- pidetään suvaitsemattomuutena ja syntinä.
Absoluuttisen totuuden kieltäjät sanovat usein, että voit uskoa kuten haluat, jos et pyri tyrkyttämään uskomuksiasi muille....
Mutta tämä uskomus itsessään onkin uskomus oikeasta ja väärästä ja sen kannattajat mitä selkeimmin pyrkivät saamaan muut uskomaan samalla tavoin.
He määrittelevät käyttäytymismallin ja vaativat sitten toisia käyttäytymään samoin, näin he rikkovat omia uskomuksiaan vastaan - ollen ristiriidassa omien uskomustensa kanssa. :D
Tämän mielipiteen kannattajat eivät yksinkertaisesti halua olla vastuussa toimistaan.
Jos on olemassa absoluuttinen totuus, silloin on myös absoluuttinen oikea ja väärä ja me olemme vastuullisia niiden edessä.
Ihmiset vastustavat tätä vas-tuul-li-suut-ta,
kun he vastustavat absoluuttisen totuuden olemassa oloa....
Absoluuttisen totuuden kieltäjät sanovat usein, että voit uskoa kuten haluat, jos et pyri tyrkyttämään uskomuksiasi muille....
Mutta tämä uskomus itsessään onkin uskomus oikeasta ja väärästä ja sen kannattajat mitä selkeimmin pyrkivät saamaan muut uskomaan samalla tavoin.
He määrittelevät käyttäytymismallin ja vaativat sitten toisia käyttäytymään samoin, näin he rikkovat omia uskomuksiaan vastaan - ollen ristiriidassa omien uskomustensa kanssa. :D
Tämän mielipiteen kannattajat eivät yksinkertaisesti halua olla vastuussa toimistaan.
Jos on olemassa absoluuttinen totuus, silloin on myös absoluuttinen oikea ja väärä ja me olemme vastuullisia niiden edessä.
Ihmiset vastustavat tätä vas-tuul-li-suut-ta,
kun he vastustavat absoluuttisen totuuden olemassa oloa....
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos luonnontieteellinen evoluutio on totta;
silloinhan elämällä ei olekaan tarkoitusta,
meillä ei ole määränpäätä,
eikä voi olla olemassa absoluuttista oikeaa tai väärää.....
Olemme näin ollen vapaita elämään kuten haluamme, emmekä ole tilivelvollisia kenellekään tekemistämme. :D
evoluutio on kiistaton tosiasia. se ei ole mielipidekysymys.
se, että olisi toivottavaa että kaikki joutuisi vastaamaan tekemisistään ei tee asiasta totta että näin välttämättä olisi. ihminen on eläin, nisäkäs. ei leijonakaan vastaa siitä koskaan kenellekään että raatelee ja tappaa. ei siis välttämättä ihminenkään.
kannattaako siis tehdä mitä haluaa koska ei välttämättä joudu kuoltuaan vastaamaan niistä? ei tietenkään kannata. en usko että joudun itse vastaamaan teoistani millekään jumalalle, koska en usko sellaiseen. silti kontrolloin tekemisiäni ja noudatan moraalia koska siten muiden on helpompi elää ja myös itsensä kanssa on sinut kun pyrkii noudattaman moraalia
"Jos luonnontieteellinen evoluutio on totta;
silloinhan elämällä ei olekaan tarkoitusta,
meillä ei ole määränpäätä,
eikä voi olla olemassa absoluuttista oikeaa tai väärää"
Evoluutio on kiistaton tosiasia jonka todisteet ovat lujat.
"Olemme näin ollen vapaita elämään kuten haluamme, emmekä ole tilivelvollisia kenellekään tekemistämme. :D"
Tulit rivien välistä tuossa sanoneeksi että sinua ei kiinnosta moraaliset kysymykset tai oikein tekeminen siinä tapauksessa ettei ole jotain korkeinta olemassa. Minä en ajattele niin. Vaikka kaikki päättyisi kuolemaan eikä olisi mitään Jumalaa tuomarina, niin minusta on hyvin tärkeää toimia siitä huolimatta moraalia noudattaen ja oikein.
Jutuistasi sai sen kuvan että kun opettajan silmä välttää niin saa tehdä mitä tahansa eikä tarvitse välittää mistään mitään kunhan ei jää kiinni.
Sinunko mielestäsi voimme elää kuin pellossa siinä tapauksessa että tuota tuomaria ei olisikaan?
Perimmäinen kysymys on; Mikä on absoluuttinen totuus?
-Absoluuttinen "totuus" on se mikä sen "ymmärtämisen" taso on?
-Tiede selvittää omaa Absoluuttista totuuttaan, mikä tieteen "totuus" on, ei ole vielä ratkaistu,koska "uusi valo" on joko tosi tai epätosi?
-meidän Absoluuttinen totuutemme on: Minä olen!
-meidän jälkeemme tulevien "absoluutinen totuus" meistä on: Hän on/ ei ole,tai Hän oli/ei ollut.
Pitäisikö meidän väittää omaavamme "Absoluuttisen totuuden" kun/jos ymmärrämme; että Absoluuttinen totuus vaatii todisteekseen: Näkemisen?
Uskoon ja ikuiseen elämään ei tarvita 100 prosenttista totuutta,kuten jotkut "lahkot" opettavat.
Eihän silloin uskoa tarvitsisi ollaakaan jos absoluuttinen totuus löytyisi kirjoja lukemalla.
On kuitenkin muutamia absoluuttisia totuuksia uskolle ja ne ovat niitä kohtia tuntemassamme raamatussa jotka ovat Jeesuksen sanoja ikuisesta elämästä,siitä miten se saavutetaan.
Ikuista elämää ei saavuteta alati oppejaan muuttavan "lahkon" saneluilla,jonka mielestä tänään on yksi ainoa totuus,sitä ja tätä ja huomenna jotain muuta.
Näiden lahkojen absoluuttinen totuus tänään on avain ikuiseen elämään,heihin uskominen ja huomenna jotain muuta.
Surullista petosta.
Elämme "eksytyksen" aikaa.
On käymässä toteen "Raamatun Sana" lopun ajoista; "että silloin ihmiset etsivät Jumalaa,mutta eivät häntä löydä", sillä tänä "Tieteis uskon" aikakautena tiede etsii kiihkeästi vastausta kysymykseen; Mikä on kaiken "Alku" mutta tuota vastausta
ei voi saada tieteestä, sillä se pyrkii "todistamaan" Jumalan olemassa olon, -siihen kuitenkaan kykenemättä,sillä mitä ei voi "nähdä" ei voi Absoluutisesti myöskään
todistaa.
Sen johdosta tiede antaa oman "uskonsa" nojata "tyhjän päälle" joten
tieteen johtopäätös ja julkilausuma on: Mitä ei voida todistaa: Ei ole!
-tuo vastaus on kuitenkin "ansa" sillä vasta kysymys on: mitä ei voida todistaa että on: ei voida myös väittää,-ettei ole.
Me tarvitsemme todellista uskoa ja kun meillä on usko, on myös toivo.
Raamattu antaa meille tuon toivon ja vakuutuksen siitä,sillä kerran me voimme myös
nähdä Jumalan jolloin antamamme todistus Jumalan valtakunnasta, täytetään.
Raamattu sisältää itsessään Absoluuttisen totuuden ja me olemme se "siemen" jossa totuus "itää".
Kuitenkaan ei meillä kristittyinä ole oikeutusta esittää omaa tulkintaamme Raamatusta Absoluuttisena totuutena,sillä se kunnia kuuluu Luojallemme.
Voimme saada osallisuutta "Pyhästä hengestä" mutta se ei poista syntejämme, sillä
syntiemme edestä on yksi Lunastus, eikä vain meidän, vaan koko mailman!
Me voimme menettää asemamme Jumalan silmissä "totuuden siemenenä"jos rikomme häntä vastaan "hengessä",aiva kuten ensimmäinen ihminen teki, mutta silti toivomme mukaan saamme uskoa osaksemme Jumalan suuren Armon ja Jeesuksen lunastuksen.
Amen!
Ylistys ja kunnia Jeesuksen Isälle ja kunniotus Hänelle jonka edessä jokainen polvi on notkistuva.
"Ihmiset vastustavat tätä vas-tuul-li-suut-ta,
kun he vastustavat absoluuttisen totuuden olemassa oloa"
Absoluuttinen totuus tulisi voida todistaa jotenkin. Pelkkää uskontoa ja uskomusta ei voi sanoa absoluuttiseksi totuudeksi vaikka se sitä sattuisi olemaankin koska sitä ei voi todistaa.
Useimpia uskontoja ja etenkin vt-seuraa vastaan löytyy niin paljon murskaavia argumenttejä jotka puhuvat sen puolesta ettei se ole absoluuttinen totuus. Tällöin sen kutsuminen totuudeksi on sekä muille että ennenkaikkea itselleen valehtelua.
Rehellisempää olisi puhua omasta uskonnostaan uskomuksensa kohteena tyyliin " uskon että tämä on totuus" kuin että julistaa että tämä on totuus.
Jostain syystä joillakin on kova tarve pitää jotain uskontoa absoluuttisena ja varmana kuin kallio. Uskonto perustuukin aina psykologisille tekijöille enemmän kuiin itse uskonnon uskottavuuteen.
"Tämän mielipiteen kannattajat eivät yksinkertaisesti halua olla vastuussa toimistaan.
Jos on olemassa absoluuttinen totuus, silloin on myös absoluuttinen oikea ja väärä ja me olemme vastuullisia niiden edessä."
Henkilökohtaisesti voin sanoa entisenä uskovana ja nykyisenä ateistina että olet väärässä. Itse asiassa kun ihminen luopuu jumala-uskosta niin hyvin usein hän joutuu pohtimaan moraalia paljon tämän jälkeen. Itse pidän periaatteenani sitä että teen aina vain sellaisia asioita joiden seurauksia olen valmis kantamaan. Epäusko Jumalaan ei missään nimessä ole vastuuttomuutta ja moraalittomuutta kuten monet uskovat kuvittelevat.
Tiedän paljon hyvin vastuullisia ja moraalisia ateisteja. He eivät tee hyviä asiota ja valintoja paratiisipaikan toivossa vaan koska kokevat sen oikeaksi. Koen että olen vastuussa ihmisille ja äiti maalle sekä itselleni. On nimittäin paljon kevyempi olla ja hengittää ja katsoa itseään peilistä kun elää vahingoittamatta muita ja kuuntelee sisintään ja pohtii mikä on oikein ja väärin.
Näkemyksesi siitä että he vastustavat vastuullisuutta on perusteeton. Se, että ei kuvittele että jokin uskonto on absoluuttinen totuus ei tarkoita missään suhteessa vastuuttomuutta.
Oikeastaan perimmäistä totuuden janoa on se että on avoin totuudelle eikä uskottele omien henkilökohtaisten ja psykologisten tarpeidensa takia että jokin uskonto on absoluuttinen totuus.
Absoluuttinen totuus on jotain muuta kuin sitä mitä uskonnoissa yleensä tapahtuu, eli että ihminen tiedostaen tai tiedostamattaa pyrkii defenssien kautta katsomaan maailmaa uskonnollisten silmälasien läpi jotta uskomus ei katoaisi tai kärsisi.
Vielä lisäys. Onhan ateistienkin mielestä absoluuttinen totuus olemassa. Me emme vain tiedä sitä. Emme esimerkiksi voi koskaan saavuttaa absoluuttista totuutta siitä onko Jumala olemassa.
Helpoin tapa Jumalalla olisi todistaa olemassaolonsa, olisi ilmestyä ihmisille.
Läheisin ihminen voi olla "ateisti" ja moraalisesti jopa "parempi" kuin vaikkapa minä joka olen
hyvin heikko ja uskon Jumalaan.
Läheinen ihminen voi olla mailman lämmisydämmisin ja ihastuttavin persoonallisuus sillä häneltä usein puuttuu uskoville valitettavan yleinen "tuomiohenkisyys" ja oikeassa olemisen pakko.
Tosin haluaisin että kaikki "löytäisivät" uskon, mutta kun uskon että Jumala on "kaikkitietävä" ja näkee "sydämmeen" ja kun hänen Laupeutensa ulottuu aivan kaikkiin ihmisiin jotka eivät ole asennoituneet "pahan puolelle" ja jotka ovat oikeamielisiä eivätkä toiminassaan "pilkkaa tai solvaa Pyhää Henkeä, niin
huoleni heidän puolestaan on silloin "turha".
Pyhän hengen pilkka on se synti jota ei Raamatun mukaan voi antaa anteeksi.
-Pyhän Hengen pilkkaan syyllistyy sellainen "uskova" joka tietoisesti tekee
saa..tanan tahdon mukaisesti halliten vääryydellä Jumalan valtakunnassa.
Käsitykseni mukaan tuota pilkkaa ei voisi siten "ilmentää" edes epäuskolla Jumalaan?