Tämä historiassamme salattu aihe, paljastaa Neuvostoliiton ensin sen estäneen,perustellen. Tämän aloitteen tekiä Mannerhein ja sen vahvisti muutama kuukausi myöhemmin Paasikivi v. 1945.
Neuvostoliitto ilmoitti silloin, ettei se ole vielä mahdollinen, kun ei ole lopullista rauhansopimusta. Vasta 1948 Suomi sai kutsun neuvotteluihin Moskovaan, vastustajien laulaissa perinteisesti maammelaulua Helsingin asemalla.
Suomi sai muutoksen sopimukseen vastalauseitta ja vahvistettua eduskunnassa, kun Paasikivi lupasi oikeiston vaatimuksesta ministeri Leinon erottaa.
Neuvostoliitto ilmoitti silloin, ettei se ole vielä mahdollinen, kun ei ole lopullista rauhansopimusta. Vasta 1948 Suomi sai kutsun neuvotteluihin Moskovaan, vastustajien laulaissa perinteisesti maammelaulua Helsingin asemalla.
Suomi sai muutoksen sopimukseen vastalauseitta ja vahvistettua eduskunnassa, kun Paasikivi lupasi oikeiston vaatimuksesta ministeri Leinon erottaa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
YYa-sopimuksen synty:
Zdanov otti esille Maennerheimin kanssa joidenkin tykkien hävitämisen, koska ne olivat liian lähellä Porkkalan tukikohtaa. Kun Mannerheim puhui luottamuksesta, niin silloin Zdanov viitasi YYA-sopimuksen solmimiseen.
Mannerheim luonnosteli sopimuksen Kuusisen Terijoen hallituksen ja N-liiton solmitun sopimuksen mukaiseksi. Myöhemmin paasikivi antoi Zdanoville kirjan, jossa oli N-liiton ja Terijoen hallituksen välinen sopimus vuodelta 1939.
Voidaan sanoa, että tarkoitus oli ensimmäiseksi pelastaa muutama tykki, mutta siihen liityi myös toive Karjalan palautamisesta.
V.1948 Stalin läheti kirjeen Paasikivelle, jossa ehdoti puolustusliiton solmimisesta Unkarin-Neuvostoliiton välillä tehdyn sopimuksen mallin mukaan.
Paasikivi läheti Mauno Pekkalan johtaman valtuuskunnan neuvotelemaan. Suomi esitti jälleen Teijoen hallituksen-NL välillä tehdyn YYA-sopimuksen sisältämän mallin mukaisen version, joka sitten lopulta hyväksyttiin.
Näin ollen voidaan sanoa, että vaika YYA-sopimus itsessään sisälsi suomalaisen version, niin aloite tuli Neuvostoliitolta. Stalin oli tietoinen suomalaisten asenteesta ehkä siksi antoi suomalaisten "sanella" sopimus, jotta se olisi tuntenut "voittaneensa" neuvoteluissa. Muutenhan NL olisi itse esitänyt sopimuksen sanamuodon sellaisena, jonkalainen oli aluperin olemassa Kuusisen kanssa.
Yrjö Leino sai sisäministerina epäluottamuslauseen eduskunnalta, jolta pohjalta presidentti Paasikivi sitten erotti. Kyse ei ollut mistään lehmän kaupasta, vaan siitä, sisäministeri sai epäluottamuslauseen tietystä syystä.
Se, että eduskunnan äänestys luottamuksesta ajoitui YYA-sopimuksen voimaan astumisen jälkeiseen aikaan johtui taas siitä, että silloin Suomen kansainvälinen asema koetiin turvalliseksi.
Hieno juttu, että on tällainen vapaamuotoinen keskustelupalsta. Tietoa tuli lisää, ei näitä ole ollut koulun historian tunneilla esillä, enkä tiedä missä sanomalehdissä ja milloin.
Kyllähän näitä sopimusjärjestelyitä oli Neuvostoliitolla naapurien kanssa, niin että Suomenkin puolelta haluttiin järjestää oleminen NL:n naapurina sopimuksin vahvistettuna.
YYA-sopimus oli kuitenkin Neuvostoliiton tapa merkitä sotilaallinen reviirinsä Euroopan suuntaan. Se teki YYA-sopimukset Itä-Euroopassa miehittämiinsä maihin, joista myöhemmin tuli Varsovan liitto. Näissä maissa NL järjesti itselleen muodollisen oikeuden ajaa panssarinsa sisään silloin kun sattuu huvittamaan. Suomen edustajat onnistuivat neuvottelemaan paremman sopimuksen. Automatiikkaa ei ollut ja niinpä kirjattiin sotilaallisten konsultaatioiden aloittaminen, jotka olivat esillä sitten noottikriisin aikaan. Myöhemmin YYA sopimus tehtiin myös Afganistaniin sikäläisen kommunistijohdon kanssa. Aloite tämäntyyppisestä sopimuksesta tuli siis Neuvostoliiton taholta ja Suomelle se oli vaikea paikka.
muistanpa ajat jolloin meillä juhlittiin kun Kekkonen "onnistui neuvottelemaan" YYA-sopimukselle 25 vuoden jatkoajan..
Suomessa pelättiin, että NL vaatisi vielä pahempaa sopimusta, joten siksi tuota juhlittiin. Sehän pantiin silloin Karjalaisen piikkiin, kun sopimukseen tuli Suomen puolueettomuuden sijaan pyrkimys puolueettomuuteen. Sanamuodoilla kiristettiin siis liekanarua nk. toisten vaaran vuosien aikaan 1970-luvulla.
Sekoitat YYA-sopimuksen niihin kommunikeoihin, joita kirjoitettiin valtiovierailujen päätteeksi. YYA-sopimuksen sanamuotoja ei uusittu koskaan. Sitä ehdotettiinkin ensimmäisen kerran vasta 1980-90 -lukujen taitteessa, mutta lopulta vuonna 1992 päädyttiin lopettamaan koko sopimus.
Sen sijaan noista kommunikeoiden sanamuodoista väännettiin kättä 1970- ja 1980-luvuilla. Keskeistä oli juuri tuo, miten Suomen puolueettomuus ilmaistaan, kunnes Gorbatshov Suomen vierailullaan 1989 tai 1990 tunnusti ilman sanavenkoiluja Suomen puolueettomuuden.
Oikeassa olet. Näin sotkenkin. Juu ja Gorba sai silloin suuret aploodit. 1992 Suomi ilmoitti yksipuolisesti irtisanovansa sopimuksen, koska toista osapuolta ei enaa ole. Näin ei tarvinnut käydä Venäjän kanssa mitään neuvotteluja asiasta.