Maailma on täynnä pahuutta ihmistä kohtaan. Kaikki varastavat toisiltaan, työnantajat tekijöiltään ja työntekijät työnantajiltaan.
Miehet varastavat vaimoiltaan avio-oikeuden ja aviovaimot miehiltään oikeuden rakkauteen.
Haureuden maailmassa kylvetään jatkuvasti elokuvin ja kaikenlaisin systeemein saastaa ihmisten mielikuviin, että saataisiin tarve tähän vikaisuuteen.
Joka pyrkii totuuteen, se ristiinnaulitaan.
Isät varastavat lapsiltaan isänpaikan ja äidit lapsiltaan äidinpaikan, menemällä sinne, missä heidän paikkansa ei kuulu olla.
Listaa voisin jatkaa vaikka kuinka, juottolat, jossa sumennetaan päät, rahastetaan ne rahat, jotka vievät leivän perheeltä.
Mutta se on juuri tätä maailman menoa ja juuri tähän maailmanmenoon valheveljet tieteen ja muun nimissä totuutta torveilevat oikein tosissaan.
Siinä mukamas pasunat soi, rallatetaan kaikella lailla.
Hävettääkö sitä totuutta kylvää lusteen muodossa ja senkö haluaisitte teidän mielenlaadulla viedä taivaaseen, oikein vaatien teidän oikeudennäköisyyden totuudeksi?
Onko maailma onnellinen teidän tähtenne? Kylvättekö te rauhan hedelmää, johon kannattaisi kurkottaa?
Eikös joku onnu teidän huulillanne, jos sen mukaisesti pitäisi onni löytyä?
Voisiko teidänlaisenne jumalankuvatus rakentaa iankaikkisuutta, johon halajaisitte?
Olisiko teidänlaisenne taivas ja maa onnellisuuden lähde, vai olisiko tuo mielenlaatunne sinnekin tarttuvaa, epäuskoa totuuteen ja epäuskon siemenellenne rakennettua perustusta, jossa kaikki jatkuisi!?
Pitäisikö teidät Jumala päästää porteista sisälle, että saastainen ja kauhistuksen tekijä astuisi rääsyineen perille?
Vai olisiko täällä tehtävä jotain, eli jotain ja mitä?
Olisiko parannus ja mielenmuutos jotain? Selittäisikö se sitä, että mielenmuutos todelliseen Jumalaan puhdistaisi nuo teidän ajatuksenne niin, ettei perille menisikään kauhistuksen kanajalat karvakinntuineen, sotkemaan Pyhää!
Näin yksinkertaisista asioista on kyse, kun mietitään Uutta taivasta ja maata.
Siihen tarvitaan todella mielenmuutos ja ajatus, että tämä minun tieteen maailma ei voi millään rakentaa Uutta ja Pyhää.
Tästä voi asian kääntää siksikin, että jos teillä ei ole päämäärää, niin ei teillä ole asiaakaan hengellisille palstoille muutoin kuin kysymään, että ”miten pääsisin perille”.
Kaikki muu selittelynne on olkikasa selityksiä, jotka palavat viimeisessä palossa.
Oljet, jonka arvo tuli teidän osaksenne, kaiken vaivannäön suhteen 70 vuoden aikana.
Eikös ole turhaa nuljakkeen tien poskessa tehdä matkaa väärässä mielessä?
Osa alkoholisoituneena, osa avionsa rikkoneena, lastensa elämän särkeneenä, kotinsa menettäneenä.
Sitähän se nuljaketie on, valitun tien hedelmän tulosta, valhesaarnojensa saldoa.
Niin, kannattaako jatkaa, sellaisena me katselemme repustuksianne.
Miehet varastavat vaimoiltaan avio-oikeuden ja aviovaimot miehiltään oikeuden rakkauteen.
Haureuden maailmassa kylvetään jatkuvasti elokuvin ja kaikenlaisin systeemein saastaa ihmisten mielikuviin, että saataisiin tarve tähän vikaisuuteen.
Joka pyrkii totuuteen, se ristiinnaulitaan.
Isät varastavat lapsiltaan isänpaikan ja äidit lapsiltaan äidinpaikan, menemällä sinne, missä heidän paikkansa ei kuulu olla.
Listaa voisin jatkaa vaikka kuinka, juottolat, jossa sumennetaan päät, rahastetaan ne rahat, jotka vievät leivän perheeltä.
Mutta se on juuri tätä maailman menoa ja juuri tähän maailmanmenoon valheveljet tieteen ja muun nimissä totuutta torveilevat oikein tosissaan.
Siinä mukamas pasunat soi, rallatetaan kaikella lailla.
Hävettääkö sitä totuutta kylvää lusteen muodossa ja senkö haluaisitte teidän mielenlaadulla viedä taivaaseen, oikein vaatien teidän oikeudennäköisyyden totuudeksi?
Onko maailma onnellinen teidän tähtenne? Kylvättekö te rauhan hedelmää, johon kannattaisi kurkottaa?
Eikös joku onnu teidän huulillanne, jos sen mukaisesti pitäisi onni löytyä?
Voisiko teidänlaisenne jumalankuvatus rakentaa iankaikkisuutta, johon halajaisitte?
Olisiko teidänlaisenne taivas ja maa onnellisuuden lähde, vai olisiko tuo mielenlaatunne sinnekin tarttuvaa, epäuskoa totuuteen ja epäuskon siemenellenne rakennettua perustusta, jossa kaikki jatkuisi!?
Pitäisikö teidät Jumala päästää porteista sisälle, että saastainen ja kauhistuksen tekijä astuisi rääsyineen perille?
Vai olisiko täällä tehtävä jotain, eli jotain ja mitä?
Olisiko parannus ja mielenmuutos jotain? Selittäisikö se sitä, että mielenmuutos todelliseen Jumalaan puhdistaisi nuo teidän ajatuksenne niin, ettei perille menisikään kauhistuksen kanajalat karvakinntuineen, sotkemaan Pyhää!
Näin yksinkertaisista asioista on kyse, kun mietitään Uutta taivasta ja maata.
Siihen tarvitaan todella mielenmuutos ja ajatus, että tämä minun tieteen maailma ei voi millään rakentaa Uutta ja Pyhää.
Tästä voi asian kääntää siksikin, että jos teillä ei ole päämäärää, niin ei teillä ole asiaakaan hengellisille palstoille muutoin kuin kysymään, että ”miten pääsisin perille”.
Kaikki muu selittelynne on olkikasa selityksiä, jotka palavat viimeisessä palossa.
Oljet, jonka arvo tuli teidän osaksenne, kaiken vaivannäön suhteen 70 vuoden aikana.
Eikös ole turhaa nuljakkeen tien poskessa tehdä matkaa väärässä mielessä?
Osa alkoholisoituneena, osa avionsa rikkoneena, lastensa elämän särkeneenä, kotinsa menettäneenä.
Sitähän se nuljaketie on, valitun tien hedelmän tulosta, valhesaarnojensa saldoa.
Niin, kannattaako jatkaa, sellaisena me katselemme repustuksianne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Elähän nyt.
Anna niiden adventistien peuhata vain. Turhaan heiltä mallia otat.
Elämässä on paljon positiivisia asioita ja nimenomaan uskonlahkojen ulkopuolella.
Niitä sinun mielestäsi positiivisia asioita aloittaja toikin esille. Niitä, joita löytyy nimenomaan sieltä uskonlahkojen ulkopuolelta.
Apostolien teot 24
13 eivätkä myöskään voi näyttää sinulle toteen sitä, mistä he nyt minua syyttävät.
14 Mutta sen minä sinulle tunnustan, että minä sitä tietä vaeltaen, jota he lahkoksi sanovat, niin palvelen isieni Jumalaa, että minä uskon kaiken, mitä on kirjoitettuna laissa ja profeetoissa,
15 ja pidän sen toivon Jumalaan, että on oleva ylösnousemus, jota nämä itsekin odottavat, sekä vanhurskasten että vääräin.
16 Sentähden minä myös ahkeroitsen, että minulla aina olisi loukkaamaton omatunto Jumalan ja ihmisten edessä.
ja taas varastit mun nikin!!!! HÄPEÄ!