olen toki nähnyt leffan monia kertoja mutta ny vasta on tullu mieleen.
kuka oli tuntemattoman kompanjan kolmas joukkueen johtaja
ja toinen asia
on marskin synttärit ja kaikki on kännis komppanjan päällikkö on luti ja molemmat jj:t joita näytetään on luteja, leffa menee eteen päin ja vähän ennen loppua yksi upseeri tulee "naima lomalta" KAPTEENINA, mitä on tapahtunut.
ja eikös tuntemattomas ole sellainenkin loppu että joku korkea viskaali ampuu lopun juoksukilpailuissa pistoolilla pakenevan sotilaan, mutta muistaisin että tauno palo se ei ollut
kuka oli tuntemattoman kompanjan kolmas joukkueen johtaja
ja toinen asia
on marskin synttärit ja kaikki on kännis komppanjan päällikkö on luti ja molemmat jj:t joita näytetään on luteja, leffa menee eteen päin ja vähän ennen loppua yksi upseeri tulee "naima lomalta" KAPTEENINA, mitä on tapahtunut.
ja eikös tuntemattomas ole sellainenkin loppu että joku korkea viskaali ampuu lopun juoksukilpailuissa pistoolilla pakenevan sotilaan, mutta muistaisin että tauno palo se ei ollut
Vastaukset 40
Vanhimmat
nii aika nopeesti jäppis pääsi kapteeniksi.
Vanhan laulun sanat ; sama kaiku on askelten kyllä vaistomme tuntee sen
Ilmeisesti kaipaat vain nimiä, etkä joukkueiden virallisia numerointeja, joten saat valita sen kolmannen joukkueenjohtajan oman valintasi mukaan seuraavista: Koskela, Kariluoto, Lammio.
En muista, ylennettiinkö Kariluoto jostain nimenomaisesta syystä, mutta kyllähän sota-aika vauhditti ylennyksiä paitsi käytännön näyttöjen ja motivoimisen takia jo senkin vuoksi, että miehiä kaatui myös sieltä ylempää, jolloin heidän tilalleen oli jopa syytä ylentää joku uusi mies. Huomattakoon, että esimerkiksi Lammio oli sodan alussa luutnantti, yleni sitten kapteeniksi ja oli loppuvaiheessa jo majuri.
Tuo hyppäys luuntantista kapteeniksi ei ole nykyään mahdollista, koska väliin on tullut yliluutnantin arvo. Sodan aikana yliluteja ei Suomen armeijassa ollut.
Sotamies Viirilän ampunut upseeri oli everstiluutnantti Karjula, hänen näyttelijästään viis.
Osta ja lue se Tuntematon sotilas kirjana, niin nimet ja tekemiset jäävät paljon paremmin mieleen. Vaikka itsekin varmistin asioita tätä kirjoittaessani Wikipediasta, pelkän elokuvan perusteella en olisi lähtenyt vastaamaan mitään.
välillä maasotakoulun. Eli pätevöityi kapi-ukoksi. Siitä lisänatsa. Koskela makasi ja kaiveli takapuoltaan. Ei ylennyt.
RTFM eli voisit lukea kirjan. Marskin synttärit kesällä -42 ja Kariluoto palaa kapteenina kesällä -44. Viirilän ampumistilanteessa pataljoonan komentaja maj. Sarastie(tauno palo) oli jo kuollut, viirilän ampui ev.luutn. Karjula.
kukas sitten kun lammiosta tuli kompanjan päällikkö tuli joukkueen johtajaksi.
oliko kariluoto kuollessaan majuri.
sanotaanko kirjassa miksi elokuvassa on erilaisia loppuja.
mitä näyttöjä kariluodolla oli koskelaan nähden ???? jos väität että oli niin otas se kirja uudestaan käteen ja lue.
ja kyllä kariluoto ja koskela oli molemmat vänrikkeja alussa.
Kadettikoulun ( Maasotakoulu). Hän oli kiväärikomppanian joukkueenjohtaja ja päällikkö. Lammio ja Koskela olivat konekiväärikomppaniassa. Lammio oli lopuksi majuri ja pataljoonankomentaja.
aaaaaa.
lammio, sori.
Kyseinen elokuvahan se perustuu pelkästään Väinö Linnan kirjaan Tuntematon sotilas.Alunperin kirjan nimi oli Sotaromaani.Mutta kirjan nimi eikä se,että Sotaromaanissa käytettiin runsaasti mm.alatyylin ilmaisuja,ei sopinut kustantajalle.
Näin ollen Sotaromaania sensuroitiin lähinnä sen härskien alatyylin ilmaisujen suhteen,ja nimeksi muutettiin Tuntematon sotilas.Alkuperäinen Sotaromaani löytyy nykyään kirjastosta,koska siitä on otettu uusintapainoksia.
Kyseisen JR 8 komppanian eräässä joukkueessa palveli myös alikersantti Väinö Linna.Hänet tunnettiin komppanian likaisimpana sotilaana,jolla oli aina negatiivista sanottavaa kaikesta ja lisäksi hän halusi mieluimmin aina väitellä.Lisäksi häntä pidettiin erittäin kaunosieluisena ja erittäin vaikeana luonteena.
Näin ollen koko komppaniassa ja Linnan joukkueessa ei surtu yhtään sitä,että Väinö Linna siirrettiin kouluttajaksi täydennyskoulutuskeskus 22:een vuonna 1943.Eli Väinö Linna ei ollut edes mukana silloin,kun NL:n suurhyökkäys alkoi kesällä 1944.
Kirja on todellakin pelkkä romaani jonka pohjalta elokuva Tunetematon sotilas tehtiin.Tämän elokuvan suurin osa veteraaneista tyrmäsi täysin.
Kirjan,ja elokuvan,todellisia henkilöitä olivat mm:
Kapteeni Kaarnan esikuva oli jääkärikapteeni Toivo Kärnä.Haavoittui Tsiipakassa 9.heinäkuuta 1941,kuoli sotasairaalassa 10.heinäkuuta 1941.Haudattu Joensuun sankarihautausmaalle.
Alikersantti Lehdon esikuva oli alikersantti Lehtonen,Tuure Olavi.Kaatui Maaselän kannaksella 23.elokuuta 1941 vihollisen pk-tulituksessa.Hänen lisäkseen tulituksessa kaatui kolme sotamiestä.Hänet on haudattu Turun sankarihautausmaalle.
Vänrikki Koskelan esikuva oli vänrikki Kokkonen,selvisi sodasta hengissä.Kersantti Hietasen esikuva oli kersantti Santanen,selvisi sodasta hengissä.
Sotamies Rahikaisen esikuva oli sotamies Rummukainen joka todellakin osti,vaihtoi tai varasti kaiken tarvitsemansa.Hän on sotainvalidi,hän menetti sodan lopullla toisen kätensä.Asuu Joensuussa.
Entäpä Antti Rokka? Hänen esikuvansa oli Kannaksella syntynyt maanviljelijä Viljam Pylkäs.Talvisodassa hän oli KK-ampujana Taipaleen rintamallla,jossa yleni korpraaliksi.Saapui täydennysmiehenenä Linnan joukkueeseen heinäkuussa 1941.
Kun Tuure Olavi Lehtonen oli kaatunut,hänen paikkansa 1.KK:n johtajana peri Viljam Pylkäs.
Petroskoin valtauksen jälkeen lokakuussa 1941 Pylkäs vannoi,että hänen joukkueessaan pidetään kunnon juhlat valtauksen kunniaksi.Sotamies Rummukainen kävi pihistämässä tonkan ja hiivaa,ja kilju laitettiin käymään.Nimen "Poika",keksi vänrikki Kokkonen.
Ja kiljupileet myös pidettiin lokakuussa 1941 siinä joukkueessa,missä Pylkäskin oli.Kirjassa,ja elokuvassa,juhlitaan muka Mannerheimin syntymäpäivää,mutta se ei pidä paikkaansa.Se on täysin Väinö Linnan itse kirjaansa varten keksimä muunneltu tarina.
Kirjassa,ja elokuvassa,on myös kohtaus,jossa väsyneet sotilaat kieltäytyvät jatkamasta Petroskoin vatauksen jälkeen.Todellisuudessa kyseessä oli ylennystilaisuus,jossa mm.Viljam Pylkäs (kirjassa Antti Rokka),ylennettiin alikersantiksi.
Viljam Pylkäs (Antti Rokka),ylennettiin kersantiksi vuonna 1968,ja hän kuoli Lempäälässä helmikuussa 1999.Kirjassa,ja elokuvassa,esiintyvä "Suen tassu",oli todellisuudessa Viljam Pylkkään rippikoulu-ja rintamakaveri Toivo Ruuna.
Kirjassa,ja elokuvassa,olevat upseerit eli Karjula,Sarastie,Lammio ja Kariluoto eivät ole todellisia,ainoastaan Väinö Linnan keksimiä henkilöitä.
Väinö Linnan keksimiä henkilöhahmoja ovat myös sotamiehet Viirilä ja Honkajoki.Kirjassa,ja elouvassa,tulee esille myös sotamies Riitaoja.Ainoa sen niminen sotamies kaatui jo Talvisodassa.
Kun kirja Tuntematon sotilas oli ilmestynyt,Väinö Linna lähetti Viljam Pylkkäälle kirjeen,jossa hän kirjoitti mm.seuraavasti ; Sinä olet Rokan esikuva.Ja kuten huomaat,niin olen muuttanut nimiä,tapahtumia ja niiden aikajärjestystä,siirtänyt toisten miesten tekoja toisille ja niin edelleen.Mutta ne kuuluvat romaanin luonteeseen ja ovat vain sikäli todenmukaisia".
Todellisuus on tarua ihmeellisempää.
Kadettikoulu ja maasotakoulu on pikkusen eri kouluja.
Rummukainen lähti jo maanalushommiin ja yhtenä varteenotettavana Karjulan esikuvana tallusteli sotapolkua everstiluutnantti Lilius.
"Maasotakoulu oli myös Santahaminassa toimineen Kadettikoulun nimi vuosina 1941–1952, jolloin siellä koulutettiin kadettiupseereita."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maasotakoulu
Dokumentissä jossa Rummukainen ja Vanhalan esikuva palaavat jatkosodan taistelupaikoille ja muistelevat tapahtumia, he kertovat Viirilän esikuvan olleen Salmi Santeri, joka muun muassa pyydysti kukonpojan komentajan nähden, tapahtuma jonka Linna kirjoitti Rahikaisen tehneen, dokumentti löytyy YouTubesta
Veteraanit eivät aikanaan "tyrmänneet" Linnan kirjaa eivätkä ensimmäistä elokuvaversiota. Sukulaismies, veteraani, kertoi kuinka luki sen yhdeltä istumalta.
Viipurin Markovillan Kapitulanttikoulu.
S koulutti kanta-aliupseereita, ei aktiiviupseereita.
elokuvan siinä vaiheessa kun rokka suolaa kompanjan siihen aukiolle kp:lla niin siinä on joku vänskä tai luti olisiko hän ollut 3. jj.
Vänrikki oli rajajääkäri- eli kiväärijoukkueesta, jota nämä kirjasta ja elokuvasta tutut miehet lähtivät tukemaan taistelussa eräästä kylästä, jota vihollinen ei suostunut millään luovuttamaan. Heidät oli siis tilapäisesti alistettu tämän heille ennestään oudon vänrikin komentoon.
Linna ei keksinyt vänrikille nimeä, vaan puhuu Lahtisen ryhmän pulkanvedosta Rokan ja Lampisen kp-tulitukseen lähtöön asti vain vänrikikistä. Siinä kohtaa, missä Rokka sanoo tuon "Kuule, vänskä. Mis sie tarvitse oikei hyvvää miestä? Täs siul on sellane", Linna toteaa: "Vakavasta tilanteesta huolimatta pyrkivät vänrikkiä hymyilyttämään nuo itsetietoiset sanat, mutta hän tunsi kyllä Rokan maineen ja tiesi, että ne olivat totta". Eli sekin, että vänrikki vain tunsi Rokan maineen, osoittaa että hän oli aivan eri porukkaa.
Rokan suolausta ihmettelemään hiihtänyt mies oli puolestaan jääkärijoukkueen luutnantti.
jaaha, ja sitten siinä kohtaa missä se uusi tulokas hihkasee HEI MÄ OSASIN, MÄ OSASIN, ja rokka sanoo vänskälle tai lutille että kohta me juostaan tuon joen yli, tyyppi rauhoittelee, mutta kohta ne juoksee sen joen yli ja rokka ottaa rannala haavoittuneen olkapäälle ja haavoittuu itsekin niin se
vänskä/luti oli sit kuka ei se kyl se raja jääkäri ollu, ja sillon oli sit jo suvi tai kesä.
kyllähän rokan olis pitäny ylikersantin rauta siitä kompanjasta saada.
Ihan avaukseen.
Sodan alussa konekiväärikomppanian ensimmäisen joukkueen johtaja on luutnantti Lammio.
Toisen joukkueen johtaja on "nuori varusmiesvänrikki, länsisuomalaisen kauppalan yhteiskoulusta ylioppilaaksi päässyt". Häntä ei mainita kirjassa missään vaiheessa nimeltä.
Kolmannen joukkueen johtaja on sitten resrervivänrikki Vilho Koskela, lempinimeltään Ville Vaitelias.
Kapiskan vänrikki on Jalovaara, josta on tullut joukkueen johtaja Koskelan kaaduttua.
Tuon ylioppilaisuuden takia olen aina mielessäni yhdistänyt nuoren varusmiesvänrikin nimenomaan Kariluotoon (ylioppilas hänkin oli) ja pitänyt nimen puuttumista lainaamassasi kohdassa kirjan ensi lehdillä pienenä Linnan kömmähdyksenä.
Wikipedian Tuntematonta sotilasta käsittelevässä artikkelissa Kariluoto mainitaan konekiväärikomppanian kanssa toimivan jalkaväkiosaston joukkueenjohtajaksi. Tiedätkö, miten nuo konekiväärikomppaniat oli koottu? Tuntuisi aika luonnolliselta, että kahden konekiväärikomppanian rinnalla toimi pelkästään kiväärimiehistä muodostuva joukkue, jolloin Kariluoto voisi hyvinkin olla se toisen joukkueen johtaja, vaikka nimi alkukuvauksesta puuttuukin.
P.S. Nimimerkkini ei koske sinua. ;-)
sodan aikana pataljoona koostui kolmesta jalkaväkikomppaniasta ja yhdestä kk-komppaniasta. KK-komppania ei taistellut itsenäisesti vaan sen joukkueet jaettiin jv-komppanioille tilanteen mukaan, ideaalitilanteessa yksi kk-joukkue yhdelle jv-komppanialle. Kariluoto oli jv-joukkueen johtaja. Siksihän kapt. Kaarnakin oli tyytymätön uranäkymiinsä konekiväärikomppanian päällikkönä ja piti hommaa seurustelu-upseerin vakanssina, koska se oli enemmän hallinnollinen kuin operatiivinen positio.
Hienoa tekstiä arvoisa "Lue kirja" Hyvin olet jaksanut vääntää rautalangasta. Kiitos!
Vetäytymisen/viivytystaistelun vaiheessa 1944 kolmannen joukkueen johtajina toimivat ensin kersantti Hietanen ja sitten alikersantti Rokka. U-linjan asemasotavaiheessa johtajaksi tuli vänrikki Jalovaara, joka jatkoi tehtävässä ainakin aselepoon asti.
Noista kirjan esikuvien esittelyistä puuttuu alkuvaiheessa esitelty komppanianpäällikkö, luutnantti Autio.
Hänen esikuvakseen Linna on maininnut kiuruvetisen pappilan pojan Jukka Malmivaaran. Malmivaarahan joutui jo talvisodan alussa 23-vuotiaana vänrikkinä komppanianpäälliköksi. Kävi välirauhan aikana kadettikoulun. Määrättiin ennen viimeistä haavoittumistaan Kannaksen torjuntataisteluissa majurina rykmentin komentajaksi.
Malmivaarasta tuli 1980-luvulla Kuopion hiippakunnan piispa.
Idiootit eivät käsitä, että romaani "Tuntematon sotilas" on kirjoittajansa luomus. Henkilöt eivät ole todellisia ihmisiä.
Kirjoittajansa luomus kyllä, mutta monelle henkilölle oli enemmän tai vähemmän todellinen esikuva, myös tapahtumat olivat totta, Linna kuitenkin vaihteli niiden tekijöitä ja tapahtuma-aikoja romaanin luonteesen sopiviksi, jotkut tapahtumat olivat myös sotajutuista kiinnostuneen Linnan toisilta kuulemia ja siten muualla tapahtuneita , Rokalla, Koskelalla ja Kaarnalla on aivan itsenä Linnan nimeämät esikuvat, Viirilän esikuva tulee ilmi kun ”Rahikainen ” ja ” Vanhala” palaavat jatkosodan taistelupaikoille YouTubesta löytyvässä dokumentissa
Viirilän esikuva oli Linna itse.
Ei ollut!
Keitä oli edes Koskelan joukkueen toisessa puolijoukkueessa? Ei mitään mainintaa.
Tietenkin alikersantti Linna!
Linna purnasi ja pakoili koiraslottana kotirintamalla.
Linna ei missään vaiheessa ollut sotilasvirkamiehenä. Hän palveli ensin rintamalla ja sitten koulutuskeskuksessa.
Ei siis ollut munaa olla rintamalla.
Todellisuudessa OLI rintamalla Jatkosodan alusta lähtien asemasotavaiheeseen saakka, jonka JÄLKEEN VASTA SIIRRETTIIN KOULUTTAJAKSI KOTI-SUOMEEN!
Kyllä munaa riitti liikuntasotaan eikä Suomen armeijassa sotilas itse päätä sijoitustaan!
Linna käskettiin kouluttajaksi. Hyvä vain että sodassa ollut kouluttaa uusia sotilaita. Armeijassa totellaan kun käsketään. Kun käsketään etulinjasta koulutushommiin silloin pitää totella.
Koettakaa käsittää, että "Tuntematon sotilas" on romaani, ei historian tutkimus.
Ne eroavat toisistaan kuten soitto ja paini, vaikka tuskinpa niidenkään eroa ymmärrätte.
tauno ei ampunut tauno palo.
YKSI PARHAISTA PUHUMISISTA ON: (Suunnilleen)
"Harrastan metsätaloutta, tarkemmin sanoen käpyjen keräilyä. Haaveeni on keksiä ikiliikkuja!
Kylhä sää tiiät et ei kukaa voi sellasta keksiä!
Jaaha, taidanpa levätä hetken!"
Olikohan toi vuoropuhelu #2 filmistä
vesi #3 filmistä?