Miksi erosit adventtikirkon jäsenyydestä Jarlau?

Adventisti luopio = eronnut adventtikirkon jäsenyydestä!

Hei

Tuossa kohdin olin vajaa 35-40 vuotias.

Oveni taakse tuli mormoni nuoria miehiä, ja sanoivat että Jumala kehotti tulemaan.
Olin kaiketi paljolti seuran tarpeessakin, ja niinpä söimme joskus yhdessä ja tutkimme kaikki kirjoituksensa.
Mormoniopit ovat kaikki neljän kirjan sisässä. Opin ja Liittojen Kirja, Kallisarvoinen Helmi, Mormonin Kirja ja Raamattu.
Mormonin kirja kertoo vain yhden miehen matkasta joka otti sukunsa ja muutti Amerikkaan sukuinensa.
Varsin kaunista kirjoitusta. En havainnut opeissaan mitään Raamatun kanssa ristiriidassa olevaa. Yhdessä asiassa olen huomauttanut että asenne on hyvä tarkistaa millä tavalla erääseen tapaan suhtaudutaan. Kuuluu kirkkonsa tapoihin.
Oppi pitää pyhänä ensin Jeesuksen ja Raamatun, eli ei ole sen kummempi kuin muutkaan kristinopit, joskin suomalaisille vierasta hiukan jenkkimäistä osin tietysti enemmän kuin muut jenkeistä tulleet protestanttiset kirkot.
Tuollaisia nuoria mihiä on helppo rakastaa ja viihtyä seurassaan. Minulle ne ovat aina olleet kuin omia poikia suhtautumisessani muutkin kaikki.
En ole ketään koskaan omaksi pojaksi ottanut enkä adoptoinut, mutta minulle on ainoa tapa olla nuorempieni kanssa on vanhemman asenne.

Nuoria parikymppisiä liikkui seurassani, ja tiedättehän ihmisten vilkkaan kielenkäytön ja pahan silmän ja mahdolliset puheet.
"Jari-setä selittää ja urputtaa" sivulla http://jarinhotelli.blogspot.com on
kaikki mahdollisen selitys vakavissaan mikä minulla on ollut intiimissä merkityksessä elämäni varrella itseäni nuorempiini.
Minulla on kaikissa vesissä puhtaat kalat siinä asiassa.

Olen itsekin ollut nuoruudenhulluudessani tietysti erilaisissa tempuissa ja kommelluksissa jotka ovat kaikki neljännesvuosisadan takana kaikki siis.
Moneen kertaan vanhentuneita asioita ja siksi juridisestikin menettäneet kokonaan merkityksensä. Uskovainen minusta on tullut kolmeen kertaan 25 vuodessa. Jaak 2:13.

Naisiin olen elämässäni joka kerta rakastunut. En koskaan miehiin.

Sanon nyt tämän selvityksen sanan "rakastaminen" vuoksi.

Olen aina sanonut että miesten keskinen rakkaus on hieno asia, mutta se ei saa koskaan sisältää intiimejä aineksia, niin se on hieno.
Silloin ollaan sellaisessa veljellisessä rakkaudessa mitä Jeesuskin esittää.
Tottakai sitten perheellisillä on ajankäyttö sitten sellaista ettei ole aikaa poikamiesten kanssa ja ajatuksiaan liiaksi sitoa. En ole asiaa aina huomannut huomioida ja aian hoksinut tarpeeksi ajatella joskus.
Kun on puhtaalla omallatunnolla kaikessa, niin ei hoksi joskus sitten ajatella mitä muut mahtavat ajatella. Minulla on tekemistä toistaiseksi paljon, ja saan aikani kulumaan. Ongelmia elämässä on ollut joskus tietyt siirtymävaiheet jolloin olen jäänyt pois tärkeiltä, vaativilta ja työteliäiltä paikoilta ja olen saattanut olla työtön tai masentunut.
Olen mennyt 17 vuotiaana työelämään ja suoritin työn ohessa ja joskus kahdenkin vaativan työn kanssa yhdessä kaksi yliopistotasoista opetusta olevaa kaupallista tutkintoa. Minulle sattui kaksi tosi hankalaa työpaikkaa joiden vuoksi, ja opiskelujen kanssa yhdessä minulle tuli vaikeuksia. Toisessa oli liian hankala markkinointitilanne, ja toisessa olin ylityöllistetty. Kun löysin naisystävän stressaannuin ajan puutteessa liikaa noin 30 vuotiaana, ja ensin meni naissuhde ja sitten työ- ja työsuhdeasuntokin. Heh.
Alkoi kävely, ei ollut varaa autoiluun, kävelin päivät pitkät rannoilla lapsuuden uimarannan tuntumassa jossa oli kaupungin laaja puisto, ja alkoi kurssien ja pätkätöiden aika.

Vastaan kysymykseesi seuraavassa...................

Minä olen elämässäni jo lapsena ja nuorena tullut tutuksi jehivantodistajien kanssa ja opin kaikki oppinsa.
Olen monet konventit istunut poikasena Helsingissäkin 1970 luvulla ison kansainvälisen konventin viikon istuin siellä ja kansaa oli stadion täynnä monikansallinen tapahtuma. Sanoisin että jehovantodistajien talkoohenki on esimerkillinen. Ihme suorastaan, mutta nuo ihmiset tietävät jokainen mitä tekevät, oman työnsä kun pistävät konventejaan pystyyn tai rakentavat uuden salin.
Kotikaupungissani on kaksi (60 000 asukasta) valtakunnansalia heillä joissa useita seurakuntia. Niissä on useampia suomenkielisiäkin seurakuntia.
Eivät mahdu kahteen saliin kerralla.
Minulla on paljon enemmän opillisia erimielisyyksiä jehovantodistajien kanssa kuin mormonikirkon kanssa.

Olen itse jakanut 150 000 (sataviisikymmentätuhatta) raamattuopiston mainosta.

Jehovan todistajat ovat vieneet siis kaikki käännynnäiset armaassa suomen maassa ja kotikaupungissani. Ei toki aivan kaikkea, monia ja monenlaisia raamattua lukevia piirejä on olemassa.

Oppi 1914 syntyneistä ja maailmanlopun näkevistä jolla 1970 luvulla hurmattiin ja pelotettiin ihmisiä jehovantodistajiksi alkaa olla kiire.
Olen nähnyt sivusta yhden JT uskoon tulleen heräämisen JT uskoon. Näin läheltä. En minä kenenkään uskoa pilkkaa koskaan enkä ole koskaan vihamies enkä tuomari kenellekään ollut koskaan elämässäni.
Muslimipojatkin olivat minulle kuin omia poikia kun olin heidän seurassa viihtymässä ja sain hienon joululahjan muslimi nuorelta mieheltä.
Soittikin minulle kerran Maltan saarelta.
JT laskuperusteet maailmanlopusta ovat virheelliset kokonaan.
Ajanlasku lähtee erään kuninkaan hallitusvuosista ja kaksoisvirran historian kirjat puhuvat aivan toisista vuosista kuin JT laskelmat.

Olen syntyperäinen luterilainen, mutta en uskovasta kodista.
Kun tulin uskoon kävin sunnuntaisin kirkossa ja illalla samassa kirkossa kansanlähetyksen seuroissa.

Olinpa etsikkoaikana erään uuden pienen seurakunnan koulutuksessa viikon jolla valmennettiin seurakuntaan. En siellä kuitenkaan viihtynyt koska minusta koko touhu oli ja vaikutti liikaa hurmoksien tavoittelulta. Ei ole väärin että ihminen reagoi voimakkaasti spontaanisti. Hurmoksien tavoittelu kuuluu kuitenkin lähinnä alkuasukastouhuun. Ei ole mikään kristinuskon tunnusmerkki ja uskon merkki. Oli muutamia harvoija jotka olivat hurmoksissa profeetallisista näystä yms. mutta ei ole ja kuulu jokamieshommiin uskossa.
Itsekin olen saanut katsella profeetallisia näkyjä ja kokemuksia, mutta ne ovat olleet puhtaasti ihmisen oman uskon vuoksi ja ihmiselle itselleen. Eivät siis profeetta merkityksessä. Ollakseen profeetta ihmisen pitää saada sellaista millä on merkitystä seurakunnalle. Uskovat ihmiset saavat joskus sellaisia ihan omaa itseä varten oman uskon vuoksi.

Olen kerran mm kuullut valtavan ison kuoron laulamassa miesbaritoni-basso tyyppisen kanssa niin kaunista musiikkia etten ole koskaan kuullut vaikka olen konserttimusiikkia harrastanut jo 20 vuotiaasta.
Saattaa olla enkelikuoro ?
Olen nähnyt tikapuut taivaasta ja polun jota kansa kulki vuorta pitkin ylös.
Ne vertaavat pelastusta.
Kaikkein ihmeellisimmät olen unohtanut, ja se tarkoittaa ettei Jumala halua että ihminen kertoisi.

En päässyt vieläkään kysymykseesi...................................

Adventistien rakastaminen ?
Ettäkö miksi en ? Heh. ?!


Olen inhimillistä syistä ja uupumuksen seurauksina jäänyt pois srk yhteydestä.
Jätin kirkon penkit toistaiseksi, ja minun oli pakko vetää myös jäsenkirjani pois koska havaitsin että se ei riittänyt joillekin tuomiomielisille jotka kokivat itsensä tuomareiksi minuun nähden mutta itsellä ei aikomusta olla uskossa.
Eli siis pelkkä paha silmä, -ajatus ja suu.

Kevyellä ranneliikkeellä käsi käy helposti jäsenkirjojen kanssa tarpeen mukaan puoleen ja toiseen.

Olen Adventtiliikkeen joka ikisen opin tutkinut tasan tarkkaan, nk. monen muunkin uskonsuunnan opin tasan tarkkaan joka ikisen opin ja kannet ja kirjat.
8 vuotta kokoaikaista raamatuntutkimusta himassa.
Käänsin koko raamatun jokaisen jakeen ylösalaisin, nurin ja ympäri ja takapuoleltakin ja kaikki mitä en käsittänyt hain vastaukset jostakin.
Luin ja hankin joka ikisen suomennetun EGW kirjan (melkein 30 kpl suomennettuja) ja jotkut olivat kiven alla kun viimeksi painettu 50 luvulla.
Pölyisinä sain sota-aikana painettuja EGW kirjoja sitten selvällä suomen kielellä.
Joitakin kirjoja on painettu eri nimillä samaa tekstiä. En tarkoita sitä vaan kaikissa kirjoissa on eri teksti siis. A&O sarjaa minulla on kaksikin hyllyssä.
Toinen varalla. 8 vuotta kesti kunnes viimeinenkin teologia loksahti kohdalleen.
Sitten riemuitsin-- Heureka olen ymmärtänyt aivan kaiken joka ikisen opin mitä kirkko opettaa ja ymmärtänyt myös kaiken.
Toki raamatun jakeisiin tule kaikilla koko elämän uusia näkökulmia joskus.
Muistan kun 94 vuotias pastori riemuitsi puheessaan kun löysi uutta raamatusta, siis yhdestä jakeesta avautui uusi näkökulma 70 vuoden pappispalveluksen jälkeen.

Itselläni kävi käsitys juuri että oli tunnollisia lainnoudattajia jotka eivät olleet uskossa. Tuota asiaa en niin tarkkaan ole käsittänyt kuitenkaan vaikka kuinka markkinoin vuosien mittaan Hebr 8:10, Jer 31-31, Hes 36:26-27 jakeita jossa kerrotaan Jumalan Hengen etuoikeudesta lain noudattamisessa niin että laki on mieluinen sydämen asia.

Minusta selvä harhaoppi on vain että otetaan Jeesuksen tilalle muuta konstia ja korvataan laki jollakin muulla konstilla. En minä harhaoppia miksikään muuksi koskaan sano vaikka seurakunnat olisivat kuinka erilaisia.
Ei kaikki oppi ole pelastuskysymystä erimielisyydessä. Yksimielisyyttä on yhteys Herrassa, ei että jokainen samaa mieltä joka asiassa.
Omatunto Jumalan edessä Hengessä sen tiedon varassa minkä ihminen omistaa on sitten henkilökohtainen synnin mittari yksilöille.
Synti siis on tässä merkityksessä joskus suhteellinen käsite.
Minä tekisin syntiä jos menisin oppiin jossa minun omatuntoni tiedon valossa sanoo toisin vaikka asia ei toiselle ole synti koska ei ole omantuntonsa kanssa ristiriidassa.

Vieläkään en päässyt vastaukseen ja kysymykseesi........................

Kun johonkin uupuu on edessä alan vaihto. Kun toivut työuupumuksesta ei menneeseen ole paluuta. Ensin on pakokauhu siihen missä tuli hankaluuksia.
Alan ja työpaikan vaihto ovat pakollisia.

Seurakuntaelämässä ei näin saisi olla.
Yritin kerran paluuta. Siinä kävi niin että nousin vaistomaisesti heti säestämään seurakuntaa laulussa ja istuin penkille takaisin. Levy alkoi soimaan säestykseksi.
Pianoa ei oltu viritetty vuosikausiin, oli kamala ja en ollut soittanut moneen vuoteen pianoa, vedän urkusoundeilla hengellisiäkin kotona, ja pianossa on 0,5 mm eri levyiset koskettimet. Olin vakaassa uskossa palaamassa seurakuntaan.
Tajusin että minun pitää ensin soittaa koko laulukirja läpi. En jaksanut.

Tiesin hyvin ettei minulla olisi mitään luottamusta 2 vuoteen vähintään, mutta sitten alkaisi taas hihasta veto sinne ja sinne.
Olin innokas ja 100% pyhittynyt ev palvelija.
Sanon kuitenkin että uupumus on aina elämässä johtunut, tai minut kaataneet ihmissuhdeasiat joka paikassa. Niihin hermostun. Työ aina sujunut kuin tanssi ennenkuin ihmissuhdemurheet alkoivat,. Yleensä nainen aina tavalla tai toisella.

Minä olisin jaksanut onnesta tanssien kaikki 12 kpl luottamustehtäviäni, jos ylimääräisiä rasitteita ei olisi ollut.'

Rakastuminen on tavallista, oikein ja luonnollista sekin.
50 villityksessä rakastuin naisiin mutta tajusin että naiset joita minä halusin eivät halua miestä jonka kanssa pitää vertailla maitopurkkien hintoja kaupassa.
Pitää sisäinen kauneus ja vakaa talous. Naiset eivät kaipaa muuta.
Vakaata taloutta ja sisäistä kauneutta, heh måste vara.
Yksiin ei käy onnen lahjat. Minulla oli hirveet tuskat hehkua naisiin yksin ja maratonkuntoinen mies ei jaksa sellaista 5-6 vuotta kauempaa.
Niin vaan kävi ja en hehku enää yhteenkään hamehelmaan.

Opiskelen. Minulla on johtamisen 5 kpl kursseja yliopistolla.
Opiskelen siis johtamista. Liike-elämään johtamistaidot olen saanut ja lukenut jo 1980 luvulla. Nyt olen organisaatioissa.
Kirkon hallintomalli on byrokraattinen. Byrokratia ei ole kirosana, vaan sivistyksen kehto. Byrokratia on luonut koulutusjöärjestelmät koska virkamiehillä on tarkat pätevyysvaatimukset ja vastuut ja valta tarkoin säädetty.
Byrkokraattinen malli on hierarkinen mutta kirkossa ihanteellinen toimiva, koska tarvitaan tarkat säännöt ettei joka jätkä vedä sooloja kaikessa joka seurakunnassa.

Tarkoitus on ottaa yksi opintokokonaisuus myös teologiasta siis perusopinnot siinäkin. Minulle saattaaa perusopinnot hyvin riittää sillä aineopinnot ovat pilkun viilaamista ja eivät ole siksi välttämättömiä. Presidentin virkaan riittää hyvin johtamisen perusopinnot. Pilkunviilaajia sitten piisaa kyllä aina.

Kysymykseesi:

- Adventtikirkko täyttää lopun ajan seurakunnalle edellytettävät vaatimukset.
Sen suositan 100% varmuudella.
Minä tiedän uskon asioita em. perusteella mitä täällä kirjoitan en vain luule.
Olen antanut aina nämä jakeet: Ilm 14:12, 12:17, Hebr 12:14 ja toivottanut tervemenoa taivaaseen noilla eväillä. Ne riittävät ja kertovat kaiken vaatimuksen asiassa ja niissä on koko Raamattu koko pelastushistorian ajalta.
Muuta ei tarvita. Siistiä, kätevää ja yksinkertaista.
Yksilöitä on pyhittyneitä. 99% ei riitä asiassa vaan pitää 100% huomioida että on kaikessa Jumalan kanssa sovussa.

Ihmisiä elää erossa laumasta maantieteellisistä ja inhimillisistä syistä.
Heitä ei saa pannaan panna, siis kirkonkiroukseen. Ihminen ei ole välttämättä onnellinen kääntyessään yksinään kirkon käytävillä kerran viikossa.
Kenenkään synteihin ei pidä mennä osallistumaan jos niin on elämänvietto.
Jumala puhuttelee itse omansa aikanaan. Kun uskovainen lankeaa, lankeaa kunnolla, oppii ja on valmis aikanaan ratkaisiin Jumalan- ei ihmisen puhuttelussa. San 24:16, Jes 1:18.

Ihmiset ovat minulle kaikki ihmisiä rakastamisen suhteen istuivat he lähikuppilassa tai missä tahansa tai toisella puolella maapalloa.
En erottele tässä eikä kukaan ole saanut minusta koskaan vihamiestä uskon asioissa eikä muussakaan.

Ystävällisesti Jumalan siunausta
jari laurila

Lisäys:

- Olen perseestä siis takapuolesta neitsyt ja en ole pystynyt saavuttamaan koskaan kestävää erektiokykyä peräsuoliyhdynnässä.
Olen tyytyväinen asiantilaan enkä halua asiassa muutosta. Kaikki hyvin asiassa.
Olen rakastunut aina poikkauksetta naisiin elämässäni, mutta en aina jaksa rääväsuisia naisia sietää ja haluta. On usein helpompaa elää poikamiehen etujen mukaan kuin suhteessa jossa on vain rajoituksia ja vaatimuksia ja ei olisi onnellinen. En ole enää 20 vuotias kokeilija, vaan elämää nähnyt, omaa ja toistenkin.

Minä en ole puhunut koskaan ainuttakaan sanaa elämässäni kenenkään ihmisen lantioista -lantioasioista.
Ainoa poikkeus jos on keinonivelasioita.

Kukaan ei ole tarjoillut tyttäriään eikä omaisuuksiaankaan koskaan.

Kukaan ei ole ollut velvollinen tarjoiluunkaan koskaan.

Monenlaisia luuloja on aina joka paikassa.

Minä en ole puhunut ainuttakana sanaa kenenkään perheasioista, en yksityis- intiimi- yms yksityisyyteen liittyvää sanaakaan koskaan kolmannelle henkilölle tai sellaisissa paikoissa missä on muita kuulolla, maitokaupoissa, kuppiloissa, kokouspöydissä, kotipihalla, luokkahuoneissa, luentossaleissa, yleisten saunojen lauteilla, yms.
Olen syntyperäinen fiksu siinä etten ole juoruakka.

Työnantajistani- asiakkaistani työelämässä olen puhunut vain työhön liittyvää jokaisen mahdollisen sanan. En mitään muuta koskaan missään sanaakaan.

Sukulaisistani en ole juurikaan puhellut paljoja. Minä olen serkkusarjassa voi sanoa nuorin, ja ainoalla jolla mammonaa hiukankin on, on 5 polvea omia rintaperillisiä jne eteenpäin.

Jos olen jostakin ihmisestä puhunut jonkun sanan, olen aina sanonut ihmiselle itselleen mitä teen ja mitä puhun, ettei toinen joudu vaikeuksiin minun sanojeni vuoksi muualla ihmissuhteissaan.

Minä en ole tilannut kenenkään elämään koskaan mitään pahaa- mielipahaa, en omaanikaan- koskaan.

Minä en ole lausunut enkä sallinut itselleni edes ajatusta kenenkään henkilökohtaiseen arvosteluun edes mielessäni koskaan.
Hengellisessä toimissakaan koskaan en mennyt arvosteluin henkilöön suoraan.

Jumalan Henki kasvattaa, puhuttelee, syyttää, lohduttaa, jne.
Ei ihminen.

Olen joskus vakaassa uskossa sanonut että motto pitää olla uskonasioissa:

"Kristityn tehtävä on ainoastaan rakastaa ja kertoa mitä on kirjoitettu"
Ei mitään muuta. Kaikki loput kuuluu aina Jumalalle yksin.

Kun olin 40 vuotias en tiennyt missä kotikaupungissani on Adventtikirkko ?
(60 000 asukasta)
Löytyihän se. Kirkko sijaitsi ydinkeskustassa Helluntaiseurakunnan naapuritalo. Vierekkäin. Helluntaiseurakunnan tiesin hyvin.
Joskus on ollut 1970 luvulla saarnaajia jotka aiheuttivat herätystä ja kääntymystä.
Nykyisin kotiteatterit ja olohuoneet ovat viihtyisiä ja ihmiset kiireisiä. Tieto kulkee netissä jossa menee paljon aikaa.
Pirkka lehdestä löysin raamattuopiston mainoksen joskus 1990 luvun alkupuolella.

Minä en tiedän miten jaksan ja haluan vetää opintoja. Tälle kaudelle osuu kahdeksan kurssia joissa 5 pitäisi mennä hyvin arvosanoin läpi.
Aina voi muuttaa suunnitelmia, ja tehdä uudelleen ja ottaa lepoa välillä.

Olen kuitenkin vain harrastuksissa joita piisaa.

Kaikkea tuli selväksi. Muistakaa jos joku tuttu siellä on, mitä tässä sanon.

Käykää hotellissani. Lisäilen lähiviikkoina vielä vanhoja kuvia.

Aikani on rajoitettua ja nyt minulla on kiire päivä kirjojeni kanssa.

Olen joskus väsynyt ja murehdin keskittymistäkin, on joitakin raskaita asioita ollut ja mieltä vaivaavia painamassa jotka kokonaan muutenkin rajoittavat voimia ettei ole iloa aina juurikaan ja levollista mieltä tarpeeksi. Huolia siis.

Maallisia huolia ei pitäisi siis ottaa liikoja.

yst. jari laurila

Vielä:

Minulla ei ole tapana arvostella henkilöitä, Jumalan seurakunnassa jokainen oppii ja ymmärtää lisää ajan saatossa.

Jos jotkut ovat jossakin joskus räksyttäneet henkilöitä, - Se en ole minä ollut koskaan.

Minä kerron erään soman asian;

- Silloin kun ihminen ajattelee itsessään olevia ominaisuuksia siten että näkee kaiken ympärillä prjojektiivisia vääristymiä ja sellainen aiheuttaa sitten väärintulkintaa, jopa paranoidisuutta missä tahansa ryhmän jäsenissä. Ihminen voi nähdä ympäristöään omia uhkaavia pyrkimyksiä tai kokemuksia ympäristön ominaisuuksiksia liikaa. Ihminen kokee ympäristön osia itselleen vieraina ja itsestään käsin ja omien ominaisuuksien valossa jotka eivät ole aina realistisia ja rationaalisesti toimivia itsestä eikä toisesta.

Minä tarkoitan siis kaikkia ryhmän jäseniä että väärintulkintoja voi olla aina itsessä suhteessa ryhmään että myös suhteessa toisiin ryhmän jäseniin, että ryhmään kokonaisuutena.
Syntyy kateutta ja erimielisyyttä, kyräilyä ja väärinymmärrystä.

Joskus haittaa myös idealisaatio jossa joku ihminen tai joku ryhmä on asemassa joka on liian idealisoitava eikä tämä vastaa todellisuutta tai ole oikeutettua.

Tällaiset tilat voivat sitten johtaa dysfunktionaalisiin ja rajoitetun rationaalisuuden tiloihin kaikissa toimissa tai asenteissa ja viihdyvyydessä ja jaksamisessa. Rationaalisuudessa.

Tarkoitan tällä kaikkia ryhmän jäseniä ja jokaista erikseen itseänikään erittelemättä.

Muutostilanteita ei hallita. Ei osata hallita. Ensin syntyy aina shokki, muutosvastarinta, sopeutuminen ja mukautuminen.

Siellä missä liikkuu ihmisiä syntyy ristiriitojakin aina.
En minä ole ketään syyllistänyt.
Kristitty löytää vian aina itsestään lopulta jokainen.
En minä halua ja voi Jumalan kansaa yksilöinä syyttää koskaan.

Jäsenkirjoissa ranneliike toimii helposti suuntaan ja toiseenkin.
Ei minulla ongelmia asiassa.
Minun oli pakko vetää nimeni jäsenkirjoista kun minun olisi pitänyt olla "pappi" joillekin joilla ei mitään kiinnostusta ole uskonasioissa.
En ole koskaan itseäni papiksi sanonut.
Niin oli helpompaa ja nimen saa takaisin suhteellisen helposti jäsenkirjoihin.

Vastaavien (ns. johtajien) tehtävä on nähdä tällaisia tiloja ja koettaa yhdistää ryhmän organisaation rajoitetun rationaalisuuden tiloissa toimivia ryhmiä ja jäseniä integroitumaan perustehtävän mukaisesti ja suuntaan.
Johtajalla tulisi olla taitoa toimia johtajan tavoin ja nähdä ryhmä joskus tarpeeksi etäältä kokonaisuutena ja osata toimia myös yhteistyössä rymien välillä organisaation sisällä ja rajapinnoilla että leikkauspisteissä kaiken informaation jakajana, suodattajana, suhdetotoiminnassa, neuvottelijana, sovittelijana, kannustavia tekijöitä antaen niin että organisaatiossa ryhmät ja jäsenet suuntautuvat ja integroituvat toiminta-ajatsuten ja arvojen, tavoitteiden suuntaisesti.

Ihmiset ovat ihmisiä joka paikassa eikä ole olemassa koskaan mihinkään yhtä ja ainoaa oikeaa toimivaa mallia. Ympäristön ja organisaation sisäiset erilaiset tilanteet ovat aina erilaisia myös yksilötasolla.
Vastuunkantajilta vaaditaan paljon erilaista näkemystä, niin että osaavat oman alansa tiedot ja johtamisen malleja voi hallita jotka aina voidaan osittain soveltaa, selvää räätälöityä kaavaa valmista joka paikkaan ei ole olemassa.
Erilaisia malleja sen sijaan on jotka eivät siis aina toimi aivan puhtaina.

Hengellisen ryhmän ainoa idealisaatio pitää olla Jeesus Kristus ja ainoa johtaja Pyhä Henki. Vastuunkantajilla voi olla tai ole kykyä ja taitoa omassa seurakuntademokratian tehtävässään nähdä erilaisia asioita monelta kantilta auttaakseen ihmisiä.
Seurakunta on Jeesuksen ja Pyhän Hengen osuuden suhteen tässä missiossa, perustehtävässä ja toiminta-ajatuksessa ja myös visioissa/tavoitteissa hengellisen ryhmän eri kokoisena kaikki perustehtävät muodostuvat näistä elementeistä. Karismaattista johtajuutta ei voi olla, kukaan ei saa tehdä itseään sellaiseksi.
Kristus kasvaa- ja ihminen pienenee joka päivä.

Kristinuskon ainoa idealisaatio on Jeesus Kristus. Se on oikein ja pakko ja etuoikeus.
Ainoa laki on Jumalan valtakunnan perustuslaki. Vapauden ja täydellisyyden laki ajan loppuun asti. 1 Joh 5:3, Jaak 2:10-13, Luuk 16:17. Ilm 14:12, 12:17.
>>>> Minä käytän asiayhteydessä aina jo vuosia näitä jakeita.

Minulla toistuu monet samat raamatunpaikat. Ydinjakeet pysyvät aina, ja ne ei sieltä mihinkään lähde. Muitakin asiaan sopivia jakeita on olemassa mitä asiayhteyksissä esitän. Nuo kertovat niin hyvin yhdessä mitä tarkoitan mitä tässä ketjussa ja edellä mainitsen.

Organisaatiot isotkin syntyvät aina yksilöistä ja ryhmistä.
Ollaan myös organisaation sisällä ja ulkona yhteistyössä ja kaikessa suhdetoiminnassa ja informaatiossa molemmissa suunnissa ja rajapinnoilla ja -tehtävissä.

Nyt minulla on muuta tekemistä. En ole vielä pystynyt keskittymään tämän hetken kurssiini hyvin ja alkaa olla kiire ja monenlaista muuta harmiakin aina.

yst. jari

Vastausta varsinaiseen kysymykseesi vielä;

Monenlaista väärinymmärrystä on aina.
Ei sitten osata puhua asioita halki ja puhki ja selvittää todellisuutta.

Tuhoista on ihmisten arvostelu ja arvioinnit yksilötasolla.
En ole koskaan sanallakaan niin tehnyt kenenkään suhteen.

Heikko itsetunto näkyy sitten erilaisina vääristyminä kun ihminen alkaakin samaistamaan ongelmiaan yhteisöön.

Korostan tässä että minä en ole arvostellut ketään henkilökohtaisella tavalla.

Ymmärrän että pyhittymiseni ahkeruudella ja 100% uskollisuudella Jumalan työhön aiheutti erilaisia tuntemuksia henkilöissä joilla ei ollut samoin.
Meillä ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita.
Perheellisten aika ja muutkin voimavarat eivät riitä aina 100% ajankäyttöön Herran asialla. Perheenäitien lähetystehtävä on sitten kotona tietysti.
Saattoi olla että joku otti henkilökohtaisella tavalla.

Itse koin itseni joskus muukalaiseksi aina juuri ilmiön vuoksi mistä puhuin.
Kyräily ja paranoidisuus syntyy kun sellaistakaan muutosta ei hyväksytä että ihminen olisi yhteisön jäsen, eivätkä vain 40 vuotta sitten kääntyneet.
Vanhemmat kaipaavat arvostusta ja alitajuinen tiedostamaton reaktio kokee uudet palavat uhkana. Kateus syntyy juuri vääristymien vuoksi kun ihminen näkee jossakin muualla idealisoinnin kohdetta enemmän kuin mitä olisi rationaalinen todellisuus ja tarpeet.

Vääristyneitä projektiota siellä täällä jotka kohtaavat yksilöinä ja ryhminä sitten sen vuoksi että ihminen ei koe itseään reaaliajassa ja kyvyissä ja idealisoinnin kohteita oikein.
Sellaiset ovat tuhoisia sitten kun ristiriidat kohtaavat ja törmäävät yksilöiden ja ryhmien /ntressien ja tarpeiden rajapinnoilla ja leikkauskohdissa.

Muutosjohtamisen taitoja tarvittaisiin jo mm. silloin kun lanceerataan uusi tärkeä työntekijä paikalle.
Ylpeä johtajuus on aina asia joka saa sitten takajaloilleen.
Kristillisyyteen ja hengellisyyteen asia ei sovi, sillä kukaan ihminen ei voi
antaa eikä anna sitä paikkaa toiselle ihmiselle mikä kuuluu Jumalalle ja Pyhälle Hengelle + Jeesukselle.
Johtajuutta ei siinä asiassa voi koskaan ottaa ihminen. Se ei onnistu ilman vaarallisia seurauksia. Kuitenkin ryhmätyön ongelmat kohtaavat ?
Mikä sitten neuvoksi ?

Ensinnäkin jokaisen on tultava aikuisiksi aikanaan ja ristiriitoja syntyy.
Kristitty joutuu aina hakemaan syyn itsestään.
Jokainen on aina omasta mielestään oikeassa.

Pitää myös ymmärtää että valitsijamiesten valitsemispäivät on hiljainen käsiäänestys ja prosessi niin loppuun saakka.
Jotkut luulevat että kyseessä on 24h/vrk ympäri vuoden ala- ja ylähuulen heilutus niin ettei toinen jolla on valtuutus tehtäviin joka on legitimoitu saa käytännössä työrauhaa ala- ja ylähuulten heiluttamisen vuoksi siksi että joillakin on rajoitettu ja irrationaalinen projektio meneillään omien ja ryhmän tarpeiden kohtaus- leikkauspisteissä ja rajapinnoilla.

Tarvitaan loppuun vietyä rationaalisuutta vaikka kyseessä on hengellinen asia, mikäänhän ei ole järkevämpää maailmassa kuin rationaalinen hengellisyys jossa on idealisoinnin kohteena Jeesus Kristus yksin ja Jumalan tahto /käskyt perustuslakina. Raamattu oppikirja.

Pitää muistaa että jokainen on oman alansa tuntija. Pastorin ja papin plantut eivät ymmärrä tavallisesti mitään muuta kuin mitä kun ovat pumpulissa ja silkissä ja sametissa tavallisesti kasvaneet ja raamatun opiskelleen.
Elämässä kohdataan monia asioita.
Monenlaista taitoa/tietoa huulen heilutusta joissa oikealla kristitylläkin on vain luuloja, mm. lainsäädäntö ja juridinen ajattelu + monet alojen tiedot ja taidot. Niitä sitten toki löytyy yksilöiltä.

Pastorin plantut ovat kuitenkin demokratiassa niitä joiden sana kaataa koko maallikkoporukankin, eli sama kuin toimitusjohtaja kaataisi hallituksen.
- Tässä pitää olla jotakin täsmennystä jota voi ottaa käytäntöön ja miettiä asioiden suhteita uudelleen ! Siis uudelleen miettiä tarkempaa mahdollista ohjeistusta hallitustyöskentelyssä.

Minkäänlaisia luottamuskeskusteluja ei saa käydä asiallisten piirien ulkopuolella. Valitsijamiesten valitsemispäivillä kysytään hiljaisesti mitä seurakunta sanoo. Asia ei kuulu mummojen teekutsuille joidenka vastaavanlaisten vaikutus voi olla tuhoisaa. Sellaisissa pitää vain kutoa ja juoda teetä, heh. Niihin ei kuulu mielipiteiden asettaminen ja mielioidejohtajuus ollenkaan.
Seurakunnilla on omat elimet miten päätökset demokratiassa tehdään.
Ei käytäväkeskusteluihinkaan siis henkilökysymyksiä viroissa ja vastuissa !
Seurakunnan mielipidettä kysytään, ei henkilöiden.

jatkuu...............................

jatkoa vielä ............................


Kun on kyseessä toiminta jossa on tunteet ja toiminta pitäisi osata niitä hallita.
Ovet käyvät väärinpäin.

Minä olen aikuinen ja en ajattele asiaa tunteella vaan rationaalisesti.
Tottakai kaikessa ihminen voi saada frustraatioita joista pitää toipua rauhassa että rajoitetun rationaalisuuden tai dysfunktionaalisuuden tila päättyisi ja alkaisi rationaalinen aika.
Ihmiset ovat vain ihmisiä.

MInulla saattoi olla joku vääristynyt projektio kun niitä oli muillakin monilla, -ja uupumusta. Muutosvaihetta ei osattu hoitaa sitten erilaisissa henkilökysymyksissä.
En ole syyttänyt - enkä syytä ketään.

Olen tehnyt omia erehdyksiä elämässä aina, mutta olen varmaan jäänyt usein paitsi jotakin tietoa joka olisi ollut tärkeätä minulla olla ja tietää etten olisi joutunut törmäyksiin. Olen itse aina kertonut jos teen jotakin mikä koskee toista mitä puhun ja teen ettei toinen joudu vaikeuksiin.

Tärkeänä pitäisin että minun leikkipuheeni ja kirjoittamiseni ja tapani pyytää ja onkia tietoa on koettu väärin. Siis ei ymmärretty ja otettu sitten vakavissaan sanatarkasti joskus mitä ei olisi pitänyt ottaa niin. Niin on tapahtunut usein.

Olin joillekin rasittava yksinäisenä miehenä, ja en tarpeeksi osannut huomioida että muilla on aivan omat ystävät, huolet, työ yms eikä heillä ole aikaa ja haluja minun kanssani niin paljon.
Kenenkään kumppaniin minulla ei ole ollut mielenkiintoja sopimattomia.

Ihminen voi kokea pienemmästä vastuksesta ulkopuoliseksi sen vuoksi ettei ole tarpeeksi sellaista sitoutumista mikä vastaisi hengellistä yhdessäoloa.
Minua kyseltiin vain palvelutehtäviin. Ei koskaan muita vaikuttimia.
Töihin. Ei muuta.

Kukaan ei ollut eikä halunnut olla esimiesasemassa ja teinkin selväksi kun minulla oli tusinan verran kokouspöytiäkin ettei demokratiassa ole esimiehiä.
Antavat jokainen kumuloitunutta synergiaa ja ainoa itsenäinen valta on äänestyslappujen äänet.
Työsopimuksissa ja palkkatyössä on esimiehiä ja aina pitää olla tietoinen ja sopimuksissa toisen asemasta ja vastavuoroisuutta kaiken asian hoidossa.

Erilaisia informaation vääristymiä on ollut varmasti, perustetaan luuloon tärkeitä,
ja on vääristyneitä projektioita siis suhteissa yksilötasolla että ryhmiin yhdellä ja toiselle erilaisia. Hengellinen ympäristö on vieläkin arempi joillekin ja monille kielteisille ja ryhmän kannalta hankalille ja vaikeille asioille kuin tavallinen työelämä. Mutta ei sen kummempi paikka missä pitäusi ihmissuhteet hoitaa.

Autoritaarista valtaa ei voi kukaan pitää itsenäisesti missään asiassa.
Ei emotionaalisissakaan tietenkään.

En syyttele. Aina viisastuu ja luotan aina että Jumala itse puhuttelee omansa. Siksi en kanna huolta.

Joillakin saattaa olla pahaa luuloa että ihmisiä voi johtaa jossakin jostakin emotionaalisissakin asioissa etänä ilman mitään vuorovaikutusta,
ja luulevat sellaista legitimimoiduksi vallaksi.
Ei sellaiseen mahdollisiin löydy mitään oikeutusta koskaan.
Kirkkojen esimiehet ovat esimiehiä kirkon palkkahenkilöstöille.
En ole arvostellut enkä ole tietoinen kenenkään muunkaan mahdollisista edesottamuksista missään.

Minä ilmoittaisin mahdolliset rikokset rikospoliisille tietysti jos sellaiseen olisi sellaista epäilyä että olisi aihetta ajatella tosiasiaksi, eikä uskonvihoiksi.

Uskovainen ihminen synnyttää vihaa vaikka ei puhuisi mitään koska ihmisillä herää synnintunto ja se loukkaa ylpeitä ihmisiä.
Siinä syy. Syntipukki ja ilonpilaaja vaikka ei puhuisi sanaakaan sen vuoksi että joku havaitsee että ei olekaan täydellinen vaan syntinen ja havahtuu synteihinsä kun naapuri pihan toisella muistuttaa uskollaaan synnistä vaikka ei ole sanaakaan koskaan lausunut ja mennyt hissukseen kotiinsa huomaamatta, mutta onkin uskovainen, voi taivas.


ystävällisesti
jari laurila

Minun puheripuli on ihan totta mitä kirjoitan.

Vielä "puheripulista":
Minä tarkoitan vääristyneillä projektioilla lähinnä kaikkea sellaista mielikuvaa ryhmästä ja itsestä suhteessa ryhmään mikä ei vastaa todellisuutta, että myös tarkoitan että ihminen näkee siis toisen ihmisen sellaisessa valossa mikä ei ole oikein.
Monilla ei ymmärrys riitä siihen että joku oppii 8 vuodessa samat ahkeralla ajankäytöllä ja tuhansilla sivuilla kuin joku 50 vuodessa.
Haluan kuitenkin sanoa että suhteellisen hyvin meni kaikki ja syytän vain itseäni.
En ole syytellyt enkä syytä.
Ihminen ei ole realisti ja rationaalinen aina tunteisiinsa srk elämässä kun rinnakkain käyvät tunteet ja järki, emmehän hulluja ole raamatun kanssa, päinvastoin suurinta viisautta, ja kun törmäyskurssilla on vielä ideaaliteetit eli tuollaiset malli-ihanteet monin tavoin. Sellainen malli on myös se mitä ihminen haluaa nähdä idealisoida toisessa ihmisessä ja ryhmässä ja omat tavoitteet ja toiminta voi olla ristiriidassa sitten realiteettiin. Niin on, kaikessa ryhmän toiminnassa on ristiriitoja, mutta sitä on niin kovin hankalaa sovittaa uskoon kun kaikki pitäisi olla onnellisia ryhmässä.

Kysymykseen mormonismista:

Mormonin kirja on kaunista tekstiä ja en tarkkaan muista kaikkea, mutta en nähnyt mitään sellaista mitä jotkut haluavat nähdä siis ...... ymmärrät kun ihmiset tappelevat srk rajoista.

Siis jotkut haluavat nähdä paljon sellaista vikaa millä saisi leimattua harhaopiksi aina ?!

Viimeisien aikojen mormonikirkossa on raamatun uskolle pyhittyneitä tosi uskovaisia kristittyjä. Heille on Jeesus Kristus Raamattu Jumalan laki kaikki pyhiä asioita ja suoraan raamatusta.
Eivät yhtään heikommaksi jää uskon asioissa kuin mikään muukaan porukka.

Nk mainitsin Adventtikirkko täyttää kyllä kaikki lopun ajan seurakunnalle asetettavat vaatimukset. Kukaan ei tiedä kun Jeesus tulee onko vaikka joitakin uusia liikkeitä syntynyt joiden missio olisi Ilm 14:12, 12:17, Hebr 12:14 jotka minä sanon olevan koko Raamattu, usko ja koko pelastushistoria ajan loppuun saakka mistä on kyse.

Mormonikirkossa toteutuu yksilöinä nuo kaikki ja kaikissa muissakin raamattua lukevissa piireissä yksilöinä. Myös opeissa, mutta erimielisyyskysymyksiä omantunnon kanssa toki on missä ihminen ei varsinaisesti syyllisty syntiin kuitenkaan koska on omassa tunnossaan sovussa ja pitää ykköskunniassa kaikki nuo mitä tässä sanon.

Kun meillä on omantunnon vapaus niin kuin uskossa aina on.
Uskonasioita ei voida koskaan määrätä, vaan vaikuttimena on rakkaus.
Siksi Jumala kaikille enkeleilleenkin antoi vapaan tahdon valita että kyse olisi rakkaudesta eikä pakkovallasta joka synnyttää vihaa.
Kristinuskon ydinkysymys on rakkaus.

yst. jari

Tärkeä;

Hei !

Olen aina huomannut ja ollut täysin tietoinen siitä että tuiki tutut täällä minun kanssani seurustelee.

Joitakin olen kirjoitustyylistä joskus tunnistanutkin mielessäni.

Minulla on yksi huomautus asiassa;
- Olen ollut joskus aivan tosissani antamassa vastauksia jos joku haluaa tietää jotakin mihin voin vastata ja olin harmissani joskus kiireisenä kun aikaa oli rajoitetusti.

Olen ollut välillä muilla teillä, ja oli pikku lässytystä ja huonoa kielenkäyttöä joka ei tietysti koskaan kuulu hengellisyyteen. Olen täysin tietoinen asiassa ja ymmärryksessä.

Olen hissunkissun pääsemässä asiallisempaan suuntaan ja pahoittelen tietysti karkeata kielenkäyttöäni.

Yksi kysymys ?
- Olen melko lailla varma että tätä keskustelua on kirjoittanut tietysti aivan kirkon ja seurakunnan jäsenet ja kysyn ;

- Eikö koskaan prätkähtänyt mieleen olla minuun yhteydessä minkäänlaisissa asioissa. Minuun oltu ajan saatossa yhteydessä vain kun haluttu jotakin palvelutehtävää pyytää. Ei koskaan missään muussa asiassa. Ei koskaan mistään ?!

Ei se mikään ihme ole että joku yksilö sitten ei oikein ole täysin aina integroitunut ja tuntee olonsa muukalaiseksi joukossa.

Minä olen mennyt 17 vuotiaana monikansalliseen yhtiöön töihin kotimaassa jossa on heti 17 vuotiaasta koulutettu yhteistyötaitoihin. Olen ollut noin 15 erilaisessa työtehtävissä erilaisissa yrityksissä.
Olen kaupallisen koulutuksen saanut kahdessa tutkinnossa joissa on opetettu aivan kaikki mahdollinen mitä kuuluu liiketalouteen liittyvään ja perusteet vähintään lukenut.
Raamattua tutkin kokopäiväisesti 15 vuotta ja osasin kaiken sen mitä kirkko opettaa.

Eikö koskaan ole kellään prätkähtänyt mieleen olla minuun missään yhteydessä
???

Minulla on ollut yhteysväineitä lukuisia joukko minun suuntaani.

Täällä sitten kysellä. Joskus olin harmissani kun olin kehottanut kaikkia olemaan omissa toimissaan ja tekemään oma osuus minkä itse kokee omakseen ev. työssä eikä minuun aikaa tuhlata.

Käy nk kerran eräässä työpaikassa että olin täysin ylityöllistetty ja yksii kaveri alkasi kuluttamaan koko työpäivänsä aina etsimällä virheitäni.
Aina roiskuu kun rapataan. En sitten itsekään hoksinut antaa hänelle vaikka puolet työmäärästäni. Oli lähinnä johdon tehtävä.

Että sitten piti yksinään käydä aina kääntymässä kirkon käytävillä ja hoitaa hommat. Ei aikuinen mies valita sellaisia, ja en ole ketään syyllistänyt.
En räksytä kirkkoa enkä seurakuntia koskaan.

Minä tunnen erilaisia uskontoja nk. täällä mainitsen ja tiedän jotakin, en vain luule.

Ei se merkitse mitä joku tietysti heti ajattelee että olen jotakin muuta kannattamassa sinänsä. Ei tässä nyt niin tyhmiksi alaeta. Olen kertonut vain näkemyksiäni.

Täsmennän vielä jehovantodistajuutta mitä kerroin että Jeesus silkkana lihana mutta Jumalan poikana jonka kautta kyllä pelastutaan mutta on pelkkä ihminen ja Jumalan siveyslaki ristillä myös kadonnut kaikki tyynni joka käsky ja tilalla lain yhteenveto on tosiasia. Jehova yksin on ajatus.
Se miten jehovantodistaja on sovussa Jumalan kanssa sydämessään on sitten Jumalan ja JT yksilön välinen asia. Minä haluan tässä tietysti kertoa omaa esimerkkiä miten näen Jumalan isänä tuomarin asemassa, eli huomioi ihmisen ymmärryksen. En minä ole tuomariksi ryhtynyt koskaan enkä vihamieheksi koskaan. Olen nähnyt jehovantodistajissa tietysti 100% uskovaisia oman ymmärryksen mukaan nk kaikissa muissakin piireissä.

En ole siis tuomarina enkä suosimassa muita suuntia sinänsä.
Olen niissä rehellinen mitä näen niissä.

Kysymykseni ihmetteli että onko pitänyt ajaa aina ohi ja jäädä arvailemaan minua ettei mitään suoraa yhteyttä minuun niillä jotka minua tuntevat ?
Täällä sitten kysellä nimimerkin takaa tuiki tutut mahdolliset ? Höh.
Minulla on postilaatikoita vaikka kuinka paljon ollut ja puhelimiakin.

Jos minun jokainen rahvaanomainen sana on haluttu nähdä, eikä muuta, niin en ole viitsinyt sitten edes ajatella miten hävitöntä joskus on pitää jossakin polemiikkia mutta ei mitään yhteyttä minuun jos on samoissa piireissä liikkuva.
Ei kukaan voi kaikille mieliksi olla enkä syyllistä ja syyttele ketään. Ei ole syytöksiä ollut.

Ei emotionaalisissa asioissa ja yksityisasioissa ole esimiehiä niissäkään itsenäisiä, siis itsenäisiä missään koskaan vaikka olisi töissäkin.
Ei ilman työsopimuksia esimiehiä koskaan ole, ei eläkeläisillä eikä opiskelijoillakaan. Armeijassa on ilman työsopimuksia. Aina työsopimukset/vuorovaikutus molemmin puolinen. Demokratiassa sitten jokainen antaa kumuloitunutta synergiaa.

yst. t. jari