Viisauden olemus

christian brother kirjoitti:

Viisauden olemus

Paljon kuulee puhuttavan viisaudesta, mutta mitä
sillä itse asiassa tarkoitetaan? Jotkut ihmiset
väittävät, että älykkäät ihmiset ovat viisaita,
mutta tarkemmin mietittynä älykkyys ja viisaus
eivät ole synonyymeja keskenään. Ihminen voi siis
olla vaikka kuinka älykäs, mutta hän ei
välttämättä ole viisas. Älykäs ihminen tietää
yleensä paljon eri asioista, ja hän oppii
nopeasti uusia asioita. Hän kykenee soveltamaan
oppimaansa uusiin tilanteisiin ja näin luomaan
uutta. Ihmiset voivat välittää toisillensa
tietoa, mutta viisaus on jotakin sellaista, jota
ei voi toiselle ihmiselle opettaa. Viisaus
kumpuaa elämän erilaisista kokemuksista, mutta
kokemukset eivät itsessään riitä, koska on paljon
ihmisiä, jotka ovat kokeneet elämänsä varrella
monia asioita, mutta jotka eivät kuitenkaan ole
oppineet juuri mitään kokemuksistaan.

Viisaus ja vanhuus eivät siis myöskään ole
synonyymeja keskenään. Olennaista on se, että
ihmiset oppivat kokemuksistaan ja näin heidän on
mahdollista kypsyä psyykkisesti ja henkisesti
elämänsä varrella. Älykkäät ihmiset eivät aina
myöskään ole onnellisia, vaikka heillä olisikin
kaikki psyykkiset ja fyysiset edellytykset
onnellisuuden kokemiseen. Viisaus puolestaan
liittyy läheisesti onnellisuuteen. Viisaat
ihmiset eivät nojaa elämän tärkeissä
päätöksissään pelkästään älyn viileään voimaan,
vaan he ottavat huomioon myös omat ja muiden
ihmisten tunteet. Onkin puhuttu siitä, että
viisaat kuuntelevat intuition hiljaista, mutta
voimakasta ääntä tehdessään suuria ja miksei
pienempiäkin ratkaisuja elämäänsä vaikuttavien
asioiden suhteen. Viisas ottaa siis huomioon oman
tunnemaailmansa, hän pyrkii tiedostamaan ja
kuuntelemaan omia ja muiden ihmisten tunteita.
Lisäksi viisas hallitsee tietyssä suhteessa omia
tunteitaan ja hän on empaattinen. Viisautta ja
itsekkyyttä voidaan pitää toisensa poissulkevina
asioina. Viisas ihminen huomioi kaikissa asioissa
kokonaisuuden ja erilaiset näkökulmat. Viisas ei
koe tarvetta oman egonsa pönkittämiseen ja muiden
alistamiseen oman edun ja hyvän olon
saavuttamiseksi. Viisas kykenee puntaroimaan
ratkaisuissaan myös muiden ihmisten näkökantoja
ja hän pyrkii aina yleiseen hyvään. Viisauden
olemukseen kuuluu ennakoiminen. Viisas ei siis
ajattele lyhytnäköisesti oman hyödyn
näkökulmasta. Viisas suhtautuu muihin ihmisiin,
luontoon, yhteiskuntiin ja kulttuureihin,
erilaisuuteen, uskonnollisiin/henkisiin asioihin
ja muihin tärkeisiin elämän puoliin
suvaitsevaisesti, kiihkottomasta,
myötämielisesti, avoimesti, rakentavan
kriittisesti , joustavasti ja
ennakkoluulottomasti. Viisaan kanssa
keskusteleminen avaa uusia näkökulmia ja se
tuottaa itselle oivalluksia, se tuntuu hyvältä ja
siinä on riittävästi ”tilaa hengittää”. Viisas
kykenee tiedostamaan omat kehitysalueensa ja hän
on valmis työstämään näitä aikaa ja vaivaa
säästelemättä. Viisas ei aina ensimmäiseksi syytä
muita ihmisiä ongelmistaan, vaan kykenee
havaitsemaan myös omat puutteensa ja kehittämään
itseänsä.

Viisaus ja tasapainoisuus liittyvät läheisesti
toisiinsa. Viisas on tasapainossa itsensä kanssa
ja samalla suhteessa muihin ihmisiin ja koko
luomakuntaan. Hänestä suorastaan huokuu
rauhallisuus, levollisuus ja myötätuntoisuus.
Viisas arvostaa elämässään enemmän henkisiä kuin
materiaalisia arvoja. Viisas näkee sen, että
kaikki aineelliseen maailmaan sidoksissa olevat
arvot, kuten ylenmääräinen rahan ja esineiden
arvostaminen, liian symbioottiset ihmissuhteet,
maineen tavoittelu, egon pönkittäminen ja muut
edellisen kaltaiset arvot ovat ainoastaan
väliaikaisia ja ne muuttuvat koko ajan.
Ainoastaan henkisillä arvoilla on lopultakin
pysyvyyttä ja näin ollen niihin tulee pyrkiä.
Viisas pohtii elämän peruskysymyksiä, kuten mistä
kaikki on saanut alkunsa ja mihin kaikki päättyy.
Viisas on missä vaiheessa tahansa valmis
kuolemaan, koska hän on käsitellyt ja
pohdiskellut näitä asioita niin pitkälle, että
voi levollisesti siirtyä mahdolliselle
seuraavalle tasolle maallisen elämän valon
sammuttua. Onkin puhuttu siitä, että ihmisen
tulisi ”kuolla jo eläessään”, jotta hän voisi
elää täysipainoisesti nykyistä elämäänsä. Viisas
ei siis käperry oman itsensä ympärille, vaan hän
on aina suhteessa korkeampiin elämän arvoihin,
voidaan myös puhua Jumalasta tai muista elämän
tarkoitukseen liittyvistä asioista. Viisas ei
kuitenkaan väheksy nykytieteen saavutuksia, mutta
hän ei katso tieteen kykenevän selittämään
kaikkia elämän mysteerejä. Tieteen ja uskonnon ei
näin ollen tarvitse olla ristiriidassa keskenään.
Viisas ymmärtää, että erilaisia asioita tulee
tarkastella erilaisilla tasoilla, ja että mikään
taso yksistään ei riitä.

Viisas pyrkii elämään tätä hetkeä. Hän ei
pohdiskele liikaa menneisyyttään tai
tulevaisuuttaan, vaan elää juuri tässä hetkessä
täysipainoisesti. Tarkemmin ajateltuna juuri tämä
hetki on ainoa hetki, jota me voimme elää. Tällä
en tarkoita sitä, että menneisyys ja tulevaisuus
eivät vaikuttaisi lainkaan ihmisen elämään, vaan
pikemminkin sitä, että niihin ei tule keskittyä
liiaksi tämän hetken kustannuksella. Voitaisiin
puhu myös läsnäolon taidosta. Viisas kykenee
olemaan aidosti läsnä tässä hetkessä ja hän
kohtaa muut ihmiset aidosti omana itsenään. Näin
viisaalla ei ole tarvetta piiloutua roolien
taakse muiden kanssa keskustellessaan ja
toimiessaan.

Viisas kykenee antamaan itselleen ja toisille
ihmisille anteeksi. Hän on riittävän nöyrä
myöntääkseen omat virheensä ja erheensä ja
pyytämään asianosaisilta anteeksi tarvittaessa.
Viisas on lempeä ja pitkämielinen suhteessa
itseensä ja omiin kehittämisalueisiinsa. Viisas
ymmärtää, että ihmiset ovat inhimillisiä, ja
tekevät virheitä. Olennaista onkin jo aiemmin
mainittu virheistä oppiminen.

Viisas suhtautuu rakastavasti itseensä, muihin
ihmisiin ja luomakuntaan. Hän pyrkii näkemään
ihmisten hyvät puolet ja heidän sielunsa tämän
kehon sisällä. Viisas ei siis keskity aina
negatiivisiin puoliin, vaan hän näkee asioissa
niiden valoisat puolet. Tämä ei tarkoita sitä,
että viisaan tulisi kävellä ”pinkit aurinkolasit”
päällänsä, ja näin hän olisi epärehellinen ja
epärealistinen suhteessa maailmaan. Viisas
tiedostaa kyllä elämän pimeät ja negatiiviset
puolet, mutta hän ei kuitenkaan keskity liiaksi
niihin. Viisas ei ole mitään vastaan, vaan hän on
aina jonkin hyvän puolella. Viisas kunnioittaa ja
rakastaa luontoa. Hän pyrkii omalla toiminnallaan
vaikuttamaan luonnon puhtauteen ja saasteiden
vähentämiseen. Viisas ei kohtele eläimiä
alentavasti tai ylimielisesti, vaan hän arvostaa
kaikkia elollisia olentoja.

Viisas nauttii hiljaisuudesta ja yksinäisyydestä.
Hänen ei tarvitse koko ajan olla menossa eri
suuntiin, vaan viisas haluaa päivittäin hetken
omaa aikaa ja rauhaa. Viisas kykenee olemaan
itsekseen ja hän saa voimaa hiljaisuudesta,
joka ”puhuttelee” häntä. Viisas ei koe elämän
hiljaisia ja yksinäisiä hetkiä epämiellyttävänä,
vaan pikemminkin hän pyrkii olemaan itsekseen ja
tuntemaan itsensä syvällisesti. Hiljaisuus antaa
mahdollisuuden pohtia asioita syvällisesti ja hän
saa parhaat ideansa juuri tällöin. Tämä ei
tarkoita sitä, että viisas haluaisi eristäytyä ja
erakoitua muista ihmisistä, sillä ollessaan
muiden kanssa, hän voi olla enemmän oma itsensä
juuri hiljaisuudesta kerätyn voiman ansiosta.

Viisas ei kiinnity liiaksi mihinkään yhteen
asiaan tai ihmiseen. Hän ei esim. rakenna
elämäänsä ainoastaan yhden ihmisen varaan, koska
ihmissuhteet ovat muuttuvaisia, ja jos suhde
päättyy eroon, tämä olisi erittäin vaikea
tilanne, koska toinen ihminen on ollut koko hänen
elämänsä, ja näin elämän yksi ainoa tukipilari
kaatuisi. Viisas pyrkii siis rakentamaan useampia
tukipilareita elämän majansa tueksi, joten jos
yksi niistä kaatuu, jäljellä jäävät kannattavat
häntä edelleen riittävästi, jotta hän kykenee
jatkamaan mielekkäästi elämäänsä ja rakentamaan
uusia pilareita.

Viisas haluaa vilpittömästi auttaa muita ihmisiä
heidän ongelmissaan. Viisas ei odota saavansa
palkkiota auttamisestaan, vaan hän auttaa juuri
auttamisen tuomasta ilosta. Viisas ei muutenkaan
elämässään luo liian suuria odotuksia eri
asioiden ja ihmisten suhteen, koska hän tietää,
että tällä tavoin toimiessaan hän ei myöskään
pety vastoinkäymisten kohdatessa häntä. Viisas
voi asettaa itselleen tavoitteita elämässään,
mutta näihinkään hän ei pyri liian kiihkeästi ja
fanaattisesti. Näin tavoitteet palvelevat häntä
eikä päinvastoin.

Viisas ei pyri ihmissuhteissa väkisin muuttamaan
toista ihmistä, koska hän tietää, että toista
ihmistä ei voi muuttaa. Ihminen voi suhteessa
muuttaa ainoastaan itseänsä, ja omalla
esimerkillään vaikuttaa toiseen ihmiseen.
Suhteessa hän antaa toisen olla vapaasti oma
itsensä, antaa hänelle riittävästi omaa tilaa ja
rauhaa, kunnioittaa ja arvostaa toista osapuolta,
on rehellinen ja luotettava, eikä huumorikaan ole
varmaan pahitteeksi. Itselle on myös hyvä oppia
nauramaan, jotta elämästä ei muodostuisi liian
vakavaa. Viisas katsoo, että ihmissuhteen yksi
tärkeimmistä asioista on yhteisesti jaetut elämän
tärkeimmät arvot. Mikäli viisas kokee, että hän
ei enää rakasta riittävästi kumppaniansa, on
tästä syytä kertoa toiselle rehellisesti, koska
muutoin suhde perustuu enemmän tottumukseen,
liialliseen riippuvuuteen ja toisesta turvaan
hakemiseen kuin aitoon kohtaamiseen ja
rakkauteen. Toki rakkauskin saa erilaisia muotoja
suhteen aikana. On hyvä oppia näkemään se, koska
suhde on lopussa, jotta siitä on mahdollista
irrottautua mahdollisimman kivuttomasti. Tämä ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että heti ensimmäisten
riitojen jälkeen erotaan, koska riidat kuuluvat
osana parisuhteeseen, ja ne tulee voida
rakentavasti selvittää. Tässä tarvitaan varmasti
molemminpuolisia kompromisseja ja avointa
keskustelua.

Viisas ei tee itsestään ”suurta numeroa” toisten
kanssa keskustellessaan ja toimiessaan. Hän ei
tarvitse koko ajan muiden ihailua ja hyväksyntää
tunteakseen itsen arvokkaaksi. Viisas nojautuu
enemmän omaan sisäiseen palautteeseen verrattuna
muiden antamaan palautteeseen. Toki hän voi kokea
tyydytystä muilta saadusta positiivisesta
palautteesta, mutta hänen arvonsa ihmisenä ei
kuitenkaan ole tästä riippuvainen.

Viisas arvostaa unia, koska hän ymmärtää, että
unien kautta ihminen voi oivaltaa monia tärkeitä
asioita itsestään, muista ihmisistä ja
erilaisista asioista. Viisas pyrkii oivaltamaan
uniansa ja hän haluaa rakentaa siltaa tietoisen
ja tiedostamattoman välille. Näin viisas
laajentaa itseymmärrystään ja hän kykenee
paremmin tiedostamaan omat pelkonsa, toiveensa ja
suhteensa muihin ihmisiin ja erilaisiin asioihin.
Viisas saattaa pitää unipäiväkirjaa ja hän on
kiinnostunut erilaisista unien oivaltamisen
tekniikoista, ja näin hän oppii pikkuhiljaa
ymmärtämään paremmin unien ”salaperäisiä”
viestejä ja hän kykenee auttamaan myös muita
ihmisiä heidän uniensa selvittelemisessä. Unet ja
päivätajunta ovat harmonisessa suhteessa
toisiinsa ja näin viisas laajentaa ymmärrystään
ja maailmankuvaansa.

Viisas suhtautuu ns. vastoinkäymisiin levollisin
mielin ja nöyrästi. Hän on oivaltanut, että
kaikilla elämässä tapahtuvilla asioilla on
tarkoitus, joka tulee ymmärtää. Vastoinkäymisten
aikana ihmisellä on mahdollisuus pysähtyä
miettimään syvällisesti oman elämänsä suuntaa.
Näin ihmisellä on oiva tilaisuus tarkistaa ja
pohtia elämänsä perimmäisiä arvoja, asenteita ja
ajatusmalleja. Edellisen kautta ihminen voi oppia
tärkeitä ”elämänläksyjä”, jotta hän voi siirtyä
elämän seuraavalle luokalle opiskelemaan .

Viisaan elämänasenteena on rohkeus ja hän kykenee
tilanteen vaatiessa ottamaan myös ”hallittuja”
riskejä, joiden kautta on mahdollista saavuttaa
jotakin uutta ja arvokasta. Viisas ymmärtää, että
elämään liittyvät tärkeät ratkaisut vaativat
toisinaan itsensä alttiiksi laittamista ja
liiallisesta turvallisuudesta ja
säännönmukaisuudesta irrottautumista. Hän huomioi
ja tunnistaa elämän tarjoamat erilaiset
mahdollisuudet ja pyrkii omalla toiminnallaan ja
ajattelullaan vaikuttamaan siihen, että hän
käyttää ne hyväkseen, jotta myöhemmin ei tarvitse
katua omaa varovaisuutta ja saamattomuutta.

Edellä kuvaamani viisas ihminen on juuri se
ideaali, johon meidän kaikkien tulisi pyrkiä.
Ymmärrän kyllä sen, että ihmisen on vaikea elää
viisaan ihmisen elämää kaikessa laajuudessaan,
mutta näen kuitenkin tärkeänä sen, että sitä
tulisi tavoitella.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä