"Taivasten Valtakunta ei ole tähtien takana eikä
Jumalan valtaistuin maailmankaikkeuden
mittaamattomissa ulottuvuuksissa. Maa-planeetta
on jo tähtitarhoissa ja Maa on ihmisen ainut
todellinen koti. Elämä Maa-planeetalla on suurin
rikkaus ja elämän suojeleminen suurin haasteemme."
Kuva Maa-planeetasta osoitteessa
http://www.aretalogia.com/Maa.html
Jumalan valtaistuin maailmankaikkeuden
mittaamattomissa ulottuvuuksissa. Maa-planeetta
on jo tähtitarhoissa ja Maa on ihmisen ainut
todellinen koti. Elämä Maa-planeetalla on suurin
rikkaus ja elämän suojeleminen suurin haasteemme."
Kuva Maa-planeetasta osoitteessa
http://www.aretalogia.com/Maa.html
Vastaukset 11
Vanhimmat
Maapalloa on turha yrittää loputtomiin varjella.
Joskus se jäähtyy kuitenkin, ja tuhoutuu
viimeistään kun aurinko sammuu. Elämän
suojeleminen maapallolla on tärkeää vielä
joitakin tuhansia vuosia.
Me ollaan ainoa laji planeetalla jolla on
mahdollisuuksia jäädä eloon pakenemalla
avaruuteen. Siihen pitäisi alkaa panostamaan jo
nyt oikein tosissaan, luonnonvarat hupenee niin
nopeasti että kohta on todella kiire. Parisataa
vuotta aikaa, kehitys on aika hyvällä mallilla
mutta avaruustutkimukseen pitäisi kanavoida vielä
valtavan paljon enemmän varoja.
Jos ajattelemme niitä realiteetteja, jotka
avauruudessa vallitsevat, niin sieltä ei
ihmiselle turvaa tule löytymään.
Maa-planeetta on sillä etäisyydellä auringosta,
että elämän säilyminen täällä on mahdollista. Sen
sijaan Mars on jo liian kaukana. Päivällä siellä
on noin 30 astetta lämmintä, mutta öisin 50
astetta pakkasta ja niinpä minkäänlaine n elämä
ei siellä ole mahdollista. Ulkoavaruudessa
vallitsee absoluuttinen nollapiste (-273,16),
avaruusaluksilla matkaamine n vaatii aikaa satoja
tuhansia, jopa miljoonia vuosia jotta
elinkelpoiset olot sieltä löytyisivät.
Minkäänlaisen avaruusaluksen happi, vesi, energia
ym. varastot eivät riitä tällaiseen matkantekoon.
Tähtitieteilijöiden mukaan aurinko antaa valoa ja
lämpöä vielä 5 miljardia vuotta ja maapallon
elintarvikkeiden tuotantomahdollisuus samoin kuin
eergia- ym. luonnonvarojen riittävyys on paljossa
riippuvainen siitä, miten me täällä eletään.
Onhan siinä kieltämättä aika älyttömästi mutkia
matkassa ja ongelmia ratkaistavana ennenkuin
avaruudessa pärjää. Mutta ennemin tai myöhemmin
on pakko alkaa pärjäämään.
En minä ole marsiin menossa. Pitäisi lennellä
aivan jonnekin muualle, ja se matka jo tulee
kestämään varmaan tuhansia vuosia. Pitäis
kehittää niin hyvä siirtokunta että se
sinnittelis yksikseen.
Me eletään täällä nykyään aivan päin helvettiä.
Ihmisten määrä pitäisi pudottaa kahteen
miljardiin ja kaikkien pitäisi möllöttää samalla
mantereella pienessä kasassa.
Näitä avaruuden mittasuhteita ja elämää tässä
aurinkokunnassa pohtiessani olen ajatellut
niinkin, ennen ennen elämän esiintymistä Maa-
planeetalla, elämää on ollut Marsissa, ja ehkä
jopa Marsin ja Jupiterin välillä olleella
planeetalla, joka sittemmin on räjähtänyt.
Edelleen ajattelen niin, että auringon valo- ja
lämpöteho alkaa aikaa myöten heikkenemään ja sen
myötä olosuhteet Venus-planeetalla muuttuvat
suotuisimmaksi ja elämä jatkuu Venus-planeetalla.
Mutta. Korostan sitä, että tämä on kuvitelmaa ja
mielikuviuksessahan kaikki on mahdollista.
Eipä tässä vielä pysty muuta kuin haaveilemaan.
Toivottavasti ihmiskunta säilyy. En tiedä onko
sillä oikeasti mitään merkitystä mutta tuntuisi
paremmalta vaihtoehdolta kuin sukupuutto.
Vuonna 1972 olivat maailman huipputiedemiehet
koolla Roomassa, Rooman Klubi. Tässä
konferenssissa he olivat syöttäneet tietokoneelle
kaikki mahdolliset elämän säilymiseen Maa-
planeetalla liittyvät tekijät, kuten
väestönkasvu, maapallon kyky tuottaa
elintavikkeita, luonnonvarojen riittävyys,
vesistöjen ja ilman saastuminen jne. Tämän
jälkeen he olivat antaneet tietokoneen tehtäväksi
laskea se aika, mikä elämällä on jäljeellä
maapallolla ja tietokoneen vastaus oli: 15
vuotta. Nyt tästä konferenssista tehdyssä TV-
ohjelmassa kysyttiin johtavalta professorilta,
että mitä pitäisi tehdä jotta elämä säilyisi
maapallolla? Professorin vastaus oli: "Ihmisen on
synnyttävä uudesti".
Kuten tiedänne, tämä tietokoneen ennustus meni
pieleen, mutta tämä konferenssi ja sen rabortti
herätti maailman nuorison aktiiviseen ympäristön
suojeluun kaikkialla maailmassa. Saksassa
ympäristöaktivistit kaatoivat
korkeajännitepyläitä, meillä Suomessa sayntti
Koijärvi-liike ja sen myötä Vihreät pääsivät
eduskuntaan. Samoin monet laulut, kuten
Kirkan "Varrella virran" ja Fredin "Maan valitus"
soivat päivittäin radiossa. Nyt kaikki ne toimet,
mitä on viimeisten vuosikymenien aikana maassamme
ja maailmassa tehty luonnon, vesistöjen ja
ilmastonsuojelemiseksi tehty, ovat suoraa
seurausta näiden nuorten
luonnonsuojeluaktiivisuudesta.
Käytännössä tämä todistaa sen, että me voitaisiin
tehdä paljon enemmänkin ympäristön ja elämän
suojelemiseksi kunhan jostain löytyisi innoitus
tälle alalle. Puntit suorina odottamalla kaikki
tuhoutuu ja myöhäistä on toimia sen jälkeen kun
viljakin kuolee sukupuuttoon. Monet eliölajit
ovat ihmisen toimesta jo sukupuuttoon kuolleet.
Olipa jännä tutkimus...
Ei meillä ole muuta hätää kuin väestönkasvu. Sitä
kun saataisiin rajoitettua ja väkiluku pudotettua
edes pariin miljardiin alkais homma pelaan ihan
eri lailla.
Ei se vuonna 1972 laadittu tietokone-ennuste
mennyt pieleen, vaan ihmiskunnan toiminta muuttuu
koko ajan. Se ennuste oli niillä ehdoilla,
että "jos kehitys jatkuu entiseen tapaan, eikä
mitään olennaisia muutoksia tapahdu, niin..."
Sama firma laati 20-vuotis toimintansa kunniaksi
uuden kirjan: Ylittyvät kasvun rajat
maailmanyhteisön romahdus vai kestävä
tulevaisuus?
Siinä on niitä samoja käyriä, mitä edellisessäkin
kirjassa kehittyneempien tietokoneohjelmien
ajamina ja enemmillä muuttujamäärillä ja uusien
kehityskulkujen mukaisesti korjattuina
(muistaakseni ohjelmat saattoi saada jostain
omallekin koneelleen, jos haluaa
seurata "maailmanloppua reaaliakassa" (ehkäpä
etsin joskus))
Näillä uudemmilla käyrillä maailmantilanteen
käännekohta jatkuvasta kasvusta kohti alamäkeä
ajoittui jonnekin vuoden 2030 paikkeille.
Tietenkin useimmat maailmantilanteen muutokset
lykkäävät käännekohtaa kauemmas tulevaisuuteen,
kuten terrorin käynnistämä lamakausi, ja
oljynkulutuksen väheneminen, uusien
energialähteiden kehittäminen, väestönkasvun
hidastuminen, ym ym.
raportti synnytti maailmanlajuiset
luontoaktivistien liikkeet, jotka ovat saaneet
paljon muutoksia ihmisten asenteissa ja
vähentäneet huomattavassa määrin teollisuuden
ympäristöpäästöjä, vesien ja ilman pilaamista ym.
ym. Tämä myönteinen kehitys jatkuu kaiken aikaa
ja tämä herätää toiveita ihmisen ja
luonnonvälisen tasapainon löytämiseksi, joka on
ehtona elämän säilymiselle.
Tosin tämä 1972 Rooman klubin konferenssin
jälkeen on ilmaantunut moniakin tekijöitä, joita
ei silloin tiedetty. Mm. Englannista
liikkeellelähtenyt hullun lehmän tauti, jonka
tulevaisuutta ja seurannaisvaikutuksia kukaan ei
pysty vielä ennakoimaan. Samoin AIDS on
ilmaantunut silloisen konferenssin jälkeen ja
tähän sairauteen tulee aivan lähiaikoina
kuolemaan kymmeniä miljoonia ihmisiä ja tällä on
heijasteita myös ihmiskunnan tulevaisuuteen
nähden. Ainakin minun mielestä.
Ei voi sanoa että maa planeettamme jossa tehdään
petoksia ja pahuuksia olisi taivastan valtakunta.
Jos joskus tulisikin se päivä jolloinka ateistien
kesken vallitsee oikeudenmukaisuus, samanlainen
oikeudenmukaisuus kuin mitä vallitsee uskovien
kesken?
Niin kauan kuin rahalla, kauneudella, voimalla,
vallalla yms... on vaikutusta ihmisen arvoon,
ollaan oikeudenmukaisuudesta kaukana. Jeesus
opetti että kaikki nuo edellä mainitut ovat
roskaa.
16. Joka maassa itsensä siunaa, siunaa itsensä
totisen Jumalan nimeen, ja joka maassa vannoo,
vannoo totisen Jumalan nimeen; sillä entiset
ahdistukset ovat unhotetut ja peitossa minun
silmiltäni.
17. Sillä katso, minä luon uudet taivaat ja uuden
maan. Entisiä ei enää muisteta, eivätkä ne enää
ajatukseen astu;
18. vaan te saatte iloita ja riemuita
iankaikkisesti siitä, mitä minä luon. Sillä
katso, iloksi luon minä Jerusalemin, riemuksi sen
kansan............
22. Niinkuin uudet taivaat ja uusi maa, jotka
minä teen, pysyvät minun kasvojeni edessä, sanoo
Herra, niin pysyy teidän siemenenne ja teidän
nimenne.