Euro kuin Neuvostoliitto: "Usko määrittää politiikkaa"
Suomen jäsenyys EU:ssa ja euroalueessa on monelle johtavalle poliitikolle luonnollinen ja väistämätön seikka. Kuten aikoinaan Neuvostoliitto. Miten tässä näin kävi?
Ajatus sukupolven avainkokemuksesta tuntuu hyvin luontevalta ja perustellulta. Tämän sukupolven ajattelulle on vaikeaa keksiä muuta selitystä.
Suomen nousu 1990-luvun lamasta toteutui samaa tahtia EU-jäsenyyden kanssa ja ensimmäisen kymmenen EU-vuoden hyvä kehitys on tehnyt eurouskosta irtautumisen myöhemmin todella vaikeaksi.
Nuoremman sukupolven piirissä on voinut syntyä sellainen ajatus, että Suomi olisi aina hingunnut länteen, ja nyt kun vanhat pidäkkeet ovat hellittäneet, on täysin itsestään selvää ja luonnollista kuulua sinne.
Innon myötä uudelta sukupolvelta on voinut jäädä huomaamatta aiempien sukupolvien kokemus, että liittoutumien ulkopuolisuus ja puolueettomuus on pitkään ollut Suomelle tapa kuulua länteen.
1990-luvulla urataipaleensa etsikkoaikaa eläneet poliitikot eivät kuitenkaan ole Suomen ainoita eurouskovaisia. Myös vanhempi sukupolvi, 90-luvulla jo johtoasemissa olleet poliitikot, ovat määrätietoisesti vieneet Suomea EU:n ytimeen.
– Vanhemmallakin sukupolvella, esimerkiksi Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä, on samaa ajattelua, vaikkeivät he jaakaan sukupolvikokemusta. Näillä 1960-luvun nuorilla oli omassa nuoruudessaan myös 20-30 vuotta itseään vanhempia esikuvia, ja 1990-luvulla he olivat itse esikuva-asemassa.
90-luvun kehitystä nimenomaan Lipposen ja Niinistön kautta. heidän kokemuksiin eurojäsenyydestä liittyy johtajuuden tunne.
Tämän näkemyksen mukaan Suomi osoitti [rahaliittoon liityttäessä] johtajuutta esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Euroon mentiin kotimaisesta vastustuksesta huolimatta, kun Ruotsissa vastustus kariutti eurojäsenyyden. Tämä oli ikään kuin ensimmäinen kerta, kun saavutettiin ylemmyys Ruotsiin verrattuna.
Suomen jäsenyys EU:ssa ja euroalueessa on monelle johtavalle poliitikolle luonnollinen ja väistämätön seikka. Kuten aikoinaan Neuvostoliitto. Miten tässä näin kävi?
Ajatus sukupolven avainkokemuksesta tuntuu hyvin luontevalta ja perustellulta. Tämän sukupolven ajattelulle on vaikeaa keksiä muuta selitystä.
Suomen nousu 1990-luvun lamasta toteutui samaa tahtia EU-jäsenyyden kanssa ja ensimmäisen kymmenen EU-vuoden hyvä kehitys on tehnyt eurouskosta irtautumisen myöhemmin todella vaikeaksi.
Nuoremman sukupolven piirissä on voinut syntyä sellainen ajatus, että Suomi olisi aina hingunnut länteen, ja nyt kun vanhat pidäkkeet ovat hellittäneet, on täysin itsestään selvää ja luonnollista kuulua sinne.
Innon myötä uudelta sukupolvelta on voinut jäädä huomaamatta aiempien sukupolvien kokemus, että liittoutumien ulkopuolisuus ja puolueettomuus on pitkään ollut Suomelle tapa kuulua länteen.
1990-luvulla urataipaleensa etsikkoaikaa eläneet poliitikot eivät kuitenkaan ole Suomen ainoita eurouskovaisia. Myös vanhempi sukupolvi, 90-luvulla jo johtoasemissa olleet poliitikot, ovat määrätietoisesti vieneet Suomea EU:n ytimeen.
– Vanhemmallakin sukupolvella, esimerkiksi Paavo Lipposella ja Sauli Niinistöllä, on samaa ajattelua, vaikkeivät he jaakaan sukupolvikokemusta. Näillä 1960-luvun nuorilla oli omassa nuoruudessaan myös 20-30 vuotta itseään vanhempia esikuvia, ja 1990-luvulla he olivat itse esikuva-asemassa.
90-luvun kehitystä nimenomaan Lipposen ja Niinistön kautta. heidän kokemuksiin eurojäsenyydestä liittyy johtajuuden tunne.
Tämän näkemyksen mukaan Suomi osoitti [rahaliittoon liityttäessä] johtajuutta esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Euroon mentiin kotimaisesta vastustuksesta huolimatta, kun Ruotsissa vastustus kariutti eurojäsenyyden. Tämä oli ikään kuin ensimmäinen kerta, kun saavutettiin ylemmyys Ruotsiin verrattuna.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Lipponen ja Niinistö pinssejä kauppaan---
ei ole vielä loppunut vanhojen kokoomus ja demaripierujen politiikassa. Ennen haluttiin liittyä neuvostoliittoon ja nyt halutaan liittyä USA,han tai mihin tahansa, uuteen maailmanjärjestykseen.
Äänestän Väyrystä. piste.
Olemme Venäjän naapuri.
Kaikkinen kiemuroineen..
Väyrynen ylivoimainen sillä suunnalla.
Ainakin tietoa ja taitoa hänellä.