Siskoni kuolemasta tuli11.12, 19 vuotta. Hän lähti oman käden kautta.
Enkä koskaan saa tietää syytä.
Oman käen kautta lähti myös äitini kaksi vuotta aikaisemmin kuin rakas siskoni. Isäni kuoli siskostani kaksi vuotta sen jälkeen.
Olen tullut katkeraksi..tai myönnän sen nyt
En onnistu ihmissuhteissa ja raivoan vähän väliä, hyviäkin aikoja on mutta palaan
aina takaisin enkä usko parempaan, tuntuu että en halua uskoa parempaan, en uskalla uskoa parempaan. En usko mihinkään, olen kuin lapsellinen kakara joka ei anna eikä halua antaa periksi missään eikä kenellekkään, en edes itselleeni.
Olen yli 40 ja pelkään että lähden samalla tavalla kuin äitini ja siskoni.
En ole ajatellut tekeväni mutta pelkään että teen joskus.
Olen masentunut, tuntuu että haluan olla masentunut.
Minulla on kaksi omaa lasta, toinen asuu omillaan ja toinen vielä kotona enkä haluaisi jättää surua heille jonka minä koin ja koen vieläkin.
Olen juuri eronnut enkä usko enään rakkauteen minua kohtaan, koska olen vain katkera. En usko että kukaan näkee minussa mitään hyvää...
Enkä koskaan saa tietää syytä.
Oman käen kautta lähti myös äitini kaksi vuotta aikaisemmin kuin rakas siskoni. Isäni kuoli siskostani kaksi vuotta sen jälkeen.
Olen tullut katkeraksi..tai myönnän sen nyt
En onnistu ihmissuhteissa ja raivoan vähän väliä, hyviäkin aikoja on mutta palaan
aina takaisin enkä usko parempaan, tuntuu että en halua uskoa parempaan, en uskalla uskoa parempaan. En usko mihinkään, olen kuin lapsellinen kakara joka ei anna eikä halua antaa periksi missään eikä kenellekkään, en edes itselleeni.
Olen yli 40 ja pelkään että lähden samalla tavalla kuin äitini ja siskoni.
En ole ajatellut tekeväni mutta pelkään että teen joskus.
Olen masentunut, tuntuu että haluan olla masentunut.
Minulla on kaksi omaa lasta, toinen asuu omillaan ja toinen vielä kotona enkä haluaisi jättää surua heille jonka minä koin ja koen vieläkin.
Olen juuri eronnut enkä usko enään rakkauteen minua kohtaan, koska olen vain katkera. En usko että kukaan näkee minussa mitään hyvää...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Life sucks! Kyl mäki täältä lähtisin, jos ei olis tota tyttöystävää tossa vieressä. Oon kyllästynyt jo tähän maailmaan ja mä oon 19v.
Voisiko terapiasta olla sinulle apua?Sinuna menisin terveyskeskukseen puhumaan masennuksesta ja pyytäisin lähetettä psykiatrian poliklinikalle.
Jos sinulla ei ole lääkitystä niin siitä saattaisi olla sinulle apua.
Keskustelut ja lääkehoito saattavat riittää.Tai esimerkiksi päiväsairaalaan pääsy voisi myös olla hyvä asia.
Ero myös masentaa tottakai ja vie uskoa tulevaisuudelta.Hae apua jos sinulla on todella ahdistava olo.
mene terapiaan.minäkin menin kun ajattelin samoin kuin sinä.veljeni kuoli 6v.sitten 40vuotiaana,ja siskoni vasta, 51vuotiaana.elämä on liian arvokas asia hukata turhaan murehtimiseen.Sinuakin varten on se oikea rakkaus,usko siihen ja itseesi.
katkeruus pilaa vain sinun elämäsi.voimia sinulle!
Älä hyvä ihminen jätä lapsiasi! Mene lääkäriin. Lääkkeet löytyy tai soita minulle, jos haluat soittaa niin ilmoita tällä palstalla vaikka nimimerkillä kaivo.
tr
älä etsi inhimillistä rakkautta, se johtaa kaikilla vain katkeruuteen, etsi Jumalaa ja Jeesusta, Jeesus rakastaa sinua niin paljon että KUOLI puolestasi!
Mene vaikka Joulukirkkoon, tai muihin seurakuntiin ja puhu asioistasi pastoreille.
Sinulla on 2 lasta, elä edes heitä varten. Jos tapat itsesi, he tulevat tuhoutumaan ja elämänsä on pilalla. ÄLÄ TEE SITÄ! Isän itsemurha olisi heille pahinta mitä kukaan voi aiheuttaa! Et tahdo sitä heille, hylkäisit heidät sillä teolla. He rakastavat sinua valtavasti, vaikkeivat osaisikaan näyttää sitä. He tarvitsevat sinua paljon nyt ja tulevasuudessa, ja samaoin heidän tulevat lapsensa. Moni elää ilman parisuhdetta, ei se ole katastrofi, suurin osa tulee toimeen hyvin,arvioisin, etsi iloa mualta.
Masennuslääkket auttavat varmasti alkuun sinua, ja pastorit.
tosi paljon olet saanut kannettavaksesi ja pahoittelen puolestasi. oliko äitisi ja siskoksi elämä rankempaa kuin muiden ?
olet menettänyt läheisimmät ihmiset ja sen täytyy tuntua tosi vaikealta.
sinä tiedät vain kärsimyksesi, elä tuota samaa kärsimystä omille lapsillesi. vanhemmat ovat aina tärkeitä. katkaise tuo itsemurha kierre, elä anna sen jatkua.
itsemurha on itsekäs teko.
hae apua ! kyllä se sinunkin elämäsi vielä muuttuu paremmaksi. harvalla se on helppoa tässä nykyajan maailmassa. vaatimukset ovat kovat.
ajattele lapsiasi minkä surun heille tuottaisit itsemurhalla.
Hei.
Tuntuu todella, että tänne meidät ihmiset on heitetty ilman merkitystä. Maailma on pahempi kuin koskaan ennen, vaikka kaikkea on enmmän. Ehkä elämän tarkoitus on sittenkin valmistautua ikuisuuteen. Jos se valkenee, niin ymmärtää myös sen, että paljon on vielä kertomista, että se muillekin valkenisi. Joulun kunniaksi asetu
hetkeksi ja klikkaa ja katso tätä:
http://www.youtube.com/user/21per3?feature=mhee#p/u/0/t3GXri7izYI
Voi kauheata, mikä ihmisiä vaivaa..
Annetaan sellainen lahja kun ELämä, yksi ainoa sellainen ja se meneekin nenä nyrpeänä ja mikään ei ole hyvin tai riitä!
Elämän haaskausta!! :/
Kuinka se elämää onkin noi rankkaa..
Siis, eikö kukaan näe elämän ihania asioita, hanki itselles harrastuksia ja ystäviä.
Ota itseäs niskasta kiinni ja tee uusi elämä remontti!
Hankiudu hoitoon ja puhu jollekin...
Muista miten paljon hyviä asioita sinulla on jo elämässäs,perhe, työ,terveys,koti, harrastukset ja miten huonosti voi asiat oikeasti olla, voisit olla kädetön jalaton ja yksi, sairas ilman että ketään edes kiinostaa, koditon tai joku raajoista halvaantunut hoitokodissa, yksin, unohdettu.
Alota matkustaminen ja tapaa uusia ihmisiä, näe uusia paikkoja elää itseäsi varten.
Miksi pitää miettiä että kelpaako jollekin... et sä tarte ketään ollaksesi onnellinen ja ensin sun täytyykin löytää onnellisuus itsestään, yksin ja omassa elämässään, koska kukaan toinen ihminen sitä ei sulle voi antaa.
Joku voi vain täydentää sitä mutta onnellisuus lähtee susta itsestäsi!
Silloin kun olet onnellinen ja elät keskityt itseäsi varten niin kaikki muu loksahtaa paikoilleen!
Elä se elämä mikä sinulle on annettu täysillä.. kun aika jättää niin sillo se on aika myöhäistä enää, se on silloin lopullista. Voimia ja positiivisia ajatuksia enemmän!! Ajattele aina positiivisesti!!
älä tee itelles pahaa, sillä sinulla on tekemiset kesken vaikka ei siltä nyt saata tuntuakkaan, kyllä sitä kuolla keretään mutta sitten kun on oikea aika sille, eletään vaikka piruuttaan lauloi irwin aikoinaan.
Olet isä ja rakas lapsillesi ...muista nyt on joulu kaikkea hyvää sinulle ja lapsilesi.Kaikki asiat muuttuu pikkuhiljaa silloin muistat elämä elämistä varten surut surraan ja sit eletään...VOIMA HALII! Kerran kuljin minäkin synkis vesissä mut selvisin..olen tärkeä omana itsenäni lapsilleni...Kaikkea hyvää sinulle!
vai iiin