunut, vaan kunnostautui ja ehti vielä Viipurinlahdelle.
"ja kertoivat oleensa sodan syttyessä Mainilassa."
Ei olleet, vaan Mustamäellä yli 20 km päässä.
"He kertoivat, että kyseisenä "laukausten" sunnuntaina oli koko miehistö komennettu tykkivartiomiehiä myöten myöten kenttäjumalanpalvelukseen 5 kilometrin päähän tykeistä. Kertoivat että kun palattiin, oli muutto edessä ja peräytymään joutui kersantti Virmasuo ( Vikman ) hypäten puoliverisen selkään ja heiluttaen pään päällään parabellumia sekä huutaen ampuvansa jokaisen joka ajaa hänen edelleen."
Valetta. Yksikköön jää aina vähintään päivystys ja vartio aseille. Tykkivartioita ei ollut, koska ne olivat lukitussa vajassa. Mitään muuttoa ei tapahtunut ennen 30.11,. jolloin tykit ajettiin aamulla asemiin ja illalla irtauduttiin. Asemanvaihdon jotaa patteriupseeri, ei kersantti.
"luutnantti Juntunen lausui:-Mitä ajattelit, kun siellä Mainilassa ammuit. Huomasi sitten itsekin oman kysymyksensä sopimattomuuden kun oli kuulijoita... Kaveri, luutnantti Anttila, katseli varpaitaan eikä vastannut mitään."
Taas valetta. Tämän nimisiä upseereita ei missään vaiheessa ollut patterissa.
Otto-Ville on palstan uskollisimpia valehtelijoita. Valeet vain eivät muut tosiksi toistamalla, vaiikka ov niin kuvittelee.
Valeet muuttuu yhtä paljon kuin maatuskan pillu väljentyy jokaisella työnnöllä.
Kas näin Otto-Ville tuli osoittaneeksi, ettei ymmärrä lähdekritiikistä mitään.
"...ja suurelta osalta tuhoutui itsekin."
Ei väittänyt että tuhoutui, vaan että tuhoutui suurelta osaltaan ( joskaan ei sanonut myöskään kuinka suurelta osalta ).
"Yksikköön jää aina vähintään päivystys ja vartio aseille."
Paitsi tässä tapauksessa jossa koko konkkaronkka oli määrätty jumalanpalvelukseen, mukaanlukien tykkivartio.
"Tykkivartioita ei ollut, koska ne olivat lukitussa vajassa."
Sinänsä muuten erkoista että "vaja ja sen lukko" olisi ollut hyvä tekosyy jättää tykit ilman vartiointia. Luulisi sodanuhan alla pidetty tiukempaa vartiointia ettei kukaan olisi päässyt sabotoimaan tykkejä ( vajan lukosta huolimatta ), sillä kyllähän se tiedettiin että suomen kansasta löytyi katkeria.
Kuten tiedetään "lukon avain" ei ollut mikään takuu siitä ettei vajasta olisi lähtenyt suomen armeijan tykki jos toinenkin, sillä lähtihän omille teilleen suomen armeijan tykkejä myös vuonna 1919.
Tykit olivat siis ilman vartiointia...
"Asemanvaihdon jotaa patteriupseeri, ei kersantti."
Ehkäpä 30.11. mutta eri asia onkin se kuka "johti" siirtymistä 26.11.
"Mitään muuttoa ei tapahtunut ennen 30.11"
Itseasiassa RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 ) esiintyy mielenkiintoinen näkemys joka ei mene päittäin "Mitään muuttoa ei tapahtunut ennen 30.11" kanssa.
Löytyypi "Terijoen hallitus"-kirjasta sivulta 28.
"Tämän nimisiä upseereita ei missään vaiheessa ollut patterissa." Tuo voi pitää paikkansa.
Muuten siitä matkaviljasen seinätaulusta, kuva kyseisestä taulusta on kieltämättä vähän hämärä ja lukukelvoton. Onkos siitä olemassa lukukelpoinenkin versio?
Yksikköön ei missään tilantessa jätetä aseita ja varusteita vartioimatta. Ei kirkkopäivänäkään. Nyt oli lisäksi jaettu kovat a-tarvikkeet.
Jos yksikin tykki olisi viety pois, siihen olisi tarvittu etuvaunu ja valjakko ratsureineen, tykkimiehistö ja tulenjohtaja. Lisäksi olisi pitänyt ottaa kranaatteja varastosta. Kaikkineen kymmenkunta miestä ja puoli tusinaa hevosta ainakin. Ampumaetäisyydelle pääsy olisi vaatinut lähes 20 km menopaluu-marssin omien joukkojen läpi, eli noin 40 km. Mikään kirkonmenon aika ei siihen riitä. Tiet oli suljettu liikennevartioin.
Lähtölaukauksia ja kranaattien ujellusta olisi ollut mahdoton salata Ratsuväkiprikaatin, JP 1:n ja 4. RajaK:n miehiltä. Asia olisi tullut väistämättä esiin tutkimuksissa.
Nyt todettiin tykkien olleen pressujen alla vajassa. Mitään käytön merkkejä ei ollut tykeissä eikä lumessa vajan edustalla. Päivystys- ja vartiojärjestelyissä ei todettu rikkeitä.
OV on tarjonnut uskollisesti tätä paksua valetta. Tuhatkaan toistoa ei muuta sitä todeksi.
"Jos yksikin tykki olisi viety pois, siihen olisi tarvittu etuvaunu ja valjakko ratsureineen, tykkimiehistö ja tulenjohtaja. Lisäksi olisi pitänyt ottaa kranaatteja varastosta."
Ja kerrohan miten tuo temppu onnistui vuonna 1919, mutta ei muka 1939.
"Yksikköön ei missään tilantessa jätetä aseita ja varusteita vartioimatta. Ei kirkkopäivänäkään. Nyt oli lisäksi jaettu kovat a-tarvikkeet."
Mutta näköjään tykkit jätetään:
"Tykkivartioita ei ollut, koska ne olivat lukitussa vajassa."
Kummallista, sillä suomesta löytyi isänsä menettänyttä katkeraa poikaa aika hyvin ja lukosta tiettävästi pääsee ilman avaintakin. Jos kerran "Päivystys- ja vartiojärjestelyissä ei todettu rikkeitä." niin silloinhan suomen armeijan ohjesäännöissä käsketään jättämään tykit vartioimatta ja oman onnensa nojaan.
"Lähtölaukauksia ja kranaattien ujellusta olisi ollut mahdoton salata" Totta ja tutkimuksissa tulikin somerikon vartiolta tunnustus noista ammunnoista.
Miten kuuluu RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 )?
Kuten otto-ville totesi, niin matkaviljasen taulun kuva on lukukelvoton. Onko vai eikö siitä ole lukukelpoista mallia?
"Ja kerrohan miten tuo temppu onnistui vuonna 1919, mutta ei muka 1939."
Missä lähteessä on osoitettu 1919 viedyksi tykkejä luvatta ja ilman niitä varusteita, joita vailla ampuminen ei onnistu.
Aiheen vaihto on tyypillistä ov:n tapaiselle valehtelijalle.
"Mutta näköjään tykkit jätetään:"
Ei jätetty. Ne olivat lukitussa vajassa majoitusalueella , vartiomiehet ja päivystäjät ympärillä. Vienti oli täysin mahdotonta. Se olisi havaittu ja lumeen jäänyt jäljet. Tykki miehistöineen olisi ollut poissa 10-12 tuntia.
"niin silloinhan suomen armeijan ohjesäännöissä käsketään jättämään tykit vartioimatta ja oman onnensa nojaan."
Osoita sellainen ohjesääntö.
"Totta ja tutkimuksissa tulikin somerikon vartiolta tunnustus noista ammunnoista."
Ei tullut. Usean vartion havaintojen mukaan peilattiin iskemät ja tuliasema NL:n puolelle. Kukaan ei tehnyt ääni- tai näköhavaintoja Suomen puolelle.
On kunnioitettava ov:n sitkeää taistelua stallarien kärkivalehtelijan tittelistä. Pienet rehellisyyden häivähdykset vievät tosin pisteitä. Pitää tehdä niinkuin korpinketaleet ja muut sellaiset eli toistaa sama vale uudelleen ja uudelleen myöntämättä mitään, vaikka kuinka jäisi kiinni.
OV:llä on vielä parannettavaa siinä suhteessa. Kannattaisiko kääntyä lukupiirin ohjaajan puoleen ja selvittää 20/80 säännön merkitys?
Hitlerhän sanoi että kansa uskoo valeen jos sitä sille tarpeeksi toitotetaan. ov seuraa himokkaasti tätä ohjetta
"Missä lähteessä on osoitettu 1919 viedyksi tykkejä luvatta ja ilman niitä varusteita, joita vailla ampuminen ei onnistu."
Meinaako valehtelevainen että vuonna 1919 itä-karjala reisulla ei valkolahtareilla ollut tykkejä?
Tykit häipyivät ilman lupaa vuonna 1919 ja mahdollisuudet siihen että ne voivat häipyä vuonna 1939 ei siis ole mahdotonta.
"He kertoivat, että kyseisenä "laukausten" sunnuntaina oli koko miehistö komennettu tykkivartiomiehiä myöten myöten kenttäjumalanpalvelukseen 5 kilometrin päähän tykeistä."
Tuossa ollaan hivenen toista mieltä siitä tykkien vartioinnista.
Jos kerran Päivystys- ja vartiojärjestelyissä ei todettu rikkeitä ja jannut olivat vartiomiehiä myöten viiden kilometrin päässä liperin päristyttäjän piinapenkissä ( ja muistetakoon että Castro kykeni parhaimmillaan 7 tunnin puheeseen ), niin silloin tykkien hylkääminen sabotöörien kynsiin sisältyy ohjesääntöön. Tietenkin on mahdollista että peitellääkseen ohjesääntorikkomuksia syylliset julistivat vartioinnin järjestetyksi ohjesäännön mukaan...
"Ei tullut. Usean vartion havaintojen mukaan peilattiin iskemät ja tuliasema NL:n puolelle. Kukaan ei tehnyt ääni- tai näköhavaintoja Suomen puolelle."
Ja ennenkaikkea somerikon vartiosto tunnusti kevyen tykin laukaukset. Toisteiseksi ei ole löytynyt yhtään RKKA:n tykistörykmenttiä joka olisi ampunut ko laukaukset, mutta sensijaan suomen puolelta löytyy kyllä ratsupatteri lähistöltä ja eikös se ollut varustettu "kevyillä tykeillä"?
"Itseasiassa RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 ) esiintyy mielenkiintoinen näkemys joka ei mene päittäin "Mitään muuttoa ei tapahtunut ennen 30.11" kanssa.
Löytyypi "Terijoen hallitus"-kirjasta sivulta 28."
Eipä ole vielä sen enempää valehtelevainen kuin pötypoikamme tuohon vastannut.
Ei ole ov vieläkään käsittänyt, että vale ei toistolla muutu todeksi.
Vuosi -19 ei kuulu millään tavalla tähän yhteyteen.
Somerikon vartio ilmoitti laukausten lähteneen NL:n puolelta, kuten kaikki muutkin vartiopaikat.
Vartiomiesten poistaminen on samaa valetta kuin TA:n teksti muutenkin.Sitä ei vakinaiseen väkeen kuulunut yksikkö tee.
Ratsupatteri ei ollut "lähistöllä" vaan yli 20 km päässä. Se ei muuttanut yhtään mihinkään ennen 30.11. 39. Tykit olivat aamuun 30.11. vajassa. Silloin ne ajettiin tuliasemiin lähistölle. Niistä lähdettiin illalla taaksepäin. Patteri ei koskaan ollut rajan tuntumassa.
Eikö ov tunne 20/80 sääntöä ja sitä, että valehtelijan yksi tunnus on aiheen vaihto valeesta kiinni jäätyä?
"Vuosi -19 ei kuulu millään tavalla tähän yhteyteen."
Varmastikkin pötymiehemme/valehtelevaisen mielestä. Se kun todistaa ettei tykkien olo vajassa lukkojen takana ( suomessa ) ole mikään takuu siihen ettei tykit lähde karkuteille.
"Somerikon vartio ilmoitti laukausten lähteneen NL:n puolelta, kuten kaikki muutkin vartiopaikat."
Ja aivan eritysesti somerikon vartiosto ilmoitti kevyen tykinlaukaukset. On muuten aika temppu peilata ne kevyen tykin laukaukset NL:stä ammutuiksi jos NL:n puolelta ei ole ( ainakaan vielä ) löydetty Mainilan lähettyviltä ( edes kevyellä ) tykeillä varustettua RKKA:n tykistörykmenttiä. Kuten tiedetään, suomen puolelta sellainen lähettyviltä löytyi.
"Vartiomiesten poistaminen on samaa valetta kuin TA:n teksti muutenkin.Sitä ei vakinaiseen väkeen kuulunut yksikkö tee."
Paitsi ratsupatteri 26.11. 1939
"Ratsupatteri ei ollut "lähistöllä" vaan yli 20 km päässä. Se ei muuttanut yhtään mihinkään ennen 30.11. 39. Tykit olivat aamuun 30.11. vajassa. Silloin ne ajettiin tuliasemiin lähistölle. Niistä lähdettiin illalla taaksepäin."
Suomalaissotilaat ratsupatterista kertoivat hiukka toisin ja RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 ) osittain tukeekin sitä.
Suomenkielisessä Wikipediassa muuten on aiheesta yllättävän kehno kuvaus, ja siellä mainitaan mm. tykinlaukaukset. Aiheesta on sentään olemassa hyvinkin yksityikohtaisia kuvauksia.
"siellä mainitaan mm. tykinlaukaukset."
Myös englaninkielisessä wikissä tunnustetaan tuo tosiasia:
"Furthermore, Finnish border guards testified that they had heard the sound of artillery fire from the Soviet side of the border.[2]"
"2. ^ a b c Turtola, Martti (1999). "Kansainvälinen kehitys Euroopassa ja Suomessa 1930-luvulla". In Leskinen, Jari; Juutilainen, Antti. Talvisodan pikkujättiläinen. pp. 44–45."
Ilmeisesti "A 0101 AKE 27.11.39 KLO 01.15 Päämajalle" on sen verran tuttu ettei tykinlaukausten kieltäminen onnistu enään historian tutkijoilta. Sen sijaan englanninkieliseltä wikiltä jää mainitsematta ettei vanjojen puolelta löytynyt tykistörykmenttiä josta kyseiset laukaukset olisivat voineet lähteä.
Ja kuten täällä on moneen kertaan osoitettu, ei löydy Suomenkaan puolelta. 7 laukauksen ampumiseen ei rykmenttiä tarvita, sitäpaitsi venäläiset ovat itsekin todenneet laukausten ammutun kranaatinheittimillä omalta puoleltaan. Se mikä tässä hämää on tuo itsepintainen maininta tykinlaukauksista. Mistä löytyisi tarkka viite jossa nuo tykinlaukaukset on mainittu? Onko voinut vartiossa olla suomalainen sotilas joka ei erota toisistaan tykin ja kranaatinheittimen lähtölaukausta? Sen sijaan tuntuu siltä että suurin osa täällä aiheesta kirjoittelijoista ei kyllä erota.
Niin ja Molotovin ja Stalinin kaikenlainen inhimillisyys ja rehellisyys tukee vain ja ainoastaan Suomen syyllisyyttä Mainilan veritekoihin.
Venäjä on jo aikoja sitten tunnustanut. Miksi se edelleen ottaa noin koville?
Talvisota dogumentti naapurin n'kemys You Tube.
http://www.mayomo.com/18967-talvisota-venäläissilmin-01
Mainilan mainio venäläisdokkari.
Leikkaa liima googleta. Ei syty linkki näköjään.
http://www.mayomo.com/18967-talvisota-venäläissilmin-01
"A 0101 AKE 27.11.39 KLO 01.15 Päämajalle
U-ryhmän puh.sanoman 27.11.39 mukaan:
Somerikon vartio ilmoittaa: Klo 14:30 ja 15:00 välillä kuului pienemmän tykin ammuntaa Venäjän puolelta...."
Ei siis mikään ihme että sekä suomen että englanninkielinen wikipedia joutuu tunnustamaan tykinlaukaukset.
Huomaa lause "Somerikon vartio ilmoittaa" joka vihjailee ettei se ollut vain yksi jamppa joka kuuli pienemmän tykin laukauksia.
Seitsemän laukauksen ampumiseen ei todellakaan tarvita seitsemää tykkiä ja seitsemää tykkiryhmää vaan parhaimmillaan vain yksi tykki, seitsemän kranaattia, pari jamppaa ( yksi hevosenajo-kykyinen ) ja hevosia sen verran kuin kevyen tykin vetämiseen tarvitaan ( mahdollisesti myös alkohoolia, ellei hommaa suoriteta käskystä ). Niin ja tykkivajan avain.
...ja sitte vaan reteesti ajetaan tykkivaljakon kanssa rajan taakse, pannaan tykki asemiin ja annetaan palaa. 76K02:lla, joka luultavasti oli kyseessä, ampuu kyllä 7 laukausta alle minuutissa jos osaa asiansa. 3 jamppaa varmaan pystyy tähän jos tuliasema on kunnolla valmisteltu. Se tässä vaan vähän ihmetyttää eikö rajalla ollut molemminpuolin puomivartiot tai jotain ja mikseivät ne raportoineet kumminkaan puolin mitään tällaista?
Somerikon tähystyspaikalla oli yksi JP 1:n jääkäri. Hän arveli kuulemansa räjähdykset tykin iskemiksi. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Kahdelta muulta paikalta ammattirajamiehet suunnastivat sekä räjähdykset että lähtölaukaukset ja arvioivat ne kranaatinheittimellä ammutuiksi. Myös tuliasema leikattiin. Se oli rajan takana liian lähellä iskemiä ( noin 1 km) ollaksen tykki.
Samat havainnot tekivät myös vapaalla ollet miehet, jotka ihmettelivät naapurin puolen paukuttelua aivan rajan tuntumassa.
Tykkiryhmän käsittelyyn tarvitaan siis tykkiryhmä ratsureineen ja hevoset myös tykkimiehille, koska kyseessä oli ratsastava patteri. Lisäksi tarvitaan tulenjohtaja ja ampuma-arvot määrittävä laskija. Miehiä ja hevosia siis noin 10-12.
Rajalle oli Mustamäestä matkaa yli 20 km Ratsuväkiprikaatin ja JP 1:n asemien läpi. Jokaisessa risteyksessä oli vartio. Oli sunnuntai, joten väkeä oli liikkeellä. On aivan järjetöntä väittää, että homma olisi voitu tehdä huomaamatta. Lähtölaukaukset ja kranaatin ujellukset ja iskemät olisi sadat miehet kuulleet.
Tykit olivat lukitussa vajassa. Tutkimuksissa todettiin niiden siellä pysyneen. Lumeen olisi jääneet jäljet. Itse asiassa ne vietiin vajasta asemaan vasta 30.11. aamulla sodan sytyttyä.
Lisäksi tarina kirkkokäynnistä on TA:n valeita. Jos jumalanpalvelus järjestettiin ( siitä ei ole merkintää sotapäiväkirjassa) niin pappi tuli yksikköön. 5 km säteellä ei ole kirkkoa.
Missään oloissa ei yksikkö jätä aseita, ampumatarvikkeita ja hevosia valvomatta. Patteri oli lisäksi varusmiesyksikkö, jossa oli muita tiukempi kuri.
Todettakoon vielä, että kaikilla Puna-armeijan rajan taakse ryhmitetyilla divisioonilla oli tykistörykmenttinsä aivan rajan lähellä. Ne harjoittelivat tulitoimintaa mm. 26.11. Siinäkin asiassa ov valehtelee.
Vielä kannattaa muistaa, etttä Mannerheim antoi tykistön tarkastajalle jo 26.10, 39 ankaran käskyn siirtää kaikki raskaat aseet niin kauas rajasta, ettei mikään vahingonlaukauskaan voisi aiheuttaa välikohtausta. Kaikki ampuminen rajan tuntumassa kiellettiin. Jopa kiväärin vahingonlaukauksesta uhattiin kenttäoikeudella. Näin siis jokainen pamaus Suomen puolelta olisi havaittu laajalti, koska muuta melua ei ollut. Sunnuntai oli muutenkin palveluksesta vapaata..
Eikös ratsupatterin kalustona ollut 76mm/LK13...
Näköjään oli mutta ei muuta itse asiaa miksikään.
Ei muutakaan.
Ratsupatteri lähistöllä, somerikon vartiosto kuulee kevyen tykin laukauksia ja RKKA:ltä ei pystytä vastaavia tykkejä osoittamaan Mainilan lähistöltä.
0-3 häviät tämän. Ketjussa on kaikki kolme argumenttiasi kumottu.
- Ratsupatterin osallisuus on käytännössä mahdoton ajatus, osoitettu monella eri tapaa.
- Somerikon vartioston ilmoitus todettu epäluotettavaksi/epätarkaksi. Muiden vartioiden ilmoitukset ja myös ilmoittamatta jättämiset osoittavat tämän.
- Sinulla sitten on varmaan hyvinkin täsmällistä tietoa puna-armeijan ryhmityksistä marraskuussa 1939 Leningradin länsipuolella. Siellä oli meinaan aika paljon joukkoja odottelemassa noina päivinä.
Ratsupatterin liikehdinnästä on suomalaisilla sotilailla oma näkemyksensä joka esiintyi Tiedonantajassa.
Rajalle Mustastamäestä saattaapi olla 20 kilometriä, mutta oliko patteri siellä 26.11. -39 onkin toinen juttu. RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 ).
Lähtölaukaukset nimenomaan kuultiin ja siitä jäi todisteeksi:
"A 0101 AKE 27.11.39 KLO 01.15 Päämajalle
U-ryhmän puh.sanoman 27.11.39 mukaan:
Somerikon vartio ilmoittaa: Klo 14:30 ja 15:00 välillä kuului pienemmän tykin ammuntaa Venäjän puolelta...."
"Somerikon tähystyspaikalla oli yksi JP 1:n jääkäri. Hän arveli kuulemansa räjähdykset tykin iskemiksi."
Itseasiassa kevyen tykin laukauksiksi. Muut Somerikon vartioston miehet eivät ainakaan klo 1.15 puhuneet mitään kranaatinheittimen laukauksista. Sitäpaitsi missäs muuten on Somerikon vartioston havaintopäiväkirjat? Lauri Kulmalalla kun sattuu olemaan siitä aika omituinen näkemys.
"5 km säteellä ei ole kirkkoa."
Mitenkäs se menikään:
"He kertoivat, että kyseisenä "laukausten" sunnuntaina oli koko miehistö komennettu tykkivartiomiehiä myöten myöten kenttäjumalanpalvelukseen 5 kilometrin päähän tykeistä."
Ei puhuta mitään kirkosta, vaan jumalanpalveluksesta viiden kilometrin päässä tykeistä, vartoimattomaksi jätetyistä tykeistä.
"Missään oloissa ei yksikkö jätä aseita, ampumatarvikkeita ja hevosia valvomatta. Patteri oli lisäksi varusmiesyksikkö, jossa oli muita tiukempi kuri." Ja kuitenkin suomalais-sotilaiden mukaan näin juuri tapahtui. Päätyessään noin räikeästi rikkomaan ohjeita ja sääntöjä, täytyi patterin upseereilla olla jokin erityinen syy. Seitsemän laukausta Mainilaan?
"Tykit olivat lukitussa vajassa."
Tykkien karkumahdollisuudet olivat hyvät. Historiallisesti sellainen oli jo aikaisemmin tapahtunut joten sen toistuminen ei olisi mahdotonta. Vuoden 1919 itäkarjala seikkailun yksi uhri oli ministeri Ritavuori ja muistaakseni herran kielto toimittaa mm. ampumatarvikkeita. Tuolloin tykkien karkaaminen voitiin julkisesti todeta, mutta vuonna 1939 ei.
"Tykkiryhmän käsittelyyn tarvitaan siis tykkiryhmä ratsureineen ja hevoset myös tykkimiehille, koska kyseessä oli ratsastava patteri. Lisäksi tarvitaan tulenjohtaja ja ampuma-arvot määrittävä laskija. Miehiä ja hevosia siis noin 10-12." Siis jos kyseessä olisi normaali asemista siirtyminen.
Se ei ole kovin normaali siirtyminen jos miehistö viedään viiden kilometrin päähän vartiomiehiä myöten ja silloin ei viedä koko patteria, vaan yksi-kaksi tykkiä. Joten syyllisten joukko ei todellakaan voi olla suuri. Seitsemän kranaatin siirtelyyn ei tarvita omaa kuormastoaan, miehistön liikutteluun, joka on 5 kilometrin päässä, ei myöskään tarvitse omaa kuljetusvälineistöä joten mitä jää jäljelle.
Niihin aikoihin lauantai oli työpäivä, eikö vain? Silloinhan kapiaisten ryyppypäivä on lauantai-sunnuntai yönä ja jos tissuttelu jatkui sunnuntain aamulle, niin mihinkäs aikaan sunnuntaina se mannergeimin siirtokäsky rajalta tulikaan?
0-3 edelleen. Tiedonantajan käyttäminen lähteenä antaa lisäksi yhden miinuspisteen.
- Ratsupatterin osuus edelleen puhdasta potaskaa.
- Somerikon vartion osuudesta ottoville todistaa itseään vastaan.
- Mihin jäi Krasnaja Armeen ryhmitys? Tai mikä se RKKNA nyt taas olikaan?Kk
"niin mihinkäs aikaan sunnuntaina se mannergeimin siirtokäsky rajalta tulikaan?"
Kaluston siirto rajan tuntumasta käskettiin siis KUUKAUTTA AIEMMIN. 26.10. 39. Samalla kiellettiin kaikenlainen ammunta rajan lähellä. Tutkinnassa todettiin käskyn olleen tarkasti täytetty. Yksikään tykki tai heitin ei ollut rajalta ampumaetäisyyden päässä, eikä edes sen lähellä. Yhtäkään ei ollut siirrelty, eikä kuukauteen sillä ammuttu. OV:n valeet eivät asiaa muuta, TA:n juttu on täynnä virheitä, eikä voi olla veteraanin kertomaa.
Mistään neuvottelijoita kohti tapahtuneesta tulituksesta ei ole mitään tietoa. Se on NL:n propagandaa. Lisäksi se olisi tapahtunut kokonaan eri aikana. Siitä ei kuitenkaan kukaan neuvottelija tarkoissa kuvauksissaan kerro
Vuoden 1919 tapahtumien kytkeminen tähän on samaa ov:n valehtelua kuin muukin satuilu. Tykkejä luovutettiin silloin heimosotaretkeä varten muutama kappale sotaministeriön luvalla. Se on siis täysin eri asia.
Patteri ei myöskään ollut jumalanpalveluksessa majoitusalueen ulkopuolella. Ilmeisesti mitään jumalanpalvelusta ei edes ole ollut.Se on TA:n jutun valeita.
Todettakoon vielä kerran, että patteri siis oli 26.11. 39 Mustamäessä yli 20 km rajalta. Pienintäkään todistetta kaluston siirtelystä 26.11.. ei ole. Meno-paluumarssi 30-40 km ammuntoineen ei olisi millään jäänyt huomaamatta.
"..oma näkemyksensä joka esiintyi Tiedonantajassa.."
HAHAHAHAHAHAHAAAAAAAAAAAA!
"Tykkejä luovutettiin silloin heimosotaretkeä varten muutama kappale sotaministeriön luvalla. Se on siis täysin eri asia."
Virallisesti suomi ei osallistunut vuoden 1919 itä-karjala reisuun, eikä siis voinut virallisesti luovuttaa yhtään tykkiä syyllistymättä sotaan neuvosto-venäjän kanssa. Mutta aivan niinkuin 26.11. -39 ratsupatterin tykkien vajan avaimenhaltia, niin vuonna 1919 sotaministeriö saattoi luovuttaa tiskin alta tykkejä "aktivistien" itä-karjala reissuun. Ja miksi ei, olihan "herra Andersson" kovin hyvää pataa "aktivistien" kanssa kyseisenä vuonna, herran itse suunnitellessa tiskin päältä tykkien vetämistä Petrograadiinkin.
"Todettakoon vielä kerran, että patteri siis oli 26.11. 39 Mustamäessä yli 20 km rajalta. Pienintäkään todistetta kaluston siirtelystä 26.11.. ei ole."
Niinköhän? RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 ).
"Patteri ei myöskään ollut jumalanpalveluksessa majoitusalueen ulkopuolella. Ilmeisesti mitään jumalanpalvelusta ei edes ole ollut."
Johan nyt, sunnuntaisin siis ei pidetä jumalanpalveluksia.
Sitäpaitsi väite siitä että joukot olivat jumalanpalveluksessa kyseisenä sunnuntaina ei ollut alunperin Tiedonantajan väite vaan taisi olla mannergeimin.
Aika raskas syytös "Päiväys oikein!!" mannergeimia vastaan, onko muitakin valheita joita mannergeim päästi suustaan?
Uskomaton tapaus. Jatkaa vaikka kaikki argumentit on teilattu. Ratsupatterin osallisuus on mahdotonta, vaikka kuinka luettelisi hienoja arkistointiviitteitä. Jumalanpalveluksellakaan ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Vuoden -19 tapahtumien sotkeminen tähän on silkkaa hämäystä. Mihin jäivät vartioiden havainnot ja puna-armeijan ryhmitys? Tykillä vai heittimellä? Miltä puolen rajaa? Vastaus: heittimellä, itäpuolelta.
Tuo sinnikkyys samojen epätotuuksien länkyttämisessä lukemattomissa ketjuissa todistaa ottovaleen päättäväisyydestä ansaita "sosialistisen työn sankarin" kunniamerkki. Vahinko vain, että noiden kunniamerkkien myöntäjä luovutti jo vuonna 1991.
Ratsupatterin osallisuuden mahdollisuus esiintyy Tiedonantajan mielipidekirjoituksen sotaveteraanien kirjoituksessa ja kyseisessä edellämainitussa arkistolähteessä. Koska jälkimmäistä ei ole osoitettu virheelliseksi jää sotaveteraanien tunnustuksen osoittaminen virheelliseksi keskeneräiseksi.
Tykkien siirtokysymyksessä vasta-argumentojat yrittävät vedota ajatukseen koko patterin siirron tarvitsemasta hässäkästä, kun kysymyksessä voi olla vain tykin/kahden liikkuttamisesta, eikä se tarvitse viiden kilometrin päässä olevaa muuta patterin miehistöä.
Jumalanpalvelus-kysymyksessä vasta-argumentojat yrittivät parhaimmillaan kieltää koko jumalanpalveluksen väittäen sen olleen Tiedonantajan näkemys, vaikka sankarimme eivät huomanneet että väittämä "joukot olivat jumalanpalveluksessa ampumisen aikoihin" oli itseasiassa mannergeimin.
Viiden kilometrin etäisyydellä ei ole kirkkoa kaatui jo siihen ettei Tiedonantajan tekstiä viitsitty lukea kunnolla. Ei puhuttu mitään kirkossa käynnistä vaan kenttäjumalanpalveluksesta. Lisäksi on vähän epäillyttävää olisiko koko patteri ( poislukien muutama ukko ajamassa paria tykkiä rajalle ) mahtunut kirkkoon.
Vuoden 1919 tapahtumat toimivat erinomaisesti vertailukohteena. Vuonna 1919 lähti kokoelma tykkejä armeijan säilytyshalleista ilman virallista lupaa ( suomen silloinen poliittinen johto kun ei halunnut tulla syytetyksi sodan aloittamisesta itä-karjalassa ) ja vuonna 1939 oli mannergeim kieltänyt raskaiden aseiden oleskelun 20 kilometrin päässä reajasta sekä ammuskelun. Mikäli yksi-kaksi tykkiä lähti ominavuin rajalle, niin silloin tykkivajan avain luovutettiin ilman suomen sodanjohdon virallista lupaa. Toinen kysymys onkin sitten se luovutettiinko avain sodanjohdon epävirallisella luvalla niinkuin 1919 vai oliko kyse "vain" lauanatai-sunnuntai yön ryypäjäisten aikana kapiaisten saamasta päähänpistosta.
Mikäli kyse olisi ensimmäisestä, niin silloin "harra andersson" tuskin kännispäissään provokaatioita määräisi suoritettavaksi.
Vartijoiden havainnot?
A 0101 AKE 27.11.39 KLO 01.15 Päämajalle
U-ryhmän puh.sanoman 27.11.39 mukaan:
Somerikon vartio ilmoittaa: Klo 14:30 ja 15:00 välillä kuului pienemmän tykin ammuntaa Venäjän puolelta...."
Kuten todettua niin ainakaan 1.15 mennessä ei oleet muut somerikon vartioston jäsenet väittäneet ettei "pienen tykin ammuntaa" olisi kuulunut. Sitäpaitsi somerikon vartioston havaintopäiväkirjan kohtalo on edeleenkin vasta-argumentoijilta vastaamatta.
RKKA:n yksiköiden syyllisyydestä ei ole jäänyt periodillista dokumentaatiota todisteeksi. Yleensä kuuluu väitettävän että syyllinen olisi ollut NKVD eikä RKKA ja yllä esiintyvä venäläisen hotellin seinätaulu väitetään väittävän syyllisen olevan ulkoasiankansankomisariaatin hommia. Vanjojen syyllisyys on siis kaikkea muuta kuin todistettu eikä siinä paljon auta väittää että venäläiset olisivat tunnustaneet syyllisyytensä jos kerran todisteeksi ei löydy mitään oleellista. Aptekar on hyvä esimerkki. Hänenhän väitetäneen tulleen yhteen NKVD:n jannun nimeen ( joka muuten muistuttaa seinätaulun nimeä ) omien arvalujensa pohjalta, eikä niinkään sen mukaan että hän olisi löytänyt dokumentin todistaakseen kyseisen toverin syyllisyyden.
Sen lisäksi että englanninkielinen wikipedia omassa "mainilan" sivullaan ei edes tuota väittämää heitä, viitatessaan Aptekarin tutkimustuloksiin mainilan alueen tappioista.
joka minimissään tarvitaan ov:n kuvittelemaan ammuntaan. Kuten on todettu homma olisi ollut mahdoton hoitaa havaitsematta tiheään miehitetyllä alueella.
"Tykkiryhmän käsittelyyn tarvitaan siis tykkiryhmä ratsureineen ja hevoset myös tykkimiehille, koska kyseessä oli ratsastava patteri. Lisäksi tarvitaan tulenjohtaja ja ampuma-arvot määrittävä laskija. Miehiä ja hevosia siis noin 10-12."
Edestakainen marssi Mustamäestä rajalle ulottuvaan tuliasemaan olisi vienyt ainakin 6-8 tuntia ( 30-40 km) ja ollut mahdoton pitää salassa.
Se oliko tuona pyhänä jumalanpalvelusta vai ei, on sivuseikka.
Jo se, että tapahtumaa ruvettiin Suomen puolella tutkimaan. osoittaa, ettei oltu ammuttu. Se olisikin ollut aivan järjetöntä, sillä tutkimuksessa sitä olisi ollut mahdoton salata.
NL kieltäytyi puolueettomasta tutkimuksesta. Se kertoo selvää kieltään.
Tykkiammunnan olisi kuullut ja havainnut ainakin huomattava osa Uudenkirkon ryhmän 4 000:sta miehestä. Kranaatit olisivat lentäneet ainakin JP 1:n ja 4. RajaK:n asemien ja majoitusalueiden yli.
Otto-ville vääristelee asiaa ja vaihtaa aihetta aidon valehtelijan tavoin. Ei ole yhtään havaintoa Suomen puolelta ammutusta minkäänlaisesta laukauksesta.
Tuo arkistolähde viittaa lokakuiseen tapahtumaan, josta ei suomalaisilla ole tietoa.
Somerikon vartion tähystyspäiväkirja tutkittiin niin kuin muutkin. Perääntymään lähtiessä se kätkettiin kiven alle.OV vihjailee typeriä yrittäessään hämätä itseään. Kukaan muu ei mene vipuun.
Jos Suomi olisi otdella halunnut provosoida sodan, se olisi tietysti tulittanut omalla puolelleen ja syyttänyt siitä NL:a. Nythän tämän teki NL.
"Tykkiryhmän käsittelyyn tarvitaan siis tykkiryhmä ratsureineen ja hevoset myös tykkimiehille, koska kyseessä oli ratsastava patteri. Lisäksi tarvitaan tulenjohtaja ja ampuma-arvot määrittävä laskija. Miehiä ja hevosia siis noin 10-12."
Kyllä kieltämättä jos koko patteri olisi tienpäällä. Kun patterin miehistö talutetaan viiden kilometrin päähän vartiomiehiä myöten, niin silloin on vähän paha liikutella koko patteria, eikö vain. Mutta jos tarkoituksena oli mennä toteuttamaan "herra anderssonin" tiskinalinen tai edellisen yön ryyppäjäisten päähänpisto, niin silloin ei tarvita koko patteria vaan 1-2 tykkiä. Eikä siihen tarvita 10-12 hevosia & miehiä.
"Edestakainen marssi Mustamäestä rajalle ulottuvaan tuliasemaan olisi vienyt ainakin 6-8 tuntia ( 30-40 km) ja ollut mahdoton pitää salassa."
Jos kerran toveri Castro pystyy pitämään 6-7 tuntisia puheita, niin eiköhän liperinpäristyttäjät pysty vähintään samaan. Sitäpaitsi suomalaiset sotaveteraanit väittivät patterin olleen lähempänä rajaa kuin 20 kilometriä ja samaan suuntaan vihjailee myös RGAVMF, f. r-92, o. 2, d. 521, l. 1. ( Operatiivitiedotteesta 30.11.1939 ).
"Tuo arkistolähde viittaa lokakuiseen tapahtumaan, josta ei suomalaisilla ole tietoa."
Lokakuiseen tapahtumaan?
Lokakuussa -39 tapahtui se mistä RGVA , f. 33987, o. 3 d. 1240, l 18 puhuu ja kyllä se tunsi suomalaisetkin vedotessaan.
Muuten voisi uskoa "Tämä on porukka"lla menneen lähdeviitteet 29 ja 31 sekaisin, mutta kun vedotaan ettei suomalaiset muka tunteneet tapausta jossa suomalaiset olivat päätyneet ampumaan omaa nevottelijoiden autoa. Noh, se ainakain selittää miksi mannergeim kielsi pyssyjenpaukuttelun rajalla...
"Jo se, että tapahtumaa ruvettiin Suomen puolella tutkimaan. osoittaa, ettei oltu ammuttu. Se olisikin ollut aivan järjetöntä, sillä tutkimuksessa sitä olisi ollut mahdoton salata."
Kummallista kyllä, mutta eikös ulkoministeriö ruvennut vaatimaan tutkimusta vasta sitten kun NL:stä tuli noottia asiasta.
"NL kieltäytyi puolueettomasta tutkimuksesta. Se kertoo selvää kieltään."
Mitenkäs se edellinen puolueeton tutkimus 15 lokakuun tapahtumista menikään, olikos se niin että suomalaiset tutkijat yrittivät vääristellä tapahtuman. Ei muuten, mutta tuskin herättää kovinkaan paljon luottamusta naapurissa suomalaisten tutkijoiden kykyyn paljastaa tapahtumien kulku puolueettomasti. Varsinkin jos tapahtuma on vieläpä suomalaisille "tuntematon".
"Somerikon vartion tähystyspäiväkirja tutkittiin niin kuin muutkin. Perääntymään lähtiessä se kätkettiin kiven alle."
Tarkemmin ottaen: "Tämän tärkeän ulkopoliittisen asiakirjan otin myöhemmin taskuuni ja hautasin Kivennavan laitapuolella olevaan suonsilmään."
Siinä ei sanota mitään siitä että kyseinen havaintopäiväkirja olisi haettu suonsilmastä joten mahdollisuus on se että sille sinikantiselle on käynyt samaten kuin Pauli Ervin kesäkuun 1941 lentopäiväkirjalle, eli huonosti.
Sitäpaitsi, jospas "Tämä on porukka" kertoisi mitä tarkalleenottaen somerikon tähystyspäiväkirja tarkalleenottaen kertoi?
"Jos Suomi olisi otdella halunnut provosoida sodan, se olisi tietysti tulittanut omalla puolelleen ja syyttänyt siitä NL:a. Nythän tämän teki NL."
Ei välttämättä, vuonna 1919 riitti kun tulkittiin että neuvosto-venäjä oli riittävän heikko ja silloin mentiin. Heikkohan neuvosto-venäjä olikin, mutta ei niin heikko kun "aktivistit" luulivat.
Ratsupatterin tykin (huom, siis yhden tykin) vetämiseen tarvittiin 6 hevosen valjakko. Valjakko veti vaunua jossa olivat ammukset yms tarvikkeet. Kokonaimassa lienee ollut siinä reippaat 1000 kg luokkaa, josta tykki noin 700 kg. Tykin kantomatka on parhaimmillaan siinä 7000 metrin luokkaa ja tuliasemakseen se vaatii kannuskuopan sekä muunlaista valmistelua joka ottaa oman aikansa. Ottaen huomioon hevosten käsittelyn tarpeet, on melko lailla varmaa että vähemmällä kuin 8 miehellä yhtä tykkiä ei ajeta 20 kilometriä, laiteta tuliasemaan, ammuta suunniteltuun maalin ja sama toisinpäin. Varsinkaan tätä ei tehdä niin ettei kukaan huomaa tai kuule mitään.
Tuo viimeinen kommentti sodan provosoimisesta menee äärihilpeän puolelle. Ja erityisesti vuonna 1939 NL oli maailman suurin sotilasmahti, sellainenhan kannattaa provosoida hyökkäämään, erityisesti kun sen tiedetään olevan hyökkäysvalmiudessa muutenkin.
omaan jalkaan. On aivan päivänselvää, ettei Suomi missään nimessä halunnut provosoidan sotaa. Sitä halusi NL.
Provosoinnista on Suomea syyttäneet vain o-v ja Molotov. Jääkö Molo nyt yksin, vai oliko o-v:n rehellisyys vain tilapäinen häiriö?
"Ja erityisesti vuonna 1939 NL oli maailman suurin sotilasmahti, sellainenhan kannattaa provosoida hyökkäämään, erityisesti kun sen tiedetään olevan hyökkäysvalmiudessa muutenkin."
Ensimmäinen oikea oivallus otto-villeltä koko keskustelussa.
Valeita ja hölynpölyä on kyllä piisannut.
"Ja erityisesti vuonna 1939 NL oli maailman suurin sotilasmahti, sellainenhan kannattaa provosoida hyökkäämään, erityisesti kun sen tiedetään olevan hyökkäysvalmiudessa muutenkin."
Mitenkäs suomen ulkoministeri opastikaan Paasikiveä neuvotteluissa NL:n kanssa? Jotenkin näin: Venäjästä ei tarvitse välittää suurvaltana.
Noh, ei sitä sotaa turhaan kutsuta "erkon sodaksi"
Se että IKL/AKS:n henkinen suomen poliittinen johto tajusi sen vasta 1944 oli tietenkin suuri onnettomuus suomen kansalle, mutta ei siitä voi suomen kansaa täysinkään syyttää. Eihän sillä ollut vapaata oikeutta äänestää vaaleissa ketä halusi, vaan ketä sallittiin ja vapaus jälkimmäiseen saatiin vasta RKKA:n kesän -44 voittojen kannaksella ja itäkarjalassa jälkeen.
"Ratsupatterin tykin (huom, siis yhden tykin) vetämiseen tarvittiin 6 hevosen valjakko. Valjakko veti vaunua jossa olivat ammukset yms tarvikkeet. Kokonaimassa lienee ollut siinä reippaat 1000 kg luokkaa, josta tykki noin 700 kg. Tykin kantomatka on parhaimmillaan siinä 7000 metrin luokkaa ja tuliasemakseen se vaatii kannuskuopan sekä muunlaista valmistelua joka ottaa oman aikansa. Ottaen huomioon hevosten käsittelyn tarpeet, on melko lailla varmaa että vähemmällä kuin 8 miehellä yhtä tykkiä ei ajeta 20 kilometriä, laiteta tuliasemaan, ammuta suunniteltuun maalin ja sama toisinpäin."
Siis jos toimitaan niinkuin ohjesääntö vaatii, vai kuinka.
Kun miehistö vedetään tykeiltä viidenkilometrin päähän vartioimattomaksi jätettyihin tykkeihin ja otetaan 1-2 tykkiä kuin varkain, niin onko kuljetus ja ampumis kriteerit edeleenkin samat?
"Weight in action: 627 kg"
Jep, lähes 700 kiloa, mutta siinä ei sanota suoraan tarkoittaako in action vetokunnossa vai ampumakunnossa.
Kummatkin kun ovat kieltämättä "in action".
"Kun miehistö vedetään tykeiltä viidenkilometrin päähän vartioimattomaksi jätettyihin tykkeihin ja otetaan 1-2 tykkiä kuin varkain, niin onko kuljetus ja ampumis kriteerit edeleenkin samat?"
Esitä todisteet, että noin on tapahtunut.
Tykkejä ei jätetty vartioimatta, eikä yhtäkään ole viety luvatta mihinkään. Kaikkien vähiten niillä olisi ammuttu 26.11. 39.
Esitä yksikin todiste valeidesi tueksi.
Tuo "in action" tarkoittaa tuliasemassa. Tykiksi aika kevyt, siis. Mutta jotta sitä voidaan vetää valjakolla tarvitaan etuvaunu joka tarvittavine varusteineen painaa liki saman verran kuin itse tykki. Kuljetus- ja ampumiskriteerit on samat, oltiin sitten luvallisilla tai luvattomilla asioilla.
Huomaa myös ironia tuossa aiemmassa lauseessa jonka mukaan kannattaa provosoida NL:oa. Ironiaa ei täällä kyllä kannata harrastaa kun sitä ei näköjään monikaan ymmärrä.
Tiedonantaja no 187-perjantai 30.11. 1979 työstä ja taistelusta
Mitä ajattelit kun mainilassa ammuit
Olin talvisodassa Uomaalla ja Lemetissä. Sodan loppuvaiheessa tuli koko ratsuväkiprikaati tuhoamaan Lemetin mottia ja suurelta osalta tuhoutui itsekin. Palvelin aikoinaan sanotun prikaatin tykistössä ja seutumme poikia oli miehistö valtaosaltaan Lemetissä talvisodassa. He tulivat sinne kannakselta joskus helmikuun lopulla ja kertoivat oleensa sodan syttyessä Mainilassa.
He kertoivat, että kyseisenä "laukausten" sunnuntaina oli koko miehistö komennettu tykkivartiomiehiä myöten myöten kenttäjumalanpalvelukseen 5 kilometrin päähän tykeistä. Kertoivat että kun palattiin, oli muutto edessä ja peräytymään joutui kersantti Virmasuo ( Vikman ) hypäten puoliverisen selkään ja heiluttaen pään päällään parabellumia sekä huutaen ampuvansa jokaisen joka ajaa hänen edelleen.
Pojat naureskelivat, että heillä on tykit ja kamppeet ja kersantilla nopein hevonen.
Eräänä kirkaana helmikuun päivänä sovimme vartiokavereiden kanssa saunomisesta ja panimme osittain linjojen väliin saunan lämpiämään. Hämärissä teimme lähtöä saunaan, kun siihen tuli myös patterimme päällikkö ja pyysi mukaan sanoen samalla, että hän kutsuisi myös erään kadettikaverinsa, joka oli läheisen raskaan patterin päällikkö.
Kun siinä lämpimällä saunan lavalla kyyhötimme ja he hankailivat täisiä kehojaan, ykskaks meidän porukkamme pää luutnantti Juntunen lausui:-Mitä ajattelit, kun siellä Mainilassa ammuit. Huomasi sitten itsekin oman kysymyksensä sopimattomuuden kun oli kuulijoita... Kaveri, luutnantti Anttila, katseli varpaitaan eikä vastannut mitään. Hän oli saanut siirron siihen naapuripatteriin.
Eihän tuollainen luutnantin arvoinen mies omasta päästään rajan yli ammu, kyllä siinä on isommat käskijät. Mutta kuka, siinä onkin selvittelemistä tuleville historiankirjottelijoille. Nyt kun vielä on elossa ratsupatterin miehiä, olisi annettava heidän kertoa, mitä Mainilassa tapahtui v. 1939.
taas uudelleen.
Koska et pysty esittämään mitään todisteita, myönnät siis olevasi valehtelija.
Se on ollut selvää jokaiselle palstan lukijalle jo kauan.
Lähde-materiaali on todella vakuuttavaa.
Miksi tähän ei ole tutkijat Venäjällä ennen törmänneet.
Pyydettiin todisteita, ei dokumentteja.
Samaahan tarjoaa alustajakin veneläisen hotellin huoneentaulullaan. Todisteita, ei dokumentteja.
" Pyydettiin todisteita, ei dokumentteja. Samaahan tarjoaa alustajakin veneläisen hotellin huoneentaulullaan. Todisteita, ei dokumentteja. "
Tässä kaikki! Googlaa alla oleva linkki josta löytyvät todisteet ja dokumentit Miainilan laukauksista. Kaikki ovat myös merkitty "venäläisen hotellin huoneentauluun"
Kuka osaa ja saa linkin elämään ilman googlen avuststa?
http://www.mayomo.com/18967-talvisota-venäläissilmin-01
Parahin alottaja, löytyykö kyseisestä venäläisen hotellin huoneen seinätaulusta myös lukukelpoinen kuva. Eihän tässä venäjää osata, mutta kun se kuva on niin suttunen.
o-v jo viimein, miten on mahdollista ampua tykillä ilman että kukaan ei sitä huomaa, eikä edes kuule, vaikka kuuluvuusalueella on tuhansia miehiä?
Etkö edes keksi enää lisää valeita?
Ei vieläkään lukukelpoista kuvaa siitä kuuluisasta venäläisen hotellin senätaulusta. Hmmm, olisikohan asia niin että kyseinen seinätaulu kertoo jotain muuta kuin mitä alustaja väittää...
"o-v jo viimein, miten on mahdollista ampua tykillä ilman että kukaan ei sitä huomaa, eikä edes kuule, vaikka kuuluvuusalueella on tuhansia miehiä?"
Otto-ville ei ole väittänytkään ettei ko laukauksia ole kuultu.
A 0101 AKE 27.11.39 KLO 01.15 Päämajalle
U-ryhmän puh.sanoman 27.11.39 mukaan:
Somerikon vartio ilmoittaa: Klo 14:30 ja 15:00 välillä kuului pienemmän tykin ammuntaa Venäjän puolelta...."
Ainoa vain että NL:n puolelta ei ole löytynyt dokumentteja joiden mukaan heidän 76mm LK 13:tat olisivat louskutelleet murkuloita Mainilaan.
dokumentit, joiden perusteella ne olisivat suomalaisten ampumia. Ja selitä, miksei kukaan Suomen puolella ole havainnut asiasta mitään?
"Ainoa vain että NL:n puolelta ei ole löytynyt dokumentteja joiden mukaan heidän 76mm LK 13:tat olisivat louskutelleet murkuloita Mainilaan."
Esitä myös dokumentti, miten suomalaiset tykit olisivat ampuneet ilman, että lähtölaukaukset tai kranatinujellukset olisivat kuuluneet.
Muutenkaan et ole esittänyt ainoatakaan todistetta suomalaisten ampumista tykinlaukauksista, Eikä ole Molotovkaan, Teitä on kaksi, jotka kuitenkin niihin uskotte.
Tässä olisi dokumenttisivuja oikein YouTuubista. Hotellin seinällä lisää aiheesta.
http://www.mayomo.com/18967-talvisota-venäläissilmin-01
Kyllä on kirjavaa tietoa mainilan laukauksista!
Kyllähän se totta on että ainakaan suomalaiset ei niitä laukauksia ampuneet. Muuta en enää sitten viitsi edes kommentoida.
"Esitä myös dokumentti, miten suomalaiset tykit olisivat ampuneet ilman, että lähtölaukaukset tai kranatinujellukset olisivat kuuluneet."
Suomalaiset kyllä kuulivat kyseiset laukaukset:
"A 0101 AKE 27.11.39 KLO 01.15 Päämajalle
U-ryhmän puh.sanoman 27.11.39 mukaan:
Somerikon vartio ilmoittaa: Klo 14:30 ja 15:00 välillä kuului pienemmän tykin ammuntaa Venäjän puolelta...."
Vanjojen puolelta ei ole löytynyt dokumenttejä joiden mukaan he olisivat ampuneet kevyellä tykillä, joten jäljelle jää vain yksi ilmansuunta.
Todisteitako pyydetään?
Noh, kertaus on opintojen äiti:
Tiedonantaja no 187-perjantai 30.11. 1979 työstä ja taistelusta
Mitä ajattelit kun mainilassa ammuit
Olin talvisodassa Uomaalla ja Lemetissä. Sodan loppuvaiheessa tuli koko ratsuväkiprikaati tuhoamaan Lemetin mottia ja suurelta osalta tuhoutui itsekin. Palvelin aikoinaan sanotun prikaatin tykistössä ja seutumme poikia oli miehistö valtaosaltaan Lemetissä talvisodassa. He tulivat sinne kannakselta joskus helmikuun lopulla ja kertoivat oleensa sodan syttyessä Mainilassa.
He kertoivat, että kyseisenä "laukausten" sunnuntaina oli koko miehistö komennettu tykkivartiomiehiä myöten myöten kenttäjumalanpalvelukseen 5 kilometrin päähän tykeistä. Kertoivat että kun palattiin, oli muutto edessä ja peräytymään joutui kersantti Virmasuo ( Vikman ) hypäten puoliverisen selkään ja heiluttaen pään päällään parabellumia sekä huutaen ampuvansa jokaisen joka ajaa hänen edelleen.
Pojat naureskelivat, että heillä on tykit ja kamppeet ja kersantilla nopein hevonen.
Eräänä kirkaana helmikuun päivänä sovimme vartiokavereiden kanssa saunomisesta ja panimme osittain linjojen väliin saunan lämpiämään. Hämärissä teimme lähtöä saunaan, kun siihen tuli myös patterimme päällikkö ja pyysi mukaan sanoen samalla, että hän kutsuisi myös erään kadettikaverinsa, joka oli läheisen raskaan patterin päällikkö.
Kun siinä lämpimällä saunan lavalla kyyhötimme ja he hankailivat täisiä kehojaan, ykskaks meidän porukkamme pää luutnantti Juntunen lausui:-Mitä ajattelit, kun siellä Mainilassa ammuit. Huomasi sitten itsekin oman kysymyksensä sopimattomuuden kun oli kuulijoita... Kaveri, luutnantti Anttila, katseli varpaitaan eikä vastannut mitään. Hän oli saanut siirron siihen naapuripatteriin.
Eihän tuollainen luutnantin arvoinen mies omasta päästään rajan yli ammu, kyllä siinä on isommat käskijät. Mutta kuka, siinä onkin selvittelemistä tuleville historiankirjottelijoille. Nyt kun vielä on elossa ratsupatterin miehiä, olisi annettava heidän kertoa, mitä Mainilassa tapahtui v. 1939.
Dokumentit ovat sitten toinen juttu.
Vieläköhän Lahdenpohjassa Huuhanmäen kasarmien sairaalarakennukseen kunnostetussa hotellissa on nämä huoneentaulut. Epäilen hyvin vahvasti, että taulut ovat revitty alas. Hotellin nimi on muuten Jakkimaa.
http://www.matkaviljanen.fi/sotahistoriaa.htm