mitä jos oltaisuin jääty vanhalle rajalle

Eikä kärvistelty ryssälään? mitä oliisi tapahtunut?
51219
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

10% suurempi kuin nyt ja hitosti rikkaampi. Se oli hinta kun laitettiin seniili äärioikeistolainen kiihkoilija touhua johtamaan.

Äänestä
  • Talvisodan. NL hyökkäsi Suomeen liittolaisensa Natsi-Saksan tukemana.
    Karjala menetettiin jo silloin. 1941 sitä yritettiin ottaa takaisin.

    Äänestä

  • Taidat unohtaa kirjoitti:

    Talvisodan. NL hyökkäsi Suomeen liittolaisensa Natsi-Saksan tukemana.
    Karjala menetettiin jo silloin. 1941 sitä yritettiin ottaa takaisin.

    "Karjala menetettiin jo silloin. 1941 sitä yritettiin ottaa takaisin."

    Menettikö Suomi muka Itä-Karjalan talvisodassa?

    Äänestä

Ihan sama kuin mitä tapahtui nytkin mutta vain huonommin seurauksin. Ainoa pelastus kun olisi jääty Moskovan rauhan rajalle. Stalin olisi luultavasti antanut meille Karjalan tai ainakin osan siitä takaisin kun olisi nähnyt Suomen olevan luotettava naapuri. Nyt me vain vahvistimme heidän perustelunsa Talvisodalle. Varsinkin m-heim vahvisti neukkujen perustelut sillä ääliötyperällä miekantuppipäiväkäskyllään.

Äänestä
  • Ei ole mitään perusteita luottaa Stalinin hyvään tahtoon. Sitä voivat tehdä vain kaltaisesi stallarit.
    Antoiko hän Puolalle takaisin M-R sopimuksella otetut alueet?

    " Nyt me vain vahvistimme heidän perustelunsa Talvisodalle."

    Silloin NL oli liitossa Saksan kanssa. Mikään vaara ei uhannut Leningradia. NL:n sotapolitiikka ajoi meidät Saksan rinnalle. Mehän valtasimme Kannaksella vain omat alueet takaisin. Leningradia ei uhattu millään tavalla.

    Äänestä

  • Valehtelet taas!! kirjoitti:

    Ei ole mitään perusteita luottaa Stalinin hyvään tahtoon. Sitä voivat tehdä vain kaltaisesi stallarit.
    Antoiko hän Puolalle takaisin M-R sopimuksella otetut alueet?

    " Nyt me vain vahvistimme heidän perustelunsa Talvisodalle."

    Silloin NL oli liitossa Saksan kanssa. Mikään vaara ei uhannut Leningradia. NL:n sotapolitiikka ajoi meidät Saksan rinnalle. Mehän valtasimme Kannaksella vain omat alueet takaisin. Leningradia ei uhattu millään tavalla.

    "Mehän valtasimme Kannaksella vain omat alueet takaisin."

    Mutta samalla Itä-Karjalan kautta pyrittiin katkaisemaan kaupungin yhteydet itään, jotta saarto olisi ollut täydellinen.

    Vain neukkujen puolustustaistelu esti tämän toteutumisen sekä kenties maailman suurimman inhimillisen katastrofin syntymisen.

    Äänestä

  • Ei Stalin olisi Karjalaa palauttanut. Olisi vain sanonut ettei Karjala ole Suomelle tärkeä kun ei yritetty ottaa sitä takaisin silloin kun siihen olisi ollut mahdollisuus.

    Äänestä

  • Valehtelet taas!! kirjoitti:

    Ei ole mitään perusteita luottaa Stalinin hyvään tahtoon. Sitä voivat tehdä vain kaltaisesi stallarit.
    Antoiko hän Puolalle takaisin M-R sopimuksella otetut alueet?

    " Nyt me vain vahvistimme heidän perustelunsa Talvisodalle."

    Silloin NL oli liitossa Saksan kanssa. Mikään vaara ei uhannut Leningradia. NL:n sotapolitiikka ajoi meidät Saksan rinnalle. Mehän valtasimme Kannaksella vain omat alueet takaisin. Leningradia ei uhattu millään tavalla.

    Sopii tällekin palstalle:

    Stalin ei harjoittanut Paasikiven kanssa mitään. Minusta sen sijaan on näin jälkijättöisesti järkyttävää Suomi-neidon mieltymys eläinseksiin! Venäjän karhuhan yritti päästä Aunuksen kautta liittymään Suomi-neitoon väkivalloin. Onneksi urheat Suomen heterosotilaat saivat tuon kuitenkin estettyä.

    http://ohohupsis.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/89152-miesten-telakoituminen-aiheuttaa-hammennysta

    Äänestä

Lehto,Lahtinen,Kariluoto...noi olis kaikki jääny henkiin...

Äänestä

YK-mailta olisi mennyt mahdollisuudet valittaa kuinka suomi seurasi saksmannien politiikkaa.
Mutta mitäköhän olisi tapahtunut jos suomi olisi kylmästi ilmottanut sakmanneille eittei kiinnosta, meillä on NL:n kanssa rauhansopimus joka kieltää liittymisen NL:n vastaiseen sotaan ja jos saksmannit työntävät varpaansakin suomen puolelle, joka ikinen kupari & nikkelikaivos suomessa lentää ilmaan.

Äänestä
  • politiikkaa palveli nimenomaan NL solmimalla M-R sopimuksen ja valtaamalla Eurooppaa yhdesä natsien kanssa.

    "YK-mailta olisi mennyt mahdollisuudet valittaa kuinka suomi seurasi saksmannien politiikkaa."

    YK:n edeltäjä Kansanliitto erotti NL:n jäsenyydestään.

    Äänestä

Ehkäpä YK:n edeltäjä, mutta tulevan YK:n maat ottivat NL:n avosylin vastaan. Sensijaan YK maat ( muutkin kuin NL ) saivat syyn arvostella suomea saksmannien saappannuolennasta siinä vaiheessa kun suomi ylitti vanhat rajat. Saksmannien politiikka oli estää NL:ää ja länsiliittoutuneita pääsemästä sotilas-sopimukseen fasistista saksaa vastaan ja onnistumista siitä menee enemmänkin länsiliittoutuneiden epäonnistumisessa taivutella rantavaltiot hyväksymään RKKA:n läpimarssit piikkiin. Sodan syttymisestä siis kantaa vastuun länsiliittoutuneet ja reunavaltiot suomi mukaanluettuna.

Äänestä
  • NL ihan yhtä syyllinen

    Äänestä

  • LaD kirjoitti:

    NL ihan yhtä syyllinen

    NL on kieltämättä syyllinen yrityksestä estää euroopaa ajautumasta historian verisimpään sotaan, länsiliittoutuneet ja reunavaltiot ovat syyllisiä kyvyttömyydestä/haluttomuudesta osallistua tuon sodan syttymisen estämiseen sallimalla RKKA:lle läpimarssit reunavaltioiden läpi.

    Äänestä

  • otto-ville kirjoitti:

    NL on kieltämättä syyllinen yrityksestä estää euroopaa ajautumasta historian verisimpään sotaan, länsiliittoutuneet ja reunavaltiot ovat syyllisiä kyvyttömyydestä/haluttomuudesta osallistua tuon sodan syttymisen estämiseen sallimalla RKKA:lle läpimarssit reunavaltioiden läpi.

    mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut. syyllinen sodan syttymiseen!

    Äänestä

  • LaD kirjoitti:

    mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut. syyllinen sodan syttymiseen!

    mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut.

    Joo just, kivaa se olisi ollut Englannille ja Ranskalle. Ranska olisi kykkinyt Maginot-linjansa takana eikä Englannilla edes ollut maavoimia. Olisivat varmaan mielellään katselleet kun neukku olisi yksin tapellut Saksan kanssa. Hieno tilanne lännelle ja tähän varmaankin tähdättiin mutta laskelmat hieman epäonnistuivat.

    Äänestä

  • et osanne ajatella ! kirjoitti:

    mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut.

    Joo just, kivaa se olisi ollut Englannille ja Ranskalle. Ranska olisi kykkinyt Maginot-linjansa takana eikä Englannilla edes ollut maavoimia. Olisivat varmaan mielellään katselleet kun neukku olisi yksin tapellut Saksan kanssa. Hieno tilanne lännelle ja tähän varmaankin tähdättiin mutta laskelmat hieman epäonnistuivat.

    NL olisi niin tehnyt jos joku

    Äänestä

  • et osanne ajatella ! kirjoitti:

    mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut.

    Joo just, kivaa se olisi ollut Englannille ja Ranskalle. Ranska olisi kykkinyt Maginot-linjansa takana eikä Englannilla edes ollut maavoimia. Olisivat varmaan mielellään katselleet kun neukku olisi yksin tapellut Saksan kanssa. Hieno tilanne lännelle ja tähän varmaankin tähdättiin mutta laskelmat hieman epäonnistuivat.

    Olisikohan länsivallat vain katselleet, kun NL olisi levittänyt kommunismin länttä kohti... Epäilenpä. Ei niillä kyllä alkuun mihinkään suurisuuntaiseen operaatioon ollut varaa, mutta eivät varmasti olisi katselleet, kun Stalin olisi levittänyt lopulta rajan Ranskan kylkeen.

    Äänestä

  • LaD kirjoitti:

    NL olisi niin tehnyt jos joku

    "mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut."
    Kun NL aloitti länsi-ukrainan ja länsi-belarussian vapauttamisen, maailmansota oli jo alkanut. Syyllinen sodan syytymiseen edeleenkin länsiliittoutuneet & reunavaltiot ( mm suomi ).

    Äänestä

  • otto-ville kirjoitti:

    "mikäli NL olisi julistanut sodan jo -39 länsivaltojen jälkeen mitään suursotaa ei olisi tullut."
    Kun NL aloitti länsi-ukrainan ja länsi-belarussian vapauttamisen, maailmansota oli jo alkanut. Syyllinen sodan syytymiseen edeleenkin länsiliittoutuneet & reunavaltiot ( mm suomi ).

    Niin, ensi töikseen stalin vapautti 14 miljoonaa Ukrainalaista hengestään. Vuosina 1932-33.

    Äänestä

Stalin ja länsivallat olisi tykännyt kovasti. Aselepo olisi solmittu jo 1941, Suomelle todella edullisin ehdoin. Saksalaiset olisi pitänyt karkoittaa alueiltamme 1945 tapaan; Saksa olisi varmasti kärvistellyt, mutta ei olisi käytännössä pystynyt mihinkään vakavaan sotilaalliseen toimintaan Suomen suunnalla. Sodan vaikutukset olisi tuolloin jääneet huomattavasti pienemmiksi, kuin oikeasti kävi.

Pariisissa rauhanteossa olisimme olleet voittajien pöydässä. Korvauksia emme olisi joutuneet makselemaan ja luonnollisesti rajat noudattelisi vuoden 1939 rajoja.

Ah sitä onnea.

Äänestä
  • "Aselepo olisi solmittu jo 1941, Suomelle todella edullisin ehdoin. Saksalaiset olisi pitänyt karkoittaa alueiltamme 1945 tapaan; Saksa olisi varmasti kärvistellyt, mutta ei olisi käytännössä pystynyt mihinkään vakavaan sotilaalliseen toimintaan Suomen suunnalla."

    Ei tieto paina, ei. Vielä keväällä -44 katsottiin saksalaisten karkoittaminen Suomesta ylivoimaiseksi. Syksyllä -44 he lähtivät vapaaehtoisesti.
    Saksa pystyi -41 aika vakavaan sotilaalliseen toimintaan NL:n suunnassa ja muuallakin. Se oli maailman vahvin sotilasvaltio. Sen karkoittaminen Suomen voimin olisi ollut mitä melkoisin temppu.

    Kyse on täysin asiantuntemattomasta kuvittelusta. Tuollainen tilanne ei -41 ollut reaalinen millään tavoin. Lisäksi Saksa koettiin pelastukseksi neuvostouhasta.

    Äänestä

  • Saksa 1941? kirjoitti:

    "Aselepo olisi solmittu jo 1941, Suomelle todella edullisin ehdoin. Saksalaiset olisi pitänyt karkoittaa alueiltamme 1945 tapaan; Saksa olisi varmasti kärvistellyt, mutta ei olisi käytännössä pystynyt mihinkään vakavaan sotilaalliseen toimintaan Suomen suunnalla."

    Ei tieto paina, ei. Vielä keväällä -44 katsottiin saksalaisten karkoittaminen Suomesta ylivoimaiseksi. Syksyllä -44 he lähtivät vapaaehtoisesti.
    Saksa pystyi -41 aika vakavaan sotilaalliseen toimintaan NL:n suunnassa ja muuallakin. Se oli maailman vahvin sotilasvaltio. Sen karkoittaminen Suomen voimin olisi ollut mitä melkoisin temppu.

    Kyse on täysin asiantuntemattomasta kuvittelusta. Tuollainen tilanne ei -41 ollut reaalinen millään tavoin. Lisäksi Saksa koettiin pelastukseksi neuvostouhasta.

    "Saksa pystyi -41 aika vakavaan sotilaalliseen toimintaan NL:n suunnassa ja muuallakin. Se oli maailman vahvin sotilasvaltio. Sen karkoittaminen Suomen voimin olisi ollut mitä melkoisin temppu."

    Väitätkö ihan pokkana, ettei Suomi olisi 1941-42 kyennyt taistelemaan kotikentällään 70000 silloin maassa ollutta sakua vastaan? No hoh hoh, kyllähän se oli jo nähty mihin sakut Lapin suunnalla kykenivät edes kesäolosuhteissa...

    Norjasta saapuneet lisäjoukot olisi pussitettu talviseen Lappiin myös, sinnehän olisivat jäätyneet. Talven tullen Virosta tapahtuva maihinnousu olisi ollut varsin epätodennäköinen jäiden vuoksi. Jos sitä joka tapauksessa olisi yritetty, oli Suomella sitä odottamassa täysin toimintavalmis rannikkopuolustus linnakkeineen. Ei siinä olisi sakuilla juuri tsäänssejä ollut.

    Saksa tarvitsi joukkonsa hillitsemään keskisen rintaman romahdusta neukkujen vastahyökkäyksen alla ja sen jälkeen uuteen kesäoffensiiviin Kaukasuksella. Ei sillä olisi ollut resursseja johonkin täysin turhaan sotaan jossain helkutin suomessa kaukana pohjolassa.

    Äänestä

  • no ei näytä, ei kirjoitti:

    "Saksa pystyi -41 aika vakavaan sotilaalliseen toimintaan NL:n suunnassa ja muuallakin. Se oli maailman vahvin sotilasvaltio. Sen karkoittaminen Suomen voimin olisi ollut mitä melkoisin temppu."

    Väitätkö ihan pokkana, ettei Suomi olisi 1941-42 kyennyt taistelemaan kotikentällään 70000 silloin maassa ollutta sakua vastaan? No hoh hoh, kyllähän se oli jo nähty mihin sakut Lapin suunnalla kykenivät edes kesäolosuhteissa...

    Norjasta saapuneet lisäjoukot olisi pussitettu talviseen Lappiin myös, sinnehän olisivat jäätyneet. Talven tullen Virosta tapahtuva maihinnousu olisi ollut varsin epätodennäköinen jäiden vuoksi. Jos sitä joka tapauksessa olisi yritetty, oli Suomella sitä odottamassa täysin toimintavalmis rannikkopuolustus linnakkeineen. Ei siinä olisi sakuilla juuri tsäänssejä ollut.

    Saksa tarvitsi joukkonsa hillitsemään keskisen rintaman romahdusta neukkujen vastahyökkäyksen alla ja sen jälkeen uuteen kesäoffensiiviin Kaukasuksella. Ei sillä olisi ollut resursseja johonkin täysin turhaan sotaan jossain helkutin suomessa kaukana pohjolassa.

    täysin riippuvainen Saksasta mm. sotatarvikkeiden, polttoaineen ja ruuan osalta. Sotiminen Saksaa vastaan kesällä -41 oli mahdotonta jo noista syistä. Lisäksi Saksa nähtiin ainoana vastapainona NL:n uhalle.

    Saksalla oli myös Itämeren herruus. Ei sen olisi tarvinnut pelkästään Lapista tunkea.

    Taistelu Saksaa vastaan NL:n rinnalla oli tuolloin mahdoton ajatus. Se olisi vaatinut ainakin NL:n täydellisen käännöksen suhteessaan Suomeen jo kesällä -40. Esimerkiksi Karjala takaisin vaikkapa Mannerheim-linjaa myöten..

    Äänestä

  • Suomi oli kirjoitti:

    täysin riippuvainen Saksasta mm. sotatarvikkeiden, polttoaineen ja ruuan osalta. Sotiminen Saksaa vastaan kesällä -41 oli mahdotonta jo noista syistä. Lisäksi Saksa nähtiin ainoana vastapainona NL:n uhalle.

    Saksalla oli myös Itämeren herruus. Ei sen olisi tarvinnut pelkästään Lapista tunkea.

    Taistelu Saksaa vastaan NL:n rinnalla oli tuolloin mahdoton ajatus. Se olisi vaatinut ainakin NL:n täydellisen käännöksen suhteessaan Suomeen jo kesällä -40. Esimerkiksi Karjala takaisin vaikkapa Mannerheim-linjaa myöten..

    "mm. sotatarvikkeiden, polttoaineen ja ruuan osalta"

    Huoltoa olisi saatu länsimaiden neukkuihin suuntautuvan Lend Leasen kautta, kaiken lisäksi paljon runsaammin kuin mitä Saksalta oli saatavissa.

    "Lisäksi Saksa nähtiin ainoana vastapainona NL:n uhalle"

    NL:n uhkaa ei olisi enää ollut, jos aselepo olisi solmittu 1941. Samalla olisi varmistettu myös länsivaltojen tuki.

    "Saksalla oli myös Itämeren herruus. Ei sen olisi tarvinnut pelkästään Lapista tunkea."

    Mites se jo mainittu Suomen täysin taisteluvalmis rannikkopuolustus? Saksalla ei ollut koskaan resursseja kunnon maihinnousuihin, ainoastaan Norjassa se onnistui pienimuotoisena ja yllätyksenä. Suomen suunnalla moiseen ei ollut mahdollisuuksia, etenkään talviolosuhteissa 1941-42. Kesällä 1942 se tarvitsi joukkonsa aivan toisaalla kuin Suomen suunnalla.

    "Se olisi vaatinut ainakin NL:n täydellisen käännöksen suhteessaan Suomeen jo kesällä -40"

    NL muutti kantaansa Suomen suhteen jo 1941. Samalla Suomi olisi päässyt viimeinkin myös länsivaltojen rinnalle, mitä meillä oli uneksittu jo talvisodasta lähtien.

    Äänestä

  • ei kelpaa selitys kirjoitti:

    "mm. sotatarvikkeiden, polttoaineen ja ruuan osalta"

    Huoltoa olisi saatu länsimaiden neukkuihin suuntautuvan Lend Leasen kautta, kaiken lisäksi paljon runsaammin kuin mitä Saksalta oli saatavissa.

    "Lisäksi Saksa nähtiin ainoana vastapainona NL:n uhalle"

    NL:n uhkaa ei olisi enää ollut, jos aselepo olisi solmittu 1941. Samalla olisi varmistettu myös länsivaltojen tuki.

    "Saksalla oli myös Itämeren herruus. Ei sen olisi tarvinnut pelkästään Lapista tunkea."

    Mites se jo mainittu Suomen täysin taisteluvalmis rannikkopuolustus? Saksalla ei ollut koskaan resursseja kunnon maihinnousuihin, ainoastaan Norjassa se onnistui pienimuotoisena ja yllätyksenä. Suomen suunnalla moiseen ei ollut mahdollisuuksia, etenkään talviolosuhteissa 1941-42. Kesällä 1942 se tarvitsi joukkonsa aivan toisaalla kuin Suomen suunnalla.

    "Se olisi vaatinut ainakin NL:n täydellisen käännöksen suhteessaan Suomeen jo kesällä -40"

    NL muutti kantaansa Suomen suhteen jo 1941. Samalla Suomi olisi päässyt viimeinkin myös länsivaltojen rinnalle, mitä meillä oli uneksittu jo talvisodasta lähtien.

    "NL muutti kantaansa Suomen suhteen jo 1941."

    Hieman loivensi huhtikuusta -41 alkaen, mutta se oli jo myöhäistä. Vain järjellisempi rauha Talvisodan jälkeen olisi auttanut.

    "Mites se jo mainittu Suomen täysin taisteluvalmis rannikkopuolustus?"

    Kyllä se olisi suurvallan resurssein kyetty murtamaan.

    Äänestä

  • Ei muuttanut!! kirjoitti:

    "NL muutti kantaansa Suomen suhteen jo 1941."

    Hieman loivensi huhtikuusta -41 alkaen, mutta se oli jo myöhäistä. Vain järjellisempi rauha Talvisodan jälkeen olisi auttanut.

    "Mites se jo mainittu Suomen täysin taisteluvalmis rannikkopuolustus?"

    Kyllä se olisi suurvallan resurssein kyetty murtamaan.

    "Kyllä se olisi suurvallan resurssein kyetty murtamaan"

    Mistä resurssit siihen? Ei Saksalla ollut minkäänlaista kykyä tehdä overlord-tyyppisiä operaatioita linnakkein puolustetulle rannikolle eikä varsinkaan lyhyellä varoitusajalla: sillä ei ollut moiseen doktriinia, koulutettuja joukkoja eikä soveltuvaa kalustoa. Tuloksena olisi korkeintaan ollut Dieppen tyylinen verilöyly.

    Amfibiosodankäynnin mestarit eli liittoutuneetkin tarvitsivat vuosien valmistelut ennen omia, strategisia operaatioitaan.

    Äänestä

  • mistä resurssit? kirjoitti:

    "Kyllä se olisi suurvallan resurssein kyetty murtamaan"

    Mistä resurssit siihen? Ei Saksalla ollut minkäänlaista kykyä tehdä overlord-tyyppisiä operaatioita linnakkein puolustetulle rannikolle eikä varsinkaan lyhyellä varoitusajalla: sillä ei ollut moiseen doktriinia, koulutettuja joukkoja eikä soveltuvaa kalustoa. Tuloksena olisi korkeintaan ollut Dieppen tyylinen verilöyly.

    Amfibiosodankäynnin mestarit eli liittoutuneetkin tarvitsivat vuosien valmistelut ennen omia, strategisia operaatioitaan.

    syksystä -40 alkaen etappijärjestelmän Pohjanlahden satamista Rovaniemelle ja edelleen Petsamon kautta Ruijaan. Sillä oli siis komennuskunnat eli sillanpäät ainakin Oulussa, Kemissä, Vaasassa ja Porissa. Siinä olisi ollut alku.

    Saksalla oli voimakkaita tykistöaluksia, maahanlaskujoukkoja, vähän merijalkaväkeäkin ja erittäin voimakkaat ilmavoimat. Kyllä niillä olisi linnakkeita kyetty lamauttamaan ja sillanpäitä laajentamaan.
    Suomen asema olisi ollut erittäin vaikea.

    Äänestä

  • Saksa muodosti kirjoitti:

    syksystä -40 alkaen etappijärjestelmän Pohjanlahden satamista Rovaniemelle ja edelleen Petsamon kautta Ruijaan. Sillä oli siis komennuskunnat eli sillanpäät ainakin Oulussa, Kemissä, Vaasassa ja Porissa. Siinä olisi ollut alku.

    Saksalla oli voimakkaita tykistöaluksia, maahanlaskujoukkoja, vähän merijalkaväkeäkin ja erittäin voimakkaat ilmavoimat. Kyllä niillä olisi linnakkeita kyetty lamauttamaan ja sillanpäitä laajentamaan.
    Suomen asema olisi ollut erittäin vaikea.

    Saksalla ei olisi ollut varaa irroittaa yhtään ilmavoimia idästä ja lännestä suomen kimppuun. Luuletko että suomi ei olisi ehtimyt ajaa noita sillanpäitä mereen ennen saksalaisvahvistuksia?

    Äänestä

  • Saksa muodosti kirjoitti:

    syksystä -40 alkaen etappijärjestelmän Pohjanlahden satamista Rovaniemelle ja edelleen Petsamon kautta Ruijaan. Sillä oli siis komennuskunnat eli sillanpäät ainakin Oulussa, Kemissä, Vaasassa ja Porissa. Siinä olisi ollut alku.

    Saksalla oli voimakkaita tykistöaluksia, maahanlaskujoukkoja, vähän merijalkaväkeäkin ja erittäin voimakkaat ilmavoimat. Kyllä niillä olisi linnakkeita kyetty lamauttamaan ja sillanpäitä laajentamaan.
    Suomen asema olisi ollut erittäin vaikea.

    "Sillä oli siis komennuskunnat eli sillanpäät ainakin Oulussa, Kemissä, Vaasassa ja Porissa. Siinä olisi ollut alku."

    Juu, huoltojoukkoja joku pataljoona per kaupunki. Ei taistelujoukkoja. Ei siinä olisi Suomella ollut mitään ongelmia eliminoida moisia hyvissä ajoin.

    "Saksalla oli voimakkaita tykistöaluksia"

    Jotka olisivat olleet erittäin lujilla suomalaisten rannikkotykistön tulituksessa. Lisäksi suomalaisten sukellusveneet olisivat kykeneet aiheuttamaan suurta hämmennystä sakujen laivastolle, koska sakut eivät olleet kokeneita niiden torjunnassa.

    "maahanlaskujoukkoja"

    Näiden suurimittaisesta käytöstä oli luovuttu Kreetan valtauksen yhteydessä ja ne olivat muutenkin pelkkä torso entisestä suurten tappioiden vuoksi. Lisäksi kuljetuskoneet oli kriittisissä huoltotehtävissä pitkin itärintamaa eli eivät olleet irroitettavissa muualle.

    "erittäin voimakkaat ilmavoimat"

    Jotka oli levällään pitkin Afrikkaa, itärintamaa ja länsirintamaa. Ei niitä Suomen suunnalle ollut irroitettavissa.

    Saksalla ei ollut kokemusta eikä resursseja tehdä suurimittaisia amfibiosotatoimia puolustusvalmiille rannikolle. Tämä tuli täysin selväksi jo Merileijonaa suunniteltaessa; siihenkin he pystyivät uhraamaan kaiket voimavaransa mutta silti ei valmista vaan tullut edes vähää alusta.

    Äänestä

  • ei hätäpäivää kirjoitti:

    "Sillä oli siis komennuskunnat eli sillanpäät ainakin Oulussa, Kemissä, Vaasassa ja Porissa. Siinä olisi ollut alku."

    Juu, huoltojoukkoja joku pataljoona per kaupunki. Ei taistelujoukkoja. Ei siinä olisi Suomella ollut mitään ongelmia eliminoida moisia hyvissä ajoin.

    "Saksalla oli voimakkaita tykistöaluksia"

    Jotka olisivat olleet erittäin lujilla suomalaisten rannikkotykistön tulituksessa. Lisäksi suomalaisten sukellusveneet olisivat kykeneet aiheuttamaan suurta hämmennystä sakujen laivastolle, koska sakut eivät olleet kokeneita niiden torjunnassa.

    "maahanlaskujoukkoja"

    Näiden suurimittaisesta käytöstä oli luovuttu Kreetan valtauksen yhteydessä ja ne olivat muutenkin pelkkä torso entisestä suurten tappioiden vuoksi. Lisäksi kuljetuskoneet oli kriittisissä huoltotehtävissä pitkin itärintamaa eli eivät olleet irroitettavissa muualle.

    "erittäin voimakkaat ilmavoimat"

    Jotka oli levällään pitkin Afrikkaa, itärintamaa ja länsirintamaa. Ei niitä Suomen suunnalle ollut irroitettavissa.

    Saksalla ei ollut kokemusta eikä resursseja tehdä suurimittaisia amfibiosotatoimia puolustusvalmiille rannikolle. Tämä tuli täysin selväksi jo Merileijonaa suunniteltaessa; siihenkin he pystyivät uhraamaan kaiket voimavaransa mutta silti ei valmista vaan tullut edes vähää alusta.

    hallitsi täydellisesti Itämeren aluetta ja Euroopan pääosaa.

    Suomea varten sillä oli aivan riittävät resurssit kuten olen jo yllä esittänyt.

    Barbarossan alkaessa Suomi oli jo sitoutunut sotaan mukaan. Ainoa vaihe irtautua olisi ollut syksyllä -40. Silloinkin Saksalla oli täysin vapaat kädet.

    Irtautuminen sodan alla tai alettua olisi johtanut Balkanin kohtaloon ja luultavasti kahden suurvallan taistelualueeksi.

    Äänestä

  • Vuonna -41 Saksa kirjoitti:

    hallitsi täydellisesti Itämeren aluetta ja Euroopan pääosaa.

    Suomea varten sillä oli aivan riittävät resurssit kuten olen jo yllä esittänyt.

    Barbarossan alkaessa Suomi oli jo sitoutunut sotaan mukaan. Ainoa vaihe irtautua olisi ollut syksyllä -40. Silloinkin Saksalla oli täysin vapaat kädet.

    Irtautuminen sodan alla tai alettua olisi johtanut Balkanin kohtaloon ja luultavasti kahden suurvallan taistelualueeksi.

    "hallitsi täydellisesti Itämeren aluetta ja Euroopan pääosaa."

    Ja juuri sen vuoksi sen resurssit oli hajautettu aivan liian laajalle, jotta niitä olisi riittänyt täysin toisarvoiselle suunnalle johonkin peräpohjolaan jos Suomi olisi vaihtanut puolta syksyllä 1941.

    1941 Saksa tarvitsi joukkonsa rynnistykseen Moskovan porteille. Talvella 1941-1942 se tarvitsi joukkonsa estämään rintaman murtuminen laajoilla lohkoilla, kun siperialaiset aloitti vastahyökkäyksen. Keväällä 1942 se kokosi joukkonsa Kaukasukselle uuteen kesäoffensiiviin.

    Suomeen olisi ollut irroitettavissa aivan mitättömät voimat, joita vastaan Suomella olisi ollut kahdessa sodassa karaistunut 500000-päinen armeija. Saksan kannalta E-Suomi oli saari, jota vastaan sillä ei ollut resursseja hyökätä, kuten edellä on jo useasti mainittu. Sen joukot olisi kykkineet Lapissa pääsemättä sieltä yhtään mihinkään. Jonkin onnettoman kommando-operaation Saksa olisi voinut yrittää tehdä vallankaappausta toivoen kuten muissa puolta vaihtaneissa valtioissa, mutta vähän veikkaan ettei olisi oikein onnistunut täällä meillä. Tämä olettaen, ettei maanpetturuushankkeita jo 30-luvulla yrittänyt Suojeluskunta olisi innostunut mukaan, jotta olisi päässyt taas kaivamaan verta nenästään venäläisiä vastaan.

    Me emme olleet mikään Italia, Unkari tai Romania, joiden ydinalueille pääsi tosta noin marssimalla. Meillä ei myöskään elänyt mitään suurempia natsisympatioita, eli paikalliset quislingit puuttuivat.

    Äänestä

  • ei tosiankaan kirjoitti:

    "hallitsi täydellisesti Itämeren aluetta ja Euroopan pääosaa."

    Ja juuri sen vuoksi sen resurssit oli hajautettu aivan liian laajalle, jotta niitä olisi riittänyt täysin toisarvoiselle suunnalle johonkin peräpohjolaan jos Suomi olisi vaihtanut puolta syksyllä 1941.

    1941 Saksa tarvitsi joukkonsa rynnistykseen Moskovan porteille. Talvella 1941-1942 se tarvitsi joukkonsa estämään rintaman murtuminen laajoilla lohkoilla, kun siperialaiset aloitti vastahyökkäyksen. Keväällä 1942 se kokosi joukkonsa Kaukasukselle uuteen kesäoffensiiviin.

    Suomeen olisi ollut irroitettavissa aivan mitättömät voimat, joita vastaan Suomella olisi ollut kahdessa sodassa karaistunut 500000-päinen armeija. Saksan kannalta E-Suomi oli saari, jota vastaan sillä ei ollut resursseja hyökätä, kuten edellä on jo useasti mainittu. Sen joukot olisi kykkineet Lapissa pääsemättä sieltä yhtään mihinkään. Jonkin onnettoman kommando-operaation Saksa olisi voinut yrittää tehdä vallankaappausta toivoen kuten muissa puolta vaihtaneissa valtioissa, mutta vähän veikkaan ettei olisi oikein onnistunut täällä meillä. Tämä olettaen, ettei maanpetturuushankkeita jo 30-luvulla yrittänyt Suojeluskunta olisi innostunut mukaan, jotta olisi päässyt taas kaivamaan verta nenästään venäläisiä vastaan.

    Me emme olleet mikään Italia, Unkari tai Romania, joiden ydinalueille pääsi tosta noin marssimalla. Meillä ei myöskään elänyt mitään suurempia natsisympatioita, eli paikalliset quislingit puuttuivat.

    Jos oltais hylätty Saksa jo vaikka heti -41 syksyllä tai aiemminkin niin leipää ja aseita oltais saatu Amerikasta Muurmannin rataa pitkin riittävästi kaikkiin tarpeisiin.

    Äänestä

  • merkki-erkki kirjoitti:

    Jos oltais hylätty Saksa jo vaikka heti -41 syksyllä tai aiemminkin niin leipää ja aseita oltais saatu Amerikasta Muurmannin rataa pitkin riittävästi kaikkiin tarpeisiin.

    olisi tapahtunut? Olisi vain syöty jenkkileipää ja odoteltu sodan loppumista?

    Olet jopa stallariksi poikkeuksellisen tyhmä.

    Äänestä

Sellaista maarajaa ei olisi voitu puolustaa silloin, eikä voida puolustaa nytkäään!

Minusta on outoa puhuakaan mistään Suomen puolustamisesta näillä nykyisillä vähillä joukoilla, joita Suomessa on.

1944 Suomella armeijan vahvuus oli 15 divisioonaa ja 6 prikaatia ja puolustettava raja oli VKT asema Kannaksella eli noin 120 km rintamaa, U-asema Nietjärvellä noin 50 km ja Ilomantsissa noin 50 km rintamaa. Toki Rukajärvellä oli yksi suomalaisdivisioona, 14.D, reilut 100 km syvällä NL:n alueella, siis syvimmällä vihollisen alueella koko sen hetkisellä Itärintamalla eli Jäämereltä - Balkanille, pientä Leningradin rintaman "katkosta" lukuunottamatta. Huvittavinta onkin, että suomalaiset ja 14.D taisi olla ainoana joukkona koko Akselin joukoista vielä NL:n maaperällä tuohon aikaan! Suomalaiset vinoilikin joskus Saksan upseereille tuosta asiasta...
Puolustettavaa rintamaa oli siis noin karkeasti ottaen 220 km ja Rukajärven erämaasuunta siihen päälle. Rintamien pituudet on katsottu kartasta ihan silmämääräisesti ja se tekee noin 10 km per yksi sotatoimiyhtymä, siis divisioona tai prikaati. On muistettava kuinka YLI puolen Suomen puolustuksesta vastasi saksalaiset noin 200 000 miehen armeijallaan. Vastuualueen raja kulki Oulujoki -linjaa pitkin ja sen "jatkumosta" itärajan taakse.
Nykyisessä tilanteessa Moskovan pakkorauhan rajalinjaus, joka melkeinpä sellaisenaan jäi voimaan 1944 syksyn Välirauhan sopimisen ja Pariisin rauhansopimuksen 1947 jälkeen, on kaakossa pelkkää maarajaa Ilomantsista Suomenlahteen. Se on noin 300 km ja ilman helposti puolustettavaa vesiestettä, kuten Vuoksi aikoinaan 1944 oli.
Elokuussa 1944 VKT aseman puolustuksesta Kannaksella vastasi 9 suomalaisdivisioonaa, 2 prikaatia ja Panssaridivisioona, joka oli reservissä. Suomenlahdelta Taipaleeseen lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 10.D, 17.D, 11.D, 3.Pr, 6.D, 4.D, 18.D, 3.D, 2.D, 15.D ja 19.Pr . U-asemassa Laatokan pohjoispuolella oli 3 divisioonaa ja 1 prikaati. Laatokalta Nietjärvelle päin lueteltuna ryhmitys oli seuraava: 15.Pr, 5.D, 8.D ja 7.D . Ilomantsissa oli 1 divisioona ja 3 prikaatia. Etelästä pohjoiseen ryhmitys oli seuraava: 1.D, 20.Pr, 21.Pr ja Rv. Rukajärven suunnalla yli 100 km Suomen rajasta itään, syvällä NL:n alueella, oli 14.D ja PsD oli reservissä.

Äänestä
  • että -44 Puna-armeijan vahvuus oli noin 10 miljoonaa miestä. Kertoisitko, missä päin maailmaa se nykyisin vaikuttaa ja millä vahvuudella?

    Entä jos ottaisit selvää Euroopan ja maailman tilanteen eroista vuonna
    -44 ja nyt? Löytyisikö jotain?

    Äänestä

Elikä silloin olisi ollut paree vain ottaa lusikka kauniiseen käteen ja pysyä sodan ulkopuolella.
"Mutta mitäköhän olisi tapahtunut jos suomi olisi kylmästi ilmottanut sakmanneille eittei kiinnosta, meillä on NL:n kanssa rauhansopimus joka kieltää liittymisen NL:n vastaiseen sotaan ja jos saksmannit työntävät varpaansakin suomen puolelle, joka ikinen kupari & nikkelikaivos suomessa lentää ilmaan."

Äänestä

Ei mitään järkeä, Suomen kannalta koko homman juju oli siinä, että sota työnnetään Suomen alueiden ulkopuolelle ja samalla estetään N-llttoa käyttämästä niitä uusia kenttiä, joita se rakensi Karjalaan talvisodan jälkeen.

Tällä strategialla Suomi työnsi sotatoimet Suomen alueen ulkopuolelle.

Alunperinkin Ryti ja Mannerheim olettivat, että sodan jälkeen tulee yksi suuri rauhankonferenssi, jossa sitten rajat sovitaan uudestaan, siltä pohjalta, mikä on minkäkin valtion vaatimukset ja mitä alueita niillä on hallussa sodan lopussa.

Kukaan ei silloin olettanut, Saksan häviävän kokonaan, eihän näin käynyt ensimmäisessä maailmansodassakaan, miehet oletti että sodasta tulee ensimmäisen maailmansodan toisinto.

Äänestä
  • -----samalla estetään N-llttoa käyttämästä niitä uusia kenttiä, joita se rakensi Karjalaan talvisodan jälkeen-----

    Oltaispa menty minne asti vaan niin kyllä neukulla olisi maata riittänyt tehdä taas uudet kentät. Oli huono peruste.

    Äänestä

toinen vaihtoehto olisi ollut ettei suomi olisi hakeutunut uuteen sotaan ollenkaan...

Äänestä

jos ja jos...

te kaikki olisitte jotain.. Sergeitä, Ivania, Vladimireja.

ette tänne nettiin kirjoittelisi...

ja Nokia valmistais vain kumisaappaita... ja nekin vuotais..

Äänestä
  • Puhuttaisiin ainakin laajalevikkistä kieltä, ajeltaisiin hienoilla autoilla, nautittaisiin halvasta hintatasosta ja naisetkin olisi pitkäsäärisiä ja kauniita.

    Kelpais!

    Äänestä

  • ----te kaikki olisitte jotain.. Sergeitä, Ivania, Vladimireja.----

    Kunhan hourit. Asiamme olisivat paremmin kuin Virossa sillä olemme isompi kansa. Mistä noita sinunlaisia paranoideja oikein pukkaa?

    Äänestä

  • tiku&taku kirjoitti:

    ----te kaikki olisitte jotain.. Sergeitä, Ivania, Vladimireja.----

    Kunhan hourit. Asiamme olisivat paremmin kuin Virossa sillä olemme isompi kansa. Mistä noita sinunlaisia paranoideja oikein pukkaa?

    Niin, voitais olla Virtasia ja Jokisia, mutta suomi olis itsenäisenä valtiona nyt 20 vuotta vanha ja maata johtais todellisuudessa Venäläiset oligarkit. Tiku ja taku voi jatkossa lukea sitä Aku Ankkaa eikä kirjoitella tänne aikuisten palstalle!

    Äänestä

nii-in jos ja jos. Ei olisi kuollut 63 204 suomalaista sotilasta turhaan.

Äänestä

Suomen olisi pitänyt jo liittyä Venäjään ajat sitten, olis saaneet venäläisetkin johtajakseen suomalaisen presidentin, mutta toisaalta olisihan siinä ollut suomella elättämistä noin suuressa kansassa.

Äänestä

Toisaaltaan taas, siinätapauksessa voisihan venäläiset antaa itsenäisyytemme takaisin uudestaan. Muistatko, sen jonka myimme kovin halvalla brysseliin...

Äänestä

Sodan kulku olisi voinut olla tyystin erilainen jos Japani olisikin hyökännyt Neukkulaan eikä Pearl Harboriin. Nyt voitaisiin asustella Suur-Suomessa ja Pietari saattaisi olla meidän pääkaupunki..

Äänestä

Vaan miksipä ei hyökännyt?
Olkohan asianlaita niin että saatuaan kahdesti selkäänsä NL:ltä, katsoi jaappani paremmaksi hyökätä heikommaksi arvioiman kimppuun, eli Yhdysvaltojen.

Äänestä

Miten niin Japani sai kahdesti selkäänsä? Ainakin Venäjä-Japanin sota (1904-1905) päättyi Japanilaisten ylivoimaiseen voittoon ja Venäjä joutui suostumaan alueluovutuksiin.

Onko Otto-Villellä jäänyt historianläksyt lukematta?

Äänestä

Minä kyllä puhuin NL:stä enkä Venäjästä.
Mutta vihjeenä annettakoon seuraavat: 1938 & 1939.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Konekiväärikomppania kirjoitti:

Eikä kärvistelty ryssälään? mitä oliisi tapahtunut?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu