Tuli tuossa menneenä juhannuksena ajeltua autolla tuhdissa humalassa (2,05 promillea) ja törmäsinpä vielä jalankulkijaan. Helvetin typerä teko on se myönnettäköön. Asiahan siirtyi esitutkinnan jälkeen syyttäjälle, jonka ratkaisu oli varsin erikoinen.
Syytäjän mukaan en ollut syyllistynyt rikokseen törmätessäni jalankulkijaan, koska esitutkinnassa oli selvinnyt, että tämä jalankulkija oli köyhä pitkäaikaistyötön ja oli ollut sossurahoja juomassa. Epäilty törkeä rattijuopumuskaan ei mennyt läpi rikoksena, koska perusteena oli minun vakituinen työpaikka ja veronmaksajan status.
Aika erikoisia lakipykälia, mut enhän mä mikään lakimies olekaan.
Syytäjän mukaan en ollut syyllistynyt rikokseen törmätessäni jalankulkijaan, koska esitutkinnassa oli selvinnyt, että tämä jalankulkija oli köyhä pitkäaikaistyötön ja oli ollut sossurahoja juomassa. Epäilty törkeä rattijuopumuskaan ei mennyt läpi rikoksena, koska perusteena oli minun vakituinen työpaikka ja veronmaksajan status.
Aika erikoisia lakipykälia, mut enhän mä mikään lakimies olekaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tiedän tapauksen mutta tosiasiassa jalankulkija oli rikas ja kuski työtön. Parasta jutussa oli syyttäjä jätti syyttämättä jutun omaisten pyynnöstä koska perintö oli odottamassa ja oli tätä paskanaa... sen takia mielistellyt vuosia ja nyt oli aika kuitata tilit. Oikein tyytyväisiä olivat silloin vaikka tuskin enää muistavat kyseistä henkilöä.