Äiti rakas ,tuu takas

Kun tulin kotiin odotin että äiti tulee kotinn ja tekee mulle ruokaa,maailman parasta sellaista ! Noin tunnin koitin saada yhteyttä äitin mutta ei :( Sit ovikello sois ,isä kävi avaamas oven ja siel oli poliisit ,kysy et onko isä äitini mies ja isä vastas et on . Kysy et onko lapset kotona et on nyt surullista kerrottavaa...Menin rappusille kuuntelemaan ja odotin jotain paljon parempaa uutista kun yhtäkkii kuulin et 'etunimi sukunimi on menehtynyt onnettumuudessa' mun jalat vaan lähti alta ja menin hysteeriaan , juoksin olohuoneeseen jossa siskoni katsoi televisiota itkin aivan hysterrisesti sisko kysy et mikä on sain hiljaa sanotuks et äiti on kuollut sisko rupes itkemään myös..hetken päästä iskä tuli olohuoneeseen ja sano että tiette varmaan jo uutiset itkien hän sen myös sanoi...Meiän koko perhe oli tosi läheinen ja tiivis..pidettiin aina toistemme puolta...Mun elämän pahin hetki on tää.. tapahtuui 2 päivää sitten,yöt ollaan koitettu rauhottavilla ja unilääkkeillä nukkua..äiti ei vaan lähe mielestä ppoiis.Koko ajan käy mielessä et ehkä munkin olis parempi jättää elämä tähän mut tiedän että äiti ajattelee tuolla taivaissa et jatkan elämää onnellisina ja hankin hyvän työn...Vaiks äiti on nyt kuollut on se aina meidän keskuudessamme...läheisten tuki on ollu nyt tärkee tuki meidän perheessä ! äitiä kunnioittaen ! lapsesi ! lepää rauhassa mami
9534
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Voi kuinka raastavia ajatuksia.. =0( Syvät osanotot, vilpittömästi..

Tulin suorastaan surulliseksi lukiessani kirjoituksesi.. Voin kuvitella sitä shokin tunnetta joka mielessänne velloo tällä hetkellä..

Myös oma lapseni jäi isättömäksi vain 3kk sitten.. Myös hän suri kovasti, itki ja oli todella lohduton. Mutta vaikka tämä nyt kuulostaa turhalta ja typerältä, tunnetila hellittää vähitellen, muuttuen suloisen karvaaksi ikäväksi.

Enempää en osaa sinulle sanoa, eikä tarvitsekaan; ei ole sanoja joilla voisi todella lohduttaa.. =0(

Toivon koko perheellenne kovasti voimia!!

Äänestä

En voi kuin kuvitella, miltä susta tuntuu, surulliseksi tulin, kun luin tekstiäsi. Paljon voimia ja halauksia täältäkin!!

Äänestä

otan osaa suruusi

Äänestä

Mun ystäväni ,ex tyttöystäväni teki itsemurhan. Ensimmäiset päivät ja etenkin yöt olivat vaikeita. Siitä alkoi vuosia kestänyt surutyö. Se vaatii voimia ja läheisten tukea. En unohda häntä koskaan, kun hän hääräili keittiössä ja laittoi kasvisruokaa. Voimia sinulle, et ole yksin!!

Äänestä

Olen opettanut omia lapsiani surun keskellä näin: surkaa ja itkekää kun surettaa, mutta päästäkää surusta irti kun tuntuu että se on irroittamassa teistä otettaan. Olen opettanut näitä asioita kun lapsilta on kuollut mummu, sisko, lemmikki... Olen myös ajatellut että jos itse kuolen, toivon heidän muistavan nämä opetukseni, että aika on surra ja itkeä ja sitten on taas aika iloitakin. Ja puhu, hae apua. Puhu ystävälle, sukulaiselle, terveydenhoitajalle, jollekin. Apua on aina saatavilla!

Äänestä

otannosaa suruusi

Äänestä
  • Voi rakas lapsi. Jumala kantaa läpi pahojen päivien. Rukoile, saat siitä voimaa.

    Äänestä

Osanottoni :(

Äänestä
  • En voi edes kuvitella kuinka pahalta tuntuisi jos oma äitini kuolisi. Voimia! Toivottavasti pääset surusta yli.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


nyyh :( kirjoitti:

Kun tulin kotiin odotin että äiti tulee kotinn ja tekee mulle ruokaa,maailman parasta sellaista ! Noin tunnin koitin saada yhteyttä äitin mutta ei :( Sit ovikello sois ,isä kävi avaamas oven ja siel oli poliisit ,kysy et onko isä äitini mies ja isä vastas et on . Kysy et onko lapset kotona et on nyt surullista kerrottavaa...Menin rappusille kuuntelemaan ja odotin jotain paljon parempaa uutista kun yhtäkkii kuulin et 'etunimi sukunimi on menehtynyt onnettumuudessa' mun jalat vaan lähti alta ja menin hysteeriaan , juoksin olohuoneeseen jossa siskoni katsoi televisiota itkin aivan hysterrisesti sisko kysy et mikä on sain hiljaa sanotuks et äiti on kuollut sisko rupes itkemään myös..hetken päästä iskä tuli olohuoneeseen ja sano että tiette varmaan jo uutiset itkien hän sen myös sanoi...Meiän koko perhe oli tosi läheinen ja tiivis..pidettiin aina toistemme puolta...Mun elämän pahin hetki on tää.. tapahtuui 2 päivää sitten,yöt ollaan koitettu rauhottavilla ja unilääkkeillä nukkua..äiti ei vaan lähe mielestä ppoiis.Koko ajan käy mielessä et ehkä munkin olis parempi jättää elämä tähän mut tiedän että äiti ajattelee tuolla taivaissa et jatkan elämää onnellisina ja hankin hyvän työn...Vaiks äiti on nyt kuollut on se aina meidän keskuudessamme...läheisten tuki on ollu nyt tärkee tuki meidän perheessä ! äitiä kunnioittaen ! lapsesi ! lepää rauhassa mami

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu