Markka käyttöön ja kellumalla

Energian ja ajan haaskaukselta vaikuttaa Suomen vallanpitäjien "istuminen niissä pöydissä, joissa meitä koskevia asioita päätetään". Kun kerran Suomen perustuslain edellyttämä maamme voimassaolevan perustuslain mukainen käsittelyjärjestys ei käy yksiin euraha-alueen isojen päällepäsmäreitten tahdon kanssa, niin tilanteeseen on selkeä ja johdonmukainen ratkaisu: Suomi erotkoon euroraha-alueesta! Mitäpä sinne hänksläriksi ja kitisijäksi jäämään. Jos muut pienetkin valtiot haluavat alistua Saksan ja Ranskan hyppyytettäviksi, niin jääkööt, mutta tuskinpa niille siitä onnea ja autuutta koittaisi, kun Saksa ja Ranska lapioivat noitten pienmaitten verorahakertymää Välimeren velkamaille. Silloinhan Saksan ja Ranskan ei tarvitse laittaa likoon niin paljoa omaa rahavarantoaan.

Oman rahan, Suomen markan uudelleen käyttöön ottaminen olisi selkeä ja johdonmukainen ratkaisu tähän ongelmatilanteeseen. Asetelma muistuttaisi melkoisesti Suomen autonomian ajan loppupuoliskon tilannetta, jossa meillä oli sekä oma markka että rupla käytössä yhtä aikaa. Tänä maailman aikana oman markan rinnakkaisvaluuttana voisi säilyä euro ainakin käytännön tasolla.

Sinänsä markka olisi ehdottomasti laitettava kellumaan. Juuri siinä kohdassa kaksi vuosikymmentä sitten saimme havainto-opetusta kantapään kautta, kun rahamarkkinat vapautettiin, mutta markkaa ei pantu kellumaan, vaan presidentti Koivisto ja pääministeri Holkerin johtama hallitus yrittivät harjoittaa "kovan markan politiikkaa" virheellisellä valuuttakurssilla, joka kupla sitten puhkesi devalvaationa kohtalokkaalla tavalla. Kellutus olisi pitänyt olla käytäntönä jo silloin.