Joitakin vuosikymmeniä sitten Vartiotorni-seura oli sitä mieltä, ettei ketään tulisi kastaa minkään järjestön nimessä:
"A Christian ... cannot be baptized in the name of one actually doing the immersing or in the name of any man, nor in the name of any organization, but in the name of the Father, the Son and the holy spirit. This shows, among other things, that Christianity is not a denominational affair...."
(W1955 July 1 p. 411)
"We do not dedicate ourselves to a religion, nor toa man, nor to an organization. No, we dedicate ourselves to the Supreme Sovereing of the Universe, our Creator, Jehovah God himself. This makes dedication a very personal relationship between us and Jehovah..."
(W1966 Oct. 1 p. 603)
Vielä vuonna 1973 kastekysymykset kuuluivat näin:
1) "Oletko katunut syntejäsi ja tehnyt täyskäännöksen tunnustaen olevasi Jehova Jumalan edessä tuomittu synnintekijä, joka tarvitsee pelastusta, ja oletko tunnustanut hänelle, että tämä pelastus on lähtöisin hänestä, Isästä, hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta?"
2) "Oletko tämän Jumalaan ja hänen pelastusvaraukseensa omaamasi uskon perusteella antautunut varauksitta Jumalalle tehdäksesi hänen tahtonsa tästä lähtien, sitä mukaa kuin hän paljastaa sen sinulle Jeesuksen Kristuksen ja Raamatun kautta pyhän hengen valistavalla voimalla?"
(Vartiotorni 1. heinäkuuta 1973 sivu 316)
Kunnes tultiin vuoteen 1985, josta eteenpäin kastekysymykset sisälsivät järjestön alaisuuteen alistumisen:
"Ensimmäinen kysymys on: Oletko Jeesuksen Kristuksen uhrin perusteella katunut syntejäsi ja vihkiytynyt Jehovalle tehdäksesi hänen tahtonsa? Toinen kysymys on: Ymmärrätkö, että vihkiytymisesi ja kasteesi osoittavat sinun olevan yksi Jehovan todistajista Jumalan hengen ohjaaman järjestön yhteydessä?"
(Vartiotorni 15. kesäkuuta 1985 sivu 30)
Näin se tosi uskonto syö sanojaan edistääkseen omaa asiaansa.
"A Christian ... cannot be baptized in the name of one actually doing the immersing or in the name of any man, nor in the name of any organization, but in the name of the Father, the Son and the holy spirit. This shows, among other things, that Christianity is not a denominational affair...."
(W1955 July 1 p. 411)
"We do not dedicate ourselves to a religion, nor toa man, nor to an organization. No, we dedicate ourselves to the Supreme Sovereing of the Universe, our Creator, Jehovah God himself. This makes dedication a very personal relationship between us and Jehovah..."
(W1966 Oct. 1 p. 603)
Vielä vuonna 1973 kastekysymykset kuuluivat näin:
1) "Oletko katunut syntejäsi ja tehnyt täyskäännöksen tunnustaen olevasi Jehova Jumalan edessä tuomittu synnintekijä, joka tarvitsee pelastusta, ja oletko tunnustanut hänelle, että tämä pelastus on lähtöisin hänestä, Isästä, hänen Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta?"
2) "Oletko tämän Jumalaan ja hänen pelastusvaraukseensa omaamasi uskon perusteella antautunut varauksitta Jumalalle tehdäksesi hänen tahtonsa tästä lähtien, sitä mukaa kuin hän paljastaa sen sinulle Jeesuksen Kristuksen ja Raamatun kautta pyhän hengen valistavalla voimalla?"
(Vartiotorni 1. heinäkuuta 1973 sivu 316)
Kunnes tultiin vuoteen 1985, josta eteenpäin kastekysymykset sisälsivät järjestön alaisuuteen alistumisen:
"Ensimmäinen kysymys on: Oletko Jeesuksen Kristuksen uhrin perusteella katunut syntejäsi ja vihkiytynyt Jehovalle tehdäksesi hänen tahtonsa? Toinen kysymys on: Ymmärrätkö, että vihkiytymisesi ja kasteesi osoittavat sinun olevan yksi Jehovan todistajista Jumalan hengen ohjaaman järjestön yhteydessä?"
(Vartiotorni 15. kesäkuuta 1985 sivu 30)
Näin se tosi uskonto syö sanojaan edistääkseen omaa asiaansa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Ensimmäinen kysymys on: Oletko Jeesuksen Kristuksen uhrin perusteella katunut syntejäsi ja vihkiytynyt Jehovalle tehdäksesi hänen tahtonsa?
En ole katunut, enkä aiokkaan, katua.
""Toinen kysymys on: Ymmärrätkö, että vihkiytymisesi ja kasteesi osoittavat sinun olevan yksi Jehovan todistajista Jumalan hengen ohjaaman järjestön yhteydessä?"""
-Luulin ymmärtäväni, kun luulin Järjestön olevan Jumalan hengen ohjaama.
siihen en enään usko. Mikään ei todista sen puolesta,että järjestö olisi hengen ohjaama.
Todisteet osoittavat, että järjestöä ohjaavat kunnioitettavassa iässä olevat herrat, joilla ei ole kokemusta esim. perhe-elämästä. Sen sijaan heidän ajatusmaailmansa ja mielipiteensä ovat melko konservatiivisia, mikä toki on aivan ymmärrettävää jo iänkin vuoksi.
Monet ihmiset säilyttävät uteliaisuutensa ja uusien asioiden oppimishalunsa ja -kykynsä vielä vanhuksinakin. Sellaiset henkilöt eivät kuitenkaan kelpaa johtajiksi.