Tarvitsen vilpittömien ihmisten mielipiteen asiasta, joka koskee psyykkistä sairautta. Luin eräällä kirjoitusfoorumilla seuraavaa:
"Joskus psyykepotilaat ovat sulkeutuneita. Joskus taas kovinkin suulaita. Suupaltit ajattelevat ehkä olevansa rehellisiä levittäessään repaleisen elämänsä jopa vieraiden ihmisten reposteltavaksi (esim. terepeutit). Mutta Raamattu sanoo: ”Avosuinen joutuu turmioon” (Snl. 13:3). Vaikeuksistaan ei ole hyvä puhua, vaikka tämän ajan psykiatria niin väittääkin."
(tuon Kirjoittaja on Turkululaisen Jeesus on Herra seurakunnasta, ainakin osoite sinne)
Nyt saa aivan sellaisen käsityksen, että ei ole hyvä mennä lääkäriin, tai psykologin puheillekaan. Miten ihmeessä uskovaiset sitten hoidattavat masennuksiaan tai mielensä häiriötiloja, tai vakavampia häiriötilojakin? KUn ei saa edes lääkärin kanssa puhua? Onko se sitten parempi yhteiskunnan taholta jos vainoharhoissa oleva tekee mitä hänen päänsä sisällä ääni käskee, ja voi olla vaarallinen itselle ja toisille. Jos joutuu hakemaan apua, niin silloin on pakko soittaa poliisille, että tulee apuun, eikä poliisi kyllä mihinkään seurakuntaan vie sairasta miestä, vaan pskykiatriseen hoitoon.
Toinen samalla kirjoitusfoorumilla kirjoittava on myös lääkitystä ja psykoloogin apua vastaan. Mitenkä he meinaa, että aivan sekaisin oleva ihminen
pysyy aisoissa, kun kotona pitää suurimman osan kuitenkin hoitaa, ei sairaalassakaan pitkään pidetä, kun on muitakin jotka tarttee äkkinäistä hoitoapua. Kyllä sitten ollaan kauhistelemassa kun joku sekavassa tilassa oleva käy väkivaltaiseksi ja saattaa olla hyvin äkkipikainen ja tekee vaikka
mitä, eikä saisi uskovaisten ihmisten mielestä edes lääkettä eikä lääkäriä
ottaa apuun. Eihän se usko Jumalaan tai Jeesukseen, kaikkia paranna.
Jotkut saa sairastella hautaan asti.
Nyt ei tarvitse sellaisten kirjoittajien ollenkaan vaivautua, joilla ei ole muuta neuvoa antaa, kuin se että on niin syntinen, ettei Jumalakaan paranna. Miten sitä paranee, jos on ollut järkyttävä lapsuus ja hakattu pienestä pitäen niin, ettei, edes tiedä kuka on.
"Joskus psyykepotilaat ovat sulkeutuneita. Joskus taas kovinkin suulaita. Suupaltit ajattelevat ehkä olevansa rehellisiä levittäessään repaleisen elämänsä jopa vieraiden ihmisten reposteltavaksi (esim. terepeutit). Mutta Raamattu sanoo: ”Avosuinen joutuu turmioon” (Snl. 13:3). Vaikeuksistaan ei ole hyvä puhua, vaikka tämän ajan psykiatria niin väittääkin."
(tuon Kirjoittaja on Turkululaisen Jeesus on Herra seurakunnasta, ainakin osoite sinne)
Nyt saa aivan sellaisen käsityksen, että ei ole hyvä mennä lääkäriin, tai psykologin puheillekaan. Miten ihmeessä uskovaiset sitten hoidattavat masennuksiaan tai mielensä häiriötiloja, tai vakavampia häiriötilojakin? KUn ei saa edes lääkärin kanssa puhua? Onko se sitten parempi yhteiskunnan taholta jos vainoharhoissa oleva tekee mitä hänen päänsä sisällä ääni käskee, ja voi olla vaarallinen itselle ja toisille. Jos joutuu hakemaan apua, niin silloin on pakko soittaa poliisille, että tulee apuun, eikä poliisi kyllä mihinkään seurakuntaan vie sairasta miestä, vaan pskykiatriseen hoitoon.
Toinen samalla kirjoitusfoorumilla kirjoittava on myös lääkitystä ja psykoloogin apua vastaan. Mitenkä he meinaa, että aivan sekaisin oleva ihminen
pysyy aisoissa, kun kotona pitää suurimman osan kuitenkin hoitaa, ei sairaalassakaan pitkään pidetä, kun on muitakin jotka tarttee äkkinäistä hoitoapua. Kyllä sitten ollaan kauhistelemassa kun joku sekavassa tilassa oleva käy väkivaltaiseksi ja saattaa olla hyvin äkkipikainen ja tekee vaikka
mitä, eikä saisi uskovaisten ihmisten mielestä edes lääkettä eikä lääkäriä
ottaa apuun. Eihän se usko Jumalaan tai Jeesukseen, kaikkia paranna.
Jotkut saa sairastella hautaan asti.
Nyt ei tarvitse sellaisten kirjoittajien ollenkaan vaivautua, joilla ei ole muuta neuvoa antaa, kuin se että on niin syntinen, ettei Jumalakaan paranna. Miten sitä paranee, jos on ollut järkyttävä lapsuus ja hakattu pienestä pitäen niin, ettei, edes tiedä kuka on.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Miksi ei saa mennä lääkäriin en ole sellaista kuullut. Monihan kärsii masennuksesta esim. nuorten ongelma on masennus. Radio deissä perjantaina oli jokin juttu masennus on saanut suuren vallan.
Ei Jumala jokaista paranna emme tiedä miksi, mutta kerran tiedämme. Enkä oikein usko Jeesuksen kaikkia parantavan tuntuis jotenkin, jos kaikki parantuis uskovat eläisi hyvin vanhoiksi ja kuolisivat vanhuuteen.
Kuoleehan pieniä lapsiakin jotka ovat otollisia Jumalalle, koska eivät tunnista hyvää ja pahaa.
Et ole sen syntisempi kuin yksikään meistä, voitpa olla parempikin. Olet ainakin Jumalan oma Jumala rakastaa sua valtavasti. Samoin minäkin rakastan sua sillä rakkaudella jonka olen saanut Jumalalta.
Rukoilen puolestasi ja kannan sut rukouksin Jeesuksen ristin juurelle.
Jeesus sinä näet tämän rakkaasi kosketa häntä siunaavalla kädelläsi. Jumalani tapahtukoon sinun tahtosi tämän ihmisen elämässä, sinun tahtosi on parasta meille kaikille. Jeesus sinua siunatkoon ja varjelkoon. Amen. siunausta.
Muistan sua rukouksin. Rakas sisko tai veli Herrassa. Jumala voi sut vapauttaa lapsuuden traumoista. Tuota olikos tämä sun juttusi vai jonkun toisen henkilön asian kerroit. Sama se olipa kuka tahansa rukoilen asian puolesta.
Pyysin Jumalalta oikeita sanoja vastatakseni tähän. Tämä asia on tärkeä. Yhä useampi ihminen kärsii psyyken ongelmista, sillä aika on paha. Jos ihminen ei vielä ole niin vahva uskossaan, että on saanut sen kautta vapautuksen alkeisvoimien alta, niin silloin hän saattaa joutua kärsimykseen. Maailma ei helli ihmisiä. Päinvastoin, olisi ottamassa jokaisesta yksilöstä kaiken irti antamatta tilalle mitään.
Jeesus antaa voiman uskoa ja vapauttaa taakoista, mutta sitä ennen ihmiset joutuvat turvautumaan toistensa apuun. Jos ihminen on masentunut, tai kärsii jostakin milenterveydellisestä häiriöstä, on hänen saatava apua. Lääkeistä voi olla apua, sekä keskustelemisesta. Pääasia, että ihminen ei jää yksin ongelmineen.
Uskovainen paranee vaivoista, toisinaan hyvin hitaasti ja joskus hyvin nopeasti. Usko on ihmeellinen asia. Se on Jumalan muutosvoima. Ihmisen perinteiset ajatustavat saattavat ahdistaa ihmisen täysin nurkkaan ja siksi on hyvä keskutella toisten ihmisten kanssa, jotta saisi toisia näkökulmia. Aikanaan Jumalan Sanan viisaus pääsee uskovaisessa ihmisessä etusijalle ja sen jälkeen ihminen ei usko enää omia, perimiään ajatuskaavioita, tai luomiaan ajatuskaavioita, vaan uudistuu sitlä tasolta ja tulee vapaaksi.
Sellaiset ihmiset, jotka kieltävät toisilta avun eivät ole itse kokeneet vielä mitään.
" pitkä matka"
ei sinun tarvitse raamatusta kysellä mitä saat tehdä tai mitä et saa.
Jumala soi ihmiselle järjen / ymmärryksen ja sitä on käytettä kaikessa, siis kaikessa.
Laitan tähän nämä linkit, katsokaa itse, mitä jotkut päsmärit asioista sanoo.
Kiitos että vaivaiduitte vastaamaan.
http://www.jeesus-on-herra.com/kirjoitukset/sairautta.htm
http://www.inri.fi/mielisairaus.shtml
Mimierkki "body":lle
Murehduttaa ja huolestuttaa ja kauhistuttaa vaan eräät, jotka levittävät omia luulojaan ja puoskaroivat psyykesairauksista kärsiviä ja ovat oikeita kvasiapostoleja.
Petteri Haipola tavallaan vapauttaa ruumiinsairauksista kärsivät syyttömiksi sairauksiin, mutta painottaa psyyken sairaudesta kärsivien syyllisyytä. Toki hän sanoo psyykensairauksista kärsivää myöskin uhriksi. Hänen ei pitäisi erotella kuitenkaan noin voimakkaasti ruumiin sairautta ja psyyken sairautta syyllisyyden osalta. Molemmat sairaudet lähtevät samasta lähteestä.
Kaikki sairaudet saavat alkunsa synnistä. Esim. psyykkiset sairaudet voivat saada alkunsa yhteisön synnistä. Sota sairastutti lukemattomat herkät ja hyvät miehet. He eivät kestäneet sodan kauhuja. Kotiolot ja vanhempien pahat teot ovat olleet aina sairaudenaihioita, vaikka lapsi ei itse olekaan oloihinsa kyennyt vaikuttamaan. Petteri Haipolan pitäisi ottaa kirjoituksensa poissa ja kirjoittaa se uudelta pohjalta. Kirjoituksessa on paljon hyvää, mutta myöskin pahaa.
Petteri Haipola:
"Jos ihminen sairastaa elimellistä sairautta kuten syöpää tai diabetesta, niin hän ei ole yleensä itse syyllinen tautiinsa. Näissä tapauksissa sairauden syynä ei ole hänen tekemänsä synti vaan Adamin perintönä kulkeva kirous ja taipumus sairastua erilaisiin tauteihin. Näihin sairauksiin on lupa hakea apua lääkäreiltä ja monta kertaa he onnistuvat taudin parantamaankin. Elimellisiä sairauksia ei pidä kuitenkaan sekoittaa psyykkisiin ongelmiin, jotka ovat usein itse aiheutettuja tai synnin uhrina saatuja. Jos olet synnin uhri, niin keino vapautua sen aiheuttamasta ahdistuksesta, masennuksesta ja pahasta olosta on antaa anteeksi sinua vastaan rikkoneelle. Katkera ihminen ei ole Jumalalle sovelias, ellei vapaudu katkeruudestaan Jumalan avulla. Jumala voi hänet vapauttaa, mutta pakko ei siihen ole alistua.
Olen kirjoittanut syntien anteeksiantamisesta ja katkeruudesta kotisivullani etusivun valikon otsikon "Anteeksiantaminen" alla. Käsittelen aihetta myös kirjoituksessani "Oppi ja opittomuus" sen luvussa "Mikä opetuksessa (=toora: laki, opetus) on tärkeintä?"
Lue lisäksi opetukseni valheesta ja valheen verkon vangiksi joutumisesta sekä artikkelini Uhri vai syyllinen?.
Petteri Haipola, 27.07.2006, muokattu 15.2.2008 (lähinnä luku 1)
" pitkä matka "
olen matkan varrella huomannut että uskossaan hurahtaneet unohtavat että me elämme ajassa ja täällä pätee ajalliset lainalaisuudet ja meillä on ymmärrys/ järki sitä varten että sitä käytetään.
Ymmärrys / järki ei ole näytekappale, se on käyttöä varten, aivan samoin kuin ihmisellä on jalat, ne on myös käyttöä varten.
Joten käytä ymmärrystäsi ja toimi parhaaksi katsomallasi tavalla, sekä jätä menneisyyden kaavoilla elävät omaan aitioonsa.
Voimia ajan matkalle.
Tiedätkö body mitä minä olen matkanvarrella huomannut. On kahta laatua uskoa. Toisessa laadussa Jumalan Sana on kaikki kaikessa ja toisessa omat ja lähimmäisten järkeilyt. Minun saamassani uskossa laatuna on Jumalan Sana ja siksi olen terve ja vapaa. Olen auttanut vuosikymmeniä ihmisiä. Monet heistä ovat olleet masentuneita ja toivottomia ja osa on tuosta päässyt vapaaksi. Osa on jäänyt vangiksi. He vapautuvat muutamaksi päiväksi, kun heidän kanssaan keskustelee ja heidän uskoaan vahvistaa. He eivät elä sisäistä elämää Jumalan Sanan mukaisesti, koska he eivät usko Sanan mukaan. He kärsivät. Jatkavat kärsimyksessä pitäen kynsin ja hampain kiinni omista ajatustavoistaan ja omasta järkeilyuskostaan. Heitä ei voi auttaa, koska he eivät usko Jeesuksen olevan Jumala, Jumalan Sana, joka tuli taivaasta tänne kansan keskelle Jumalaksi. He uskovat toki, mutta aivan omalla uskolla, eivät Jumalan uskolla, jonka perustus on Jumalan Sana. Muuta perustusta ei ole annettu kuin Pyhän Hengen kirkastama Jumalan Sana.
" ei nimmaria"
suon mielelläni ihmiselle oikeuden olla sitä mitä haluaa, mutta kun uskosta tehdään yleinen pakkopaita ja kaikenkattava illuusio niin sitä en jaksa sulattaa.
Mikai vouhotetaan sellaisesta illuusiossa joka ei ole relevanttia ( asiallista) normaalissa elämässä, sekä vaaditaan elämään menneisyydessä, niin se ei mene minulta kaaliin ja sitä vastustan.
Uskosta on tullut yhteistä omaisuutta ja toisilta saa vaatia sitä, mitä ei itse pysty toteuttamaan.
Usko ei saa olla ideologia, jossa puututaan toisten ihmisten elämään, se on fakta se.
Samoin en minäkään sulata painostuksia. En kumpaankaan suuntaan. En painostamista uskomaan ihmisen oman henkilökohtaisen kyvyn yli, enkä painostusta olemaan uskomatta.
Jumala Sana kasvattaa Itse. Me olemme vain välikäsiä, joiden tulee kertoa Jumalan Sanan kasvatuksesta. Lahkot ovat alkaneet painostuksista. Monien on pitänyt uskoa ihmisten tietouteen, vaikka itse on kokenut Jumalan Sanan kasvatuksen vievän toisaalle.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, armahtava Isä ja
runsaan lohdutuksen Jumala! Hän rohkaisee meitä kaikissa ahdingoissamme,
niin että me häneltä saamamme lohdutuksen voimalla
jaksamme lohduttaa muita ahdingossa olevia.
2 Kor. 1:3–4
Kuuletko, millaiseksi Jumalamme kuvataan? Hän on armahtava Isä. Armahtava Isä
on rakkautta täynnä ja tahtoo lapselleen aina hyvää. Hän ei etsi rakastamisen syytä
ihmisestä, vaan hän rakastaa, koska on itse Rakkaus. Hän on myös runsaan lohdutuksen
Jumala. Hän ei siis vain hiukan lohduttele kärsivää, vaan hän tahtoo lohduttaa
runsaasti, ylitse odotusten.
Hän ei laita avulleen ehtoja, vaan hän tahtoo auttaa aivan kaikenlaisissa ahdingoissa.
Voimme olla ahdistuksissa omasta syystämme tai syyttä, se ei ole ratkaisevaa. Jumalamme
tahtoo lohduttaa jokaista, joka häntä ikinä avukseen huutaa. Autettuaan meitä
hän lähettää meidät lohduttamaan toisia ahdingossa olevia.
Hyvä on tarkoitettu kiertämään.
Sairas ihminen, niin uskova kuin uskosta osaton, voi ja hänen tulee mennä lääkäriin. Sairas saa myös ottaa lääkkeitä mitä lääkäri hänelle määrää.
Uskova kuitenkin tuntee Jumalan ja tietää että Jumala voi parantaa. Siksi hän kääntyy myös Jumalan puoleen ja pyytää Häneltä terveyttä. Jos sairas uskova ei parane rukouksen kautta, hänen tulee mennä lääkäriin. Jumala voi käyttää lääkäreitä ja antaa heille viisautta ja taitoa hoitaa potilasta niin että potilas parantuu. Sairas uskova jatkaa rukoilemista ja odottaa että Jeesus parantaisi hänet.
Uskosta osaton ei tietenkään turvaa Jumalaan koska hän ei tunne Jumalaa eikä siksi osaa odottaa Jumalalta parantumista. Tässä mielessä uskosta osaton on paljon huonommassa jamassa sairauksien sattuessa kohdalle.
Raamatun totuus on se että Jeesus paransi KAIKKI sairaat jotka tulivat Jeesuksen luokse ja pyysivät Häneltä terveyttä.
Raamatussa sanotaa Jeesuksesta: "teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat."
Jeesus paransi siis niin uskovia kuin uskosta osattomia. Jeesus vaatinut sairaalta uskoa Häneen itseensä eikä parantumiseen. Jeesus paransi ihmisen joka kääntyi Hänen puoleensa. Jeesus paransi myös sellaiset sairaat jotka toiset ihmiset kantoivat/toivat Jeesuksen luokse parannettaviksi. Tästä voidaan päätellä että sairas antoi ainoastaan luvan viedä hänet Jeesuksen luokse.Tämä oli sairaan itsensä osuus parantumisessa.
Luukas 9:11
Mutta kun kansa sai sen tietää, seurasivat he häntä; ja hän otti heidät vastaan ja puhui heille Jumalan valtakunnasta ja teki terveiksi ne, jotka parantamista tarvitsivat.
Matteus 4:24
Ja maine hänestä levisi koko Syyriaan, ja hänen luoksensa tuotiin kaikki sairastavaiset, monenlaisten tautien ja vaivojen rasittamat, riivatut, kuunvaihetautiset ja halvatut; ja hän paransi heidät.
Matteus 8:16
Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;
Matteus 12:15
Mutta kun Jeesus huomasi sen, väistyi hän sieltä pois. Ja monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki,
Matteus 12:22
Silloin tuotiin hänen tykönsä riivattu mies, joka oli sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että mykkä puhui ja näki.
Matteus 14:14
Ja astuessaan maihin Jeesus näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, ja hän paransi heidän sairaansa.
Matteus 15:30
Ja hänen tykönsä tuli paljon kansaa, ja he toivat mukanaan rampoja, raajarikkoja, sokeita, mykkiä ja paljon muita, ja laskivat heidät hänen jalkojensa juureen; ja hän paransi heidät,
Matteus 19:2
Ja suuri kansan paljous seurasi häntä, ja hän paransi heitä siellä.
Matteus 21:14
Ja hänen tykönsä pyhäkössä tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.
Markus 1:34
Ja hän paransi monta, jotka sairastivat moninaisia tauteja, ja paljon riivaajia hän ajoi ulos eikä sallinut riivaajien puhua, koska ne tunsivat hänet.
Markus 3:10
sillä hän paransi monta, jonka tähden kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat hänen päälleen koskettaaksensa häntä.
Luukas 5:17
Ja eräänä päivänä, kun hän opetti, istui siinä fariseuksia ja lainopettajia, joita oli tullut kaikista Galilean ja Juudean kylistä ja Jerusalemista; ja Herran voima vaikutti, niin että hän paransi sairaat.
Voi hyvä tavaton.
Tietysti pitää mennä lääkäriin ja erityisesti psyykesairaan, ettei tee mitään vahinkoa itselleen tai muille.
On se kamalaa, jos uskon varjolla kielletään lääkkeet, lääkärin tutkimus ja psykiatrinen hoito! Siinä tehdään suuri synti. Jumala on avuksemme antanut ihmiselle viisauden kuten lääkäreillekin. Sama jos kysyisi saako syödä leipää??
Leipäkin on ravinnoksi tarkoitettu ja Jumalan lahjaa.
http://www.jeesus-on-herra.com/kirjoitukset/sairautta.htm
http://www.inri.fi/mielisairaus.shtml
Noitten pitäisi tilata aika vastaanotolle,
vai olisiko niin, että poliisi-ilmoitus on jo tehty,
hyväuskoisten harhaanjohtamisesta
ja yllytyksestä?
Luin jonkin verran linkkejä todeten, että onhan noissa asiaakin. Varmaan jossakin määrätään liian herkästikin lääkkeitä. Ylilääkäri ei määrää lääkkeitä, eikä muuta terapiaa, kuin oman parantavan Sanansa. Uskotko, että usko Jumalan Sanaan parantaa vieden ihmisestä poissa niin katkeruuden, anteeksiantamattomuuden, kuin muutkin pahat tunnetilat, jotka sairastuttava joka päivä ihmisiä?
Uskotko, että Jumalan käskyt ovat tarkoitettu uskovaisille elämän turvaksi ja rauhaksi?
" ei nimmaria "
tuo on jo melkoita taivastelua kun sanot että " sana " parantaa,
tuohon voisi pilkkaamatta lisätä että koivuhalko parantaa vieden kaiken.
Minun puolestani kukin saa ja voi uskoa mitä haluaa, mutta sitä lääkettä on turha toisille juottaa.
Meille on onneksi suotu järki / ymmärrys ja se on sitä varten että sitä käytetään.
Kukin saa tietenkin uskoa mitä haluaa ja sillä selvä, mutta " vetten " päällä kävely ei täällä onnistu, vain tosiasiat.
Jokainen, joka kokee olevansa sairas, on oikeutettu menemään lääkäriin.
On jopa rikollista uskonnon varjolla kieltää ja kehoittaa menemästä!
Mitä lääkärissä puhuu, on oma asia. Myös uskovainen voi tarvita psyykkistä hoitoa. Jos joku kieltää puhumasta psykiatrille ongelmistaan, on siinä asialla salailun kätyri, joka pelkää että asioita mahdollisesti lähtee viranomaisten tietoon. Rikolliset eivät mielellään päästäisi uhrejaan puhumaan ja hakemaan apua!
Rohkeasti vaan ja miltään seurakunnilta lupaa kysymättä hakemaan apua, fyysisiin ja psyykkisiinkin ongelmiin! Et ole huono uskovainen, tai "epäuskoinen", on julmaa ja rikollista ahdistaa kärsivää ihmistä tuollaisillakin väitteillä. Niin kauan kuin tuntee, että saa apua, kannattaa hoitoa jatkaa, sitten kun kokee, että nyt riittää ja seisoo jo omilla jaloillaan, niin irti lääkäreistä. Tässäkin asiassa on oltava itsenäinen, sinä olet vapaa ja hoidat itseäsi!
ei nimmmaria,
eikös se oo jo rikollista,
ku estää sairailta avun,
senki, ettei sais puhua-?
Toivottavasti se päivä
ei sun kohdallas koskaan koita,
että hulluna hypit, etkä sitte saa
mennä lääkäriin, tai edes puhua
vaivoistas.
Meinaakko Sä ihan tosissas, että
Jumalan käskyt parantaa
psykoosista ja vainoharhoista;
mietis nyt toisenkin kerran!
Kyllä sitä voi sanoa rikollisuudeksi, jos estää avun saannin. Minun kohdaltani nuo päivät ovat iäksi ohi, joten en ikinä tule hyppimään muuta kuin Jumalan hulluna:)
Olen kokenut paljon enemmän, kuin kerron täällä. Olen ollut tilanteissa, joissa en ole saanut ihmisiltä apua, vaikka kukaan ei ole apuaan kieltänyt. Olen ollut tilanteissa, joissa yksin Jumala kykeni tuomaan avun minulle.
Luin noita linkin alla olevia kirjoituksia jonkin verran ja huomasin niissä olevan viisauttakin.
Uskovainen ei ole mikään erikoistapaus millään lailla, sama mikä kohtaa
ei uskovaista, koskee myös uskovaista! Uskovaisilla on myös psyykkisiä sairauksia, ja niistähän tässä on nyt kysymys.
En kiellä Jumalan avun mahdollisuutta, sitä on myös saatu nähdä, mutta uskovaisuus ei sekotiloja saa loppumaan, vaan lääkäri ja lääkitys.
Monen kohdalla onkin sitten niin, että toverien neuvosta ja yllytyksestä
ultrauskikset käskevä lopettaa lääkitykset, kun uskoontullessa Jumalan pitäisi parantaa sairauksista ja vaivoista; mutta esimerkkejä on, että ei AINA paranna.
Vastuuntunnon puuttumista se on, kun leikitään jotakin yliparantajaa ja
kaatamisella ja riivaajien ajamisella yritetään saada mielialahäiriöinen
tasapainoon, ei se onnistu.
Rikolliseksi touhuksi on luettava sekin, että eräät luulevat saaneensa tehtävän opettaa ja kylvävää ympärilleen ahdistusta lisääviä opetuksia ja kirjoituksia, jotka eivä saa mitään positiivista kehitystä aikaan, muuta kuin ehkä ko. kirjoittajien luuloissa ja egossa paisumista.
Kyllä uskovainen on erikoistapaus. Jeesus tuli parantamaan ja vapauttamaan kaikki, jotka ottavat Sanan vastaan ja tekevät sen mukaan. Psyykkinen sairaus on vankila, josta Jumalan Sana vapauttaa Sanan vastaan ottaneet. Jumalan Pyhä Henki tulee opastamaan, opettamaan ja neuvomaan Sanan vastaanottaneita.
Pyhä Henki ei tule sinne, missä Jumalan Sanaa ei oteta vastaan ja siksi on paljon sairautta, väsymistä, toivottomuutta, alakuloa, ilottomuutta ja kaikke sitä, mikä ei kuulu Jumalan Sanan/Jeesuksen vastaan ottaneille. Jumalan Sana kasvattaa uskovaiset täydelliseen uudistukseen.
Me muutumme jopa niin, että emme edes tunnista itseämme, jos vertaamme aikoja vanhana ja uutena ollessamme. Ennen mekin pelkäsimme, masennuimme, olimme ilottomia, mutta ei enää Sanan kasvatuksen jälkeen. Jeesus on tie, elämä ja totuus ja tuolla tiellä on ilo pään päällä alati.
Jumala ei katso henkilöön, vaan ottaa vastaan jokaisen, joka avuksi huutaa Häntä ja on valmis kuuntelemaan Häntä ja tekemään Hänen neuvojensa mukaan. Psyykkisen sairauden vankilassa on tällä hetkelläkin ihmisiä, jotka ovat Jumalalle erityisen rakkaita ja joille Jumala tarjoaa pelastavaa ja parantavaa Jumalan Sanaa.
Apostolien teot 11
34 Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön,
35 vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen.
36 Sen sanan, jonka hän lähetti Israelin lapsille, julistaen evankeliumia rauhasta Jeesuksessa Kristuksessa, joka on kaikkien Herra,
37 sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi, sen te tiedätte;
-tomumaja-, Jeesus on luvannut parantaa ja vapauttaa kaikki Häneen turvaavat. Sitä me emme tiedä milloin ja missä ajassa se tapahtuu, mutta se tapahtuu. Minäkö halvennan sairaita. Erehdyt pahasti. Olen itse sairastanut aikanaan ja sen jälkeen olen kyennyt auttamaan muita sairastuneita valamalla heihin toivoa, luottamusta ja uskoa. Toivo ei häpeään saata. Minusta ei mikään ole sen suurempaa uskon halventamista, kuin kieltää Jeesuksen teot ja Jumalan lupaukset. Minun uskoni kumpuaa Sanasta ja sen todeksi kokemisesta, ei luulotteluista. En halvenna ketään, kuten muutamat tälläkin palstalla näyttäisivät tekevän. Eniten täällä halvennetaan elävää uskoa, jonka Jumala lahjoittaa omilleen ja jossa on merkit mukana.
En ole antanut sellaista kuvaa, koska en tiedä parantuvatko kaikki sairaat tässä ajassa, vai tulevassa ajassa. Olen vuosia kertonut Jumalan suurista tunnusteoista kohdallani ja saanut niin paljon halveksuntaa osakseni, että te, jotka ette todista Jumalan suurista ihmeistä, ette ehkä voisi sellaista kantaa, tai edes käsittää. Jumala valitsi minut tähän osaan, koska Hän näki edeltä uskollisuuteni. Minua on parjattu ja haukuttu valehtelijaksi ja kirjoituksiani on käsitetty täysin väärin, mutta silti olen palvellut Jeesusta. Hänhän minut paransikin ja Hän minut voimistaa tehtävään. Toki saan välillä levätä tästä tehtävästä. Nytkin olin pitkähköllä vapaalla, en edes käynyt netissä muuta kuin työni puolesta. Jumala valjastaa Itse palvelijansa ja tämän tehtävän Hän on minulle antanut.
Kenenkään ei tarvitse luulla, että apua ei ole saatavilla. Kenenkään ei tarvitse menettää toivoaan. Toivo voimistaa ihmisen elämään ja toivova saa nähdä valon, joskus hän näkee ensin vain valonkajastuksen. Sen kajastuksen avullakin hän jaksaa päivästä toiseen, sillä hänellä on toivo valosta.
Toivottomuus voi joskus olla liian raskas ja pimeä ja saattaa saada todella pahaa aikaan. Monet taistelevat toivontuojia vastaan. Toivontuojia vastaan taistelevat taistelevat Jumalan Sanaa vastaan, sillä Sana lupaa vapauttaa kaikista taakoista ja sairauksista. Sitä ihminen on mitä tunnustaa ja Jumalan Sanaa ja lupauksia vastustavat tunnustavat jotakin muuta kuin Raamatun Jumalaa.
>>sillä Sana lupaa vapauttaa kaikista taakoista ja sairauksista. Sitä ihminen on mitä tunnustaa ja Jumalan Sanaa ja lupauksia vastustavat tunnustavat jotakin muuta kuin Raamatun Jumalaa.
Kantani on se, että Suomessakin Jumala on parantanut paljon ihmisiä, mutta heitä kielletään siitä puhumasta vaientamalla heidät tavalla tai toisella. Varmasti löydät netistä todistuksia Jumalan parantamilta ihmisiltä, mutta uskotko, vai vaikenetko. En usko sinun pilkkaavan kuitenkaan niin, kuin moni tekee. Vaikeneminen on todistajan kohdalla vaientamista. Moni ei jaksa kertoa Jumalan ihmeistä huomatessaan lähimmäisten vaikenemisen, tai jopa pilkkaamisen.
Olen kertonut joskus täällä miten menin papin luokse suurimmassa hädässä ja sen hädän keskellä sanoin papille, että Jumala voi minut armahtaa ja parantaa. Pappi suuttui ja sanoi, että tänä aikana Jumala ei paranna ketään. Paranemiset kuuluivat vain alkuseurakunnalle ja, että ihmisen pitää itse parantaa itsensä. Hän ei käsittänyt sitä, että ihmisellä ei riitä voimat parantaa itsään silloin, kun ihminen on täysin kyvytön. Papin sanat syöksivät minut hetkeksi toivottomuuteen, mutta pian sain valonsäteen jälleen ja toivo nousi. Toivo ei saattanut häpeään.
Tuo pappi vaikeni kuullessaan paranemisestani. Silloin, kun seurakunta kiitti ja iloitsi, tuo pappi ei halunnut kuullakkaan tapahtuneesta.
>>Toivottomuus voi joskus olla liian raskas ja pimeä ja saattaa saada todella pahaa aikaan. Monet taistelevat toivontuojia vastaan. Toivontuojia vastaan taistelevat taistelevat Jumalan Sanaa vastaan, sillä Sana lupaa vapauttaa kaikista taakoista ja sairauksista. Sitä ihminen on mitä tunnustaa ja Jumalan Sanaa ja lupauksia vastustavat tunnustavat jotakin muuta kuin Raamatun Jumalaa
Itse en ole joutunut käymään lääkärissä n. 17 vuoteen, mutta en vastusta lääkärissä käyntiä. Olen aikanaan käynyt lääkärissä ja ollut sairaalassa ja kärsinyt valtavasti. Olen kertonut Psalmi 88, jonka noin 27 vuotta sitten sain Jumalalta pyytäessäni, että "Sano edes jotakin minulle." Sen Psalmin sanat olivat aivan sopivat minulle. Siinä kärsivä ihminen huutaa Jumalan puoleen ja tuolla ihmisellä ei ole itsessään enää mitään toivoa. Vain toivo Jumalan apuun tulemisesta antaa hänelle toivoa.
Kun paranin uskonveljeni kertoi Jumalan käskeneen lukea Psalmi 30 paranemiseni kunniaksi. Hän luki sen raamattupiirissä ja minä en voinut, kuin ihmetellä miten nuo kaksi Psalmia sopivat toisiinsa. Psalmi 30:ssa tuo suuressa hädässä oleva kiittää ja iloitsee ja kertoo, että kiitos ei lakkaa koskaan. Niin minullekin on käynyt. Kiitos ei ole lakannut ja siksi kirjoittelen ja todistan.
Jos paraneminen tapahtuu, se tapahtuu aina Jumalan armosta. Ellei ylhäältä anneta, ei lääkärikään osu oikeaan.
Terveydenhoitomme on suurissa vaikeuksissa, eikä syyttä. Avuttomimmat lapset ja vanhukset lääkitään rankimmin. Vanhempien vapautta päättää lastensa rokottamisista haluttaisiin rajoittaa, viranomaisten pakkovaltaa lisätä. Lasten narkolepsiatapaukset yhtenä lukuisista lääkkeiden haittavaikutuksista ovat myös tulleet ilmi. Tutkimukset osoittavat, että lääkkeistä sairastutaan ja niihin kuollaan enemmän kuin minkään muun syyn seurauksena. Silti sama meno jatkuu yhä kiihtyvämmällä tahdilla.
On valelääkäreitä ja oikeita, jotka yhä useammin menettävät oikeutensa lääkkeiden tai alkoholin väärinkäytön vuoksi. Masennus ja toivottomuus vaivaavat paitsi potilaita myös alan ammattihenkilökuntaa. Samanaikaisesti terveydenhoidossa korostetusti luodaan uraa ja tehdään härskisti bisnestä terveillä lapsilla ja sairailla vanhuksilla. Samalla keksitään yhä uusia keinoja kiertää veroja laillisesti siten, jotta niitä ei tarvitsisi maksaa juuri lainkaan. Tämän kaiken hässäkän keskellä pitäisi vielä keskittyä sairaisiin.
Jos joku ei ole huomannut, niin sairaudesta täytyy ennen kaikkea maksaa. Sairaus on liikemiehille paljon kannattavampaa kuin terveys. Se myy hyvin ja siksi sitä on aiheellista luoda lisää.
Jokaisella aikakaudella on omat tuskansa ja omat kärsijänsä. Jeesuksen seuraajiakaan ei päästetä helpolla. Potilaan toivo onkin Jumalassa, Herrassamme Jeesuksessa Kristuksessa. Entä lääkärin? Missä on hänen toivonsa?
Tässä taannoin selvitin alansa kokeneelle erikoislääkärille hänen kollegansa leikkausjälkeä, joka olisi antanut aihetta keskustella yleisemminkin lääkäripiireissä ja näin olisi voinut mahdollistaa seuraavien leikkausten paremman onnistumisen. Itse ajattelin kärsiä näine hyvineni, mutta lääkärien ja heidän potilaidensa vuoksi menin selvittämään asiaa. Korostetun tylysti sain ensipuheenvuoron ja sen jälkeen puhuikin yksin lääkäri. Vastavuoroisuutta ei ollut nimeksikään, vaikka itsekin olen saanut koulutuksen terveydenhoitoalalta ja tiesin lääkärin puhuvan palturia. Nämä ovat niitä koettelemuksia, joilla ihmistä koulitaan kärsivällisemmäksi. Kun tukea ei tule ihmisiltä, yhä suurempi painotus kohdistuu Kristuksen puoleen, kahdenkeskiseen neuvonpitoon Hänen kanssaan.
Onneksi uskovaisella on ikioma Ylilääkäri. Aivan totta puhut tuosta bisneksestä. Sairauksista on julkeasti tehty tuottava bisnes. On kuitenkin hyviäkin ihmisten auttajia. He eivät ole nostaneet itseään potilaan yläpuolelle, vaan tekevät kaikkensa kyetäkseen auttamaan sairastunutta.
Ei sitä Jumalaa voi jokaiseen rakoon työntää. Lääkäritkin ovat lisäksi yleensä Jumalan kieltäjiä ateisteja. Käykäämme vain vaivojamme lääkärille näyttämässä jos tarvis, kunnioittakaamme lääketiedettä jota kehitellään ja lääkkeet jotka pelastavat ihmishenkiä mittaamattomasti. On se hyvä pistää uskovankin nitro kun ottaa rinnasta, puhumattakaan muista vakavimmista sairauksista joita leikkauksin ja lääkkein parannetaan nykyään entistä tehokkaammin.
Uskon, että kehittymisemme vaatii erilaisia auttajia. Myös sellaisia, jotka itse asiassa eivät auta lainkaan. Saattaa jopa olla, että autettavan kuuluu olla enemmän avuksi. Taivaallinen Ylilääkäri kun on mestari luomaan erikoislaatuisia tilanteita, joita normaalisti haluaisi viime tinkaan vältellä.
Mika Waltarin sanoin ihminen on ihmisen ainoa veli täällä maan päällä. Rinnalla, ei yläpuolella. Kyllä masentuneisuus vähenisi. Se, mitä hyvää tekisi yhdelle kärsivälle, itse asiassa tekisi Hänelle, Vapahtajalle.
Hengellisesti kehittyneiden ihmisten on tapana kantaa syyllisyyttä itsessään silloinkin, kun toinen ihminen tekee rikkeen myötäeläen näin tämän ahdistusta ja tuskaa. Jos todella kykenee tuntemaan toisen hädän itsessään, auttamisesta on vaikeampi luopua.
Luulenpa, että toisen hädän ja tuskan kokija väsyy auttamiseen. Parempi on auttaa tuntematta autettavan tunteita. On varmasti äärettömän raskasta, jos vaikka rakas puoliso sortuu elontiellä masennuksen ja ahdistuksen uhriksi. Jaksaako kotiväki auttaa häntä, jos on joka hetki hänen tunnekentässään mukana?
Jeesus käskee auttaa murehtimatta. Hän käskee meidän elää kiitosmielessä ja tuoda kaikki Jumalan tietoon kiitosmielellä.
Ei ole tarkoituksenmukaista se, että auttaja sortuu autettavaksi. Jos auttaja menee liiaksi mukaan toisen ihmisen murheisiin, niin hänestä voi tulla yhtä murheellinen, kuin autettava on. Eikä autettava saa edes apua sellaiselta auttajalta, joka itse kärsii. Iloista antajaa Jumala rakastaa ja siksi uskovainen ei ota maailmasta murheita itseensä. Uskovaisen ilo tuo toivoa jokaiselle sairaalle ja vammautuneelle.
Mystikoiden tapa kantaa syyllisyyttä on mietityttänyt. Taiteilijoissa ja etenkin kirjailijoissa on havaittavissa samaa ajattelutapaa. Kristus kantoi syyllisyytemme ja kehotti meitäkin pyrkimään täydellisyyteen. Tässä pyrkimyksessä tulevat tosin omat rajat vastaan. Jos itsessä ei kestä sitä, mikä toista vaivaa, ei tätä samaa voi kestää toisessakaan. Tämän vuoksi me tarvitsemme Kristusta yhtä kaikki niin itsemme kuin autettavamme suhteen. Etukäteen ei voi tietää, kumpi tervehtyy enemmän, autettava vaiko auttaja. Koko tilannehan olisi absurdi, ellei se koskettaisi ja vaikuttaisi myös auttajaan ja olisi tarpeen myös hänelle. Kristus kyllä tarkkaa molempien selviytymistä, molempien parantumista. Tosin kultakin edellytetään vain sitä, mitä hänelle on annettu. Jos on suotu enemmän, asteikkokin on vaativampi. Jotain tämänkaltaista tarkoitin, kun mietin mystikkojen ankaruutta itseään kohtaan. Jos ymmärtää syvältä, on vastuussakin syvältä.
Meitä kehotetaan itkemään itkevien kanssa, iloitsemaan iloitsevien kanssa ja olemaan kärsivällisiä murheessa. Ihmisten tulisi pyrkiä ymmärtämään toisiaan sen rakkauden tähden, jota Jeesuskin meitä kohtaan osoitti. Usein sanotaan, ettei ole väliä, mistä sairastuu, kunhan paranee. Olen toista mieltä. On väliä. Jos ei muuten, niin sen kehotuksen tähden, että tulkaa täydelliseksi niin kuin teidän Taivaallinen Isänne täydellinen on. Jos ei tiedä, minkä vuoksi ahdinkoon on joutunut, eikä auttajakaan tiedä, kuoppaan putoaminen uhkaa vastaisuudessakin.
Sairas saa nimenomaan apua sellaiselta, joka ymmärtää kärsimystä ja etenkin sen syytä. Jos syy ymmärretään väärin, koettelemus jatkuu, kenties vain erimuotoisena. Näinhän meidän terveydenhoidossamme ikävä kyllä tapahtuu tämän tästä.
Ainoastaan totuus vapauttaa ja kuuliaisuus sille tuo valon, ilon.
Hiljene, sieluni, Jumalan edessä!
Hän antaa minulle toivon.
On olemassa niin syvää kärsimystä, että jos se kärsimys laskettaisiin auttajan päälle, ei olisi auttajia. Jeesus on käynyt niin syvällä kärsimyksessä, että Hän voi auttaa jokaista, joka Hänen puoleensa kääntyy.
Tottakai me suremme surevan kanssa ja iloitsemme iloitsevan kanssa, mutta se ei ole heidän tunnemaailmaan menemistä muuta kuin ulkoisesti. Jumalan suojelusta on se, että jokainen elää itsensä kautta, ei lähimmäisensä kautta. Olisi tuskallista, jos joutuisimme elämään lähimmäisten tuskan itsessämme.
Meidän tulee auttaa kaikkia, jotka apua pyytävät. Sen takia Jeesus varoittaa meitä yhteisestä ikeestä heidän kanssaan, jotka eivät usko.
Kaikilla uskovaisilla kuluu aikaa oppia kulkemaan sitä tietä, jolla on ilo ja rauha. Jeesus, Jumalan Sana opettaa meidät uskomaan siihen uskoon, jonka Hän ihmisen Poikana tänne toi ja jonka Hän nyt taivaasta siunaa. Sen uskon Pyhä Henki kirkastaa.
Moni psyykeltään sairas on katkera ja pelkää, mutta Jumalan Sana johdattaa noista tunteista vapaiksi, heidät jotka uskovat. Uskovaisen tehtävä on vahvistaa heikkojen uskoa.
Uskovaisen auttajan ei tarvitse mennä katkeruuteen ja pelkoihin mukaan, vaan hän auttaa ollen itse vapaudessa.
Jos emme tiedä, mistä sairaudet saavat alkunsa, olemme eksyksissä. Syitä on erilaisia ja vain totuus tuo vapautuksen. Varoittihan Jeesuskin parantunutta virheistä, jottei hänelle myöhemmin vielä pahemmin kävisi. Syyllisyys kohtaa meitäkin, jos vaikenemme emmekä varoita silloin, kun Jumalan armosta tiedämme. Samassa veneessä ollaan, vastuussa toinen toisistamme. Ainoastaan tietämisemme eroaa riippuen siitä, minkälaatuisilla lahjoilla meitä on siunattu.
Masennuksenkin takana voi olla jos jonkinlaista syytä. Jos se johtuu vaikkapa lääkeaineesta ja parantamiseksi määrätään uusi, jopa entisen lisäksi, soppa on melkoinen.
Miten syvältä sairastunutta ymmärtää, on kuten kaikki muukin Jumalan lahjaa. Ei voi mennä syvemmälle kuin lahjat sallivat. Jos kuvittelee menevänsä toisen tunteiluun mukaan ja sekoaa auttaessaan, syy ei ole siinä, että masennus "tarttuisi", vaan ikiomissa mielemme möröissä, jotka vaativat selvittämistä. Mieleltään järkkyneen hoitaminen ei käy kaikilta. Kuten ei käy kirurginen operaatiokaan. Tavallisestihan masentuneen tunnemaailmaa ei pääse kokemaan, vaikka yrittäisikin. Syy on verhon takana. Vain sellaiseen voi mennä mukaan selvittämään, johon on edellytykset.
Jos sairauden syy on mainitsemasi katkeruus ja pelko, on todennäköistä, että moni auttajakin on tehnyt tuttavuutta noiden ominaislaatujen kanssa. Mitkä tekijät katkeruuden ja pelon takana ovat, on selvitettävä juurta jaksain. Ei siitä sekoa, jos myös omaa kokemusmaailmaansa käyttää lähimmäisensä auttamiseksi.
Jos lähimmäisemme kärsii, kärsimme mekin. Koemme lähimmäistemme kipuja itsessämme kukin tavallamme. Narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmat kertovat lapsensa muuttuneesta persoonallisuudesta, voimakkaista peloista, yöllisistä kauhuista ja omasta ahdistuksestaan lapsensa kanssa. Vanhemmat tekivät sen, mitä heiltä edellytettiin, luottivat järjestelmään ja tulos oli karvas. Katkeruus ei auta ja tästä huolimatta, kenestä meistä on arvostelemaan, jos he katkeroituvat.
Uskon täysin Sinua, kun teroitat, kuka on todellinen kärsimyksen asiantuntija. Vain täydellinen tuntija voi karkottaa pelon, tuoda tilalle levon ja rauhan, josta maailma ei tiedä. Ilon takaisin elämään. Tuo Ihmeellinen neuvonantaja, Hänessä on kaikki.
Terveydenhoitomme on pohjimmiltaan hyvin materialistista. Tästä ei ole selvitty ilman vakavia seurauksia. Jumala kyllä pärjää ilman meitä, mutta me emme pärjää ilman Häntä. Jeesus eli totuudessa ja totuudesta, tietäen kaiken sen, mitä ihminen pitää sisällään. Ollessamme yhteydessä toisiimme opimme tuntemaan itseämme ja siltä osin kuin tässä etenemme, tunnemme myös veljiämme. Vapahtajamme hiljaisuudessa ja nöyryydessä on todellakin lepomme. Rauha, jota maailma ei tunne. Kuten mainitsit, oppimiseen kuluu aikaa ja niin täytyykin olla, jotta juurtuminen tapahtuisi oikealla tavalla ja pysyvästi.
En tunne tuonlaista uskoa,
eikä Raamattu sitä esitä!
Apostoli Paavali sairasti l
oppuun asti, eikö hän sitten ollut
oikeilla raiteilla?
Jeremia kärsi masennuksesta.
Daniel sairasti.
Eihän täällä maanpäällä ole
täydellistä terveyttä kellään,
ei fyysistä eikä psyykkistä.
Jumalalla ei paranna kaikkia.
Ei EDES uskovaisia!
ei nimmaria sanot;
"Toivontuojia vastaan taistelevat taistelevat Jumalan Sanaa vastaan, sillä Sana lupaa vapauttaa kaikista taakoista ja sairauksista. Sitä ihminen on mitä tunnustaa ja Jumalan Sanaa ja lupauksia vastustavat tunnustavat jotakin muuta kuin Raamatun Jumalaa. "
Tätä samaa opettavat harhaoppiset.
Uskon sana-lahko on juuri tuota
että Jumala parantaa kaikki.
Ja että on OIKEUS sitten vaatia sitä
paranemista, kun se kerta lukee
Raamatussa.
Mutta Jumala ei paranna kaikkia.
Eikä uskovainen sairaana ole vähempi
uskovainen tai huonopi uskovainen,
kuin se uskon veli tai sisar jokka ei sairastA!
Jumala ON Sairaittenkin Jumala, silloinkin kun
ei paranna kaikkia!
Näin opettaa Jumalan oma sana.
On eksytystä opettaa, että kaikki
paranevat. Aivan kuin JUmala ei olisikaan
Jumala, jos ei paranna.
Ei se Jumalaa pienennä tippaakaan
jos ei parannakaan, hän on
silti Kaikkivaltias.
Kaikella on tarkoitus, silläkin,
jos ei parane, Jumala tietää,
miksi sallii sairautta. Oma äitini
sirastui vanhoilla päivillä, josta
hän oli Jumalalle katkera.
En tiedä mikä äidin sydämen
usko oli ennen siarastumista,
mutta sairautensa aikana
hän nöyrtyi Jumalan väkevän käden alla.
Pätevästä pärjäävästä ihmisestä
joka oli aina tullut toimeen
omillaan, tuli nöyrä Mummo
Jumalaan turvaava Mummo, joka
sanoi Tapahtukoon Sinun
Tahtosi Jumala, ja se tapahtui,
Mummo sai kuollasairauteensa
Jumalan tahtoon luottaen!
Miksi kaikki eivät parane?
Siksi, että lunastus ei ole vielä toteutettu,
koska me odotamme ruumiimme
lunastusta (Room.8:23)
.Vasta Messiaan tulemuksessa,
ylösnousemuksessa,
kun uskovat saavat uuden kirkastetun
ylösnousemusruumiin, jossa ei ole sairautta,
kuolemaa eikä mitään muutakaan
vajavaisuutta, on ruumiin lunastus
pantu täytäntöön, opettaa Raamattu.
.
Kun Psalmin kirjoittaja puhuu siitä,
kuinka Jumala parantaa kaikki
meidän sairautemme,
hän samassa yhteydessä
puhuu myöskin Jesajan lailla
nuoruuden uudistamisesta
niinkuin kotkalla ja uuden voiman
saamisesta (Jes.40:29-30).
Tätä ei tule hengellistyttää ja sanoa
että se on vertauskuva,
sillä ylösnousemuksessa
vanhanakin kuolleen uskovan
ruumis on nuori ja väsymätön
ylösnousemusruumis,
jossa ihminen on parhaan
miehuutensa hahmossa.
Nuoruus uudistetaan ylösnousemusruumissa
kirjaimellisesti ja silloin, kun ruumiin lunastus
on pantu täytäntöön, ovat kaikki sairaudet
lopullisesti jokaisen uskovan kohdalta
parannetut Jumalan lupauksen mukaisesti.
Siihen asti uskovakin ihminen joutuu asumaan
tässä "kuoleman ruumiissa"
jossa kuoleman voimat, sairaudet
ja rappeutuminen tekevät työtään.
Siis me emme ole vielä perillä, täydellisyydessä,
terveydenkään suhteen, vaan vasta matkalla sinne.
Pitäisi käydä lukemassa noita Uskon-Sanaa kirjoittavien opetuksia. Ehkäpä sieltä löytyy sitä tulessa koeteltua kultaa, mitä jokainen suomalainen tarvitsee. Itse en uskalla sanoa kaikkien paranevan tässä ajassa, mutta sen uskallan Jumalan nimessä kertoa, että itse olen saanut parantua kolmesti Jumalan Sanan Voimalla. En ole juurikaan joutunut sairastamaan. Kaikki sairauteni on rajoittuneet määräaikaan. Ensimmäinen vakava sairaus kesti yhdeksän kuukautta, toinen muutaman tunnin ja kolmas kaksi viikkoa ja yhden päivän. Muut ajat olen saanut elää terveenä.
En silloinkaan, kun en itse ollut saanut Jumalan Todistusta Sanastaan, ikinä kieltänyt paranemisihmeitä. En tiennyt silloin vielä itse niitä kokevani. Raamattu kertoo Jeesuksen parantaneen kaikki. Olisiko mahdollista, että tänäänkin Jumalan valtakunnassa asuvat paranevat. Toivon sydämestäni, että niin on. Toivon kaikkien pääsevän synninkirouksen tuottamista tuskista eroon, JUMALAN LAPSEN RAUHAAN JA ILOON. Jumalan valtakunta on täällä ja se on rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä.
Ehkäpä sinä et tiedä, että esim. vakavasta masennuksesta kärsivä ei voi iloita. Ehkäpä et tiedä, että Jumala voi riisua tuon surupuvun masentuneelta ja toteuttaa hänen kohdallaan Jumalan Valtakunnan lupaukset.
laittakaa ledvalot korviin ja hävetkää saarnaajat
Ei tässä nyt olekaan siitä kysymys, että Jumala ei parantaisi, vaan siitä,
ettei paranna kaikkia! Vaikuttaa siltä, että et halua sitä myöntää?
Turhaa on tuudittaa sairaita siihen luuloon, että kaikki paranevat,
sillä se on juuri sitä uskon sanan menestysteologiaa, ja se on
EKSYTYSTÄ!
Jumala parantaa kenet haluaa silloin kun haluaa,
tai on parantamatta. Mutta EKSYTTÄJÄT operoivat toisen hengen
voimassa, ja se henki parantaa vaatimuksesta,
mutta ne parannetut sairaudet tavallisesti tulevat
pahempina takaisin. Vaikka eivät tulisikaan,
on väärin täällä tuudittaa sairaita ihmisiä siihen
luuloon, että kaikki paranevat. Kuka sen katkeruuden
myrkyn sitten poistaa, kun ei parane?
Sekö sinun mielestäsi on se pointti, että sinä paranit?
Olet jääny siihen koukkuun, että muittenkin PITÄÄ
parantua, niinkuin sinä? Ei se niin mene.
Sinulla ei ole masennuksesta paljoa tietoa, jos sanot että
voi iloita. Syvässä masennuksessa ei naurata, eikä ylistetä.
Sitä on melkein tunnottomassa tilassa, kuin kuollut.
Puoskarit käskevät kiittämään, vaikka ei kiitätä,
että sitten paranee, oletko niitten
edustaja?. Sekin on eksytystä.
Paras on olla sairaanakin Jumalan käsissä,
kuin parantuneena jäädä eksytyksien koukkuun
ja sitten levittää sitä paranemisoppia.
Se onkin sitten juuri sitä mitä tämän ketjun aloittaja
kirjoitti, ei saa mennä edes lääkäriin eikä puhua, vaan pitää
mennä seurakuntaan, siellä paranee,
Vaikka ei Jumala parantaisikaan.
Kiitos puheenvuorosta, tällä kertaa.
Keskustellaan ilman syyttämisiä. Minähän olen sanonut, että Jumala parantaa kaikki, koko oman kansansa, mutta en tiedä missä ajassa. Masennuksesta sanoin, että syvässä masennuksessa EI voi iloita. Olen nähnyt muidenkin kuin itseni paranemisihmeitä. Eräs monen lapsen äiti oli vuosikymmeniä masentunut ja lopulta makasi paljon väsymyksen kourissa sängyssään. Taisi maata paljon lähes kahdenkymmenen vuoden aikana. Kävi kirkossa. Meni sinne väkisin, vaikka voimat eivät paljon muuhun riittäneetkään. Hän ei parantunut kirkossa käynnin seurauksena, vaan sen seurauksena, että yhtäkkiä Jumala teki ihmeen. Hän paransi tuon naisen. Naisella on monta lapsenlasta ja hän on iloinen mummo. Hän on nyt ollut aivan eri ihminen monta, monta vuotta.
Olen nähnyt myöskin miten vanhus parani aivoverenvuodosta, vaikka olikin tajuton muutaman viikon ja lääkärit kertoivat hänen kuolevan. Jeesus sanoi minulle, että todista, että tuo vanhus paranee. Todistin, vaikka vanhus makasi tajuttomana sairaalan vuoteessa. Eipä tainnut kukaan uskoa, että tuo mitä todistin tulee Jumalan todistamaksi.
Yhtenä päivänä tapahtui ihme. Vanhus heräsi tajuttomuudesta ja tuli niin hyvään kuntoon, että ei ollut siinä kunnossa ollut ainkaan kymmeneen tuota sairautta edeltävään vuoteen.
Kului toistakymmentä vuotta. Tuolle vanhukselle tuli äkillinen huonous. Taasen rukoilin hänen puolestaan ja pyysin Jumalaa parantamaan hänet. Jumala vastasi, että ei noin, älä rukoile tuollaista, vaan rukoile Isä meidän rukous. Tein niin ja tiesin, että tuon rakkaan vanhuksen on aika lähteä tästä muodosta ja niin kävi.
Jumala tekee ihmeitä ja on tärkeintä tunnustaa Jumalan Sanan lupaukset. Suomalaisille näyttäisi olevan melkeinpä mahdotonta uskoa Jeesusken opetuksia ja lupauksia. Jos ne uskoo, on saanut tulla Sanan kasvattamaksi ja se tietää vapautta ja rauhaa. En minä kuka paranee ja miksi paranee, mutta sen tiedän, että Jumalan Sana lupaa parantaa kaikki. Taivaassa ei ole sairautta ja on totuus, että täälläkin Jumala tekee ihmeitä.
Jatkan tähän vähän, tuomalla Raamatusta ilmoituksen kansojen tervehtymisestä.
Sairas paranee viimeistään siellä, missä ovat nuo puut, joiden lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.
1 Ja hän näytti minulle elämän veden virran, joka kirkkaana kuin kristalli juoksi Jumalan ja Karitsan valtaistuimesta.
2 Keskellä sen katua ja virran molemmilla puolilla oli elämän puu, joka kantoi kahdettoista hedelmät, antaen joka kuukausi hedelmänsä, ja puun lehdet ovat kansojen tervehtymiseksi.
3 Eikä mitään kirousta ole enää oleva. Ja Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siellä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä
4 ja näkevät hänen kasvonsa, ja hänen nimensä on heidän otsissansa.
5 Eikä yötä ole enää oleva, eivätkä he tarvitse lampun valoa eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala on valaiseva heitä, ja he hallitsevat aina ja iankaikkisesti.
6 Ja hän sanoi minulle: "Nämä sanat ovat vakaat ja todet, ja Herra, profeettain henkien Jumala, on lähettänyt enkelinsä näyttämään palvelijoilleen, mitä pian tapahtuman pitää.
Anteeksi syyttelemiseni.
Taidan tässä ymmärtää, että puhut uskovaisista
ikuisuus olentoina jo täällä ajassa,
ja että jokaisen omansa Jumala parantaa,
mutta koska, se on Jumalan asia.
Olenko käsittänyt oikein?
Me emme määräile Jumalaa. Tai voihan sitä yrittää, mutta joutuu näkemään, että se ei onnistu. Jumala parantaa kaikki uskovaiset, mutta milloin, sitä me emme tiedä. Jeesus paransi toisinaan toisen ihmisen uskon kautta, esim. sadanpäämiehen palvelija. Toisinaan Hän vain paransi, vaikka sitä ei pyydettykään, esim. leskiäidin ainoa poika. Hän paransi syntisiä ja heitä, jotka uskoivat Häneen ja olivat tehneet parannuksen.
Siellä Hän ei parantanut, jossa kiellettiin Hänet, esim kotikapungissaan.
Uskovaisen tulee tunnustaa Jumalan Sanaa. Raamattu kertoo Jeesuksen olevan lihaksi tullut Jumalan Sana ja siksi meidän pitää tunnustaa kaikkea sitä, mitä Hän edusti. Jumalan Sana tuli tekemään terveeksi ja vapaaksi heidät, jotka uskovat Sanaan.
Pitää muistaa, että Jumala parantaa kaikkialla muualla, mutta ei siellä, jossa Hänet kielletään.
Mutta kun Jeesus opetti että "Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä." [Joh.6:63]
"Jumala on Henki"; [Joh.4:24] joka parantaa eikä liha!
1.Timoteuksen kirje 6
13 "Jumalan edessä, joka kaikki eläväksi tekee, - - -"