Isäni kuolemasta on nyt suunnilleen viikko aikaa. Hän hukkui mutaojaan. Kyse on siis tapaturmasta. Vesi on siis ollut myöskin todella kylmää. En ole vielä oikein hyväksynyt asiaa..isäni kuoli niin nuorena ja koen suurta vihaa koko maailmaa kohtaan sen takia. Hän oli erittäin läheinen ihminen minulle. Oltiin sielunkumppaneita ja nyt tuntuu kuin isän mukana olisi mennyt myöskin oma elämä. Olen kärsinyt koko ikäni masennuksesta ja ahdistuksesta. Etseimme veljieni kanssa isää pari päivää, kunnes poliisi lopulta hänet löysi kotimme lähellä sijaitsevasta ojasta. Haluaisin vain tietää, että onko isä kärsinyt ja kuinka kauan on joutunut kärsimään ennen kuolemaansa? Äiti sanoi, että kyse voi olla vain muutamista minuuteista. Me emme sitä kuitenkaan tiedä. Osaako kukaan, joka on lähellä kuolemaa käynyt hukkuen kertoa miltä se tuntuu? Toivon, ettei isä ole kauaa joutunut kärsimään. En tiedä selviänkö ikinä tästä kaikesta. Haluaisin vain isän lua ja tietää, että hänellä on nyt asiat hyvin ja hänellä on hyvä olla. Isäni on monesti pelastanut minut itsetuhoisilta teoilta ja huutanut minulle siitä kuinka paljon elämää pitää arvostaa ja millainen lahja elämä on. Nyt vasta sen ymmärrän. En olisi kuitenkaan halunnut, että isän hyvä elämä riistetään häneltä ymmärtämiseni takia. Minun sinne olisi pitänyt hukkua, eikä isän. Minä en osannut elämää yhtä paljon kunnioittaa kuin hän. Jos minulla olisi mahdollisuus vaihtaa paikkaa hänen kanssaan, niin tekisin sen. Olen vihainen, kun en saanut mahdollisuutta auttaa, tai pelastaa häntä, niin kuin hän on auttanut minua koko elämäni ajan. Vihaan tällä hetkellä kaikkea.
Isäni kuolema
hsrthsrthrth
279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kirjoituksesi oli koskettava. Kuulin kerran radiosta, erään henkilön kertomus siitä, miten hän oli menettänyt hyvän ystävänsä. Vähän niin kuin sinä nyt. Ihmissuhteen asiantuntija antoi hänelle silloin, minun mielestäni hyvän neuvon. Tästä minä haluaisin kertoa sinulle nyt. Neuvo ei ole siis alun perin minun omani.
Neuvo kuuluu:
Kirjoita kirje isällesi. Voi joskus olla asioita jota joskus olisi pitänyt sanoa, mutta aina on vaan jäänyt sanomatta. Jos niitä on, kerro niistä kirjeessä. Voit kirjoittaa vanhoja asioita, asioita jotka ovat tulleet mieleen vasta hänen poismenonsa jälkeen, tai mitä vaan. Voit kirjoittaa tänään, tai huomenna, tai ensi viikolla. Voit kirjoittaa valmiiksi vaikka vasta ensi vuonna, ihan niin kuin sinusta tuntuu. Kun kirje on valmis, ota se mukaan kun menet haudalle. Kun haudalla luet se isällesi, sinä saisit kaikki se kerrottu mitä olet halunnutkin kertoa. Toivottavasti pääsisit tämän jälkeen pois syvimmästä surustasi, kun kaikki mielessäsi olleet asiat on isällesi kerrottu.
Osanottoni
äl vihaa kaikkea