Kävin kouluni 50-60 luvulla ja uskonnonopettajinani olivat mm Olavi Jokio ja Viktor Railas, venäjänkielenopettajana oli Timojeff (en muista etunimeä).
Kaikki huumorintajuisia opettajia.
Onko täällä ketään, jotka muistavat näitä opettajia?
Paikkakunta oli Joensuu.
Muistan vielä että siihen aikaan sai vapaata koulusta, jos oli joku kirkkopyhä.
Piti vain mennä kirkkoon sinä päivänä.
Ja kyllä niitä kirkkopyhiä oli monta!
Erityisen mukavaa oli, jos sattui joku, esim matematiikan koe siksi päiväksi.
Kun vain meni kirkkoon, niin ei tarvinnut osallistua kokeisiin.
Minä ainakin kävin ahkeraan kirkossa kouluaikaan...
Olavi Jokio, Timojeff, Viktor Railas
Voi niitä aikoja!
14
585
Vastaukset
- Isä Savva
Isä Savva oli kerran rippi-isänä.
Kysyi että "vihaatko ketään?"
Sanoin että en. Isä Savva sanoi jotain että "silloin kaikki on hyvin".
Ei tarvinnut enempää luetella syntejään.
Mielestäni hänellä oli täysin oikea asenne!
Eikös sen näin ole, se asian ydin? - Muuttuneet ajat?
Tosi mielenkiintoista!
Miten on nykyisin tilanne kouluissa?
Saavatko koululaiset vapaata, jos on kirkkopyhä?
Miten toimii ort uskonnonopetus?- +++++++++
Nykyiset opettajat ovat yhteys-liikkeen listalla ja ei niiden tartte olla edes ortodokseja. Opetuskin on sitten sen mukaista. Toista oli ennen.
- Ambrolaisuus leviää
+++++++++ kirjoitti:
Nykyiset opettajat ovat yhteys-liikkeen listalla ja ei niiden tartte olla edes ortodokseja. Opetuskin on sitten sen mukaista. Toista oli ennen.
Miten kauan arvelette aikaa menevän ennen kuin yhteysmiehet ja ekumaanikot mädättävät lopullisesti koko suomalaisen ortodoksisuuden ja ollaan samanlaisessa tilanteessa kuin luterilaisten puolella? Tahti tuntuu vain kiihtyvän.
- Voi niitä aikoja!
Muistuikin mieleen Timojeffin etunimi: Nikolai.
Sellainen kalpea, vaalea ja ystävällinen.
Kun oli venäjän kokeet, niin hän auttoi ystävällisesti, että kaikki saivat apua, korjasi jos ei ollut oikein.
Meitä oli 30 oppilasta luokassa ja noin 25:llä oli numero 10 venäjänkielessä.
Kun näin jälestäpäin muistelee, niin hän oli tosiaan kaikista ystävällisin opettaja.
Tälläisiä opettajia saisi olla enemmänkin!
Ai että miten on venäjänkielen taidon kanssa?
Kyllä selviän!- Valamossa
Vaeltajan laulut.
Siihen aikaan oli Vaeltajan laulukirja ja niitä laulujahan laulettiin.
"Puol´öisella taivaalla lennossaan jne" ja "Etehesi Herra tahdon jne" .
Sitten tehtiin luokkaretki Valamoon.
Käveltiin pitkä matka päätieltä, linja-auto ei kulkenut perille asti. Ne koivut muistan.
Rappusia ylös ja keljojen ohi päätyhuoneeseen. Ja kyllä se käytävä oli sitten pimeä.
Oli se jännää 8-9 vuotiaille...
- Fjodor D.
Muistan Savosta erityisesti Olavi Jokion!
Muistakoon Herra häntä valtakunnassaan!! - Mummi
Todennäköisimmin olet käynyt Joensuun Normaalikoulua. Timofeijeff (muistaakseni nimi oli näin) oli Joensuuun ortod. srk:n kanttori ja muutti myöhemmin Vaasaan samaisiin tehtäviin. Olavi Jokio, ortod pappi oli uskonnon opettajana Joensuun kouluissa. Viktor Railas oli ortod uskonnon yliopettajana Joens. Normaalikoulussa ja hyvä opettaja olikin. Hän löysi kaikesta aina positiivisenkin näkökohdan. Timofeijeff oli hieno persoona, käytös kaikissa tilanteissa esimerkillistä. Isä Viktor on varmasti kaikkien mielissä, jotka saivat olla hänen oppilainaan. Ortodoksina ei tarvinnut koskaan piilotella omaa uskontoaan, pikemminkin siitä sai olla ylpeä. Me nuoret ja lapset saimme vahvistusta ja tukea kaikin tavoin näiltä kahdelta todelliselta ortodoksilta. Kävin itse norssia v v. 1961-69 ( alkuunhan se oli PSYL). Myös isä Olavi oli valoisa ja oikeudenmukainen opettaja. Muistan hyvin nuo arkipäiviksi sattuvat kirkkopyhät ja jumalanpalvelukset. Varsinkin 8 tunnin koulupäivä oli -totuuden nimissä- mukavaa vaihtaa vajaa kaksituntiseen jumalanpalvelukseen kauniissa p Nikolaoksen kirkossa. Hyvää p Nikolaoksen päivää ja Maamme itsenäisyyspäivää 2011 !
- Turkuun
Sama Nikolai oli kanttorina myöhemmin 1960 luvulla Turussa. Hän antoi soittotunteja myös. Hauta on Turun hautausmaalla.
- Voi niitä aikoja!
Niin, Kävin Joensuun Normaalilyseota.
Herääkin kysymys jos olimme luokkakavereita...?
Niin kukas olet? Olin samoihin aikoihin oppilaana kuin sinäkin.
Ort. oppilaita oli mm: Ritva, Helena, Sintti, Hontti, Reino, Marjatta, ei muistu muita mieleen nyt. Ei meitä ortodokseja niin monta ollut siellä,
Kun muilla oli lut. uskontotunti, niin meillä oli vapaatunti ja yleensä istuimme siinä mäen alapuolella olevassa baarissa (Ollin baarissa) sen tunnin ja luimme (ja kommentoimme) Sintin isoveljen tytöiltä saamia rakkauskirjeitä....
Olavi Jokio opetti (ennen Normaalilyseota) Karsikon kansakoulussa uskontoa.
Timojeffin jälkeen tuli opettajaksi Meriala.
Viktor Railas oli tosi hyvä opettaja ja huumorimiehiä. - Nykyinen opetus
Niin, olihan ne aikoja.
Miten nykyisin ort. opetus toimii?
Käsittääkseni opettajat kiertävät eri kouluissa (kuten esim. Jari Mustonen).
Onko vielä kirkkopyhiä, jolloin oppilaat saavat mennä kirkkoon ja ei tarvitse mennä kouluun sinä päivänä?- Rusinarinkeli
Laajemmalta en osaa sanoa, mutta omasta kulmasta koettua: Uskonnon opettaja on kuulemma kaikkea muuta kuin hyvä tai symppis tai muuta... Etäinen, ei tiedä asioita (esim. kripariin liittyviä), ei mitenkään innostava, epä-kommunikoiva.
Vähän huoletustuttaa muutenkin lapsiin/nuoriin suunnattu ote. Luterialsiella puolella asiat on nuoriin päin hoidettu paljon mallikkaammin ja tärkeissä, herkissä vaiheissa aktivoidaan. Esim. juuri tuo kriparivaihe. Lut. puolella on paljon palveluksia käytävänä ja muutenkin yhteisiä tilaisuuksia.Samaan aikana ort. oppilaaat ovat jääneet aika yksin nalli kalliolla, infokin kulkenut huonosti. Kriparikirje alkaa "ei niin paljoa tarvitse" -henkisesti, ja: VAIN kolme palvelusta käytävä'nä. ...Lut. oppilaita on innostunut esim. tämän riparijutun tiimoilta oman seurakuntansa elämästä ja hengellisyydestä siinä missä ort. oppilaat on jääneet tosi ilmaan ja "yksin", vaille mitään kontaktia. En tiedä, onko nuorisotoimintakin sitten niin sisäpiirin touhua, kaikesta kivasta ja mukavasta yrittämisestä huolimatta, että sen piiriin on vaan vaikeahkoa "ulkoa" mennä. Tätä tosin pahentaa huomattavasti tällainen asetelma, jossa omat vertaisporukat ja parhaat kaverit saavat kontaktinsa omiin lut. kanssanuoriinsa ja tosiaan ort. nuoret jää totaalisen ilmaan, heitteille, kuten edellä kuvattu. Tässä yksi paha moka mielestäni. Ei olisi varaa tällaiseen.
Kirkkopyhistä tai vastaavasta ei uskonnon opetuksen tiimoilta tietoakaan. MItä nyt pakolliset koulukirkot (lukuvuoden alku/loppu - jos aina niitäkään.)
Silloin kun minä olin lapsi/nuori, opettajat olivat todella sitoutuneita ja yksi ihmisenä aivan yliveto. Kuka tahansa piti tästä opettajasta ja uskonnosta tuli monelle lempiaine. Tällä oli ja olisi edelleen erittäin suuri merkitys. Silloin opettajat käytättivät myös jonkin verran palveluksissa.
...vaihdellee paikkakunnittain jne. nämä tilanteet, mutta ei tosiana olisi varaa hukata sukupolveakaan ort. lapsia/nuoria. Nykymaailman imu on joka suuntaan kova. On todella, todella helppo sanoa "en usko Jumalaan" tai hylätä oma uskontonsa. Vaikka kuinka olisi lapsena aikaisemmin ollut kirkon henki perheessä mukana. - Joskin, ei aina kovin sujuvasti suju perheidenkään (tai muiden) seurakunnan piirissä eläminen. Ajan ovat perin kummalliset ja nämä sosiaaliset kuviot seurakunnissa joskus aika kummalliset. Helposti jää kokonaan sivuun ja/tai yksin ihmisiä ydinporukoidne pippaloinnista. - Siinä ei auta vaikka kuinka rakastaisit kirkkoa ja haluaisit kuulua mukaan.
Että petrattavaa on.Eikä se onnistu päälle liimaamalla. - Ort. uskonnonopetua
Rusinarinkeli kirjoitti:
Laajemmalta en osaa sanoa, mutta omasta kulmasta koettua: Uskonnon opettaja on kuulemma kaikkea muuta kuin hyvä tai symppis tai muuta... Etäinen, ei tiedä asioita (esim. kripariin liittyviä), ei mitenkään innostava, epä-kommunikoiva.
Vähän huoletustuttaa muutenkin lapsiin/nuoriin suunnattu ote. Luterialsiella puolella asiat on nuoriin päin hoidettu paljon mallikkaammin ja tärkeissä, herkissä vaiheissa aktivoidaan. Esim. juuri tuo kriparivaihe. Lut. puolella on paljon palveluksia käytävänä ja muutenkin yhteisiä tilaisuuksia.Samaan aikana ort. oppilaaat ovat jääneet aika yksin nalli kalliolla, infokin kulkenut huonosti. Kriparikirje alkaa "ei niin paljoa tarvitse" -henkisesti, ja: VAIN kolme palvelusta käytävä'nä. ...Lut. oppilaita on innostunut esim. tämän riparijutun tiimoilta oman seurakuntansa elämästä ja hengellisyydestä siinä missä ort. oppilaat on jääneet tosi ilmaan ja "yksin", vaille mitään kontaktia. En tiedä, onko nuorisotoimintakin sitten niin sisäpiirin touhua, kaikesta kivasta ja mukavasta yrittämisestä huolimatta, että sen piiriin on vaan vaikeahkoa "ulkoa" mennä. Tätä tosin pahentaa huomattavasti tällainen asetelma, jossa omat vertaisporukat ja parhaat kaverit saavat kontaktinsa omiin lut. kanssanuoriinsa ja tosiaan ort. nuoret jää totaalisen ilmaan, heitteille, kuten edellä kuvattu. Tässä yksi paha moka mielestäni. Ei olisi varaa tällaiseen.
Kirkkopyhistä tai vastaavasta ei uskonnon opetuksen tiimoilta tietoakaan. MItä nyt pakolliset koulukirkot (lukuvuoden alku/loppu - jos aina niitäkään.)
Silloin kun minä olin lapsi/nuori, opettajat olivat todella sitoutuneita ja yksi ihmisenä aivan yliveto. Kuka tahansa piti tästä opettajasta ja uskonnosta tuli monelle lempiaine. Tällä oli ja olisi edelleen erittäin suuri merkitys. Silloin opettajat käytättivät myös jonkin verran palveluksissa.
...vaihdellee paikkakunnittain jne. nämä tilanteet, mutta ei tosiana olisi varaa hukata sukupolveakaan ort. lapsia/nuoria. Nykymaailman imu on joka suuntaan kova. On todella, todella helppo sanoa "en usko Jumalaan" tai hylätä oma uskontonsa. Vaikka kuinka olisi lapsena aikaisemmin ollut kirkon henki perheessä mukana. - Joskin, ei aina kovin sujuvasti suju perheidenkään (tai muiden) seurakunnan piirissä eläminen. Ajan ovat perin kummalliset ja nämä sosiaaliset kuviot seurakunnissa joskus aika kummalliset. Helposti jää kokonaan sivuun ja/tai yksin ihmisiä ydinporukoidne pippaloinnista. - Siinä ei auta vaikka kuinka rakastaisit kirkkoa ja haluaisit kuulua mukaan.
Että petrattavaa on.Eikä se onnistu päälle liimaamalla.Ort kiertävä uskonnonopettaja on varmaankin hyvin yksinäinen työssään.
Nämä yllä olevat asiat pitäisi ottaa esille ja ruveta parantamaan sekä ort. oppilaiden että kiertävien uskonnonopettajien oloja.
Ort. uskonnonopettajat tekevät tärkeää työtä ja kasvattavat ort. nuoria.
- entisiähyviäaikoja
Onhan tästä aikaa, ne olivat hyviä aikoja!
Miten nyt?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 2032175
- 1341198
- 1131073
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa23827- 58806
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä34771ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann42638Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m175584Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46577- 10560