Kyseenalaistaminen.

Tässä onkin se Raamatun uskottavuuden pääongelma. Raamatussahan seurasi aina kova rangaistus, jos harhautui olemaan toisen jumalan palvoja. Myös pilkkaajat saivat rangaistuksen.

Mutta sellaista on vain Raamatussa. Kun mitään sellaista ei tapahdu meidän nähden, niin mä ainakin epäilen suuresti koko Raamatun juttuja. Meidän aikana rangaistuksen saa paremminkin kristitty, jos ei usko Allahiin.

No ainakin Egyptissä, Nigeriassa ja Malesiassa muslimit polttavat kirkkoja ahdettuaan paikalliset kristityt ensin sinne sixään.

Kyse on valtataistelusta. Mietihän kuka houkutteli Eevan lankeamaan syntiin?
Kuka tämä toinen "jumalaksi" ryhtyvä oli?
Kuka tarjosi Jeesukselle kaikkia maailman valtoja? Miten hän olisi voinut tarjota niitä, jos ne ei olisi hänen vallassa? (voimme nädä millainen "jumala" hän on)
Eikö meillä siis ole mahdollisuus osoittaa kumpaa jumalaa haluamme palvella.
Onhan Jumala luvannut Ramatussa myös, että hän tulee tuhoamaan tämän toisen "jumalan".

No enpä sanoisi noinkaan...Puhutaan Jehovan todistajien rajuista menettelyistä, kun he toteuttaa vain Raamattua ja karkottavat epäkelvot pois seurakunnastaan. Se löytyy Raamatusta ja se täydellinen eristäminenkin löytyy Raamatusta. Onko se sitten sairasta vaiko ei, niin silloin pitää puntaroida koko Raamattu onko se sairas vai ei....ja sitten sen mukaan tehdä päätös haluaako kuulua tuollaisiin juttuihin...

Eikä Vl ole sen parempia...samaa kuraa erillaisilla suuntauksilla. Jos siellä Raamatussa on paljon sellaista mitä ei voi hyväksyä, niin silloin on aika kyseenalaistaa koko paska, eikä jatkaa sen nielemistä...vaikka siellä sattuis olemaan herkkuapalaa välissä. Ei Raamattu ole mikään SIWA, josta voi hakea parhaat palat. 12-pack ja HK-blåå:tä paketti...ei se niin mene...

Luterilainen kirkkohan on tehnyt lukemattomia päätöksiä siitä, että Raamatussa on sairaita kohtia. He ei käytä välttämättä sitä sanaa, mutta silti ovat muuttaneet Jeesuksen ja Jumalan suoria opetuksia. Tässä tuleekin mielenkiintoinen asia, kun ihmiset pitävät Raamattua Jumalalta tulleena viestinä ja silti piispat kokoustavat...ja toteavat Jumalan tai Jeesuksen olleen väärässä...Luterilainen kirkko käy just silleen Siwassa ja roudaa kersoille kaljaa ja tupakkia...Antaa kansalle sitä mitä kansa haluaa, eikä sitä mitä, miten Jumala haluaisi kansan olevan...

Aloitus oli aika lailla itseään kampittava.

Kuten huomaat sinulla on täysin vapaa tahto uskoa mihin tahansa. Oikeasti. Vaikka asuisit muslimimaassa niin voisit mielessäsi uskoa mihin muuhun tahansa kun Islamiin. Ihmiset kahlitsevat toisiaan mutta ei kukaan voi ihan oikeasti kahlita toisen mieltä.

Jumala sallii sinun uskovan ihan mihin tahansa, sitä on vapaa tahto. Sen takia Jumala ei kahlitse sinua uskomaan sillä sehän ei enää olisi "uskoa". Käsitteen usko ja uskominen tajuaminen tuntuu olevan aika hankalaa jos sitä käytetään Jumalan yhteydessä. Käsite ei siitä kuitenkaan mihinkään muutu.

Jumala ei luonut itseään varten uskontoa. Uskonnot ovat suuntauksia miten uskoa Jumalaan. Näitä suuntauksia on vaikka kuinka monenlaisia, joissakin puretetaan itseä myrkkykäärmeillä uskon todistamiseksi ja kai me suomalaiset kuitenkin tiedämme että tuollainen suuntaus ei ole kovin tervettä.

Aseta itsesi "Jumalan" asemaan, kuvittele että elämälläsi on päämäärä, vaikka valmistua huippukirurgiksi. Miltä tuntuisi jos vaikkapa vanhempasi eivät uskoisi sinuun vaan mollaisivat sinua koko urasi ajan? Miltä tuntuisi ne jotka uskoisivat sinuun? Miltä tuntuisi ne jotka todistaakseen uskonsa sinuun palvoisivat erinäisiä asioita kuten vaikkapa käärmeitä vuoksesi?
"Jumalana" todella välittäisit miten ihmiset uskovat sinuun.

Mietihän nyt ensin hetki mitä on vapaus? Onko sellainen vapautta, jossa saa tehdä vain yhdellä tavalla?

Niin, miksi ihmeessä ihminen sai tällaisen vapauden? Miten hyvin kaikki olisikaan, ellei sellaista olisi? Myönnän että tietyllä tavalla se on mysteeri. Tietyllä tavalla ei. Rakkaus tarvitsee aina vapauden rinnalleen. Vapaus sisältää vastuun. Kuka haluaa rakkautta, joka on pakosta , pelosta tai kaupankäynnistä johtuvaa?

Vapaus on jollain kummalla tavalla meille ahdistavaa ja epämiellyttävää. Miettikääs, miksi mm. kansat vaihtavat vapauden mieluummin jonkun vahvan auktoriteetin alla elämiseen? Miksi hoetaan, että on jonkun on tehtävä jotain? On mielipiteen johtajia, on ”kansan pelastajia” jne. Aina näit ”äitejä ja isiä” haetaan, kun tilanteet muuttuvat epävakaiksi. Jonkun on kerrottava meille mikä on oikein ja mikä väärin, mitä tehdään jne. jotta tuntisimme olon turvalliseksi.

Vapaus on sietämätön taakka, josta haluamme eroon tavalla tai toisella. Ihan vain siksi, että se asettaa vastuun omille harteille – ei voi syyttää ketään omista valinnoistaan!

Meillä on vapaa tahto uskonkin suhteen. Ei Jumala pakota meitä luokseen, vaan kutsuu. Se on meistä kiinni, otammeko me kutsun vastaan.

pappi Sonja