Harvoin saa lukea tällaista roskaa. Olkaapa hyvät : D
Nigeria saa elinvoimansa Afrikan maaperästä ja rikkaasta traditiosta, kuten perinteisestä lääketieteestä. Iloinen ote elämään säilyy köyhyyden ja sairauksien aiheuttamasta kärsimyksestä huolimatta.
"Sinä kysyt tarvitseeko Nigeria kehitysapua, minä kysyn mitä kehitys on?", vastaa Emmanuel Eneh provosoivasti. Hän on afrikkalaisen tanssin ja rummunsoiton taitaja, evankelista, mikrobiologi ja valokuvaaja. Nyt hän viimeistelee lääketieteen opintojaan Tampereen yliopistossa.
"Onko se sitä, että tulemme eurooppalaisiksi, vai sitä että omaksumme länsimaisen teknologian." Paitsi kehityksen, hän kyseenalaistaa myös kehitysavun motiiveja. Onhan nöyriä ja heikkoja maita helpompi hyödyntää kuin vahvoja. "Sillä kuka kalastaisi, jos ei ole kaloja? Joku on aina halunnut hyötyä Afrikasta. Amerikkalaisetkaan eivät anna mitään ilmaiseksi. Siksi mietinkin onko teidänkään kehitysapunne pyyteetöntä? Osaatko kertoa minulle, mitä suomalaiset haluavat Afrikasta?"
Eneh myöntää ettei Afrikkakaan ole täysin syytön ongelmiinsa. Nigerian ongelmat ovat itsekkäissä johtajissa. He haluavat saada kaiken itselleen. Nigeria tarvitsee hänen mukaansa johtajan, joka katsoo asioita huomisen näkökulmasta. Johtajan, joka toimii toisten puolesta, ajattelematta vain omaa etuaan, ja huolehtii kansastaan samalla tavalla kuin nigerialaiset huolehtivat sukulaisistaan kantamalla vastuuta heistä.
Afrikkalaista hymyä Suomeen
Hetken päästä Eneh kääntää perinteisen kehitysapuajattelua päälaelleen.
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
"Vaikka Afrikka on köyhä, siellä on hyvä elää", Eneh sanoo. Hän viittaa nigerialaiseen muusikkoon Fela Anikulapu Kutiin, joka on sanonut, että Afrikassa ihmiset kärsivät mutta hymyilevät. Enehin mielestä ihmisen velvollisuus on toimia sen maan parhaaksi missä asuu. Koska hän asuu nyt Suomessa, hän tekee osansa tämän maan hyväksi vetämällä afrikkalaisen tanssin ryhmää.
"Tanssi on enemmän kuin pelkää liikuntaa. Se on eräänlaista terapiaa. Tanssin kautta voi ilmaista kaikki tunteensa,niin mielihyvän kuin aggressionkin. Suomalaiset luulevat, että alkoholi on ainoa keino päästä humalatilaan. Näytän teille ettei näin ole. Afrikkalaisesta tanssista saa saman mielihyvän. Siitä ei kuitenkaan seuraa krapulaa."
Traditiot häviävät
Nigeriassa arkielämää ohjaavat vielä omat traditiot, mutta länsimaiden vaikutus on jo nähtävissä. Se merkitsee muun muassa perinteisen afrikkalaisen lääketieteen tukahduttamista.
Emmanuel Enehin mukaan perinteinen parantaja oli sekä lääkäri että yhteisön terapeutti. Hän auttoi sairastuneen irti syyllisyydestä ja takaisin yhteisön jäsenyyteen.
"Afrikassakin sairauden syy on tärkeä", toteaa Eneh. "Kun sairaus iskee, herää kysymys miksi? Miksi minä sairastun tai miksi sinä, miksi ei joku muu?" Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista.
Afrikkalainen ja eurooppalainen parantamiskulttuuri eroavat toisistaan. Kun Afrikassa sairaudelle annetaan jokin yhteisöllinen merkitys, Euroopassa sairaudet selitetään vain erilaisilla viruksilla ja bakteereilla. Ne eivät vastaa kysymykseen, miksi juuri minä sairastun.
"Moderni lääketiede on kuitenkin tullut jäädäkseen", Eneh sanoo. "Rokotteet estävät monien tautien etenemisen ja tietämys taudeista ja hygieniasta on parempi. Eikä modernille lääketieteelle ei ole enää vaihtoehtoja. Nuoret eivät tunne perinteistä parantamista ja siihen liittyvä kulttuuri hiipuu vanhojen mukana pois."
Parantamisen valta
"Modernin lääketieteen omaksuminen on kehitystä, mutta se tarkoittaa myös lääketeollisuuden valtaa. Siellä, missä määritetään taudit ja hoitokeinot, omistetaan myös lääketehtaat", hän väittää.
Jatkuu täällä http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1999_5/950
Nigeria saa elinvoimansa Afrikan maaperästä ja rikkaasta traditiosta, kuten perinteisestä lääketieteestä. Iloinen ote elämään säilyy köyhyyden ja sairauksien aiheuttamasta kärsimyksestä huolimatta.
"Sinä kysyt tarvitseeko Nigeria kehitysapua, minä kysyn mitä kehitys on?", vastaa Emmanuel Eneh provosoivasti. Hän on afrikkalaisen tanssin ja rummunsoiton taitaja, evankelista, mikrobiologi ja valokuvaaja. Nyt hän viimeistelee lääketieteen opintojaan Tampereen yliopistossa.
"Onko se sitä, että tulemme eurooppalaisiksi, vai sitä että omaksumme länsimaisen teknologian." Paitsi kehityksen, hän kyseenalaistaa myös kehitysavun motiiveja. Onhan nöyriä ja heikkoja maita helpompi hyödyntää kuin vahvoja. "Sillä kuka kalastaisi, jos ei ole kaloja? Joku on aina halunnut hyötyä Afrikasta. Amerikkalaisetkaan eivät anna mitään ilmaiseksi. Siksi mietinkin onko teidänkään kehitysapunne pyyteetöntä? Osaatko kertoa minulle, mitä suomalaiset haluavat Afrikasta?"
Eneh myöntää ettei Afrikkakaan ole täysin syytön ongelmiinsa. Nigerian ongelmat ovat itsekkäissä johtajissa. He haluavat saada kaiken itselleen. Nigeria tarvitsee hänen mukaansa johtajan, joka katsoo asioita huomisen näkökulmasta. Johtajan, joka toimii toisten puolesta, ajattelematta vain omaa etuaan, ja huolehtii kansastaan samalla tavalla kuin nigerialaiset huolehtivat sukulaisistaan kantamalla vastuuta heistä.
Afrikkalaista hymyä Suomeen
Hetken päästä Eneh kääntää perinteisen kehitysapuajattelua päälaelleen.
"Afrikalla on paljon opetettavaa Euroopalle. Vaikka Suomessa on korkeampi elintaso kuin Afrikassa, niin elämisen laatu on täällä alhaisempi. Katso nyt, hymyileekö täällä kukaan? Ihmisillä on aina kiire jonnekin, eikä kukaan ole tyytyväinen."
"Vaikka Afrikka on köyhä, siellä on hyvä elää", Eneh sanoo. Hän viittaa nigerialaiseen muusikkoon Fela Anikulapu Kutiin, joka on sanonut, että Afrikassa ihmiset kärsivät mutta hymyilevät. Enehin mielestä ihmisen velvollisuus on toimia sen maan parhaaksi missä asuu. Koska hän asuu nyt Suomessa, hän tekee osansa tämän maan hyväksi vetämällä afrikkalaisen tanssin ryhmää.
"Tanssi on enemmän kuin pelkää liikuntaa. Se on eräänlaista terapiaa. Tanssin kautta voi ilmaista kaikki tunteensa,niin mielihyvän kuin aggressionkin. Suomalaiset luulevat, että alkoholi on ainoa keino päästä humalatilaan. Näytän teille ettei näin ole. Afrikkalaisesta tanssista saa saman mielihyvän. Siitä ei kuitenkaan seuraa krapulaa."
Traditiot häviävät
Nigeriassa arkielämää ohjaavat vielä omat traditiot, mutta länsimaiden vaikutus on jo nähtävissä. Se merkitsee muun muassa perinteisen afrikkalaisen lääketieteen tukahduttamista.
Emmanuel Enehin mukaan perinteinen parantaja oli sekä lääkäri että yhteisön terapeutti. Hän auttoi sairastuneen irti syyllisyydestä ja takaisin yhteisön jäsenyyteen.
"Afrikassakin sairauden syy on tärkeä", toteaa Eneh. "Kun sairaus iskee, herää kysymys miksi? Miksi minä sairastun tai miksi sinä, miksi ei joku muu?" Eneh kertoo perinteisestä parannusmenetelmästä Affasta. Se on kolmiaskelinen prosessi, jossa selvitetään sairauden syy, poistetaan se, ja lopuksi hoidetaan fyysinen vaiva.
Sairauden aiheuttavat joko pahat henget, esi-isien viha tai maan jumalien loukkaaminen. Jos kyse on pahoista hengistä, on ne ajettava ensin pois, ja vasta sen jälkeen voidaan paneutua varsinaisen sairauden parantamiseen. Parantaja voi myös lähettää jonkun sukulaisen suorittamaan tehtävän, jonka tarkoitus on lepyttää esi-isiä ja jumalia. Lääkehoitoa ei kannata aloittaa ennen kuin sairauden syy on poistettu. Itse lääkeaineet, joita hankitaan juurista, lehdistä ja eläinten elimistä, eivät poikkea paljonkaan länsimaisista.
Afrikkalainen ja eurooppalainen parantamiskulttuuri eroavat toisistaan. Kun Afrikassa sairaudelle annetaan jokin yhteisöllinen merkitys, Euroopassa sairaudet selitetään vain erilaisilla viruksilla ja bakteereilla. Ne eivät vastaa kysymykseen, miksi juuri minä sairastun.
"Moderni lääketiede on kuitenkin tullut jäädäkseen", Eneh sanoo. "Rokotteet estävät monien tautien etenemisen ja tietämys taudeista ja hygieniasta on parempi. Eikä modernille lääketieteelle ei ole enää vaihtoehtoja. Nuoret eivät tunne perinteistä parantamista ja siihen liittyvä kulttuuri hiipuu vanhojen mukana pois."
Parantamisen valta
"Modernin lääketieteen omaksuminen on kehitystä, mutta se tarkoittaa myös lääketeollisuuden valtaa. Siellä, missä määritetään taudit ja hoitokeinot, omistetaan myös lääketehtaat", hän väittää.
Jatkuu täällä http://www.kepa.fi/kumppani/arkisto/1999_5/950
Vastaukset 16
Vanhimmat
ei neeekerin ÄO riitä lääkäriksi.
Sinunko ÄO riittää?
Vastaan samantien, että ei riitä. Teet aivan liian tyhmiä johtopäätöksiä ollaksesi älykäs.
22 vuotta on liian lyht aika valmistua tai oppia kunnolla puhumaan Suomea.
Allah-Aho on yrittänyt opiskella puhumaan englantia paljon kauemmin, mutta eihän tuo näytä sujuvan vieläkään.
Eikö jussuf osaa kirjoittaa, kun tuo Halla-aho on väärin kirjoitettu. Tässä sukunimessä on vain yksi isokirjain ja se on H.
Hän tosin suoltaa aakkosulostetta, eikä hänen sössötyksillään ole mitään merkitystä.
Hän on surullisten vanhempien lapsi. Äiti kiroaa vieläkin sitä tekemätöntä aborttia.
Eikö se jussuf osaa kirjoittaa Halla-ahoa oikein?
Jussuf on surullisten vanhempien lapsi. Äiti kiroilee vieläkin tekemätöntä aborttia.
Ei, kyllä minä kirjoitin Allah-Ahon nimen aivan oikein. Jos hän itse sen kirjoittaa väärin, se on hänen asiansa.
Juu, olen kyllä kuullut tuosta väitteestä että Allah-Ahon äiti olisi kovin surullinen että lapsi jäi henkiin.
Englanti ei ole suomessa virallinen kieli. Suomi ja ruotsi on.
Tällaisia poppamiehiä meille tuodaan ja päästetään jonojen ohi ja ilman pääsykoetta lukemaan lääkäriksi. Tämäkin vei yhden suomalaisen lääkärin paikan, eikä valmistunut koskaan.
Jos lapsi sairastuu, olisi kiva päästä tuollaisen vastaanotolle.
voodoo nukelle tiedoksi!
Varmasti saat lapsesi tämän vastaanotolle, jos hän on tyttö ja alle 15v.
Lisäksi olemme väärin auttanut hänen maataan. Hän kysyy mitä suomi haluaa nigeriasta. Minä taas kysyn, mitä hän haluaa suomesta, kun tää on niin paska maa.
Eikö siellä kotimaassa olisi hyvä hymyillä ja soittaa rumpua. Luulisi hänellä nyt noilla opiskeluvuosilla olevan poppamiehen pätevyys. Hänhän olisi menestyjä kotimaassaan, siellä onnelassa. Miksi suotta kitua täällä kylmässä paska maassa?
Niin, miksi tulla kylmään Suomeen lämpimästä kotimaasta? Työtäkään täältä ei saa sen paremmin.
Täällä on taikaseinä tottahan se vetää poppamiehiä.
Tarkoitat maajusseja. Täällä on taikaseinä josta saa puoli miljoonaa euroa verottomana vuodessa jos vain sattuu kutsumaan itseään maajussiksi.