Uskovaisille ei ole todisteita Jumalan
olemassaolosta eikä ateistilla ole todistusta
Jumalan kumoamiseksi. Ateisti ei voi myöskään
kumota vaaleanpunaista elefanttijumalaa koska
siitä ei ole saatavissa mitään todistettta. Siis
ihmemaa ozkin voi olla todellista..
Ainoa mitä ateistilla on, on usko valistuneeseen
arvaukseen maailmankaikkeudesta. Eihän
Einsteinkaan uskonut persoonalliseen Jumalaan eikä
kuolemanjälkeiseen elämään, vaan itse
maailmankaikkeuteen ns. Jumalana.
Sitä vaan en ymmärrä että kun teillä on
todisteita, miksi päätätte uskoa juuri tiettyyn
tarinaan maailmankaikkeudesta vaikka niitä on
tuhansia tarjolla. Yhtä paljon (eli ei yhtään)
pitää mun teoria pinkistä elefanttijumalasta
paikkansa.
Muuten. Olisi kiva tietää miten suurena uskikset
pitää maailmankaikkeutta. Valohan etenee
nopeudella 300.000 km/s. Montako valovuotta on
Universumin oletettu halkaisija? Kuka tietää
tämän?
olemassaolosta eikä ateistilla ole todistusta
Jumalan kumoamiseksi. Ateisti ei voi myöskään
kumota vaaleanpunaista elefanttijumalaa koska
siitä ei ole saatavissa mitään todistettta. Siis
ihmemaa ozkin voi olla todellista..
Ainoa mitä ateistilla on, on usko valistuneeseen
arvaukseen maailmankaikkeudesta. Eihän
Einsteinkaan uskonut persoonalliseen Jumalaan eikä
kuolemanjälkeiseen elämään, vaan itse
maailmankaikkeuteen ns. Jumalana.
Sitä vaan en ymmärrä että kun teillä on
todisteita, miksi päätätte uskoa juuri tiettyyn
tarinaan maailmankaikkeudesta vaikka niitä on
tuhansia tarjolla. Yhtä paljon (eli ei yhtään)
pitää mun teoria pinkistä elefanttijumalasta
paikkansa.
Muuten. Olisi kiva tietää miten suurena uskikset
pitää maailmankaikkeutta. Valohan etenee
nopeudella 300.000 km/s. Montako valovuotta on
Universumin oletettu halkaisija? Kuka tietää
tämän?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Heh. Se oikea "jumppis" on varmaan joku
itä-afrikan heimojumala joka nauraa koska niin
monet uskovat väärään Jumalaan ja joutuvat
kadotukseen.
Oottekste kristityt ikinä miettiny että hindut
ajattelee että kristityt ovat väärässä ja
päinvastoin.
Sekoa touhua!
Jos on olemassa oikea jumala se meille
suomalaisille on meidän oma Ukkomme eikä mikään
ulkomaan pelle.
5. Luo silmäsi taivaalle ja näe, katsele pilviä,
jotka ovat korkealla pääsi päällä.
6. Jos sinä syntiä teet, ja vaikka sinulla
paljonkin rikoksia olisi, mitä sillä hänelle
mahdat?
7. Jos olet vanhurskas, mitä sillä hänelle annat,
tahi ottaako hän mitään sinun kädestäsi?
8. Ihmistä, kaltaistasi, koskee jumalattomuutesi
ja ihmislasta sinun vanhurskautesi.
Mutta miksi juuri raamatun Jumala niin monista
samanlaisista, mutta niin erilaisista?
Jos lähdetään ensinnäkin siitä, että Raamatun
tapahtumien aikaan ihmisten maailmankuva oli
primitiivi-ihmisen maailmankuvaa ja raamattu on
kirjoitettu silloisten ihmisten ilmaisukieltä
käyttäen.
Toiseksi. Kun raamattua on käännetty meidän
kielelle, kummittelevat nämä primitiivi-ihmisen
maailmankuvat mukana ja tästä johtuu ne harhat,
joiden vallassa kristillisyytemme elää.
Maailmankaikkeudessa on vain yksi Jumala,
kutsuttiinpa häntä millä nimellä hyvänsä, ja
kaikki elämä on alkuaan tästä yhdestä ja samasta
eläväksitekevästä hengestä. Niin taivaan linnut,
kedon kukat kuin metsän eläimetkin ynnä myös me
ihmiset. Eikä Jumalan Henki siis asu jossain
tähtien takana, sillä "Jumala ei ole kaukana
yhdestäkään meistä, sillä Hänesä me elämme ja
olemme" sanoi Paavali Ateenan Areiopagilla.
...sitten...eli mielestäsi nykyinen kristinusko on
harahaoppia,kö? Mihin tietoon/faktaan/todistettuun
teoriaan perustuu se,että on vain yksi(edes
sekään) jumala...? Käsitätkö siis jumalan
metafyysisenä oliona jonka kaikkivaltius on aina
läsnä,joka asiassa...siis atomitasolla vai
energiana vai missä ominaisuudessa? Vai onko
sinulle jumala se selittämätön voima joka vain on
koska sitä ei voi selittää...logiikkasi?
Lähdetäämpä ensinnäkin siitä, että olen
nuoruudessani perehtynyt hypnoosiin ja kuulun
nykyään Suomen Hypnoosiyhdistykseen. Olen myös
vetänyt hypnoosikursseja Lapissa.
Eli nämä alueet - siis piilotajunta - on minulle
hyvin tuttua. Valtaosa kotoisessa
kristillisyydessämme on juuri piilotajunnan
alueelle kuuluvia toimintoja, joita ei tunneta ja
ei ymmärretä. Tämän vuoksi näitä pidetään
yliluonnollisena joko Jumalasta tai saatanasta
lähtöisin olevana. Esim. Ylivainiolaisuudesta
tutuksi tulleet kaatamiset.
Toiseksi. Olen myös raamattukoulun käynyt ja
aikanaan evankelistaksi siunattu kaveri, joten
tämäkin alue on todella tuttua. Nyt kun minulla
on asiantntemusta niin hypnoosin (ja myös
psykologian) alueilta sekä hengelliseltä alueelta
joudun, totuutta rakastaakseni, luotaaman
jatkuvasti ihmisen sielullisen (myös alitajunta)
sekä henkisen minän välillä ja tunnistaaan, mistä
on missäkin ilmiössä todella kysymys.
Mitä taas jumalan olemukseen tulee, niin Jumala
on universaalinen, ajaton ja aineeton Henki, joka
on läsnä kaikkialla. "Maanpiiri on täynnä Herran
Henkeä ja hän, joka puheet kuulee, on
jokapaikas", sanotaan Viisauden Kirjassa. Nyt
jokaisen ihmisen henkinen minuus, samoin kuin
kaikkie n elellisten, on alkuisin tästä
universaalisesta jumaluudesta, osa tätä, ja yhtyy
kuolemassa uudelleen tähän universaaliseen
henkeen kuin pisara mereen loistavaan. (Ellei ole
niin saastunut, että joutuu "likaviemäriin")
Nyt kun kaikkien elollisten sisin olemus on samaa
jumalaista universaalista olemusta, me kaikki
olemme hengessä yhtä ja tämä yhteys mahdollistaa
mm. telepaatiset yhtydet ja henkisen
tiedostamisen - intuitiivisen oivalluksen ilman
aistihavaintoja, ennalta oppimista tai edes
loogista päätelmää. Muuta selitystä telepatialle
tai henkiselle tiedostamiselle en ole löytänyt.
Ei maailmankaukkeutta voi kilometreissä mitata.
Jo vanha itämainen viisaus sanoo, että
maailmankaikkeus on Jumalan ajatus. Ajatusta ei
voi sulloa mihinkään tilaan. Tästä johtuu
näennäinen maailmankaikkeuden äärettömyys meidän,
rajallisen ymmärryksen omaavien ihmisten,
näkökulmasta katsottuna
tai sitten maailmankaikkeus on Jumala? Mitä on
universumin ulkopuolella? Jos oletettaisiin että
siellä olisi tyhjiö, olisi ulkopuolisen tilan
oltava rajallinen että tyhjiö säilyisi...Etsintä
jatkuu...
Onko kenelläkään tietoa siitä mikä on Universumin
oletettu laajuus? Vai onko se pystytty jo
todistamaan tieteellisesti ja miten?
ääretön? Jos mietitään tiedettä, niin eikös
maailmankaikkeus laajene jatkuvasti
valonnopeudella? Sillä jos jossain on valoa, niin
jossain on valoa. Eli jossain. Se on siis
maailmaa. Jo pelkästään tästä voitaisiin päätellä,
että maailma on ääretön, kerta se on koko ajan
isompi.
Jos taas oletetaan, että maailma laajenee johonkin
(eli siis valo menee johonkin jota jo on), niin
tuleeko jossain välissä sitten seinä josta valo
eikä mikään jatka enää pidemmälle? Mutta
silloinhan tämäkin "materiaali" olisi "olemassa",
se olisi ei-mitään. Tätä ei-mitään on oltava
äärettömästi koska jos sitä olisi äärellisesti, se
olisi jotain, sillä se pystyttäisiin teoriassa
mittaamaan. Mutta eihän ei-mitään voida mitata!
Mitä taas uskontoihin tulee, maailmakaikkeus kai
yleensä niissäkin kuvitellaan äärettömäksi, joskin
ehkä eri mielessä kuin tieteessä. Kaikki on
olemassa, ja tämä kaikkeus on "Jumala", kutsuttiin
sitä sitten millä nimellä hyvänsä. Ei ole
olemassa mitään muuta kuin se, ei myöskään mitään
ei-mitään juttua. On vain Kaikkeus ja se vain on,
sillä eihän Kaiken ulkopuolella ole mitään, ei
edes ei-mitään.
Tästä voimme päätellä, että loppujen lopuksi
uskonnot ja tieteet ovat samaa mieltä asioista.
Ihminen vaan on niin kummallinen otus, että
kuvittelee pystyvänsä ymmärtämään, tarkoitan
Todella Ymmärtämään tätä asiaa. Tiede, uskonnot,
kaikki ovat vain tulkintaa. Tätä olen täällä
yrittänyt tolkuttaa. (Tiedän, että tämäkin on vain
tulkintaa, mutta tässä tulkinnassa pyritään pois
kaikesta tulkinnasta ja ollaan vaan, eletään
rauhassa ja hymyillään kaikille... :)
"Jos taas oletetaan, että maailma laajenee
johonkin (eli siis valo menee johonkin jota jo
on), niin..."
Tässäpä tulee esiin maailmankaikkeuden massa. Jos
sitä on riittävästi, se käyristää avaruuden niin,
että valo pysyy maailmankaikkeuden sisällä ja näin
ollen maailmakaikkeudella voidaan ajatella olevan
jokin koko. Samanlaisia paikallisia käyristymiähän
ovat mustat aukot. Niissä on keskellä massaa perin
tiheässä muodossa ja ko. massan koosta ei voi
sanoa mitään muuta kuin että se on
singulariteetti, piste. Mustalla aukolla on
kuitenkin tapahtumahorisontiksi kutsuttu reuna,
jonka sisäpuolelta ei mitään tule ulos ja tätä
reunaa voidaan pitää mustan aukon "kokona".
tai jos saisi vähän tarkennusta. Mustan
aukon "sisäpuolella" on tiivistä massaa,
ulkopuolella avaruus joten koko rakennelma jää
universumin sisäpuolelle. Universumin
ulkopuolella tuskin on tiivistynyttä ainetta
koska universumi mahtuu laajenemaan ja
supistumaan, myöskään avaruus ei voi jatkua
universumin ulkopuolelle koska
silloin "ulkopuoli" olisi osa universumia.
Käsitinkö aivan väärin?
"Käsitinkö aivan väärin?"
Suoraan sanottuna en ole varma ;)
Massa käyristää avaruutta ja riittävän paljon
massaa riittävän pienellä alueella muodostaa
sulkeuman, josta mikään ei mene ulos. Jos siinä,
mitä maailmankaikkeudella ymmärrämme on tarpeeksi
massaa, maailmankaikkeus on tällainen sulkeuma.
Mutta sitten voidaan tietenkin taas ajatella
muiden maailmankaikkeuksien olemassaoleon
mahdollisuutta.
Havukka-Ahon filosofi Konsta Pylkkänenhän asian jo
mittasikin maaten selällään ja ottaen
kiintopisteitä yhä kauemmaksi avaruuteen. Ja
kuinka ollakaan, tuntikausien mittailun jälkeen
alkoi "kova vastata silmään", reuna oli löytynyt.
Myöhemmin Konsta kyllä oli vähän pettynyt, koska
ajateltuaan tarkemmin sitä reunaa hän tuli siihen
tulokseen että "eikös vain samanlainen aava
jatkukin toisella puolella".
Ymmärrän yskäsi. Kuitenkin, mikäli valo siis
käyristyy avaruuden sisään niin, että se ei näy
"ulos", niin siinäkin tapauksessa maailman tulee
olla ääretön. Eli jos mennään johonkin suuntaan
iankaikkisesti niin ei päädytä minnekään reunalle,
ja jos lasketaan kaikkea olemassa olevaa, niin
loppua ei tule. Kaikki muuttuu koko ajan, eikä
kaikkea voi laskea samalla hetkellä. Jos lasketaan
mitä on, ja päästään ns. loppuun, niin siitä lasku
vaan jatkuu, koska se mitä ensimmäisenä laskettiin
on jo jotain muuta. Eikö tällainen ole sopiva
äärettömän määritelmään?
Mikä sitä paitsi sanoo, että meidän
alkuräjähdyksestä syntynyt maailma on kaikki mitä
on? Jos kerta atomit muodostuvat jostain, ne
muodostavat kokonaisuuksia, jotka taas
kokonaisuuksia, sitten planeettoja, aurinkokuntia,
galakseja, galaksiryppäitä, megaryppäitä (vai mikä
se nimitys oli?), ne muodostavat ryppäitä jne.
Miksei voisi ajatella että alkuräjähdyksiäkin on
ryppäissä? Etäisyydet vaan ovat pikkasen suuria
ajateltavaksi. Ja alkuräjähdysryppäitä on
ryppäissä. Ne ovat kaikki jossain melkoisesti
suuremmassa kokonaisuudessa, joka ehkä on
"syntynyt" myös jonkinlaisesta alkuräjädyksestä.
Jne.
Käsittääkseni tieteen nykykäsitys ei mene
kauheasti eri tavalla kuin tuo ajatelmani (jonka
alunperin tajusin kauheassa päihdetilassa
toissa vuoden juhannuksena maatessani teltassa
kuunnellen ukkosta & kaatosadetta joka tuli
kankaasta läpi :).
"Miksei voisi ajatella että alkuräjähdyksiäkin on
ryppäissä?"
Mikäpä estää ja kyllä käsittääkseni ihan
vakavastikin otettavat tiedemiehet tällaisia
kaavailevat.
Äskeisessä kommentissani referoin Konsta Pylkkästä
ja näyttää että tähänkin sopii. Mainitsemassasi
tilassa syntyy tosiaan joskus erinomaisia
pohdiskelutuloksia. K. Pylkkänen nimittää tätä
siniseksi ajatukseksi, joka on kuin "pontikka
ruskeassa pullossa, jossa on vanhan
konjakkiputelin korkki".
...kolmiuloitteiseen avaruus käsitykseen tai
sitten neli- jos aika otetaan mukaan...ne kun on
ihmisten luomia parametrejä asioiden tutkimiseen.
Voihan olla esim. viides/kuudes ym.ulottuvuus,kö?
Nyky tietämyksemme on rajallinen,joten vastauskin
voi olla vain "teoreettinen totuus" tämänhetkisen
tietämyksen nojalla,eikö ?!?
Tosin uskontohan ei tarjoa edes sitäkään
= vain teoriaa,ei totuutta !
Miten suurena tiede pitää maailmankaikkeutta?
havaitut kohteet on kai laskettu n 12-14 miljardia
valovuoden päässä,mutta sehän ei kerro mitään
maailmankaikkeuden koosta.
Vai onko jollakin tarkempaa tietoa.
ateistina sanon, että maailmassa on monta väärää
jumalaa.