Vastasin nuorten "manteli" palstalla erään 13 vuotiaan nuoren kirjoitukseen. Hänen tätinsä oli kuollut ja yritin lohduttaa ja kertoa, kuka voi todellisesti lohduttaa niin, että tulet lohdutetuksi. Laitoin viestin 08.12.2011 18:15, ja tänään se poistettiin.
Onneksi se sai olla siellä kuitenkin ne 3-4 päivää.
Huomaatteko kuinka Jumalasta puhumisesta yleisillä foorumeilla rajoitetaan? Tämäkin foorumi oli joskus hyvin yhteisöllinen ja vapaampikin, mutta nyt on onnistuttu lokeroimaan ihmiset erittäin hyvin ja yhteisöllisyys on kadonnut.
Kaikkein kipeimmin juuri nuoret tarvitsevat tänä päivänä evankeliumia. Juuri nuoret ovat tänä päivänä kaukana evankeliumin vaikutuspiiristä. Meidän sukupolvi on juuri se laittomuuden sukupolvi, joka tarvii evankeliumia. Ei sellaista höttöä, jota esim kirkko tarjoaa, vaan todellista välittämistä. Me olemme menettämässä nuorisomme ja s24 ei auta tässä asiassa yhtään.
Herra Jeesus meitä armahtakoon. Minua ensimmäisenä.
Onneksi se sai olla siellä kuitenkin ne 3-4 päivää.
Huomaatteko kuinka Jumalasta puhumisesta yleisillä foorumeilla rajoitetaan? Tämäkin foorumi oli joskus hyvin yhteisöllinen ja vapaampikin, mutta nyt on onnistuttu lokeroimaan ihmiset erittäin hyvin ja yhteisöllisyys on kadonnut.
Kaikkein kipeimmin juuri nuoret tarvitsevat tänä päivänä evankeliumia. Juuri nuoret ovat tänä päivänä kaukana evankeliumin vaikutuspiiristä. Meidän sukupolvi on juuri se laittomuuden sukupolvi, joka tarvii evankeliumia. Ei sellaista höttöä, jota esim kirkko tarjoaa, vaan todellista välittämistä. Me olemme menettämässä nuorisomme ja s24 ei auta tässä asiassa yhtään.
Herra Jeesus meitä armahtakoon. Minua ensimmäisenä.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Tällä foorumilla tuntuu saavan kirjoittaa melkein mitä vain -myös pilkkaajat- mutta Jeesuksen nimen mainitseminenkin monella muulla foorumilla lähettää kirjoituksen bittiavaruuteen. Ja lähtee niitä tältäkin palstalta joskus ihan asiallisia kirjoituksia, ihmisiksi kirjoitettuja.
Niin, se on kyllä kummallista. Kaikkea, aivan kaikkea muuta saa kyllä puhua. Ei nyt tietty mitään loukkaavaa, mutta muuten aihe saa olla mitä tahansa. Mutta kun kyse on Jumalasta ja vielä ainoasta todellisesta Jumalasta, Jeesuksesta, niin se on joillekkin liikaa.
Ei näillä foorumeilla kohta enää julisteta. Meidän pitää jalkautua kansan joukkoon, vaikka sitäkin jotkut, uskovatkin vastustavat sanoen, että usko on yksityisasia.
Se on vaan kummaa, että jos joku löytää jotakin aivan ihanaa ja todellista Jumalassa, niin se on kumma, ettei siitä tahtoisi kertoa muille. Onkohan niin, että sellainen ihminen, joka ei tahdo kertoa, ei olekkaan vielä löytänyt mitään.
* Tuota ilmiötä olen usein miettinyt. Esm. täällä palstalla kirjoittelee nim. "eenokki12", hän saa kirjoittaa ihan mitä vaan saastaisesta mielestään osaa ja mitä ilkeimmin osaa loukata muita, niin kukaan ei puutu hänen tekemisiin.
* Samanlainen ilmiö oli "poikalapsi" aikoinaan. Hän sai myös kirjoitella aikansa ihan mitä sylkisuusta toi, eikä mitään reaktiota ylläpidon taholta.
* Ja nyt kun luin tuon avautarjouksesi mainitsemallesi nuorelle, viesti poistuu melkein samantien. Jossakin on merkillinen kontrolli ja kirjoitusten arvostelija, pahasti kallistuu pahan puolelle.
Ei saa tälläkään foorumilla keskustella Raamatun UT mukiasesta kristillisyydestä alouitukset ja vastaukset muiden aloitukseen poistetaan lähes heti. Ei saa edes Kristillisyyttä perääviä kysymyksiä esittää!!
Että se siitä tämän foorumin Laillisesta, kaikille HYVÄKSI sananvapaudesta. Hirmuista Kristillisyyden syrjintää / Oikeaa kristillisyyttä kohtaa rasismia / viha tekoja!!
Nimimerkille "ihmisen ääni."
Pienin muutoksin (piste lopussa) olet onnistunut käyttämään jo ammoin valitsemaani nimimerkkiä, jota en ole rekisteröinyt. Oletan kuitenkin, että tiesit käyttäväsi toisen nimimerkkiä.
Mitäpä tuosta. Ihminen kai sinäkin olet ja uskovaltakin vaikutat.
Siunausta vaan.
Linkissä on yksi esimerkki minun kirjoituksistani, joista et ole ilmeisesti pitänyt, koska olet alkanut kiusallasi käyttää samaa nimimerkkiä. Ei ole ensimmäinen kerta, kun nimimerkkejäni kopioidaan ilkeämielisessä tarkoituksessa. En sitä itke, mutta pidän tapaa sivistymättömänä.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10248769#comment-52148144
Kuules Jaripekka! Etkö sinä tiedä että nuoriin ja lapsiin ei saa vaikuttaa. He kyllä saavat olla rokkikonserteissa vaikka saatanan palvojien vaikut,,,, tarkoitan... konserteissa mutta ei heille saa puhua Jeesuksesta Kristuksesta. Se kun katsotaan olevan nuoriin vaikuttamista.
Niin sitä sanotaan, että vaikutetaan. Mutta eikös se vaikutus tule kuitenkin siitä, mitä olet kuullut ja nähnyt ja elänyt. Vaikutus on sillä toisellakin puolella.
Mutta, ymmärtänet, mitä eroa on rokkikonsertissa istuvalla nuorella ja surun murtamalla nuorella.
Surun murtama nuori ei taatusti istu rokkikonsertissa.
Jos tuo tilanne on ollut todellinen eli kyseessä on 13 vuotias nuori ja häneltä on kuollut läheinen ihminen,- niin ei pahalla, mutta tässä vaiheessa uskosta puhuminen ei ole se tärkein asia ja toisaalta ihminen ei voi ottaa vastaankaan muita asioita.
Todellisuudessa ihminen ei jaksa keskittyä enää muuhun kuin suruunsa. Surun käsitteleminen olisi paikallaan,- mutta sekin surevan ehdoilla.
Tietysti sillä on suuri merkitys, miten kuoleman tuo esille ja liittäen sen Jeesukseen. Voihan ihmisiä,- jopa kiristää tällä asialla.
Uskosta puhumiseen on jokainen hetki sopiva. Vaikka hautajaisissa, jos saat puheenvuoron, niin siinäkin on tosi hyvä hetki, kun sukusi on koolla.
Sitten tietysti, jos toinen sanoo, että ei tahdo kuulla, niin eihän sun pidä silloin väkisin tuputtaa. Mutta muuten suunsa voi avata sopivalla ja sopimattomalla hetkellä, niin kuin Raamattu sanoo.
Kyllä surevan ihmisen tila on sellainen,- ettei hän voi keskittyä enää muuhun kuin suruunsa liittyviin mielikuviin itkunsa keskellä. Tietysti jos ihminen ei ole surevassa tilassa, niin hänen kanssaan voi keskustella aiheesta kuin aiheesta.
Niin, itse miellän uskovan ihmisen osan sellaiseksi,- jota erittäin hyvin kuvaa tämä ilmoistus;
"Kantakaa toinen toistenne taakkoja, niin täytätte Kristuksen lain".
Surun murtavalla ihmisellä on taakka suru ja mielestäni tätä surua tulisi käsitellä surevan ehdoilla, ----eli käsitellä ....v-o-i-m-a-k-k-a-i-t-a...... mielikuvia, jotka juuri reagoittavat häntä. Ymmärtänet, miten ihmiselle on erittäin tärkeää elää suru läpi. Surra käsittelemisen kautta se menetetty suhde ja tämän jälkeen tämä suru ei reagoita,- vaan se on toisessa tilassa.
Niin, ei pahalla ketään ihmistä kohtaan (joka tuntee minut). Tiedän tapauksia, jossa ihminen on paennut toisten ihmisten ohjaamana tätä surunkäsittelyä ""uskoon"" ja näin koko suru työ on jäänyt käsittelemättä ja myöhemmin koko usko vääristyy.
Niin, kaikella on ....o-m-a.... aikansa.
Olet oikeassa - jari-pek-ka!
Tottakai saa puhua evankeliumia ja tuleekin puhua!
On vain oltava viisas miten sen esiin tuo! Kyllä ne tilanteet yleensä sanelee itse miten ja missä aikataulussa kaiken tulee tapahtua! Uskosta puhuminen on sopivaa ihan milloin tahansa, aivan kuten sanoitkin, se vain tulee tehdä viisaasti! On hämmästyttävää miten uskoviksi itseänsä kutsuvat pistävät tällaisessakin asiassa vastaan! En oikein ymmärrä sellaista! Humanismia mieluummin tarjotaan surun hetkeen kuin evankeliumin sanomaa! Käsittämätöntä!
Mutta toki, kaikkihan olemme omankaltaisiamme ja toimimme itse kukin niinkuin parhaaksi näemme! Tuskin on olemassa vain yhtä ainutta oikeaa toimintamallia ja vastausta! Vapaus siis vallitkoon ja todellinen viisaus myös tällaisissakin asioissa! :)
Terv, nimim, mathetes
Kiitos mathetes, että ymmärrät.
Olemme toki omankaltaisiamme ja Jumalan Pyhä Henki toimii meidän persoonallisuutemme kautta, mutta Henki on sama. Juoksemme Jumalan huoneen hyväksi ja sillä tavalla kuin Pyhä Henki tahtoo. Ainut oikea toimintamalli onkin vain kuunnella Pyhää Henkeä ja tehdä sen mukaan. Silloin voi olla varma, että on toiminut oikein.
Mutta toki, kaikkihan olemme omankaltaisiamme ja toimimme itse kukin niinkuin parhaaksi näemme! sanoi matteus.
En minä toimi omankaltaisuuteni mukaan vaan sen mukaan mikä on Jumalan tahto ja johon Henki johdattaa minut siten toimin.
Mathetes on suurten harhakäsitysten mies.
Lentää ja liitää kuin nokikana?
ps. jp puhuu P Hengestä ilman sanaa ja siinä on se vaara että joutuu vielä töihin soramontulle tai russelilaisten kastepaljuun.
Tai vielä pahempaa...naimisiin?
Mutta,- eikös tilanteessa tule keskustella surun murtaman ihmisen ehdoilla eli pohtia niitä asioita ja alueita, joita suru hänessä tuo mieleen. Monasti jo kuunteleminen,- on eri käsite kuin olla hiljaa, niin tämä jo auttaa surun murtamaa ihmistä.
Niin, mitä muuten vastaisit hänelle, jos häntä kiinnostaisi jumalattoman rakkaan ihmisen kuoleman jälkeinen tila. Yleinen käsityshän hellareiden opissa on, ettei ihminen voi pelastua kuin elämänsä aikana. Niin, jos ei istu kahdella eri jakkaralla eli toimi/puhu tilanteen mukaan.
Ei pahalla, mutta todellisen tilanteen ollessa tosi, niin järkyttävää juuri on kun tämä uskonnolisuus on iskostanut jumalattomien ihmisten mieleen tuon iänkaikkisen helvetin.Tuo tuo lisää vielä kuormaa kannettavaksi ja erikoisesti epäuskon Jeesuksen sovitustyöhön pelastaa ihminen.
saavuttaa jollain palstalla arvostetun statuksen ja kirjoittaa asiallisen järkevästi, saa evankelioiva Jeesuksestakin puhuminen pysyä palstalla. Itse olen tällaisen statuksen saavuttanut parilla palstalla. Jos taas tekee kuten muutamat, että massapostittaa pitkiä uskonnollisia viestejä jotka sisältävät lähinnä linkkejä ja muutamia irtolauseita, kuten jotkut tekevät, viestit poistetaan. Samoin, jos lähettää aloitukseksi pelkän paatoksellisen tulikivenkatkuisen saarnan eikä edes vaivaudu vastailemaan siihen vastaaville, viesti poistetaan.
Tiedän mitä tarkoitat uskonnollisilla viesteillä, mutta vastasin ihan juuri tälle henkilölle, juuri hänen näkökulmastaan, tähän viestiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10298430
Onneksi kirkossa ei tuputeta uskoa kun sieltä hakee apua. He ovat ammattitaitoisia ja tietävät miten missä ja milloin uskosta puhutaan. Surun murtama on herkässä sielullisessa tilassa ja hänen tilaansa ei kirkossa käytetä hyväksi. Lahkoissa, kuten helluntailaisuudessa, ei saa oikeaa apua. Suru jää käsittelemättä ja voi purkautua myöhemmin arvaamattomalla tavalla.
Kerrompa sinulle tapauksen, joka on totta. Joku täällä voi tietääkkin.
En tarkkaan tiedä koska tää on tapahtunut, mutta eräs uskonveli kertoi, että hän koki, että hänen on mentävä erääseen kotiin, jossa juuri oli tapahtunut sellainen ikävä asia, että näiden vanhempien aikuinen poika oli valellut itsensä ruohonleikkuri bensalla ja sytyttänyt itsensä tuleen. Hän kuoli siihen. Karmea tilanne. Mutta tää veli kuitenkin totteli Jumalan ääntä ja meni tuonne kotiin.
Ja niin kävi, että Jumala käänsi kaiken surun ,masennuksen ja itsesyytökset iloksi.
Nämä miehen vanhemmat olivat uskovia, mutta silti heitä vaivasi itsesyytös siitä, mitä ehkä jättivät tekemättä tai tekivät väärin poikansa kohdalla. Mutta Jeesus muutti surun iloksi. Tähän pystyy vain Pyhä Henki.
Viestisi perusteella et lohduttanut nuorta, vaan yritit käännyttää häntä omaan uskoosi.
Se on sopimatonta touhua, olet yrittänyt käyttää lasta hyväksi hänen hädän hetkellään, jolloin hän olisi tarvinnut lohduttajaa.
Onneksi Peku mun ei tarvi käännyttää ketään. Enkä mä voi tehdä kenestäkään uskovaa, ei se ole mun tehtävä. Se on Pyhän Hengen tehtävä.
Viestisi perusteella sinä olit se lapsen hyväksikäyttäjä.
Itsehän siinä kerroit olevasi.
Sori nyt Peku, mutta mistähän viestistä mahdat puhua? ? Mä olen nyt ihan pihalla. Ootkohan sä nyt jossain ihan muualla?
Avauksessasi itse kerroit vastanneesi nuorelle käännyttäen häntä uskoosi.
"Vastasin nuorten "manteli" palstalla erään 13 vuotiaan nuoren kirjoitukseen..."
Ja sitten väitit että et se sinä ollut vaan Pyhä Henki.
Mä tiedän Peku, että sulla ei ole lukihäiriötä. Jos sä nyt kovasti tahdot lokeroida minut ja kus sä näytät "tietävän" millainen minä olen, niin miksi keskustelet minun kanssani? Voit Peku jatkaa tätä keskustelua jonkun muun kanssa, mutta minä en tätä jatka, sori vaan. Jumalan siunausta sinulle toivotan.
Sulle ei siis saakaan rehellisesti vastata avauksesi kysymykseen.
Tiedän että olet ollut lapselle vastatessasi omasta mielestäsi hyvällä asialla, mutta käytännössä olet avauksesi perusteella tehnyt todella pahan asian lapselle ymmärtämättä vieläkään mitä pahaa teit.
Lapsen hädänalaista tilaa hyväksi käyttäen, olet yrittänyt käännyttää häntä omaan uskoosi.
jp. Syy on siinä kun sinut on punnittu ja köykäiseksi näytetty vaikka myönnän maltillisuutesi ja huomaan että olet vilpitön toisin kuin Tampio-Mohikaani-ja muutama aito lahkolainen.
Ei ole oikein asettautua vääryyden rintamaan mukamas rauhan lähettiläänä koska ihmiset eivät kuitenkaan hyväksy minkäänlaista lahkolaisuutta.
Ei vaikka kuinka näkisivät hengen tepastelevan ja ristiaskeleita ottavan looshissa joka ei ole Jumalasta niin ovat ihmiset minulle aina sanoneen ja minä uskon lapsikastettujen tuntevan sanan paremmin kuin esim. Mohikaani.
Liekö uskonvainot ovat alkaneet, painostus pyhiä asioita kohtaan sen me tiedämme ehkäpä piankin.
eenokki
Oikeassa olet.
Monet ihmiset on minut punninneet ja havainneet kyykäiseksi. Mutta Jeesuksella on ihan erilainen vaaka. Vaikka mä olenkin ihmisten silmissä köykäinen, niin silti Jumalan vaa-assa en ollut mitätön. Silti sain tulla Jeesuksen omaksi.
Jumala valitsee aina sen, joka ei mitään ole. Siksi Jumala kai mut valitsi.
Lunastit huonon ja kalliiseen hintaan,
kun sinä lunastit mun.
Valitsit minut ja valitsit huonon,
vaan oli valinta sun.
Kaikessa rikoin ja kaikkea puutun,
vaan olen sittenkin sun,
sillä sinä Jeesus valitsit mun.
Kiitos Herralle. Kiitos veli näistä laulun sanoista. Ne on totta minun kohdalla. Jeesus on hyvä.
"Onneksi kirkossa ei tuputeta uskoa kun sieltä hakee apua. He ovat ammattitaitoisia ja tietävät miten missä ja milloin uskosta puhutaan."
Kirkon pitää olla vain komea rakennus jossa esitetään kaunista musiikkia, hempeitä näytelmiä ja tunnelmointia kuvin, kukin ja kynttilöin ja jossa ihminen tuntee itsensä hyväksi ja pyhäksi. Pappi pitää kauniin ja hellän puheen ihmisen tunteista, surusta, kaipauksesta, rakkaudesta, hänen omista voimistaan ja teoistaan, ihmisten lähimmäisenrakkaudesta ja anteeksiantamisesta.
Papit ovat tehneet kristinuskosta psykologiaa. Jeesuksen kärsimykset kuvaavatkin vain tavallisen ihmisen omia kärsimyksiä ja murheita, ei niillä olekaan muuta merkitystä. Heidän ammattitaitonsa on saman tapaista kuin tavallisten koulupsykologien, mutta kristillisillä termeillä höystettynä.
Monien suurten onnettomuuksien jälkeen ihmiset menevät kirkkoon vaikka muulloin pysyvätkin sieltä poissa ja kuuntelevat papin puhetta. He käsittelevät surua ja järkytystä juuri sillä tavalla. Etsien Jumalaa. He pitävät tunnelmasta, lauluista ja kauniisti lausutuista rukouksista. Se lohduttaa heitä sillä hetkellä ja eihän niissä toki mitään pahaa ole. Mutta ei paljon muutakaan. Eikä Jumalaa itseään.
Missä ja miten ja milloin sitten uskosta saa puhua?
On vielä ihmisiä jotka tuntevat Jumalan voiman joka kantaa myös kirkonmenojen ulkopuolelle sinne yksinäiseen yöhön ja raskaaseen arkeen. Heitä on myös kirkon pappien joukossa vielä muutamia mutta heitä on yhä vaikeampi löytää.
Nyt tuli asiaa. Näin olen minäkin nähnyt. Eikös psykologia kuulukkin jossain määrin teologian opintoihin, vai olenko väärässä?
Manteli-palstaa hoitaa Pelastakaa Lapset ry, jonka asiantuntijat osallistuvat myös keskusteluihin.
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/6027
He auttavat lapsia poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomina, joka on täysin välttämätöntä lapsia autettaessa.
http://www.pelastakaalapset.fi/
Sinä kehtasit mennä sinne käännyttämään lasta omaan uskoosi, käyttämällä hänen hädänalaista tilaa hyväksesi.
Lapsia on jo muutenkin paljon uskontojen uhreina meillä Suomessakin.
Jo vain on Peku päässyt vauhtiin, saanut nuotista kiinni pauhaten ja pihisten kuin vanha poljettava harmooni, joka vuotaa.
>> Ei sellaista höttöä, jota esim kirkko tarjoaa, vaan todellista välittämistä
Tässä tätä jari-pekan mainitsemaa höttöä seurakuntani, Kittilän saurarakunnasta. Tutustukaa tarkemmin varhaisnuorten (ala-aste-ikäiset) ja nuoret (ylä-aste) toimintaan.
http://www.evl.fi/srk/kittila/NUORTEN TOIMINTA.htm
Ei nuoriso kasva ilman Jumalan sanaa eikä savukonekristillisyys jota kutsun amerikkalaiseksi sika kristillisyydeksi auta ketään, koska siinä sen mukana saaatana kristillisyyden nimissä saapuu johdattamaan helvettiin olipa kuinka nuori tahansa. Armolla ja Jumalan rakkaudella ei voi leikkiä, muutoin käy kuten entiselle ateistille.
Helvettiin heitettiin kuin rähjääntynyt rukkanen.
Kertokaapa miten toimisitte, jos ihan arjessa kohtaisitte todellisen tilanteen, jossa jumalaton ihminen on menettänyt lähiomaisensa ja hän olisi surun murtama. Siis toimisitte oikein eli kuuntelisitte häntä ja kantaisitte hänen taakkaansa jne...
Kohtaisitte useasti ja suru alkaisi hellittää ja puheen aihe siirtyisi kohti kuolemaan. Hän kysyisi ja utelisisi mitä kuoleman jälkeen tapahtuu ihmiselle, joka ei usko. Olisitteko rehellisiä ja kertoisitte uskonne ja sen laajuuden aina iankaikkista kadotusta myöten,- vai narraisitteko hänelle eli ette kertoisi miten uskotte.
Sekin selkiintyisi miten askettäin menehtynyt hänelle rakas ihminen oli jumalaton.Niin, vaikka sinä et kertoisi hänen olevan kodotuksessa (meillä ei ole valtaa ja lupaa siihen), mutta hän toteaisi uskosi mukaan,- mitä uskostasi kerroit, niin sen pohjalta hän on kadotuksessa oleva ihminen.
Niin, miten ratkaisisit ongelma tai etenisit tästä tilanteesta.
Hän huomaisi miten tuntemansa kuolleet ihmiset olivat lähes kaikki jumalattomia ja siten kadotukseen joutuvia.Siis HÄN ajattelisi näin.
Minä yrittäisin kertoa hänelle että hänen kuolleet rakkaansa ovat armollisen ja rakastavan Jumalan käsissä ja Jeesus Kristus, joka on kulkenut läpi kuoleman ja palannut tuonelasta voittajana sanoo sen viimeisen sanan ihmisestä. Hän joka tuli pelastamaan ihmiset synnin ja kuoleman orjuudesta. Jumala näkee ihmisen sisimpään saakka, sen miksi hän on elänyt niin kuin on elänyt, ne salatuimmat syytkin miksi teki niin kuin teki. Hän ymmärtää jokaista ja on ehdottoman puolueeton ja oikeudenmukainen.
Kaikki me joudumme tuomioistuimen eteen ja uskovien tuomio on paljon ankarampi kuin ei-uskovien. Meiltä kysytään mitä teimme saatuamme armon ja anteeksiannon jo tässä elämässä. Miten sillä toimimme toisten hyväksi.
En jaksa enempää pohtia näin raskasta asiaa tänään.
Olivatkohan ne kuolleet rakkaat myös Jumalalle rakkaita Jeesuksen kautta vai eikö veri saanutkaan puhdistaa sydämiä ja henki pyhittää synnin ihmistä, kuten meitä uskovaisia?Luuletko että tuomiolla Jumala istuu rottinkituolissa ja osoittaa sormellaan kuka pääsee taivaaseen ja kuka joutuu helvetin tuleen?
Jumalan tuomio jumalattomille on armoton ja hirmuinen. Kun ihminen kuolee Jumalan vihan hirmuisuus tulee ilmeiseksi ilman sanan saarnaa kun jumalaton näkee ympäristönsä ja kauheat demonin vierellään pilkkaamassa käyden armottomasti kimppuun raatelemaan ja repimään ihmistä joka kerran eli mutta ilman pelastusta.
Uskovainen itkee eläessään monet itkunsa ja itkee vielä jumalattomienkin tähden joten monien ahdistusten kyynelten kautta kunniaan menevät Herran omat kiittämään ja ylistämään Jumalaansa.
Minne sinä olet menossa?
Kirkko näyttää olevan arka asia helluntailaisille. Kilpailu on kovaa ja Jari-pek-kakin
on liittynyt lähimmäistensä pilkkaajien joukkoon. Eipä anna hyvää kuvaa hellareista. Yksi ja toinen tällä palstalla alkaa näyttämään oikeat karvansa.
Sen verran sanon, että en ole helluntailainen. Jos tahdot syyttää minua pilkkaajaksi, niin syytä vain minua, vetämättä mukaan siihen helluntailaisia.
Hellareitten oppi on kuitenkin sullakin mennyt perille näköjään. Miksi et liity heihin kokonaan kun kerta toinen jalka on jo oven välissä. Palstan hellareitten viha kristittyjä pappeja kohtaan on pöyristyttävää ja siksi tuomittavaa tosikristityn näkökulmasta. Mietippä haluatko oikeasti lähteä tuolle vihakiihottajien tielle ja olla Mohikaanin kaltainen nimikristitty.
No minua ei helluntailaisten oppi kiinnosta yhtään, kun en ole sellaista Raamatusta löytänyt, enkä mitään muitakaan uskonsuuntien oppia. Raamattu on Jumalan Sana, joka on otettava kokonaisuudessaan. Ei sieltä voi reväistä mitään, jonka varaan rakennetaan joku oppi tai seurakunta.
Joku voi sanoa; Helluntailaisuushan löytyy Raamatusta. Niin kai, mutta onko koko Raamattu yhtä kuin heelluntailaisuus? Jos vastaus on kyllä, niin voi kysyä, että mihin me helluntailaisuutta sitten tarvitsemme, jos kerrran se on sama, kuin Jumalan Sana? Minä en ole tarvinnut, enkä mitään muunkaan suunnan oppia. Minulle riittää Jumalan Sana, joka ei jaa seurakuntaa millään tavalla.
Jos minä nyt alkaisin karttamaan helluntailaisia, enkä voisi olla yhteydessä heidän kanssaan, niin syyllistyisin juuri tuohon, mitä mainitsin. Olisin silloin itse jakamassa seurakuntaa.
Olet jo huonolla tiellä. Haukut kristittyjä pappeja. Ja miksi olet tällä palstalla kun sanot että _No minua ei helluntailaisten oppi kiinnosta yhtään, kun en ole sellaista Raamatusta löytänyt_ enkä mitään muitakaan uskonsuuntien oppia_.
Sinulla on sitten ihan oma keksimäsi oppi jonka olet napannut Raamatusta. Niinhän kaikki muutkin uskonsuunnat ovat oppinsa Raamatusta ottaneet. Hyvin olet oppinut jakamaan seurakunnat sinulle sopiviin ja ei sopiviin. Leikit viatonta mutta et ole siinä asiassa sen kummempi kuin kukaan muukaan.
Miksikö olen tällä palstalla? Vastaus oli jo edellisessä viestissä. Koska tahdon olla yhtä kaikkien Jeesukseen uskovien kanssa. Niinhän Raamattu kehoittaa.
Kirjoitan harvakseltaan monella muullakin palstalla, myös evlut, mutta on aivan sama mikä se palsta on, missä kirjoittaa. Olethan sinäkin täällä kirjoittamassa.
Nyt mä taas katkaisen kaulan väittelyltä ja lopetan tämän keskustelun.
Jumalan siunausta.
Taisi kirjoitukseni osua arkaan paikkaan. Mulle sopii lopettaa koska olet osoittautunut samanlaiseksi kuin muutama muukin tällä palstalla. Kieriskelet kuin mato koukussa kun olet paljastunut.
Niin, et kai pahastu Jari Pekka, jos pohdin laajemmin ja avoimesti aihetta. Ihmisen suru ja surutyö.
Erityisesti haluan korostaa, miten vaikuttaa surussa olevaan ihmiseen teidän järkyttävä piinaoppi/uskonne/uskonnollisuus ja tätä oppianne ei tarvinne pohtia.Jokainen lukija voi tiedostaa tämän lukiessaan foorumin viestejä pelastukseen liittyen.
Niin, jos pohditaan ihmisen käyttäytymistä (tavallisen) ja mielikuvia arjen keskellä,- jossa hän on kohdannut läheisen ihmisen menetyksen. Normaali ihmisen käyttäytyminen on, miten hän tarrautuu tähän menetettyyn ihmiseen kiinni eli ei halua luovuttaa ja luopua hänestä. Kaikkein voimakkain tarrautuminen tapahtuu vanhemmissa kun lapsi menehtyy tai puoliso. Monasti surutyö liittyy juuri tähän tekijään laajemmin ja usein menehtyneen hautaaminen/tilaisuus on kuin käännekohta surutyössä. Tavallaan hautaustilaisuus ilmentää tätä luovuttamista tai alkanut tämän tien ja näin hivenen helpottaen tilannetta
.
Surutyötä tekevälle ihmiselle on erittäin tärkeää saada vastauksia ja merkittävimpiä kysymyksiä on juuri mikä tila/nne on kuoleman jälkeen tällä rakkaalla ihmisellä, joka menehtyi. Tähän saadut vastaukset ovat ratkaisevia ja erikoisesti mihin hän alkaa uskomaan eli miten uskovat ihmiset alkavat ohjaamaan tämän ihmisen mieltä. Jumalattomathan eivät tee tätä mielenohjausta,- vaan Raamattuun vetoavat uskovat ihmiset.
Jatkuu.....
Niin, jos kysymys on uudestisyntyneistä ihmisistä, niin sureva ihminen tietää mikä tilanne on kuoleman jälkeen tällä rakkaalla ihmisellä ja siksi ei tämän enempää. Luovuttaminen Jeesukselle on helpompaa.
Mutta, jos pohdimme jumalattomien ihmisten tilaa eli menehtynyt ihminen oli jumalaton ja samoin surutyötä tekevä. Usein jumalattoman ihmisen kohdatessa syvän surun, niin tässä tilanteessa ihminen luonnollisesti alkaa pohtimaan onko JUMALA olemassa ja mitä JUMALA on aivoittanut ihmiselle kuoleman jälkeen.
Huomatkaapa se todellisuus, jos tämä surutyötä tekevä ihminen havainnoi uskostanne, miten jumalaton ihminen joutuu iankaikkiseen piinaan kuoleman jälkeen, niin huomatkaapa mikä merkitys on tällä tiedolla surutyötä tekevälle ihmiselle ja miten tämä jumalattoman ihmisen piina vaikuttaa menehtyneen ihmisen luovuttamiseen. Todellisuudessa surutyötä tekevä ihminen ahdistuu entisestään,-?????;- JOS USKOO PIINAOPPIIN.
Jatkuu....
Niin, jos surutyötä tekevä ihminen alkaa pohtimaan onko JUMALAA olemassa ja mikä on JUMALAN suunnitelma ja aivoitus ihmiselle ajatellen kuolemaa ja sen jälkeistä tilaa.
Jos sinulla on empaattisuutta ja menet surevan ihmisen asemaan,- joka pitää kiinni menehtyneestä ihmisestään eli ei halua luovuttaa/luopua hänestä.
Miten kuvittelet vaikuttavan tähän suruun ja luovuttamiseen sen,- jos toinen ihminen kertoo miten JUMALA on olemassa ja kertoo mikä on JUMALAN suunnitelma ihmistä kohtaan.
Eli kertoo miten JUMALA on aivoittanut ihmisen pelastamisen ja antanut kaiken vallan Jeesukselle Kristukselle Pojalleen ja tämä Jeesus tulee pelastamaan ihmisen.
"Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläväksi Kristuksessa, mutta jokainen vuorollaan jne..." 1 Kor.15:22
"niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten jotka maan alla ovat,
ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän JUMALAN kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra". Fil 2:10....11
Miten kuvittelet tuon tiedon vaikuttavan menehtyneen ihmisen irtipäästämiseen/luovuttamiseen kun tulee tietämän mikä tilanne on aivan lopussa.
JOKAINEN täysjärkinen ihminen luovuttaa rakkaimpansa Herramme hoiviin. Ihmiselle ei ole tärkeää miten Jeesus JUMALALTA saamallaan vallalla ja voimalla tämän tekee,- mutta autuuden tekee lopputulos eli .....j-o-k-a-i-s-e-n...... ihmisen jumalaton lähiomainen tulee notkistamaan polvensa Jeesuksen edessä ja suullaan tunnustaa ; Jeesus on Herra.
Niin, tiedän, miten suuren helpotuksen tuo tämä tieto isälle/äidille, joka on menettänyt lapsensa,- jonka elämä on luisunut pois raiteiltaan ja kuollut esim. alkoholisoituneena.
Mitä enemmän uskova ihminen tuo Jeesuksen,- JUMALALTA saamaansa valtaa ja voimaa ihmisten tietoisuuteen, niin sitä helpompi on surevan ihmisen luovuttaa/luopua lähiomaisestaan surutyönsä keskellä ja näin koko tapahtuma muuntautuu muistoksi.
Siis pelastukseen uskomisesta ja sen vaikutuyksesta on kysymys ja monasti ihminen alkaa pohtimaan itseään ja suhdetta Jeesukseen.