"Hevoinen.cjb.net / ps34:7 27.11.2001 klo 18.31
Todisteita kyllä löytyy, mutta parempi kysymys
olisi, löytyykö sinulta ikää? Mielipiteesi oli
naivismin riemumarssi.
Puhut todisteista, sallippa minun nauraa.
Puhut nykyisistä käsityksestä maailmankaikkeuden
luonteesta, sallippa minun nauraa.
Suusi osaat avata mutta sanasi ovat yksi ja sama
harmaa mauton puuro.
Se aika minkä ateistit kuluttavat itselleen
todistellen että Jumalaa ei ole, ja he ovat
itsensä herroja, päättyy kuolemaan. Se on
ateistin elämä.
Mutta mitä he voisivatkaan tehdä, mitä heille on
annettu ja mitä he eivät käytä! He voisivat
rakastaa lähimmäisiään ja tuntea itsensä ja
ymmärtää halunsa, mutta ei.
He haluavat yksinkertaisesti kertoa meille oman
totuutensa, joka jättää ihmisen mieleltään
skitsofreeniseksi ilman toivoa. Ateistit ovat ne
ihmiset jotka sanovat orpolapselle "paskempi
homma sulle", ja ateistit ovat ne ihmiset,
POIKKEUKSETTA, jotka aina tilanteen kuumentuessa,
itkevät ja valittavat ja heittäytyvät epätoivoon.
Jos ateistit eivät vastaanota heille osoittettua
rakkautta, kuinka he osaisivat edes jakaa omaa
rakkauttaan?
Kuinka paljon turhuutta on ateistin elämässä, on
kysymysten kysymys.
Ateistiko selittää uskovalle uskoa, sallippa
minun nauraa."
Todisteita kyllä löytyy, mutta parempi kysymys
olisi, löytyykö sinulta ikää? Mielipiteesi oli
naivismin riemumarssi.
Puhut todisteista, sallippa minun nauraa.
Puhut nykyisistä käsityksestä maailmankaikkeuden
luonteesta, sallippa minun nauraa.
Suusi osaat avata mutta sanasi ovat yksi ja sama
harmaa mauton puuro.
Se aika minkä ateistit kuluttavat itselleen
todistellen että Jumalaa ei ole, ja he ovat
itsensä herroja, päättyy kuolemaan. Se on
ateistin elämä.
Mutta mitä he voisivatkaan tehdä, mitä heille on
annettu ja mitä he eivät käytä! He voisivat
rakastaa lähimmäisiään ja tuntea itsensä ja
ymmärtää halunsa, mutta ei.
He haluavat yksinkertaisesti kertoa meille oman
totuutensa, joka jättää ihmisen mieleltään
skitsofreeniseksi ilman toivoa. Ateistit ovat ne
ihmiset jotka sanovat orpolapselle "paskempi
homma sulle", ja ateistit ovat ne ihmiset,
POIKKEUKSETTA, jotka aina tilanteen kuumentuessa,
itkevät ja valittavat ja heittäytyvät epätoivoon.
Jos ateistit eivät vastaanota heille osoittettua
rakkautta, kuinka he osaisivat edes jakaa omaa
rakkauttaan?
Kuinka paljon turhuutta on ateistin elämässä, on
kysymysten kysymys.
Ateistiko selittää uskovalle uskoa, sallippa
minun nauraa."
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko tilanteesi kuumentunut, ja oletko valinnut
itkemisen sijaan uskon kaikkivaltiaaseen jumalaan?
Jos epätoivon ja surun vaihtoehtona on
omaehtoinen aivopesu, ja usko itse keksittyihin
valheisiin, ei sekään erityisen fiksulta kuulosta.
Vaikka ymmärrän että satunne taivaasta ja
jumalasta ovat kivoja, ja helpottavat kuoleman
kohtaamista ja auttavat jaksamaan, en silti pysty
niihin uskomaan.
Kerta kaikkiaan tarinat jeesuksesta ja jumalasta
ovat niin naurettavia kuupoiluja että niitä ei
pysty ottamaan vakavasti.
Ehkä sitten kun joku tosi läheinen kuolee sekoan
niin pahasti että on pakko keksiä sille taivas.
Mutta uskoisin silti että tajuaisin sen olevan
valhetta ja mielikuvitusta.
"Ateistiko selittää uskovalle uskoa, sallippa
minun nauraa."
Naura pois, itse yrität uskovana selittää
ateistille ateismia. Ja olet aivan hakoteillä :-)
Ateistit ja uskovat ovat ihmisiä, älä yritä
luokitella toista johonkin ihme "tunteettomat"-
lokeroon. Meillä on enemmän syytä rakastaa
lähimmäisiämme ja tehdä omastamme ja muiden
elämästä paras mahdollinen, koska muuta ei ole.
Kuolema on todennäköisesti lopullinen loppu,
joten elän niin hyvin kuin pystyn.
Uskovilla on taivas, ei tarvitse äitille muistaa
soitella koska sen kanssa voi viettää kuoleman
jälkeen ikuisesti aikaa. Valheenne pilaavat
teidän ainoan elämänne maan päällä.
Johtopäätöksiä voi tietysti aina vetää. Kuitenkin
jos väität, että ei uskova ihminen elää paremmin,
koska uskoo elämänsä päättyvän on ainakin minun
kokemukseni mukaan väärä.
Uskovat kaverini ovat huomattavasti
kiinnostuneempia elämästäni, kuin ei uskovat. Näin
oli tilanne ennen uskoontuloani, ja edelleenkin.
Kokemuksesta sanon, että jos ihminen sanoo
työpaikallaan olevansa uskovainen, tulee hänen
luokseen paljon ihmisiä, jotka haluavat
keskustella silloin, kuin elämässä on vaikeinta.
Tällä sanon vain, etten ymmärrä kantaasi, että
usko pilaa elämäni ja läheisteni elämän. Vaikka
olisin väärässä, olen ainakin voinut olla avuksi
ihmisille ja luomassa toivoa, on se sinun
mielestäsi miten järjetöntä tahansa.
On aika yleinen harhaluulo että ihmiset ois
uskossa sen takia että kuolema pelottaa niitä. Mä
en pelänny kuolemaa sen enepää ennen uskoon
tulemistani kuin nytkään.
Jos Jumala ja Jeesus on sun mielestä naurettavia
satuja niin mä vaan ihmettelen mitä sä vielä
täällä teet. Et sä varmaan kulje varottelemassa
ihmisiä Lumikista tai Tuhkimosta?
Jeesus on mun herrani, ja mä olen uskossa
onnellisempi kuin koskaan. Mä en ymmärrä miten se
haittaa sun elämääsi.
Voi Keppo kun Jeesus sais tulla sunkin elämääsi...
no, mä en voi kuin rukoilla sun puolestasi? Se ei
kai haittaa sua, kun et varmaan usko siihenkään
että rukous vaikuttaa?
No, ehkä vielä joskus... ehkä.
Keppo = rassukka
Piste.
Kuolemanpelkoa parempaa selitystä uskolle en ole
keksinyt. Tältä puolelta aitaa on vaikea
hahmottaa mitä teidän päässä liikkuu, olet
varmaan huomannutkin :-)
Jos joku ihminen uskoisi oikein tosissaan
lumikkiin ja tuhkimoon ja vouhottaisi niiden
perässä, tuntuisi oikealta teolta yrittää saada
se ihminen tajuamaan niiden olevan satua.
Ei sinun uskosi minun elämääni oikeasti haittaa.
En ymmärrä sitä vaikka välillä haluaisinkin,
mutta tosiaankaan se ei minun yöunia pilaa.
Eikä haittaa sinun rukouksetkaan. Sehän on tosi
hieno ele, ja uskon että sinä olet ihan vilpitön
uskossasi ja niinpäinpois. Väärässä ja sekaisin
mutta hyvä tyyppi :-)
Jyrkkiä rajauksia ja määritelmiä uskovista ja
ateisteista ei voi tehdä. Kaikki on yksilöitä, ei
ole mustaa ja valkoista vaan loputtomasti harmaan
sävyjä.
Osa ateisteista elää paremmin kuin osa uskovista.
Osa uskovista elää paremmin kuin osa ateisteista.
Uskoville ehkä jotkut juttelee, puhuminen on
tärkeä homma ja jos ei ole oikeita ystäviä voi
ottaa tuntemattoman jollakin perusteella. Ja usko
kai sitten merkitsee monelle ihmiselle hyvyyteen
ja lähimmäisenrakkauteen pyrkivää yksilöä.
Minun mielestäni kaikkien ihmisten tulisi pyrkiä
hyvyyteen ja lähimmäisenrakkauteen, se pakollinen
satuolento ei käy siinä järkeen.
Ja minun kavereissa ei ole yhtään uskovaa, ja
puhutaan kaikesta, niin vaikeista kuin mukavista
asioista. Lähimmäisenrakkautta, ymmärrystä,
empatiaa ja sympatiaa löytyy aivan mielin määrin.
Ei usko kaikilta pilaa elämää ettekä te sitä
koskaan näe samalla lailla kuin ateistit. Minun
mielestäni valheisiin ja satuihin uskominen läpi
elämän ei ole järkevää. Teille ne eivät ole
valheita ja satuja vaan ihan fiksuja
elämäntotuuksia joiden mukaan on kiva elää.
Käsittämätöntä mutta niin se menee...
Avuksi oleminen ja toivon luominen on loistavaa
hommaa, mutta jos se tehdään kertomalla satuja
mielikuvituskaverista se on aika tyhmän tuntuista.
Tämä lienee turha yritys mutta mihin jumalaan
uskot ja miksi?
Uskovanakin olen samaa mieltä kanssasi. Hevoinen
ei esitä väitteilleen todisteita, ainoastaan
leimaa ylimielisesti niiden esittäjät. Ei kyseinen
keskustelutyyli ainakaan mitään rakentavaa saa
aikaiseksi, yleensä vain turhan väittelyn, jossa
ei edes oteta kantaa itse asiaan.