Palkansaajakeskusjärjestöissä on jäseniä yhteensä 2 129 301, joista naisia 1 135 936 ja miehiä 993 365. Jakauma on siis suunnilleen sama kuin kansalaisten määrässä. Naisia hiukan reilut puolet. Valtuustotasolle mennessä miesten osuus on palkansaajakeskusjärjestöissä on kuitenkin jo 60%, hallitusten jäsenistä on miehiä 75% ja puheenjohtajistosta 76%. Jäsenliittojenkin puheenjohtajistosta miehiä on 68%. ( http://www.stat.fi/tk/he/tasaarvo_osallistuminen.html )
Onko näiden tilastojen valossa ihmekään, että naisvaltaiset alat pysyvät matalapalkka-aloina? Kun vielä ottaa huomioon, että niin ammattiliitot kuin työnantajatkin ottavat palkassa huomioon vain työn suoran tuottavuuden, eivät erityisesti naisvaltaisten alojen epäsuoraa tuottoa (mm. terveydenhuoltoala). Voisin melkein arvella, että tässä on yksi keskeinen syy suomen palkkaepätasa-arvoon (naisten keskipalkka on 82% miesten tuloista, http://www.stat.fi/tk/he/tasaarvo_tulot.html ).
Onko näiden tilastojen valossa ihmekään, että naisvaltaiset alat pysyvät matalapalkka-aloina? Kun vielä ottaa huomioon, että niin ammattiliitot kuin työnantajatkin ottavat palkassa huomioon vain työn suoran tuottavuuden, eivät erityisesti naisvaltaisten alojen epäsuoraa tuottoa (mm. terveydenhuoltoala). Voisin melkein arvella, että tässä on yksi keskeinen syy suomen palkkaepätasa-arvoon (naisten keskipalkka on 82% miesten tuloista, http://www.stat.fi/tk/he/tasaarvo_tulot.html ).
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ei pidä olla sama palkka koska naisten työn tuottavuus on alempi.
Juuri tähän äsken viittasin. Sairaanhoitajan työ julkisella sektorilla ei tuota mitään, vai kuinka? Pelkkää säästöä jos lakkoilee, vai kuinka? Tai perhepäivähoitajan? Kysymys on tuottavuuden suoruudesta. Insinööri tuottaa rahaa talon suunnittelulla, sairaanhoitajalle taas maksetaan siitä, että hän pitää 100 insinööriä suunnittelukunnossa. Kumpi siis tuottaa enemmän?
Yrityksissä palkat määräytyvät pitkälti markkinoilla. Julkisissa viroissa palkat määrää valtio vähän eri kriteerein. Siksi niitä ei kai oikein voi suoraan verrata. Tuskin insinööritkään valtion tai kaupungin hommissa niin paljon tienaavat? Ymmärtääkseni julkinen sektori on muutenkin hirveä rahasyöppö Suomessa ja sitä pitäisi ensin huomattavasti tehostaa ennenkuin mihinkään isompiin palkankorotuksiin on varaa. Siksi ehkä valtiollakaan ei ole oikein varaa ajatella työn tuottavuutta tuolla tavoin pitkällä tähtäimellä?
Totta kyllä, mutta vaikkapa siivousfirmat ovat yksityisiä siinä missä putkifirmatkin. Ja valtio ja kunta ovat kyllä pahimmasta päästä työlainsäädännön rikkojina, pätkätöiden ketjutusta yms. löytyy yllin kyllin. Osaltaan syynä ovat tietysti nykyisen muodin mukaiset veronalennukset, joilla kulkisen sektorin palkanmaksukykyä lasketaan. Toisaalta, jos katsoo paljonko on varaa maksaa kunnanjohtajille, valtion virkamiehille tai pienten paikkakuntien lääkäreille, ei taida kuitenkaan olla suurimpana esteenä muu kuin halun puute...
Sairaanhoitajat eivät pidä yhtäkään insinööriä kunnossa vaan lääkärit pitävät jos pitävät. Sairaanhoitajan työ on välineiden desifioimista, verenpaineen mittausta yms. yksinkertaista työtä - sinänsä arvokasta -, mutta ei varsinaista sairauden parantamista.
Itse asiassa sairaanhoitajat annostelevat lääkkeet, kipsaavat, seuraavat potilaan tilaa, vaihtavat tiputuspussia ja hoitavat yleensä rutiinihoidon lääkärin ohjeen mukaan. Eli kyllä hoitavat insinöörejä kuntoon.
hirmuinen älämölö, se-ja-se "kuoli sairaanhoitajien lakon vuoksi". Hmm, desinfioimattomiin välineisiin?
Olen aina ihmetellyt samaa. Minkä ihmeen takia myös naisvaltaisissa ay-järjestöissä pullautetaan miehet pinnalle? Tiedän toki yhden syyn: naisten on huolehdittava perheestä, ei ole aikaa muuhun. Ja toinen syy lienee epävarmuus omista kyvyistä, vaatimattomuus, se ei yleensä haittaa miehiä. Vaatimattomuus on tavallaan myönteistä, mutta tässä muodossa jo eräänlaista henkistä sairautta, ympäriltä opittua alistuneisuutta.
Tulokset joka tapauksessa näkyvät: SAK ei ainakaan viimeisimpien 20-30v aikana ole juuri missään vaiheessa kiinnittänyt vakavaa huomiota naispalkkojen kehitykseen. Juhlapälätystä on riittänyt, mutta kynnyskysymys se ei ole milloinkaan ollut. Akava on yrittänyt purputtaa, mutta isot kävelevät aina Akavan yli.
Naisten palkkaukseen, urakehitykseen ja mihinkään muuhunkaan naisia koskevaan epäkohtaan ei tule parannusta, elleivät naiset itse tajua tarttua asioihin, eikä vain asioihin, vaan myös johtoon. Johto päättää, demokratia ja muu kaunis esiintyy vain puheissa.
Joo, muistan tässäkin yhden opiskelijapolitiikkatapauksen, jossa oli naisvaltaisen alan opiskelijajärjestö osoittamassa mieltään, hallitusta haluttiin haastatella ja lopulta muun hallituksen painostaessa hallituksen ainoa mies meni haastattelun antamaan. Kyllähän se jotenkin käy pelottavan helposti niin.
Jostain syystä tosiaan myös miesvaltaisten alojen liitot ovat voimakkaampia, vaikka luulisi kysymyksen olevan puhtaasti jäsenmäärästä (noin niinkuin keskusjärjestön sisällä). Jostain syystä kuitenkin PAM:n vaatimukset kuitataan akkojen ruikutuksena samalla kun metalliliitto kohauttaa koko valtamediaa jollain tyhjänpäiväiselläkin kannanotolla.
Siinä olet kyllä ihan oikeassa, ettei naisten asema parane ilman oma-aloitteisuutta. Toisaalta taitaa olla niin, ettei ammattiliitoissa paljon äänestetä muusta kuin puheenjohtajasta? Muu väki liiton konttorilla lienee normaalisti palkattua jo olemassaolevan johtokunnan toimesta, mikä taas johtaa siihen, että sinne valitaan niitä "hyviä tyyppejä" jotka vaan sattuvat olemaan samanikäisiä miehiä kuin ne siellä valmiiksi istuvat äijät.
..korjaisin käsitystäsi siitä, että vain puheenjohtajista äänestetään. Toiminta alkaa paikallisorganisaatioista (valinnat), valitaan liittokokousedustajat jne, ne, jotka valitsevat ay-uran, etenevät pitkää tietä. Valintoihin vaikuttavat ideologiat ja paikallistasolla yhtä paljon tai enemmän ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet, luotetaanko heihin vai ei.
On sitten kiinni itse kunkin arvoista (ja henkilökohtaisista eduista), mitä asioita he todella ajavat ja mistä vain puhuvat. Keskusjärjestöt ovat kuin EU, tekevät, mitä tykkäävät, etäisiä joka tapauksessa.
Toivoisin ihmisten, varsinkin naisten, heräävän paremmin. Hiiteen sloganit ja oppisuunnat, pragmaattinen järki ja kohtuullinen oikeudenmukaisuus ohjenuoraksi.
Jos naisia on enemmän liitoissa, miksi he eivät äänestä naisia johtaville paikoille? Toisaalta sukupuolten palkkatasa-arvon puute ei kaiketikaan ole liittojen ajamien matala ja keskipalkka-alojen ongelma. Jos niitä palkkaeroja haetaan, löytyvät ne nimenomaan ylemmistä palkkaluokista, missä vallitsevat markkinoiden lait, eli ei palkkasääntely. Mielestäni kaikista paras palkaa määräävä tekijä on itse työsuoritus, vrt. urakkatyö. Mielestäni samassa työtehtävässä työskentelevien pitäisi saada palkkaa sen mukaan, miten hyvin ja tuottavasti hän työnsä hoitaa.
Jos kuka hakeutuu töihin julkiselle sektorille, voi syyttää pienestä palkasta vain itseään. Julkiselle sektorille hakeudutaan varmemman leivän ja inhimillisemmän työtahdin perusteella, joten mielestäni on ihan oikein, että yksityisellä sektorilla tienaa hieman enemmän.
Kaikkea ei voi saada, eli helppoa työtä, varmaa ansiota ja kovaa palkkaa. Kyllä! Joissain hommissa saattaa julkisella puolellakin olla kiire, mutta noin keskimäärin työt ovat kevyempiä ja tahdiltaan lepposempia kuin yksityisellä sektorilla.
Käsittääkseni liitoissa ei paljon äänestetä muusta, kuin puheenjohtajasta, ja jos katsot millaista julkisuutta saavat vaikkapa PAM:n puheenjohtaja verrattuna metalliliiton puheenjohtajaan, niin ei liene ihmekään, että monen naisenkin mielestä ml:n johtaja vaikuttaa sopivammalta SAK:n johtoon. Suomessa kuitenkin usein naisvaikuttajat esittelevät lehdissä garderoobiaan ja miesvaikuttajat mielipiteitään. Totta, ei siihen tarvitsisi suostua, mutta kun se on lehtien standardi tapa tehdä juttuja, niin vähän hankalaa on kieltäytyä julkisuudestakaan. Yllättävää muuten, miten naisvaltainen toimittajakunta pitää aika vahvasti yllä perinteisiä asetelmia tässä suhteessa. No, päätoimittajat tietysti ovat miehiä jne.
ettei kaiken tämän takana olekaan mitään salaliittoa. Eivät miehet koe naisia kilpailijoinaan, vaikka feministit haluavatkin tällaisen kilpailuasetelman saada aikaan. Asiat saattavat muuttua, mikäli feminismit saavat aatettaan levitettyä normaalisti ajattelevien naisten keskuuteen. Miesten ja naisten välisessä kilpailussa naisille käy huonosti.
Mikä ihme siinä oikein on, että useasti monen tärkeämmän tekijän edelle nousee miesten ja naisten keskinäisen tasa-arvon edistäminen tai oikeammin naisten etujen ajaminen. Tuntuu kuin millään muulla ei ole sen rinnalla mitään merkitystä. Se on vähän kuin polkupyöräilijän viimeinen huudahdus, jota rekkakuski ei kuullut: "J...a! Minulla on etuajo-oikeus!". Pienessä maassa pitää puhaltaa yhteen hiileen ja tarttua yhdessä niihin epäkohtiin, joilla on todellista merkitystä ja jotka edistävät koko yhteiskunnan etua.
Enhän minä mitään salaliittoa vouhkaakaan. Nämä vain ovat sellaisia "itsestäänselvyyksiä", joita ei useinkaan tule mietittyä. Ei kukaan mielestään valitse mieluummin miestä kuin naista, mutta jostain kumman syystä mies tulee useammin valituksi. Ei se ole suunnitelmallista ja tarkoituksellista, vaan ikään kuin sisäänrakennettu systeemi (äläkä lue nyt tätä niin, että tasavertaisista valitaan aina mies, en minä niin sanonut).
Eivät tasa-arvoasiat tosielämässä nouse muiden asioiden edelle (tai hyvin harvoin nousevat). Näin feminismi-palstalla on ehkä aika luonnollista että ne nousevat, vai mitä?
Taksinkuljettaja voi ahkerasti ajamalla tienata 100 000 euroa vuodessa.
Paljonko sinä tienaat sairaanhoito-alalla tai kaupassa.
Nyt ehdotetaan kilpailua alalle, joka alentaisi käytännössä taksinkuljettajien palkkoja.
Taksinkuljettajat kuitenkin vastustavat kipailun vapauttamista vetoamalla mm. siihen, että naisten turvallisuus taksiasiakkaina huononee ulkomaalaisperäisten taksikuskien tullessa alalle.
Ei niitä palkkaeroja tasoiteta naisten palkkoja nostmalla, vaan miesten palkkoja laskemalla. Matemaattinen tosiasia.
Kannatatko sinä miesten palkkojen laskemista?
Pelkästään naisten palkankorotusten suuruutta nostamalla tasa-arvo palkoissa saavutetaan nykymenolla vuonna 2110. Oletko tyytyväinen tähän tahtiin?
Kun virolaiset ja vironvenäläiset tulevat Suomeen ajamaan taksia, niin varmaan takseista tulee hyviä välineitä paritukseen ja tätä kautta naisten riistoon.
Palkkatilasto on ainoastaan mittari, jolla tutkitaan palkkoja. Ei niin, että palkat muodostuisivat tämän tilaston mukaan. Siitä voidaan vetää johtopäätöksiä, mutta olisi aika suoritus, jos miesten palkkoja laskemalla päästäisiin lähemmäksi sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Eikös Suomessa ole tämä "sama palkka samasta työstä" periaate? Eikö järkevämpi ja realistisempi ratkaisu olisi, että naiset omilla toimillaan pyrkisivät vaikuttamaan tähän asiaan. Jos naiset eivät siihen omatoimisesti kykene, mielestäni tasa-arvo on silloin toteutunut siinä mielessä, että jokainen saa ansionsa mukaan.
En ole selvillä sairaanhoidon tai kaupan palkoista, mutta melko varmasti voin sanoa, että vähemmän siellä tienaa. Tässä olisi toki otettava huomioon se, että taksikuski tekee usein yötöitä ja pitkiä päiviä.
Mutta vastauksena, en kannata miesten palkkojen laskemista, vaan naisten palkkojen nostamista. Aikataulu riippuu tietysti siitä, miten paljon naisten palkkoja nostetaan, mutta ei se tietenkään muutaman vuoden homma ole. Sanotaanko parinkymmenen vuoden kuluttua, sekä naisalojen palkkojen noustessa että naisten hakeutuessa hyväpalkkaisille miesten aloille, asetelma voisi tasoittua aika lailla hyväksyttäväksi.
..ei todellakaan tienaa 100000 euroa vuodessa, mistä ihmeestä sinä noita lukuja revit?
Tuskinpa parturinikaan tienaa 140000e/v, vaikka tuntiveloitushintoja ynnäilemällä joku voisi äkkipäätään näin olettaa. Yrittämisestä/työllistämisestä on omat kulunsa niin partureilla kuin taksikuskeillakin.
Ylipäätään käsittämätön ajatuskuvio, ettei edes ahkeralla yrittämisellä saisi tienata, koska on olemassa matalapalkka-aloja. Ja mikä estää kaupan kassaa tai sairaanhoitajaa lähtemästä ajamaan taksia ja tienaamaan rutosti rahaa, jos se on niin helppoa? Taitaisi siinä hoitajalta usko ja tarveys loppua, ennekuin rattia olisi sompailtu 100000e/v edestä..
kyllä tienaa.
lähes poikkeuksetta vieraissa hyppiviä lunttuja, kuten kiistatta moni vastaavia harrastuksia omaava mieskin, mutta silti iltaisin hotelleissa alkoholin lomassa pidettävissä jonninjoutavissa kokouksissa hyppäävä nainen ei lopulta päädy kuin vieraaseen sänkyyn, joten voi kysyä voiko näitä järjestönaisia ylipäätänsä ottaa kukaan vakavasti.