Uuden ajan (noituus ja okkultismi) ja uuden maailmanjärjestyksen (New age ja New world order) kristillisyyttä ei sovi rakentaa vanhalle ja koetellulle pohjalle. Siksi tarvitaan ”paradigma” – muutos ihmisten henkiseen ajatteluun ja kristilliseen käytäntöön. Uuden kristillisyyden opettajilla on tietoinen halu muuttaa asioiden merkitys. Mikä ennen on käsitetty perinteisesti, se tulee muuttaa. Uutta tulkintaa tulee suoraan vaatia taivaasta Jumalalta Hänen valitsemiensa uusien apostolien ja profeettojen kautta, ei Raamatusta. Jos tuo sanoma on Raamatunvastainen, voidaan Raamattu hylätä aiknsa elneenä. Heidän opetuksensa on merkittävämpää kuin Raamatun sana, sillä heidän kauttaan ”Jumala puhuu tuoreesti”, kuten eräässä kirjamainoksessa sanotaan.
Pitää siis valtaa uskomus, että Jumala erikoisesti nyt ”puhuu tuoreesti” uusien apostolien ja profeettojen suun kautta. Hän antaa heille näkyjä ja ilmestyksiä. Niiden arvostelu on joko kielletty, tai ainakin tuomittavan epäuskon osoitus. Näissä piireissä kyllä puhutaan paljon siitä, kuinka Raamattu on kaiken auktoriteetti. Silti äärikarismaattinen opetus on usein pahasti ristiriidassa Raamatun kanssa. Puhe Raamatun auktoriteetista, vaikka käytäntö osoittaa muuta, pettää monet uskomaan vääriä opetuksia. Nykyajan usko perustuu omiin tunteisiin ja tuntemuksiin, ei Raamattuun.
Vuosien ajan Kristityn Foorumi on pyrkinyt tutkitusti tuomaan esille näitä kummallisia ristiriitaisuuksia. Runsas palaute on ollut reilusti yli 90% positiivinen. Omaa jaksamistamme on auttanut suuresti, kun meille on kerrottu monen saaneen apua ja vahvistusta omaan ajatteluunsa. Monet ovat myös lähteneet pois arveluttavan opetuksen piiristä. Saatu kritiikki taas on ollut tyyliä, ”älä koske Herran voideltuun”, tai ”luuletteko olevanne kaikki tietäviä”. Asiapainotteinen, perusteltu kommentti näistä puuttuu. Läheskään täydellisiä emme ole, emmekä sellaisiksi tule, mutta rehellisiä ja raamatullista totuutta etsiviä haluamme olla. Siksi pidämme asioihin perehtymistä tärkeänä.
Olemme kaikki kelvottomia Pyhän Jumalan edessä. Ne, jotka ovat uskoneet Jumalan antamaan uhriin syntiensä edestä, ovat armahdettuja. Kun mainitsemme ihmisiä nimeltä, tarkoituksemme ei ole esittää heidän olevan jotenkin kelvottomampia kuin toiset. Julkinen kirjoitus, opetus, yms. kuitenkin edellyttää, että sitä voidaan myös julkisesti tarkastella. Suomalaisessa kristillisyydessä sitä on tehty liian vähän. Hengellistä erottelua ei oikein osata, tai sitä ei uskalleta tehdä. Pelätään ristiriitoja. Mieluummin tyonnetään pää penssaaseen ja kuvitellaan että kaikki on hyvin. Totuutta ei uskalleta sanoa. Ristiriitoja tuleekin, kun asiat eivät pysy asioina, vaan niistä tulee henkilökohtaisia. Valitettavan usein niin tapahtuukin. Sen ei kuitenkaan tulisi estää julkista keskustelua. Viime vuosina sitä olisi tarvittu paljon nykyistä enemmän.
Rick Joyner on uuden ajan ”profeetta” (New age), jolla on suuri maine maailman karismaattisessa liikkeessä. Joyner on tuottoisa kirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Niissä hän kuvaa ”Jumalalta saatuja” näkyjään. Vuosien varrella monet kristityt ovat kiinnittäneet huomiota Joynerin ei-raamatullisiin opetuksiin ja outoihin yhteyksiin. Joynerin kirjoissa toistuu ajatus ”ihmeellisestä”, viimeisestä kristittyjen sukupolvesta, joka voittaa maailman tehden siitä kristillisen. Erityisesti nuoria kristittyjä vedetään mukaan uskomaan, että he ovat tai että heistä tulee Jumalan edessä aivan erityisiä uskonsotureita, joiden edessä Raamatun profeetat ja apostolit kalpenevat. Toisaalta Joyner kehottaa – aivan oikein – pyhään elämään ja nöyryyteen. Hänen teksteissään on monia ristiriitaisuuksia. Viime vuosina Joynerin kohdalla on puhuttu hänen liittymisestään Maltan Ritarit nimiseen vanhaan ritarijärjestöön, jonka alku juontaa ristiretkiaikoihin. Maltan Ritarit tunnetaan puhtaasti katolisena organisaationa.
Jäsenyys joissakin ritareissa tai muissa järjestöissä ei tee ihmisestä roistoa tai sankaria. Tarkoitus on kysyä, kuinka raamatullinen, protestanttinen ja evankelinen kristillisyys voi yhtyä Rooman kirkon perinteeseen? Monet karismaattiset julistajat (kuten Benny Hinn) tunnustavat katolisen kirkon opit kristillisyyden oikeaksi muodoksi. Maltan ritarikunta on vanha, katolinen ja sotilaallinen organisaatio.
Rick Joyner ei peittele jäsenyyttään Maltan ritarikunnassa. Hän kirjoitti kirjan ritarikunnan historiasta 1998. Hänen mukaansa järjestön historia on ”profeetallinen esikuva tulevista Pyhän Hengen ritareista” (Joynerin artikkeli: Knights in Shining Armor). Hän tarkoittaa tulevaa mm. ”Joelin armeija”, ”puhdistettu seurakunta”, ”srk ilman tahraa ja ryppyä”, ”Jumalan lasten ilmestyminen”, nimellä tunnettua kristittyä joukkoa, joka tekee maailman alamaiseksi itselleen ja kristilliselle uskonnolle. Ylipäänsä kaikki karismaattiset johtajat ylläpitävät tätä uskomusta.
”Lokakuussa 1996 Morning Starin (Rick Joynerin järjestö) konferenssissa me kuulimme, kuinka Rick Joyner alkoi jakaa profetiaa Kristuksen ruumiille. Yksi profetioista oli lyhyt julistus, että ”nyt on aika pyöreän pöydän ritarien” tulla yhteen. Hän kuvasi nämä ritarit sitoutuneina Kuninkaan alamaisuuteen, kutsuttuina ”riistämään”, vannoen ”surmaamaan lohikäärmeet” (tarkoitti taistelua vihollista vastaan) ja sitoutuneina ”löytämään pyhä malja” (Holy Grail). Ei selitetty kuinka ”Holy Grail” liittyy Herraan tai Raamattuun, tai mitä ”pyöreän pöydän ritarit” tarkoittivat. Kaikki puhuttiin profetiana ilman selitystä. Myöhemmin 1998 “Light The Nations” konferenssissa Texasissa todistin Rick Joynerin sanovan, että hänellä on jokavuotinen ”pyöreän pöydän tapaaminen” yhdessä ”huomattavien johtajien” kanssa. Hän ei sanonut muita yksityiskohtia eikä selittänyt asiaa. Hän sanoi sen ohimennen, aivan kuin asia olisi kaikille tuttu.” (Bob ja Teri Earl, Trouble in Prophet Land).
Joyneria pidetään Jumalan profeettana. Yksi Joynerin profetioita on, että 1997 alusta yhdeksän kuukauden kuluessa suuret tuhot kohtaavat Etelä-Kaliforniaa. Niin ei tapahtunut ja asiaa seliteltiin, kuten nykyprofeetoilla on tapana.
”Profeetta” Paul Cainin ”valtio”vierailu Saddam Husseinin Irakissa:
Joynerin hyvä profeettaystävä on Paul Cain. Eräät pitävät myös häntä Maltan ritarien jäsenenä. Cain sai mainetta käydessään tervehtimässä Saddam Husseinia: ”Herra todella johti meidät sinne. Kun saavuimme saimme vastaanoton, kuljimme punaista mattoa myöten ja meidät majoitettiin presidentin palatsin vierashuoneeseen… Toisena vierailupäivänä tapasimme presidentti Saddam Husseinin hänen palatsissaan… kaduimme Amerikan osuutta, mitä olemme tehneet tälle kansakunnalle, hänelle (Saddamille) ja hänen kansalleen. Menetin lähes itsehillintäni… Juuri nyyhkytysten jälkeen aloimme molemmat itkeä. Saddam Husseinilta alkoivat kyyneleet valua… Me keskustelimme hänen kanssaan Irakin (kristillisestä) kirkosta ja kysyimme kovia kysymyksiä Irakin eri uskonnoista. Hän sanoi: ’Irak on ainoa arabimaa, missä tapaat kristityt ja muslimit, kaikenlaiset kristityt ja muslimit, elämässä yhdessä’… Hän sanoi tämän moninaisuuden ja suvaitsevaisuuden johtavan aina hallituksen huipulle saakka… Oli sykähdyttävää kun sain tietää, että apulaispääministeri oli katolinen ja hänen vaimonsa Hengellä täytetty (karismaattinen) kristitty. Sitä emme olleet osanneet odottaa…”( Alkuperäinen artikkeli Joynerin Morningstar Ministries, Pineville, NC, Lainaus Joseph Chambers, Paw Creek Ministries, March/ April 1999 Vol. 13. mukaan).
Mitä Paul Cain tai Rick Joyner sanovat nyt Saddam Husseinista? Karismaattisen liikkeen yhden pääprofeetan mukaan Husseinin Irak, Hussein itse ja tämän hallinto olivat kaikkea muuta kuin diktatuuri…
Seuraavassa Personal Freedom Outreach järjestön Richard Fisherin perusteltua analyysia Joynerin opetuksista:
Jokainen Sanaan juurtunut kristitty pitää selvänä, että kristityt eivät koskaan etene sille paikalle, että he eivät enää tarvitsisi Jeesuksen sanoja ja Raamatun opetusta. Silti kasvava joukko opettajia, jotka ovat itse julistautuneet profeetoiksi ja apostoleiksi, ujuttavat salavihkaa oppia, että Raamattu ei monin tavoin enää ole ajankohtainen eikä pätevä. Nämä opettajat eivät kehota hylkäämään Raamattua, mutta he esittävät näkynsä ja profetiansa tuoreina, jännittävinä ja juuri tälle ajalle tarpeellisina. He edistävät valheellista evankeliumia, johon liittyy suuri itsekorostus, suossionhakuisuus ja (kristillisen menestys)valtaimperiumin rakentaminen. He lupaavat, että eräänä päivänä pahat ihmiset joutuvat luovuttamaan kaiken varallisuutensa kristityille.
New Age "eavnkeliumin julistus on kuitenkin hampaatonta, koska se ei loukkaa ketään. Sanan miekka on tylsä.
Esimerkki tästä Raamatun syrjinnästä on suositun kirjailijan Tommy Tenneyn opetus. Tenneyn tausta on Oneness likkeessä. Paljon myydyssä kirjassaan, ”The God Chasers” (suom. Jumala tähtäimessä) hän sanoo, ”Todellinen jumalan tavoittelija (jahtaaja, kiusaaja, hätistelijä) ei ole onnellinen vain menneestä totuudesta. Hänellä tulee olla nykyinen totuus. (Aivan kuin Totuus muuttuisi lähes mielivaltaisesti, tai ihminen käskisi Jumalaa muuttamaan Totuutta ihmisen tahtomalla tavalla)
Jumalan tavoittelijat eivät vain halua opiskella homeisia sivuja siitä, mitä Jumala on tehnyt; he ovat innokkaat näkemään mitä Jumala tekee nyt”. He "pakottavat" tai "kiristävät" Jumlaa toimimaan. Näin heidän oppiensa mukaan ihmisestä tulee Jumalan "pomo", Isäntä ja Käskijä. Tenneystä on tullut karismaattisen liikkeen juhlittu hahmo ja häntä on kehuttu mm. Charisma lehdessä ja Pensacolan herätyksessä
Tenney kuvaa Jumalan sanaa ”homeisina sivuina”, ”siitä, mitä Jumala on tehnyt”. Tämä on vain yksi esimerkki niistä monista, kuinka uudet apostolit suhtautuvat Raamattuun. He haluavat meidän uskovan, että Kirjoitukset ovat toissijaisia ja eivät enää kuulu (täysin) aikaamme. Ajoittain he puhuvat kunnioittavasti Raamatusta, koska haluavat rauhoitella kuulijakuntansa konservatiiveja. He korottavat profetioitaan ja näkyjään tehden niistä seuraajiensa mielissä kiinnostavampia, kuin Raamatusta. Jokainen vakavasti Raamattua lukeva näkee esim. 1.Tim.4 ja 2.Tim.2 luvuista mitä nykyinen aika pitää sisällään. Superprofeettojen ja apostolien lupaama herätys on vain harhaa, petosta ja sekasortoa.
Raamatun sivuuttaminen ja vallanhimoisten ihmisten mielikuvitusprofetioiden alkuperä on Latter Rain (myöhäissade) liikkeessä 1940-luvulla. Useimmat ajattelevat tuon ajan kristityt (liike aloitti Amerikan helluntailiikkeessä) torjuivat sen, myös Amerikan Assemblies of God, mutta tänään monet niistä jotka vastustivat, nyt edistävät sitä.
Rick Joyner, Morning Star (aamutähti) järjestön perustaja ja johtaja, propagoi samoja “uusi siemen”, ”superprofeetat” ja ”lopun ajan voittajat” ideoita. Joyner kertoo kääntyneensä kristinuskoon 1971 ja siitä lähtien hänellä on, ”ollut kyky nähdä erehtymättä tiettyjä tulevaisuuden tapahtumia etukäteen”. Samoin hän sanoo omaavansa kyvyn, ”toisinaan katsoa ihmisiä ja tietää yksityiskohtia heistä, kuten heidän ongelmiaan hengellisen kutsumuksensa suhteen”. Joyner on kiinteässä yhteydessä toisiin itse profeetoiksi julistautuneisiin henkilöihin, kuten Paul Cain ja Mike Bickle.
Huolimatta “profeetallisesta” kutsumuksestaan kokoaikaiseen tehtävään, Joyner myöntää, että hänen henkilökohtainen suhteensa Herraan oli vähäinen ja sen puute sai hänet tukeutumaan enemmän tapoihin ja menetelmiin kuin voiteluun, joka on elintärkeä totuudelle. Omantunnon kriisi sai hänet jättämään kristillisen työn 1980 ja hän ”ajautui pois Herrasta”. 1987 hän sai uuden kutsun Herran palvelukseen. Siihen liittyi sana, että Herra antaa hänen palvelutehtävänsä jollekin toiselle, jos hän ei ajoissa palaa Herran tykö.
Joyner ei jätä epäilyksen varaan mistä hän ajattelee löytävänsä “Herran äänen”. Se ei ole Raamattu. ”Meidän länsimaiselle ajattelullemme on tyypillistä haluta selvä kaava, kuinka tulla tuntemaan Herran ääni. Kirjoituksissa pitää ainakin olla ilmeinen ’kuinka’, niin me ajattelemme. Monet ovat painiskelleet löytääkseen sen Sanasta, mutta se ei ole siellä. Ainoa tapa tulla tuntemaan Herran ääni on sama, kuin millä lampaat oppivat tuntemaan paimenensa äänen – viettää aikaa Hänen läsnäolossaan”. (Joka ei siis ole Raamattu?)
Joyner väheksyy Raamattua opettamalla, että vaikka sitä käytetään muodostamaan oppi, se ei tuota viisautta, eikä anna neuvoja jokapäiväiseen elämäämme: ”Kirjoituksia yksin käytetään opin muodostamiseen, kun taas ’Herran ääni’ antaa meille ohjausta päivästä päivään ja paljastaa Herran strategisen tahdon. Raamattu ei anna tärkeitä ohjeita elämäämme, kuten kenen kanssa avioitua, mikä ammatti valita, missä asua”. Tässä Joyner on kaukana todesta. Jokainen evankeliumi antaa selvät periaatteet kaikille elämänalueille. Apostoli Paavali sanoo suoraan, että Raamattu ei ole vain oppi, vaan, ”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” (2.Tim.3:16-17). Psalmissa 119:105 mainitaan, että ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.”
Joyner asettaa kristityt pettävälle pohjalle halveksimalla uskonpuhdistusta ja rohkaisemalla uskovia seuraamaan ”unia ja näkyjä”. Hän sanoo, ”…moni protestanttinen ja reformoitu teologia ei vain haittaa, vaan itse asiassa estää kristittyjä tuntemasta Jumalan ääntä. Tällaiset teologiat voidaan jäljittää ääritulkintaan uskonpuhdistuksen motosta, sola scriptura, joka tarkoittaa ”Kirjoitukset yksin”.
Hän lisää sekaannusta myöntämällä, ”Me kaikki haluaisimme peruskaavan, kuinka selittää näkyjä, mutta sellaista ei ole”. Joynerin lausunto on sama kuin vanha vitsi, ”On kaksi tapaa miellyttää naista, eikä kukaan tiedä mitä ne ovat”. Herra meitä auttakoon, jos johdatamme ihmisiä etsimään apua ongelmiinsa tarjoten heille ”ohjausta” ilman mitään varmuutta mistään. Joynerin opein ihminen saa lopulta vain päänsäryn tai mielenhäiriön
Kuten nykyisessä profeettaliikkeessä on tapana, Joyner väittää saavansa ohjausta unien, näkyjen ja ilmestysten kautta, kuten Jeesus aikoinaan. Kirjansa The Harvest esipuheessa hän sanoo osan ilmestyksistä tulevan ”avoimina näkyinä”. Tällä tarkoitetaan ikään kuin elokuvan katsomista. Toiset ovat sisäisiä näkyjä. ”Nyt minulla on säännöllisesti näkyjä ja unia, jotka ovat täynnä symboliikkaa ja ne vaativat selityksen kuten useimmat raamatulliset näyt”. Joyner sanoo saavansa osan tiedostaan kirjaimellisesti keskustelemalla Herran kanssa.
On ironista, että Joyner varoittaa “tietäjähengistä”. Hänen mukaansa tietäjä on ”väärä profeetta, joka pyrkii soluttautumaan Kristuksen ruumiiseen. Joyner ei ole kovin hyvä profeettana. Esimerkiksi voimme ottaa Y2K hysterian 1990-luvun loppupuolella. Silloin hän väitti Herran ”lopultakin alkaneen puhua asiasta”. Joynerin mukaan Jumala paljasti, että suurimmat vaikeudet Y2K asiassa syntyvät tilanteen synnyttämän paniikin takia. Joyner myös sanoi Jumalan käskeneen häntä tarkkaamaan Y2K:n aiheuttamia ongelmia, sillä ne ovat heijastusta ongelmista Kristuksen ruumiissa. Tämän mukaan, koska Y2K ei aiheuttanut sanottavia ongelmia, Kristuksen ruumiissakaan ei siis olisi ongelmia. Oliko Joynerin Jumala väärässä vai spekuloiko Joyner asialla, jonka hän aavisti väärin.
Joynerin profetioiden luonnetta kuvaa hänen ”profeetallinen” sanansa Uudelle Seelannille (eng. New Zealand) 1991: ”Sinun nimesi on profeetallinen, tulee olemaan UUSI INTO (NEW ZEAL), joka nousee Uuden Seelannin seurakunnasta. Tämä innokkuus Herraan ja Hänen tarkoitukseensa auttaa maailmanlaajaa Kristuksen ruumista näkemään Laodikean penseän hengen… Sinun intosi tulee olemaan uusi into (New Zeal)”.
Joyner käyttää samoja kliseitä, joita saamme kuulla Benny Hinnin ja muiden karismaattisten tähtien suusta kun he puolustavat teologista tietämättömyyttään ja kun heidän profetiansa osoittautuvat vääriksi. Joyner painottaa, että vaikka ei ole opiskellut journalismia tai teologiaa, hän voi sanoa ”Paavalin tavoin, että mitä olen saanut sitä en ole saanut ihmisiltä”.
Joynerin ja koko nykyisen profeettaliikkeen mukaan UT:n profeetat ovat eri asia kuin VT:n profeetat. Nykyiset profeetat voivat olla väärässä. Tällainen selitys vie pohjan pois koko profetoinnista. Nykyprofetia on siis pelkkää arvailua, spekulatiivista peliä. Liikkeen mukaan UT:n profeetta voi olla ajoittain ja täysin sattumanvaraisesti väärässä ja ajoittain oikeassa. Profeetta itse ei ota vastuuta sanoistaan, vaan väärinkäyttäen 1.Kor.14:29 he siirtävät vastuun kuulijalle, jonka tulee ottaa siitä hyvä ja erottaa huono pois. Tämä selitys on Paavalin kirjoituksen vääristelyä, sillä asiayhteydessään Paavali nimenomaan painottaa, että kristityn tulee tehdä erotus väärän ja oikean profeetan välillä. Ainoa tapa erottaa väärä ja oikea profeetta on selvittää onko Herran sanana esille tuotu profetia toteutunut. Jos profetia on väärä, niin profeetta on väärä. Joynerin ja muiden karismaattisten mukaan tällaista erotusta ei ole. Täten he tekevät tyhjäksi Raamatun sanan.
UT:n professori Thomas Edgar sanoo, että Raamattu ei tue mahdollisuutta olla ”oikea profeetta”, joka antaa vääriä profetioita. Viitaten em. raamatunkohtaan hän mainitsee, ettei jakeesta selviä kuinka UT:n profeetat eroavat VT:n profeetoista. Hän jatkaa, että jakeen tarkoitus on painottaa onko esitetty profetia oikea vai väärä. Ei niin, että se jaetaan osiin, joista toinen osa oikeaa ja toinen väärää. Tällainen ajatus on vastoin Raamatun käytäntöä. Missään ei sanota, että UT:n ajan profetioissa olisi oikeaa ja väärää sekaisin. Oikea profeetta ei voi antaa välillä oikeita, ja välillä vääriä profetioita.
Kun arvostelet näiden itse itsensä profeetoiksi nimittäneiden sanomia, he leimaavat sinut ”fariseukseksi”, ”uskonnolliseksi” tai että sinulla on ”Iisebelin henki”. Joynerin mukaan asioita tutkivat ovat ”tuhoisa voima”. Ei ole epätavallista, että raamatullisesti asioita tutkivien ja arvostelevien sanotaan toimivan ”saatanan hengessä”. Eräs tapa koettaa välttää arvostelu on vääristää sitä koskevat raamatunkohdat. Joynerin mukaan on väärin arvostella julkisesti. (Hän viittaa Matt.18:15-17, joka kuitenkin puuttuu eri asiaan. Tämä raamatunpaikka ei puhu menettelystä koskien väärää opetusta. Jos väärä opetus on julkista, niin myös sen arvostelun pitää olla julkista. Menettely on raamatullinen).
Häpeilemättä Joyner tuo esille epärealistisia ja kummallisia ajatuksiaan: “Lähitulevaisuudessa seurakunta ei kadehdi ensimmäisen vuosisadan seurakuntaa, vaan kaikki sanovat, että Hän todella säästi parhaan viinin viimeiseksi. Historian kunniakkaimmat ajat ovat tulleet meidän osaksemme. Sinä, joka olet uneksinut eräänä päivänä voivasi puhua Pietarin, Johanneksen ja Paavalin kanssa, yllätyt, kun havaitset, että he ovat odottaneet tilaisuutta puhua sinun kanssasi! Olet valittu näkemään korjuun, hedelmän heidän kylvämistään siemenistä”.
Joynerin mukaan kansakunnat kääntyvät uusien apostolien kautta, ”(apostolien tekemät) Ihmeet ylittävät jopa eräät mitä suurenmoisemmat raamatulliset ihmeet ja saavat kokonaiset kansat tunnustamaan Jeesuksen… Enkeli-ilmestykset tulevat olemaan niin tavallisia, että niitä ei enää pidetä merkittävinä. Herra itse ilmestyy apostolien ja vanhinten kokouksiin antamaan heille ohjeita”.
Joynerin kaksi pääaluetta ovat “profeetallinen -” ja “apostolinen ennalleen asettaminen” (vrt. Evankelimin palauttaminen). Se tapahtuu, kun uusi julistajien sukupolvi ilmestyy. Näillä on erityinen profeetallinen lahja. Seurakunnan alkuajan apostolinen palvelutehtävä saa täyttymyksen lopun aikana. Herra palauttaa apostolisen auktoriteetin seurakuntaan ja siitä tulee merkittävä. Nämä ovat koko seurakunnan johdossa. Raamattu ei tue Joynerin ajatusta. Efesolaiskirjeessä 2:19 kerrotaan, että seurakunta perustuu apostolien ja profeettain perustukselle. Miksi Jumala tekisi uuden perustuksen? Aina Paavalin ajoista seurakunta on ollut ”Jumalan rakennus” (1.Kor.3:9-10). Ei tarvita muuta perustusta. Joyner ei annakaan yhtään raamatunpaikkaa tukemaan mielikuvitustaan.
Joyner väittää, että kirjansa A Prophetic Vision for the 21st Century oli “tulosta viimeisen 10 vuoden ajalta näkyjen ja ilmestysten kautta kuullusta Herran äänestä”. Joyner esittää kirjoissaan suuria väitteitä, ”Kun olin saanut näyn, jota kuvaan kirjassani The Call, näin kaikkien aikakausien kunnian yhdessä hetkessä”. Joynerin ajatus jatkuvasta Jumalan ilmoituksesta ilmestysten ja profetioiden kautta on samankaltainen kuin mormonikirkon käsitys. Mormonismi edellyttää jatkuvan ilmestystiedon saamista erityisesti senhetkisen kirkon johtajan kautta, jolla on arvonimet ”näkijä”, ”profeetta”, ja ”julkituoja”. Aiemmin saatu totuus saattaa muuttua, kehittyä, sillä nykyisen profeetan kautta saatu ilmoitus on aina oikeaa.
Joyner ei aina saa sanomia suoraan Herralta, vaan näkee enteitä ja mystisiä asiayhteyksiä. Profeetallinen totuus voi paljastua pallopelissä. Yksi esimerkki, ”Keväällä 1995 Bob Jones, profeettaystäväni, kertoi meille monille, että Atlanta Braves baseball joukkue tulee voittamaan mestaruuden ja se on sanoma Amerikan seurakunnalle. Tämä profetia täyttyi ja siinä oli sanoma… Mielestäni merkittävää oli myös se, että ottelun ratkaisevan kotiutuslyönnin löi David Justice. Hän on musta ja odotan nuorien, mustien daavidien nousevan ja lyövän hengelliset goljatit, jotka estävät Jumalan armeijan esiinmarssia Amerikassa… Keväällä 1996 Bob Jones sai sanan (Herralta), että Braves’it eivät sinä vuonna enää voita mestaruutta ja siinä on sanoma. Kun menin ottelusarjan viidenteen peliin Atlantassa 1996, tiesin Herran näyttävän minulle jotakin tärkeää. En pettynyt”.
Tätä typeryyttä ei tarvitse jatkaa. Olisiko Paavalin mielestä ollut hengellistä ennustaa kreikkalaisten kisojen voittaja? Istuiko hän koskaan kilpailujen katsomossa yrittäen erottaa, mikä niissä on Jumalan sanoma tai ohjaus. Menikö hän Roomassa Colosseumille katsomaan kilpa-ajoja miettien, mitä tämä tapahtuma merkitsee hengellisesti? Joyner irvailee raamatulliselle profetialle. Sanoma Amerikalle on Kristus ja Kirjoitukset, ei kuka voittaa pallopelin mestaruuden.
Yksi Joynerin pääaiheita on “sisällissota”. Artikkelissa ”Rick Joyner, kristillinen gnostikko”, Neil Richardson kirjoittaa: ”Hänen iso asiansa on suuri sisällissota. Kuten Amerikan sisällissota se käydään sinisten ja harmaiden kesken. Unissa ja näyissä sininen merkitsee usein taivasmielisyyttä, taivas on sininen. Harmaa edustaa oman mielensä mukaan kulkevia, aivoja sanotaan harmaaksi aineeksi. Tämä on konflikti Pyhää Henkeä seuraavien ja niiden, jotka saattavat olla aitoja kristittyjä, mutta elävät oman mielensä ja inhimillisen viisauden mukaan, välillä”. Joynerin selitelmät tulevasta sisällissodasta ovat moninaisia ja vaihtelevia. Hän tekee ideastaan selkoa kirjoissaan A Prophetic Vision for the 21st Century ja The Final Quest.
CRN Journal tekee merkittävän havainnon, “Joynerin omaksuma väkivaltainen kuva ei ole vastaan seurakunnan liberaaleja voimia, vaan niitä, jotka eivät ole avoimia uusille näyille ja profetioille, eli niitä vastaan, jotka “uskonnollisesti” seisovat yksin kirjoitetun Sanan perustalla”. Joyner ei siis vastusta harhaoppia ja väärää opetusta, vaan niitä uskovia, jotka eivät yhdy hänen ilmoitukseensa. Hän jopa sanoo, että demonit ohjaavat niitä kristittyjä, jotka ajattelevat, käyttävät järkeään ja erottelevat henkiä.
Joynerin opetusten alkuperä juontaa pidemmälle kuin ”Myöhäissade -liikkeeseen” (Latter Rain). Nykyistä uusien profeettojen ja apostolien asemaa korostavaa liikettä sanotaan uudeksi, mutta se ei ole mitään uutta. Jokainen aikamme harhaoppi on tavattu jo ennen seurakunnan historiassa. Apostoli Paavali kohtasi Korintossa ”superapostolit” (2.Kor.11:5,13). Frederik Dale Brunner kirjoittaa tapahtumasta, ”Ensimmäistä kertaa tässä kirjeessä Paavali antaa Korinton uusille apostoleille nimen. He ovat ’isoisia apostoleja’ (huperlian apostoloi), eli hengellisiä supermiehiä. Nämä apostolit väittivät olevansa sanomassaan ja elämässään yli Paavalin ja muiden apostolien… he ovat ’valheapostoleja’”(pseudapostoloi, jae 13). Uudet valheapostolit olivat astuneet esiin. He eivät piitanneet Jumalan Sanasta, vaan jakoivat uutta ilmoitustaan, joka teki heistä suurempia kuin Paavali ja Raamatun profeetat”.
30.11.1999 kokoontui ”New Millennium Apostolic Council of Prophetic Elders” (Uuden vuosituhannen profeetallisten vanhinten apostolinen neuvosto (!!!)). 12 profetiaa tuotiin julki, jotkut niistä verrattavissa TV-ohjelmissa esiintyvien ennustajien ja skandaalilehtien etusivujen otsikkojen teksteihin. ”Apostolisessa neuvostossa” kokoontuivat C. Peter Wagner, Mike ja Cindy Jakobs, Duch Sheets, Tommy Tenney, Mike Bickle, Chuck Pierce, Barbara Wentroble, Jim ja Michal Ann Goll, Beth Alves ja Hector Torres. Poissa olivat mm. jäsenet Paul Cain, James Ryle, John ja Paula Sanford, Bill Hammond ja Gven Shaw.
Joyner kumppaneineen on asettunut Raamatun auktoriteetin yläpuolelle. Tavoite tuntuu olevan päästä Kirjoituksista eroon ja saada uusi ilmoitus sen sijaan. Joyner sanoo, että tarvitsemme suoraa ilmoitusta ja profetiaa, jotta lopun ajan seurakunta täyttää tehtävänsä. Eli seurakuntaa 2000 vuotta ohjannut Raamattu ei enää ole riittävä. Miksi vaivautua tutkimaan sitä kun meillä on ihmisiä, joilla on meedioiden kautta suora yhteys taivaaseen?
Joyner kertoo lukijoilleen ilmestyksistään, ”7 vuoden aikana en saanut yhtään ilmestystä, mutta sen jälkeen sain 3-päiväisen profeetallisen kokemuksen jonka aikana koin, että Herra halusi saada minut ajan tasalle kaiken sen suhteen, jonka olin menettänyt…” Hän ei ohjaa lukijaa Raamatun Sanan ääreen ja on surullista, kuinka hän etsii Jumalan kutsua ja tarkoitusta Raamatun ulkopuolelta. Ihmisen tunteet ja kokemukset eivät ole totuuden mittari, sillä Jumalan Sana on totuus (Joh.8:32, 17:17). Silloinkin, kun Joyner käsittelee Raamattua, hän vääristelee sitä ja tekee omia selityksiään. Nämä ovat salaopillisia, erossa kyseisen kohdan kontekstista. Hän vääntää kaiken tukemaan ”valtateologiaa” (Joelin armeija, dominion, valtakunta nyt), joka on pikemmin gnostilaisuutta, kuin mitään teologiaa. Myöhäissade-opetus vähentää Kristuksen ja Raamatun merkitystä korottaen ihmistä.
Joynerin aiemmat kirjat olivat enemmän konservatiivisia ja raamatunmukaisia. Kirjassaan The Journey Begins, 1992, hän puhuu ”fundamentalistisesta raamatunselityksestä”. Siitä ajasta Joynerin ideat ovat kehittyneet aivan toiseen suuntaan.
Joyner käyttää villiä allegoriaa. Hän esittää mm. että Paavali edustaa seurakunnan historiaa tähän saakka ja Johannes edustaa nykyistä lopun ajan profeetallista liikettä. Hän puhuu myös ”evankeliumista”, jota Johannes Kastaja ja Jeesus julistivat, mutta ei seurakunta enää 1. vuosisadan jälkeen. Tämä evankeliumi on ”Jumalan hyvä sana ja tulevan ajan voimat” yhdessä. Joyner perustaa tämän Hepr.6:5 kohtaan. Sitten hän liittää Ilm.11:15 tähän yhteyteen sanoen, että tämä oikea sanoma tullaan pian ilmoittamaan seurakunnalle.
Helluntailiikkeeseen kuuluva pastori Joseph Chambers sanoo Joynerin kirjojen olevan samanlaisia New Age liikkeen kirjojen kanssa. Joynerin ajatus, että oikea evankeliumi on ilmoitettu hänelle 1900:n hengellisesti karun vuoden jälkeen, ei eroa muiden häntä edeltäneiden kristinuskoa soveltaneiden ryhmien ilmoituksesta. Näitä ovat mm. Mary Baker-Eddy (Kistillinen tiede), Joseph Smith (mormonit), Ellen G. White (7. päivän adventismi), Charles T. Russell (Jehovan todistajat), Herbert W. Armstrong (The Wordwide Church of God) jne. Kaikki nämä ovat sanoneet samaa omasta opetuksestaan.
Ajoittain Joyner muistuttaa metafyysikko E. W. Kenyonia, joka oli ns. ”uusi ajattelu” liikkeen seuraaja. Periaate tässä on, että kun osaamme käyttää ”hengellisiä lakeja” saamme aikaan mahtavia tuloksia. Joyner sanookin, ”Hengellisessä todellisuudessa toimivat hengelliset periaatteet, kuten vastaavassa luonnollisessa todellisuudessa. Nämä hengelliset lait toimivat kaikkien niitä käyttävien kohdalla. Tosiasiassa saatanan voima on riippuvainen Jumalan määräämistä hengellisen alueen voimista”. Heidän oppiensa mukaan korkeasti valaistunut ihminen pystyy käyttämään Jumalaa tai käskemöön Jumalaa. (vrt. Me emme voi käyttää Pyhää Henkeä, Pyhän Hengen on voitava käyttää meitä)
D.R. McConnell kirjoittaa Kenyonin opetuksista ja aivan sama voidaan liittää Joyneriin: ”Ilmestystietonsa kautta Kenyon toivoi luovansa ’superihmisen’, ylivertaisen kristittyjen joukon, jota ei enää rajoita aistitieto, demonit, sairaudet eikä köyhyys. Tämä toivo on keskeinen kaikissa Kenyonin kirjoituksissa”.
Joyner opettaa, että henkilökohtaisten profetioiden ei tarvitse olla yhteydessä Raamattuun. Hän sanoo, ”Eräiden mukaan henkilökohtaisella profetialla pitää aina olla Raamatun vahvistus… Tämä väärinkäsitys on tulosta väärästä hermeneutiikasta”. Tieten tai tietämättään hän väheksyy Jumalan Sanaa ja antaa suuren merkityksen vaikutuksille, mystisille johdatuksille, kehotuksille ja mielikuvitukselle. Joyner jopa kirjoittaa, että vääriä oppeja ei pidä lainkaan tutkia. Tutkijasta tulee tutkittavan kaltainen. Raamattu painottaa usein asioiden ja oppien tutkimista ja arvostelua. Joynerin maininta sopii kultteihin, ei kristillisyyteen.
Seuraava lainaus tuo mieleen Jes.14:13-14 kohdan, jossa kerrotaan Lusiferin halusta olla Jumalaakin korkeampi. Joyner sanoo, ”Ymmärtäkäämme, että Herra haluaa meidän astuvan taivaaseen, istuvan seurakunnan vuorella, nousevan pilvien yläpuolelle ja Hän haluaa meidän olevan kuten Hän”.
Uskomme perusta on kirjoitettu Sana. Joynerin mukaan, ”Usko ei ole vain Herran sanoihin uskomista, vaan uskomista Sanaan itseensä”. Hän asettaa Kirjoitukset ja niiden antajan, Jeesuksen, eri kasteihin. Näin ei voida tehdä. Hän jatkaa, ”… Raamattu annettiin meille johtamaan meidät Jeesuksen tykö, ei ottamaan Hänen paikkaansa”. Kuinka voimme erottaa Herran Sanan ja Jeesuksen? Sana on Hänen sanaansa. Joyner yrittää ovelasti ehdottaa, että voimme saada tuoreemman sanan, ajankohtaisemman, suoraan Hengiltä, Kirjoitusten sijaan.
Joyner ei ole oikea profeetta eikä apostoli. Hänellä on vääriä opetuksia, joiden kautta Sanan arvovaltaa vähätellään. Usein hänen tekstinsä on enemmänkin utopistista ja gnostilaista, ei kristillistä. CRN Journal’ in mukaan: ”Joyner ei jätä meille valinnanvaraa. Joko pidämme häntä Jumalan valitsemana lopunajan super-profeettana tai miehenä, joka edustaa petosta ja joka pitää paljastaa”.
______
Kyseinen ”profeetta” ja ”apostoli” on myös yhden maailman vanhimpia olevan katolisen ritarikunnan ”ritari”. Ritariuteen kuuluvat tarut ja mystiset legendat. Surullista on, että monet kristityt kuitenkin lukevat tämän miehen mielikuvituskirjoja pitäen niitä täytenä totena.
Tämän artikkelin täydellisenä alaviittein varustettuna saa tilaamalla:
Kristityn Foorumi
New Age = Mielen laajentaminen, Meedioistunnot, Ennustaminen, Valaistuminen, Koroitus, Muuttuva Ilmoitus, Meditaatio, Spritismi, Luonnonuskonnot, Pakanuus, Satanismi, Mormonismi, Scientismi, TM-mietiskely, Ufot, Taikausko, Okkultismi, Noituus, Kulttiuskonnot, Shamanismi, Ihmisen henkiset kyvyt, Rituaalit, Ihminen Jumala.
Minne unohtui Jumala? Valaistunut ihminen ei tarvitse Häntä, New age uskova on itse itsellensä Jumala. Entä Kristus? New age uskova ei tarvitse häntäkään, valaistunut ihminen on itse itselleen Jumalan Poika. Entä Raamattu? New age uskovalle tarpeeton, saahan valaistunut ihminen ilmoituiksensa suoraan hengiltä. Entä uudestisyntyminen ja parannus? Ei tarvita, New age uskonnon oppien mukaan kaikki pelastuvat.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä Raamattu ilmoittaa. Raamattu on väärin käännetty ja perustuu harhaoppeihin. Näin he sanovat. Mutta määritteleekö ihminen sen mitä harhaoppi on, vai sittenkin Raamattu? Ihminenkö on Totuuden mitta, vai Raamattu?
Ai niin, miksi laitoin tämän kirjoituksen tänne?
Kuten tarkkaavainen lukija saattaa huomata, Mormonien opeissa on paljon yhtäläisyyksiä New Age opetuksen kanssa. Mormonismi ei ole Kristinuskonto, vaan pohjimmiltaan pakanallinen ja okkultistinen kulttiuskonto.
Pitää siis valtaa uskomus, että Jumala erikoisesti nyt ”puhuu tuoreesti” uusien apostolien ja profeettojen suun kautta. Hän antaa heille näkyjä ja ilmestyksiä. Niiden arvostelu on joko kielletty, tai ainakin tuomittavan epäuskon osoitus. Näissä piireissä kyllä puhutaan paljon siitä, kuinka Raamattu on kaiken auktoriteetti. Silti äärikarismaattinen opetus on usein pahasti ristiriidassa Raamatun kanssa. Puhe Raamatun auktoriteetista, vaikka käytäntö osoittaa muuta, pettää monet uskomaan vääriä opetuksia. Nykyajan usko perustuu omiin tunteisiin ja tuntemuksiin, ei Raamattuun.
Vuosien ajan Kristityn Foorumi on pyrkinyt tutkitusti tuomaan esille näitä kummallisia ristiriitaisuuksia. Runsas palaute on ollut reilusti yli 90% positiivinen. Omaa jaksamistamme on auttanut suuresti, kun meille on kerrottu monen saaneen apua ja vahvistusta omaan ajatteluunsa. Monet ovat myös lähteneet pois arveluttavan opetuksen piiristä. Saatu kritiikki taas on ollut tyyliä, ”älä koske Herran voideltuun”, tai ”luuletteko olevanne kaikki tietäviä”. Asiapainotteinen, perusteltu kommentti näistä puuttuu. Läheskään täydellisiä emme ole, emmekä sellaisiksi tule, mutta rehellisiä ja raamatullista totuutta etsiviä haluamme olla. Siksi pidämme asioihin perehtymistä tärkeänä.
Olemme kaikki kelvottomia Pyhän Jumalan edessä. Ne, jotka ovat uskoneet Jumalan antamaan uhriin syntiensä edestä, ovat armahdettuja. Kun mainitsemme ihmisiä nimeltä, tarkoituksemme ei ole esittää heidän olevan jotenkin kelvottomampia kuin toiset. Julkinen kirjoitus, opetus, yms. kuitenkin edellyttää, että sitä voidaan myös julkisesti tarkastella. Suomalaisessa kristillisyydessä sitä on tehty liian vähän. Hengellistä erottelua ei oikein osata, tai sitä ei uskalleta tehdä. Pelätään ristiriitoja. Mieluummin tyonnetään pää penssaaseen ja kuvitellaan että kaikki on hyvin. Totuutta ei uskalleta sanoa. Ristiriitoja tuleekin, kun asiat eivät pysy asioina, vaan niistä tulee henkilökohtaisia. Valitettavan usein niin tapahtuukin. Sen ei kuitenkaan tulisi estää julkista keskustelua. Viime vuosina sitä olisi tarvittu paljon nykyistä enemmän.
Rick Joyner on uuden ajan ”profeetta” (New age), jolla on suuri maine maailman karismaattisessa liikkeessä. Joyner on tuottoisa kirjailija, jonka kirjoja on käännetty myös suomeksi. Niissä hän kuvaa ”Jumalalta saatuja” näkyjään. Vuosien varrella monet kristityt ovat kiinnittäneet huomiota Joynerin ei-raamatullisiin opetuksiin ja outoihin yhteyksiin. Joynerin kirjoissa toistuu ajatus ”ihmeellisestä”, viimeisestä kristittyjen sukupolvesta, joka voittaa maailman tehden siitä kristillisen. Erityisesti nuoria kristittyjä vedetään mukaan uskomaan, että he ovat tai että heistä tulee Jumalan edessä aivan erityisiä uskonsotureita, joiden edessä Raamatun profeetat ja apostolit kalpenevat. Toisaalta Joyner kehottaa – aivan oikein – pyhään elämään ja nöyryyteen. Hänen teksteissään on monia ristiriitaisuuksia. Viime vuosina Joynerin kohdalla on puhuttu hänen liittymisestään Maltan Ritarit nimiseen vanhaan ritarijärjestöön, jonka alku juontaa ristiretkiaikoihin. Maltan Ritarit tunnetaan puhtaasti katolisena organisaationa.
Jäsenyys joissakin ritareissa tai muissa järjestöissä ei tee ihmisestä roistoa tai sankaria. Tarkoitus on kysyä, kuinka raamatullinen, protestanttinen ja evankelinen kristillisyys voi yhtyä Rooman kirkon perinteeseen? Monet karismaattiset julistajat (kuten Benny Hinn) tunnustavat katolisen kirkon opit kristillisyyden oikeaksi muodoksi. Maltan ritarikunta on vanha, katolinen ja sotilaallinen organisaatio.
Rick Joyner ei peittele jäsenyyttään Maltan ritarikunnassa. Hän kirjoitti kirjan ritarikunnan historiasta 1998. Hänen mukaansa järjestön historia on ”profeetallinen esikuva tulevista Pyhän Hengen ritareista” (Joynerin artikkeli: Knights in Shining Armor). Hän tarkoittaa tulevaa mm. ”Joelin armeija”, ”puhdistettu seurakunta”, ”srk ilman tahraa ja ryppyä”, ”Jumalan lasten ilmestyminen”, nimellä tunnettua kristittyä joukkoa, joka tekee maailman alamaiseksi itselleen ja kristilliselle uskonnolle. Ylipäänsä kaikki karismaattiset johtajat ylläpitävät tätä uskomusta.
”Lokakuussa 1996 Morning Starin (Rick Joynerin järjestö) konferenssissa me kuulimme, kuinka Rick Joyner alkoi jakaa profetiaa Kristuksen ruumiille. Yksi profetioista oli lyhyt julistus, että ”nyt on aika pyöreän pöydän ritarien” tulla yhteen. Hän kuvasi nämä ritarit sitoutuneina Kuninkaan alamaisuuteen, kutsuttuina ”riistämään”, vannoen ”surmaamaan lohikäärmeet” (tarkoitti taistelua vihollista vastaan) ja sitoutuneina ”löytämään pyhä malja” (Holy Grail). Ei selitetty kuinka ”Holy Grail” liittyy Herraan tai Raamattuun, tai mitä ”pyöreän pöydän ritarit” tarkoittivat. Kaikki puhuttiin profetiana ilman selitystä. Myöhemmin 1998 “Light The Nations” konferenssissa Texasissa todistin Rick Joynerin sanovan, että hänellä on jokavuotinen ”pyöreän pöydän tapaaminen” yhdessä ”huomattavien johtajien” kanssa. Hän ei sanonut muita yksityiskohtia eikä selittänyt asiaa. Hän sanoi sen ohimennen, aivan kuin asia olisi kaikille tuttu.” (Bob ja Teri Earl, Trouble in Prophet Land).
Joyneria pidetään Jumalan profeettana. Yksi Joynerin profetioita on, että 1997 alusta yhdeksän kuukauden kuluessa suuret tuhot kohtaavat Etelä-Kaliforniaa. Niin ei tapahtunut ja asiaa seliteltiin, kuten nykyprofeetoilla on tapana.
”Profeetta” Paul Cainin ”valtio”vierailu Saddam Husseinin Irakissa:
Joynerin hyvä profeettaystävä on Paul Cain. Eräät pitävät myös häntä Maltan ritarien jäsenenä. Cain sai mainetta käydessään tervehtimässä Saddam Husseinia: ”Herra todella johti meidät sinne. Kun saavuimme saimme vastaanoton, kuljimme punaista mattoa myöten ja meidät majoitettiin presidentin palatsin vierashuoneeseen… Toisena vierailupäivänä tapasimme presidentti Saddam Husseinin hänen palatsissaan… kaduimme Amerikan osuutta, mitä olemme tehneet tälle kansakunnalle, hänelle (Saddamille) ja hänen kansalleen. Menetin lähes itsehillintäni… Juuri nyyhkytysten jälkeen aloimme molemmat itkeä. Saddam Husseinilta alkoivat kyyneleet valua… Me keskustelimme hänen kanssaan Irakin (kristillisestä) kirkosta ja kysyimme kovia kysymyksiä Irakin eri uskonnoista. Hän sanoi: ’Irak on ainoa arabimaa, missä tapaat kristityt ja muslimit, kaikenlaiset kristityt ja muslimit, elämässä yhdessä’… Hän sanoi tämän moninaisuuden ja suvaitsevaisuuden johtavan aina hallituksen huipulle saakka… Oli sykähdyttävää kun sain tietää, että apulaispääministeri oli katolinen ja hänen vaimonsa Hengellä täytetty (karismaattinen) kristitty. Sitä emme olleet osanneet odottaa…”( Alkuperäinen artikkeli Joynerin Morningstar Ministries, Pineville, NC, Lainaus Joseph Chambers, Paw Creek Ministries, March/ April 1999 Vol. 13. mukaan).
Mitä Paul Cain tai Rick Joyner sanovat nyt Saddam Husseinista? Karismaattisen liikkeen yhden pääprofeetan mukaan Husseinin Irak, Hussein itse ja tämän hallinto olivat kaikkea muuta kuin diktatuuri…
Seuraavassa Personal Freedom Outreach järjestön Richard Fisherin perusteltua analyysia Joynerin opetuksista:
Jokainen Sanaan juurtunut kristitty pitää selvänä, että kristityt eivät koskaan etene sille paikalle, että he eivät enää tarvitsisi Jeesuksen sanoja ja Raamatun opetusta. Silti kasvava joukko opettajia, jotka ovat itse julistautuneet profeetoiksi ja apostoleiksi, ujuttavat salavihkaa oppia, että Raamattu ei monin tavoin enää ole ajankohtainen eikä pätevä. Nämä opettajat eivät kehota hylkäämään Raamattua, mutta he esittävät näkynsä ja profetiansa tuoreina, jännittävinä ja juuri tälle ajalle tarpeellisina. He edistävät valheellista evankeliumia, johon liittyy suuri itsekorostus, suossionhakuisuus ja (kristillisen menestys)valtaimperiumin rakentaminen. He lupaavat, että eräänä päivänä pahat ihmiset joutuvat luovuttamaan kaiken varallisuutensa kristityille.
New Age "eavnkeliumin julistus on kuitenkin hampaatonta, koska se ei loukkaa ketään. Sanan miekka on tylsä.
Esimerkki tästä Raamatun syrjinnästä on suositun kirjailijan Tommy Tenneyn opetus. Tenneyn tausta on Oneness likkeessä. Paljon myydyssä kirjassaan, ”The God Chasers” (suom. Jumala tähtäimessä) hän sanoo, ”Todellinen jumalan tavoittelija (jahtaaja, kiusaaja, hätistelijä) ei ole onnellinen vain menneestä totuudesta. Hänellä tulee olla nykyinen totuus. (Aivan kuin Totuus muuttuisi lähes mielivaltaisesti, tai ihminen käskisi Jumalaa muuttamaan Totuutta ihmisen tahtomalla tavalla)
Jumalan tavoittelijat eivät vain halua opiskella homeisia sivuja siitä, mitä Jumala on tehnyt; he ovat innokkaat näkemään mitä Jumala tekee nyt”. He "pakottavat" tai "kiristävät" Jumlaa toimimaan. Näin heidän oppiensa mukaan ihmisestä tulee Jumalan "pomo", Isäntä ja Käskijä. Tenneystä on tullut karismaattisen liikkeen juhlittu hahmo ja häntä on kehuttu mm. Charisma lehdessä ja Pensacolan herätyksessä
Tenney kuvaa Jumalan sanaa ”homeisina sivuina”, ”siitä, mitä Jumala on tehnyt”. Tämä on vain yksi esimerkki niistä monista, kuinka uudet apostolit suhtautuvat Raamattuun. He haluavat meidän uskovan, että Kirjoitukset ovat toissijaisia ja eivät enää kuulu (täysin) aikaamme. Ajoittain he puhuvat kunnioittavasti Raamatusta, koska haluavat rauhoitella kuulijakuntansa konservatiiveja. He korottavat profetioitaan ja näkyjään tehden niistä seuraajiensa mielissä kiinnostavampia, kuin Raamatusta. Jokainen vakavasti Raamattua lukeva näkee esim. 1.Tim.4 ja 2.Tim.2 luvuista mitä nykyinen aika pitää sisällään. Superprofeettojen ja apostolien lupaama herätys on vain harhaa, petosta ja sekasortoa.
Raamatun sivuuttaminen ja vallanhimoisten ihmisten mielikuvitusprofetioiden alkuperä on Latter Rain (myöhäissade) liikkeessä 1940-luvulla. Useimmat ajattelevat tuon ajan kristityt (liike aloitti Amerikan helluntailiikkeessä) torjuivat sen, myös Amerikan Assemblies of God, mutta tänään monet niistä jotka vastustivat, nyt edistävät sitä.
Rick Joyner, Morning Star (aamutähti) järjestön perustaja ja johtaja, propagoi samoja “uusi siemen”, ”superprofeetat” ja ”lopun ajan voittajat” ideoita. Joyner kertoo kääntyneensä kristinuskoon 1971 ja siitä lähtien hänellä on, ”ollut kyky nähdä erehtymättä tiettyjä tulevaisuuden tapahtumia etukäteen”. Samoin hän sanoo omaavansa kyvyn, ”toisinaan katsoa ihmisiä ja tietää yksityiskohtia heistä, kuten heidän ongelmiaan hengellisen kutsumuksensa suhteen”. Joyner on kiinteässä yhteydessä toisiin itse profeetoiksi julistautuneisiin henkilöihin, kuten Paul Cain ja Mike Bickle.
Huolimatta “profeetallisesta” kutsumuksestaan kokoaikaiseen tehtävään, Joyner myöntää, että hänen henkilökohtainen suhteensa Herraan oli vähäinen ja sen puute sai hänet tukeutumaan enemmän tapoihin ja menetelmiin kuin voiteluun, joka on elintärkeä totuudelle. Omantunnon kriisi sai hänet jättämään kristillisen työn 1980 ja hän ”ajautui pois Herrasta”. 1987 hän sai uuden kutsun Herran palvelukseen. Siihen liittyi sana, että Herra antaa hänen palvelutehtävänsä jollekin toiselle, jos hän ei ajoissa palaa Herran tykö.
Joyner ei jätä epäilyksen varaan mistä hän ajattelee löytävänsä “Herran äänen”. Se ei ole Raamattu. ”Meidän länsimaiselle ajattelullemme on tyypillistä haluta selvä kaava, kuinka tulla tuntemaan Herran ääni. Kirjoituksissa pitää ainakin olla ilmeinen ’kuinka’, niin me ajattelemme. Monet ovat painiskelleet löytääkseen sen Sanasta, mutta se ei ole siellä. Ainoa tapa tulla tuntemaan Herran ääni on sama, kuin millä lampaat oppivat tuntemaan paimenensa äänen – viettää aikaa Hänen läsnäolossaan”. (Joka ei siis ole Raamattu?)
Joyner väheksyy Raamattua opettamalla, että vaikka sitä käytetään muodostamaan oppi, se ei tuota viisautta, eikä anna neuvoja jokapäiväiseen elämäämme: ”Kirjoituksia yksin käytetään opin muodostamiseen, kun taas ’Herran ääni’ antaa meille ohjausta päivästä päivään ja paljastaa Herran strategisen tahdon. Raamattu ei anna tärkeitä ohjeita elämäämme, kuten kenen kanssa avioitua, mikä ammatti valita, missä asua”. Tässä Joyner on kaukana todesta. Jokainen evankeliumi antaa selvät periaatteet kaikille elämänalueille. Apostoli Paavali sanoo suoraan, että Raamattu ei ole vain oppi, vaan, ”Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut” (2.Tim.3:16-17). Psalmissa 119:105 mainitaan, että ”Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.”
Joyner asettaa kristityt pettävälle pohjalle halveksimalla uskonpuhdistusta ja rohkaisemalla uskovia seuraamaan ”unia ja näkyjä”. Hän sanoo, ”…moni protestanttinen ja reformoitu teologia ei vain haittaa, vaan itse asiassa estää kristittyjä tuntemasta Jumalan ääntä. Tällaiset teologiat voidaan jäljittää ääritulkintaan uskonpuhdistuksen motosta, sola scriptura, joka tarkoittaa ”Kirjoitukset yksin”.
Hän lisää sekaannusta myöntämällä, ”Me kaikki haluaisimme peruskaavan, kuinka selittää näkyjä, mutta sellaista ei ole”. Joynerin lausunto on sama kuin vanha vitsi, ”On kaksi tapaa miellyttää naista, eikä kukaan tiedä mitä ne ovat”. Herra meitä auttakoon, jos johdatamme ihmisiä etsimään apua ongelmiinsa tarjoten heille ”ohjausta” ilman mitään varmuutta mistään. Joynerin opein ihminen saa lopulta vain päänsäryn tai mielenhäiriön
Kuten nykyisessä profeettaliikkeessä on tapana, Joyner väittää saavansa ohjausta unien, näkyjen ja ilmestysten kautta, kuten Jeesus aikoinaan. Kirjansa The Harvest esipuheessa hän sanoo osan ilmestyksistä tulevan ”avoimina näkyinä”. Tällä tarkoitetaan ikään kuin elokuvan katsomista. Toiset ovat sisäisiä näkyjä. ”Nyt minulla on säännöllisesti näkyjä ja unia, jotka ovat täynnä symboliikkaa ja ne vaativat selityksen kuten useimmat raamatulliset näyt”. Joyner sanoo saavansa osan tiedostaan kirjaimellisesti keskustelemalla Herran kanssa.
On ironista, että Joyner varoittaa “tietäjähengistä”. Hänen mukaansa tietäjä on ”väärä profeetta, joka pyrkii soluttautumaan Kristuksen ruumiiseen. Joyner ei ole kovin hyvä profeettana. Esimerkiksi voimme ottaa Y2K hysterian 1990-luvun loppupuolella. Silloin hän väitti Herran ”lopultakin alkaneen puhua asiasta”. Joynerin mukaan Jumala paljasti, että suurimmat vaikeudet Y2K asiassa syntyvät tilanteen synnyttämän paniikin takia. Joyner myös sanoi Jumalan käskeneen häntä tarkkaamaan Y2K:n aiheuttamia ongelmia, sillä ne ovat heijastusta ongelmista Kristuksen ruumiissa. Tämän mukaan, koska Y2K ei aiheuttanut sanottavia ongelmia, Kristuksen ruumiissakaan ei siis olisi ongelmia. Oliko Joynerin Jumala väärässä vai spekuloiko Joyner asialla, jonka hän aavisti väärin.
Joynerin profetioiden luonnetta kuvaa hänen ”profeetallinen” sanansa Uudelle Seelannille (eng. New Zealand) 1991: ”Sinun nimesi on profeetallinen, tulee olemaan UUSI INTO (NEW ZEAL), joka nousee Uuden Seelannin seurakunnasta. Tämä innokkuus Herraan ja Hänen tarkoitukseensa auttaa maailmanlaajaa Kristuksen ruumista näkemään Laodikean penseän hengen… Sinun intosi tulee olemaan uusi into (New Zeal)”.
Joyner käyttää samoja kliseitä, joita saamme kuulla Benny Hinnin ja muiden karismaattisten tähtien suusta kun he puolustavat teologista tietämättömyyttään ja kun heidän profetiansa osoittautuvat vääriksi. Joyner painottaa, että vaikka ei ole opiskellut journalismia tai teologiaa, hän voi sanoa ”Paavalin tavoin, että mitä olen saanut sitä en ole saanut ihmisiltä”.
Joynerin ja koko nykyisen profeettaliikkeen mukaan UT:n profeetat ovat eri asia kuin VT:n profeetat. Nykyiset profeetat voivat olla väärässä. Tällainen selitys vie pohjan pois koko profetoinnista. Nykyprofetia on siis pelkkää arvailua, spekulatiivista peliä. Liikkeen mukaan UT:n profeetta voi olla ajoittain ja täysin sattumanvaraisesti väärässä ja ajoittain oikeassa. Profeetta itse ei ota vastuuta sanoistaan, vaan väärinkäyttäen 1.Kor.14:29 he siirtävät vastuun kuulijalle, jonka tulee ottaa siitä hyvä ja erottaa huono pois. Tämä selitys on Paavalin kirjoituksen vääristelyä, sillä asiayhteydessään Paavali nimenomaan painottaa, että kristityn tulee tehdä erotus väärän ja oikean profeetan välillä. Ainoa tapa erottaa väärä ja oikea profeetta on selvittää onko Herran sanana esille tuotu profetia toteutunut. Jos profetia on väärä, niin profeetta on väärä. Joynerin ja muiden karismaattisten mukaan tällaista erotusta ei ole. Täten he tekevät tyhjäksi Raamatun sanan.
UT:n professori Thomas Edgar sanoo, että Raamattu ei tue mahdollisuutta olla ”oikea profeetta”, joka antaa vääriä profetioita. Viitaten em. raamatunkohtaan hän mainitsee, ettei jakeesta selviä kuinka UT:n profeetat eroavat VT:n profeetoista. Hän jatkaa, että jakeen tarkoitus on painottaa onko esitetty profetia oikea vai väärä. Ei niin, että se jaetaan osiin, joista toinen osa oikeaa ja toinen väärää. Tällainen ajatus on vastoin Raamatun käytäntöä. Missään ei sanota, että UT:n ajan profetioissa olisi oikeaa ja väärää sekaisin. Oikea profeetta ei voi antaa välillä oikeita, ja välillä vääriä profetioita.
Kun arvostelet näiden itse itsensä profeetoiksi nimittäneiden sanomia, he leimaavat sinut ”fariseukseksi”, ”uskonnolliseksi” tai että sinulla on ”Iisebelin henki”. Joynerin mukaan asioita tutkivat ovat ”tuhoisa voima”. Ei ole epätavallista, että raamatullisesti asioita tutkivien ja arvostelevien sanotaan toimivan ”saatanan hengessä”. Eräs tapa koettaa välttää arvostelu on vääristää sitä koskevat raamatunkohdat. Joynerin mukaan on väärin arvostella julkisesti. (Hän viittaa Matt.18:15-17, joka kuitenkin puuttuu eri asiaan. Tämä raamatunpaikka ei puhu menettelystä koskien väärää opetusta. Jos väärä opetus on julkista, niin myös sen arvostelun pitää olla julkista. Menettely on raamatullinen).
Häpeilemättä Joyner tuo esille epärealistisia ja kummallisia ajatuksiaan: “Lähitulevaisuudessa seurakunta ei kadehdi ensimmäisen vuosisadan seurakuntaa, vaan kaikki sanovat, että Hän todella säästi parhaan viinin viimeiseksi. Historian kunniakkaimmat ajat ovat tulleet meidän osaksemme. Sinä, joka olet uneksinut eräänä päivänä voivasi puhua Pietarin, Johanneksen ja Paavalin kanssa, yllätyt, kun havaitset, että he ovat odottaneet tilaisuutta puhua sinun kanssasi! Olet valittu näkemään korjuun, hedelmän heidän kylvämistään siemenistä”.
Joynerin mukaan kansakunnat kääntyvät uusien apostolien kautta, ”(apostolien tekemät) Ihmeet ylittävät jopa eräät mitä suurenmoisemmat raamatulliset ihmeet ja saavat kokonaiset kansat tunnustamaan Jeesuksen… Enkeli-ilmestykset tulevat olemaan niin tavallisia, että niitä ei enää pidetä merkittävinä. Herra itse ilmestyy apostolien ja vanhinten kokouksiin antamaan heille ohjeita”.
Joynerin kaksi pääaluetta ovat “profeetallinen -” ja “apostolinen ennalleen asettaminen” (vrt. Evankelimin palauttaminen). Se tapahtuu, kun uusi julistajien sukupolvi ilmestyy. Näillä on erityinen profeetallinen lahja. Seurakunnan alkuajan apostolinen palvelutehtävä saa täyttymyksen lopun aikana. Herra palauttaa apostolisen auktoriteetin seurakuntaan ja siitä tulee merkittävä. Nämä ovat koko seurakunnan johdossa. Raamattu ei tue Joynerin ajatusta. Efesolaiskirjeessä 2:19 kerrotaan, että seurakunta perustuu apostolien ja profeettain perustukselle. Miksi Jumala tekisi uuden perustuksen? Aina Paavalin ajoista seurakunta on ollut ”Jumalan rakennus” (1.Kor.3:9-10). Ei tarvita muuta perustusta. Joyner ei annakaan yhtään raamatunpaikkaa tukemaan mielikuvitustaan.
Joyner väittää, että kirjansa A Prophetic Vision for the 21st Century oli “tulosta viimeisen 10 vuoden ajalta näkyjen ja ilmestysten kautta kuullusta Herran äänestä”. Joyner esittää kirjoissaan suuria väitteitä, ”Kun olin saanut näyn, jota kuvaan kirjassani The Call, näin kaikkien aikakausien kunnian yhdessä hetkessä”. Joynerin ajatus jatkuvasta Jumalan ilmoituksesta ilmestysten ja profetioiden kautta on samankaltainen kuin mormonikirkon käsitys. Mormonismi edellyttää jatkuvan ilmestystiedon saamista erityisesti senhetkisen kirkon johtajan kautta, jolla on arvonimet ”näkijä”, ”profeetta”, ja ”julkituoja”. Aiemmin saatu totuus saattaa muuttua, kehittyä, sillä nykyisen profeetan kautta saatu ilmoitus on aina oikeaa.
Joyner ei aina saa sanomia suoraan Herralta, vaan näkee enteitä ja mystisiä asiayhteyksiä. Profeetallinen totuus voi paljastua pallopelissä. Yksi esimerkki, ”Keväällä 1995 Bob Jones, profeettaystäväni, kertoi meille monille, että Atlanta Braves baseball joukkue tulee voittamaan mestaruuden ja se on sanoma Amerikan seurakunnalle. Tämä profetia täyttyi ja siinä oli sanoma… Mielestäni merkittävää oli myös se, että ottelun ratkaisevan kotiutuslyönnin löi David Justice. Hän on musta ja odotan nuorien, mustien daavidien nousevan ja lyövän hengelliset goljatit, jotka estävät Jumalan armeijan esiinmarssia Amerikassa… Keväällä 1996 Bob Jones sai sanan (Herralta), että Braves’it eivät sinä vuonna enää voita mestaruutta ja siinä on sanoma. Kun menin ottelusarjan viidenteen peliin Atlantassa 1996, tiesin Herran näyttävän minulle jotakin tärkeää. En pettynyt”.
Tätä typeryyttä ei tarvitse jatkaa. Olisiko Paavalin mielestä ollut hengellistä ennustaa kreikkalaisten kisojen voittaja? Istuiko hän koskaan kilpailujen katsomossa yrittäen erottaa, mikä niissä on Jumalan sanoma tai ohjaus. Menikö hän Roomassa Colosseumille katsomaan kilpa-ajoja miettien, mitä tämä tapahtuma merkitsee hengellisesti? Joyner irvailee raamatulliselle profetialle. Sanoma Amerikalle on Kristus ja Kirjoitukset, ei kuka voittaa pallopelin mestaruuden.
Yksi Joynerin pääaiheita on “sisällissota”. Artikkelissa ”Rick Joyner, kristillinen gnostikko”, Neil Richardson kirjoittaa: ”Hänen iso asiansa on suuri sisällissota. Kuten Amerikan sisällissota se käydään sinisten ja harmaiden kesken. Unissa ja näyissä sininen merkitsee usein taivasmielisyyttä, taivas on sininen. Harmaa edustaa oman mielensä mukaan kulkevia, aivoja sanotaan harmaaksi aineeksi. Tämä on konflikti Pyhää Henkeä seuraavien ja niiden, jotka saattavat olla aitoja kristittyjä, mutta elävät oman mielensä ja inhimillisen viisauden mukaan, välillä”. Joynerin selitelmät tulevasta sisällissodasta ovat moninaisia ja vaihtelevia. Hän tekee ideastaan selkoa kirjoissaan A Prophetic Vision for the 21st Century ja The Final Quest.
CRN Journal tekee merkittävän havainnon, “Joynerin omaksuma väkivaltainen kuva ei ole vastaan seurakunnan liberaaleja voimia, vaan niitä, jotka eivät ole avoimia uusille näyille ja profetioille, eli niitä vastaan, jotka “uskonnollisesti” seisovat yksin kirjoitetun Sanan perustalla”. Joyner ei siis vastusta harhaoppia ja väärää opetusta, vaan niitä uskovia, jotka eivät yhdy hänen ilmoitukseensa. Hän jopa sanoo, että demonit ohjaavat niitä kristittyjä, jotka ajattelevat, käyttävät järkeään ja erottelevat henkiä.
Joynerin opetusten alkuperä juontaa pidemmälle kuin ”Myöhäissade -liikkeeseen” (Latter Rain). Nykyistä uusien profeettojen ja apostolien asemaa korostavaa liikettä sanotaan uudeksi, mutta se ei ole mitään uutta. Jokainen aikamme harhaoppi on tavattu jo ennen seurakunnan historiassa. Apostoli Paavali kohtasi Korintossa ”superapostolit” (2.Kor.11:5,13). Frederik Dale Brunner kirjoittaa tapahtumasta, ”Ensimmäistä kertaa tässä kirjeessä Paavali antaa Korinton uusille apostoleille nimen. He ovat ’isoisia apostoleja’ (huperlian apostoloi), eli hengellisiä supermiehiä. Nämä apostolit väittivät olevansa sanomassaan ja elämässään yli Paavalin ja muiden apostolien… he ovat ’valheapostoleja’”(pseudapostoloi, jae 13). Uudet valheapostolit olivat astuneet esiin. He eivät piitanneet Jumalan Sanasta, vaan jakoivat uutta ilmoitustaan, joka teki heistä suurempia kuin Paavali ja Raamatun profeetat”.
30.11.1999 kokoontui ”New Millennium Apostolic Council of Prophetic Elders” (Uuden vuosituhannen profeetallisten vanhinten apostolinen neuvosto (!!!)). 12 profetiaa tuotiin julki, jotkut niistä verrattavissa TV-ohjelmissa esiintyvien ennustajien ja skandaalilehtien etusivujen otsikkojen teksteihin. ”Apostolisessa neuvostossa” kokoontuivat C. Peter Wagner, Mike ja Cindy Jakobs, Duch Sheets, Tommy Tenney, Mike Bickle, Chuck Pierce, Barbara Wentroble, Jim ja Michal Ann Goll, Beth Alves ja Hector Torres. Poissa olivat mm. jäsenet Paul Cain, James Ryle, John ja Paula Sanford, Bill Hammond ja Gven Shaw.
Joyner kumppaneineen on asettunut Raamatun auktoriteetin yläpuolelle. Tavoite tuntuu olevan päästä Kirjoituksista eroon ja saada uusi ilmoitus sen sijaan. Joyner sanoo, että tarvitsemme suoraa ilmoitusta ja profetiaa, jotta lopun ajan seurakunta täyttää tehtävänsä. Eli seurakuntaa 2000 vuotta ohjannut Raamattu ei enää ole riittävä. Miksi vaivautua tutkimaan sitä kun meillä on ihmisiä, joilla on meedioiden kautta suora yhteys taivaaseen?
Joyner kertoo lukijoilleen ilmestyksistään, ”7 vuoden aikana en saanut yhtään ilmestystä, mutta sen jälkeen sain 3-päiväisen profeetallisen kokemuksen jonka aikana koin, että Herra halusi saada minut ajan tasalle kaiken sen suhteen, jonka olin menettänyt…” Hän ei ohjaa lukijaa Raamatun Sanan ääreen ja on surullista, kuinka hän etsii Jumalan kutsua ja tarkoitusta Raamatun ulkopuolelta. Ihmisen tunteet ja kokemukset eivät ole totuuden mittari, sillä Jumalan Sana on totuus (Joh.8:32, 17:17). Silloinkin, kun Joyner käsittelee Raamattua, hän vääristelee sitä ja tekee omia selityksiään. Nämä ovat salaopillisia, erossa kyseisen kohdan kontekstista. Hän vääntää kaiken tukemaan ”valtateologiaa” (Joelin armeija, dominion, valtakunta nyt), joka on pikemmin gnostilaisuutta, kuin mitään teologiaa. Myöhäissade-opetus vähentää Kristuksen ja Raamatun merkitystä korottaen ihmistä.
Joynerin aiemmat kirjat olivat enemmän konservatiivisia ja raamatunmukaisia. Kirjassaan The Journey Begins, 1992, hän puhuu ”fundamentalistisesta raamatunselityksestä”. Siitä ajasta Joynerin ideat ovat kehittyneet aivan toiseen suuntaan.
Joyner käyttää villiä allegoriaa. Hän esittää mm. että Paavali edustaa seurakunnan historiaa tähän saakka ja Johannes edustaa nykyistä lopun ajan profeetallista liikettä. Hän puhuu myös ”evankeliumista”, jota Johannes Kastaja ja Jeesus julistivat, mutta ei seurakunta enää 1. vuosisadan jälkeen. Tämä evankeliumi on ”Jumalan hyvä sana ja tulevan ajan voimat” yhdessä. Joyner perustaa tämän Hepr.6:5 kohtaan. Sitten hän liittää Ilm.11:15 tähän yhteyteen sanoen, että tämä oikea sanoma tullaan pian ilmoittamaan seurakunnalle.
Helluntailiikkeeseen kuuluva pastori Joseph Chambers sanoo Joynerin kirjojen olevan samanlaisia New Age liikkeen kirjojen kanssa. Joynerin ajatus, että oikea evankeliumi on ilmoitettu hänelle 1900:n hengellisesti karun vuoden jälkeen, ei eroa muiden häntä edeltäneiden kristinuskoa soveltaneiden ryhmien ilmoituksesta. Näitä ovat mm. Mary Baker-Eddy (Kistillinen tiede), Joseph Smith (mormonit), Ellen G. White (7. päivän adventismi), Charles T. Russell (Jehovan todistajat), Herbert W. Armstrong (The Wordwide Church of God) jne. Kaikki nämä ovat sanoneet samaa omasta opetuksestaan.
Ajoittain Joyner muistuttaa metafyysikko E. W. Kenyonia, joka oli ns. ”uusi ajattelu” liikkeen seuraaja. Periaate tässä on, että kun osaamme käyttää ”hengellisiä lakeja” saamme aikaan mahtavia tuloksia. Joyner sanookin, ”Hengellisessä todellisuudessa toimivat hengelliset periaatteet, kuten vastaavassa luonnollisessa todellisuudessa. Nämä hengelliset lait toimivat kaikkien niitä käyttävien kohdalla. Tosiasiassa saatanan voima on riippuvainen Jumalan määräämistä hengellisen alueen voimista”. Heidän oppiensa mukaan korkeasti valaistunut ihminen pystyy käyttämään Jumalaa tai käskemöön Jumalaa. (vrt. Me emme voi käyttää Pyhää Henkeä, Pyhän Hengen on voitava käyttää meitä)
D.R. McConnell kirjoittaa Kenyonin opetuksista ja aivan sama voidaan liittää Joyneriin: ”Ilmestystietonsa kautta Kenyon toivoi luovansa ’superihmisen’, ylivertaisen kristittyjen joukon, jota ei enää rajoita aistitieto, demonit, sairaudet eikä köyhyys. Tämä toivo on keskeinen kaikissa Kenyonin kirjoituksissa”.
Joyner opettaa, että henkilökohtaisten profetioiden ei tarvitse olla yhteydessä Raamattuun. Hän sanoo, ”Eräiden mukaan henkilökohtaisella profetialla pitää aina olla Raamatun vahvistus… Tämä väärinkäsitys on tulosta väärästä hermeneutiikasta”. Tieten tai tietämättään hän väheksyy Jumalan Sanaa ja antaa suuren merkityksen vaikutuksille, mystisille johdatuksille, kehotuksille ja mielikuvitukselle. Joyner jopa kirjoittaa, että vääriä oppeja ei pidä lainkaan tutkia. Tutkijasta tulee tutkittavan kaltainen. Raamattu painottaa usein asioiden ja oppien tutkimista ja arvostelua. Joynerin maininta sopii kultteihin, ei kristillisyyteen.
Seuraava lainaus tuo mieleen Jes.14:13-14 kohdan, jossa kerrotaan Lusiferin halusta olla Jumalaakin korkeampi. Joyner sanoo, ”Ymmärtäkäämme, että Herra haluaa meidän astuvan taivaaseen, istuvan seurakunnan vuorella, nousevan pilvien yläpuolelle ja Hän haluaa meidän olevan kuten Hän”.
Uskomme perusta on kirjoitettu Sana. Joynerin mukaan, ”Usko ei ole vain Herran sanoihin uskomista, vaan uskomista Sanaan itseensä”. Hän asettaa Kirjoitukset ja niiden antajan, Jeesuksen, eri kasteihin. Näin ei voida tehdä. Hän jatkaa, ”… Raamattu annettiin meille johtamaan meidät Jeesuksen tykö, ei ottamaan Hänen paikkaansa”. Kuinka voimme erottaa Herran Sanan ja Jeesuksen? Sana on Hänen sanaansa. Joyner yrittää ovelasti ehdottaa, että voimme saada tuoreemman sanan, ajankohtaisemman, suoraan Hengiltä, Kirjoitusten sijaan.
Joyner ei ole oikea profeetta eikä apostoli. Hänellä on vääriä opetuksia, joiden kautta Sanan arvovaltaa vähätellään. Usein hänen tekstinsä on enemmänkin utopistista ja gnostilaista, ei kristillistä. CRN Journal’ in mukaan: ”Joyner ei jätä meille valinnanvaraa. Joko pidämme häntä Jumalan valitsemana lopunajan super-profeettana tai miehenä, joka edustaa petosta ja joka pitää paljastaa”.
______
Kyseinen ”profeetta” ja ”apostoli” on myös yhden maailman vanhimpia olevan katolisen ritarikunnan ”ritari”. Ritariuteen kuuluvat tarut ja mystiset legendat. Surullista on, että monet kristityt kuitenkin lukevat tämän miehen mielikuvituskirjoja pitäen niitä täytenä totena.
Tämän artikkelin täydellisenä alaviittein varustettuna saa tilaamalla:
Kristityn Foorumi
New Age = Mielen laajentaminen, Meedioistunnot, Ennustaminen, Valaistuminen, Koroitus, Muuttuva Ilmoitus, Meditaatio, Spritismi, Luonnonuskonnot, Pakanuus, Satanismi, Mormonismi, Scientismi, TM-mietiskely, Ufot, Taikausko, Okkultismi, Noituus, Kulttiuskonnot, Shamanismi, Ihmisen henkiset kyvyt, Rituaalit, Ihminen Jumala.
Minne unohtui Jumala? Valaistunut ihminen ei tarvitse Häntä, New age uskova on itse itsellensä Jumala. Entä Kristus? New age uskova ei tarvitse häntäkään, valaistunut ihminen on itse itselleen Jumalan Poika. Entä Raamattu? New age uskovalle tarpeeton, saahan valaistunut ihminen ilmoituiksensa suoraan hengiltä. Entä uudestisyntyminen ja parannus? Ei tarvita, New age uskonnon oppien mukaan kaikki pelastuvat.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä Raamattu ilmoittaa. Raamattu on väärin käännetty ja perustuu harhaoppeihin. Näin he sanovat. Mutta määritteleekö ihminen sen mitä harhaoppi on, vai sittenkin Raamattu? Ihminenkö on Totuuden mitta, vai Raamattu?
Ai niin, miksi laitoin tämän kirjoituksen tänne?
Kuten tarkkaavainen lukija saattaa huomata, Mormonien opeissa on paljon yhtäläisyyksiä New Age opetuksen kanssa. Mormonismi ei ole Kristinuskonto, vaan pohjimmiltaan pakanallinen ja okkultistinen kulttiuskonto.
Vastaukset 5
Vanhimmat
ainakaan se ei ole totta, mitä sanot mormonismista. Mormonismia ei millään voi sanoa ei-kristilliseksi tai pakanalliseksi. Yksi suomenkielinen selvitys on esim. sivuilla www.mormoni.net Siellä käsitellään artikkeleissa mm. kolminaisuusopin ja kristillisyyden suhdetta.
He sanovat:
Uutta tulkintaa ja uusia ilmoituksia tulee suoraan vaatia taivaasta Jumalalta Hänen valitsemiensa uusien apostolien ja profeettojen kautta, ei Raamatusta.
Jos tuo sanoma on Raamatunvastainen, voidaan Raamattu hylätä aikansa eläneenä. Heidän opetuksensa on merkittävämpää kuin Raamatun sana. Heidän ilmoituksensa on Jumalan sanaa, ei Raamattu. Raamatulla on arvoa vain silloin jos se tukee heidän ilmoituksiaan. Muussa tapauksessa Raamattu ei ole luotettava. Jos profeettojen saama sanoma on Raamatunvastainen, vika on Raamatussa, ei profeetoissa. Raamattu on väärässä,eivät profeetat.
Näin he sanovat.
Siitä huolimatta näiden profeettojen ilmoitukset muuttuvat kuin tuuliviiri. Vaikka Raamattu ilmoittaa Jumalan olevan muuttumaton, nämä profeetat antavat ilmoituksiaan kilpaa kumoten omia ja toistensa profetioita. Mihin enää voi uskoa?
Se profetia mitä pidetään tällä hetkellä Jumalalliseksi ilmoituskeksi, saattaa olla jo jopa kuukauden päästä jonkun höyrähtäneen höpinöitä. Sitten selitellään ja vedotaan siihen että kun profeetatkin ovat vain ihmisiä.
On olemassa vääriä profeettoja ja oikeita profeettoja. Oikeat Jumalan profeetat eivät voi antaa välillä oikeita ja välillä vääriä ja epäluotettavia profetioita, mitkä paljastuvat paikkansapitämättömiksi. Heidän uskonsa lepää Raamatun perustalla, ei heidän omien tunteidensa varassa.
Oikea Jumalan profeetta ei ole arvonta-automaatti joka sattumanvaraisesti ennustaa tai profetioi välillä oikein ja välillä väärin. Profetiat jotka tulevat Jumalalta ovat erehtymättömiä. Jumala ei tee virheitä, eikä Hän erehdy. Sana mikä tulee Jumalalta ei ole välillä oikeaa ja välillä väärää, vaan se on AINA oikeaa.
Tällä palstalla on käyty keskusteluja mormonien profeettojen käsittämättömistä optuksista (Jeesus oli naimisissa, Jumala on ihmisestä kehittynyt Jumalaksi, Sellainen kuin Jumala on, sellaisiksi mekin voimme tulla jne. (Hämmästyttävän samankaltaista opetusta "Superkristityistä" kuin Tommy Tenneyllä ja Rick Joynerilla) Huomaa myös yhtäläisyys sanoissa "Valaistuminen ja "Koroitus". Alusasuissa pentagrammeja ja okkultistisa merkkejä.
Taikauskoa. Ei uskota Jeesuksen veren Voimaan, eikä Pyhän Hengen Voimaan vaan joihinkin pakanallisiin rituaaleihin, riitteihin ja merkkeihin?
Kun Raamattu ei vahvista tällaista oppia, väännellään ja vesitetään Raamattua kunnes siitä tulee epämääräistä mössöä josta kukaan ei saa enää mitään selvää. Tämä sekasotku pakataan Jeesuksen nimeä kantavaan pakettiin. Raamattua ei pidetä enää Junmalan Sanana ja Auktoriteettina, -ei ihminen on nostettu korkeimmaksi auktoriteetiksi, Raamatunkin yli. Ihminen määritelee sen mikä on totta ja mikä valhetta, sitä ei määrittele suinkaan Jumala. Tehdään Raamatusta niin tulkinnavarainen että sitä ei ymmärrä enää kukaan. Näin he sanovat.
Kyllä, mormoni opissa ihminen luo Jumalan ja käskee Jumalaa. Ihminen koroittaa itsensä Jumalan yläpuolelle. Tämä on antikristuksen,eli pedon merkki.
Laittakaa sitten pliis niitä raamatun kohtia jotka tukevat väitteitänne kun väitätte, että raamattu sanoo jotain.
Ja ei kyllä paljonkaan aiheeseen liittyvää, mutta on totta ja valitettavaa, että raamatun käännös on aikojen saatossa paikoitellen muuttunut (tai on sitä jotkut tahallaankin muuttaneet) niin, että joidenkin jakeiden sanoma on muuttunut.
Muutenkin tämä Netti väittely uskontojen kohdalla on jokseenkin typerää. Ihmiset tukeutuvat ns. faktoihin ja raamattuun täysin vastuuttomasti.
Ja mihin tämä nyt johtaa. Jos joku on oikeasti kiinnostunut jostakin uskonnosta niin ottaa itse vaan selvää ja sen lopullisen selvyyden voi saada vain Jumalata pyhän hengen kautta. Suhtaudu kriittisesti netti-väitteisiin. Netissä on niin helppo mennä väittämään mitä vaan, vastuuttomasti nimimerkin suojissa. (tämä on muuten rakenteeltaan, siis ihan atk-teknisesti aateltuna surkea foorumi) Ottakaa selvää luotettavaista lähteistä puolin ja toisin, ja tutustukaa uskontojen viralliseen materiaaliin.
Bushin lait:
Tapa
Varasta jne....ja ennenkaikkea himoitse lähimmäisesi omaisuutta.
Mormonismista en tiedä, mutta New age sopii kuin hattu päähän. Toitkin sitä jo esille, mutta hiukan pinnallisesti, koska se ei ollut kirjoituksesi pääasia.