Kellään ei ole mitään sanottavaa

Jaana-alakulo
23.12.2011 08:10

>>>minusta näyttää, että ei täällä ole oikeastaan kellään mitään sanottavaa

Ymmärrän kyllä, että valittaminen kyseisestä asiasta on naurettavaa varsinkin kun itse ei edes tarjoa keskustelua. Tai ehkä tarjosinkin keskustelun aiheen vaan eipä taida ateismiin liittyä.

Lähinnä olen vieroksunut sitä miten vastapuoleen suhtaudutaan. Emme kuuntele, emme halua ymmärtää. Teemme vastapuolesta naurettavan tai hullun. Ehkä tämä on tätä suomalaista keskustelukulttuuria. Tähän tapahtuu politiikassakain jatkuvasti.

Ehkä kaiken kaikkiaan vain puran turhautumistani ja pettymystäni. Olen asunut kolme vuotta Taiwanissa, sen jälkeen Itävallassa kaksi vuotta. Keskustelukulttuuri näillä ei ole agressiivista vaan kuuntelevaa ja pohdiskelevaa.

Nyt paluumuuttajana haluaisin olla osa jotain keskustelupalstaa. Saada jälleen kosketuksen Suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen mielipiteisiin. Ateismi, filosofia sekä talous ovat osa elämääni.

Ateismi on elämäntapani, joka kuitenkin vain harvoin tulee esiin keskusteluissa. Enkä edes tietoisesti ajattele ateismia elämässäni. Se vain on.
Filosofian kiinnostukseni puolestaan on perua opiskeluajoiltani ja on jäänyt myöskin elämäntavaksi osaltaan se on harrastus. Talous liittyy ammattiini.

Hyvää joulua myös sinulle

Jaana-alakulo:
>>Lähinnä olen vieroksunut sitä miten vastapuoleen suhtaudutaan. Emme kuuntele, emme halua ymmärtää. Teemme vastapuolesta naurettavan tai hullun. Ehkä tämä on tätä suomalaista keskustelukulttuuria. Tähän tapahtuu politiikassakain jatkuvasti.

Ehkä kaiken kaikkiaan vain puran turhautumistani ja pettymystäni. Olen asunut kolme vuotta Taiwanissa, sen jälkeen Itävallassa kaksi vuotta. Keskustelukulttuuri näillä ei ole agressiivista vaan kuuntelevaa ja pohdiskelevaa>>

On kyllä totta, että suomessa asenteet ja mielipiteet ovat usein mustavalkoisia ja jyrkkiä. Omia mielipiteitä ei aina perusteella järkiperäisesti, eikä aina muullakaan tavoin. Vastapuolta - tai vihan kohdetta - syyllistetään ja leimataaan miellellään, mutta omassa itsessä ja omassa toiminnassa ei nähdä mitään vikaa.

Jyrkkien ateistienkaan en ole koskaan nähnyt perustelevan rehellisesti ja järkiperäisesti mailmankatsomustaan. Uskonnollisuudessa ateistit kyllä
näkevät negatiivisia äärimmäisyysilmiöitä, mutta harvemmint omassa ajatettelussaan ja omassa itsesssään.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa uskonnottomia oli (ARIS tutkimuksen mukaan) vuonna 2008 15% väestöstä, mutta ateisteja oli vain 0,7% väestöstä. Suomessa ateisteja on huomattavasti enemmän - ja tämä siitä huolimatta, että USA: ssa uskontoa ei opeteta kouluissa.

Jaana -alakulo:
>>Ateismi on elämäntapani, joka kuitenkin vain harvoin tulee esiin keskusteluissa. Enkä edes tietoisesti ajattele ateismia elämässäni. Se vain on. Filosofian kiinnostukseni puolestaan on perua opiskeluajoiltani ja on jäänyt myöskin elämäntavaksi osaltaan se on harrastus>>

Miksi tuo ateismi sitten on elämässäsi niin itsestään selvää, että sitä ei tarvitse tietoisesti ajatellakaan?

Omassa elämässäni ateismi on vain sen yksi sivutuote. Joka mielipiteenä on vahvistunut tiedettä tutkiessani.

"Uskonnollisuudessa ateistit kyllä
näkevät negatiivisia äärimmäisyysilmiöitä, mutta harvemmint omassa ajatettelussaan ja omassa itsesssään."

Tuota en purematta niele. Kun tätäkin palstaa mm Jaakobin ja samiAn väittämiä seurannut. Hehän näkevät oman uskontonsa parhauden ja oikeellisuuden muut pois-sulkevana maailmankatsomuksena. Eivätkä edes kyseenalaista sen tekoja. - Sen mm huomaa tuosta >Ateistien paratiisissa nälänhätä< aloituksesta.

Jossa jo toinkin esille ettei Helluntaijärjestöt ole ainuita jotka nälkäisiä auttavat.
En toki tarkoita että kaikki mitä EU tekee on oikein ja humaanista. Aina löytyy korjattavaa. Joten en siitäkään syystä mitään ehdottomuuksia tällaisten asioiden kanssa edes yritä tehdä. Koska se olisi täysin mahdottomuus.

Yhtä hyvin voisi kysyä. Onko kaikki siis KAIKKI asiat mitä Jumalan ja Jeesuksen tai Allahin nimiin tehty. Aina olleet hyviä asioita?

Tai minkä tahansa muun jumalan.

"Miksi tuo ateismi sitten on elämässäsi niin itsestään selvää, että sitä ei tarvitse tietoisesti ajatellakaan?"

Koska se on elämäntapa, elämänkatsomus. Uskonnollisuutta meidän perheessä ei ole eikä uskonnottomuudesta puhuta noin yleensä. Syntymästä hautaan on suvussamme ollut uskonnottomuus itsestäänselvä asia. Ehkä kristinuskon omaava perhe ymmärtää oman taustani kysymällä itseltään kuinka paljon he ajattelevat islamin uskontoa jokapäiväisessä elämässään.

>>Koska se on elämäntapa, elämänkatsomus. Uskonnollisuutta meidän perheessä ei ole eikä uskonnottomuudesta puhuta noin yleensä. Syntymästä hautaan on suvussamme ollut uskonnottomuus itsestäänselvä asia. Ehkä kristinuskon omaava perhe ymmärtää oman taustani kysymällä itseltään kuinka paljon he ajattelevat islamin uskontoa jokapäiväisessä elämässään>>

On väärinkäsitys, että ateismi olisi pelkkää uskonnottomuutta. Esimerkiksi USA:assa oli uskonnottomia 15% väestöstä vuonna 2008, mutta ateisteja vain 0,7%. Ateismin lisäksi on agnostismia ja henkisyyden uskontojen ulkopuolisia muotoja. Suomessa ateistien määrä on huomattavasti korkeampi suhteessa väestömäärään.

Ateismi on jyrkkä kannanotto kaikkea hengellisyyttä ja henkisyyttä vastaan. Jyrkkä ateismi on ääriajattelua siinä missä uskonnollinen fundamentalismikin. Ateismi lievimmillänkään ei ole agnostismiin verrattavaa sillä ateismissa aina lähtökohta on, että jumalolentoja ei ole olemassa. Agnostismissa tunnustetaan
se että ei ole varmaa tietoa ja todisteita jumalolentojen olemassaolosta, eikä olemattomuudesta. Agnostismissakin tosin todetaan, että todisteita ei ole mahdollistakaan saada. Niin ei ole, sillä monet ovat saaneet todisteita korkeammista voimista ja henkimaailmasta omakohtaisesti.

Ongelmia syntyy usein silloin kun ihmiset pyrkivät määrittetelemään itsensä ja toisensa ideologioiden ja aatteiden kautta. Esimerkiksi monet vasemimmistolaiset hyvin yksioikoisesti pitävät lähes kaikkea oikeistolaisuutta pahuutena. Ateistit taas pitävät uskonnollisuutta ja kaikkea henkisyyttä yleensä pelkästään pahana asiana. .

Terveen järjen sijaan siis ideologiat määräävät monien kohdalla sen kuinka heidän tulee ajatella ja suhtautua esimerkiksi toisella tavalla ajetteleviin. Aivan samanlaisia ongelmia on uskonnollisuudessakin kun uskovaiset ja uskonnolliset opinkappalaeet ovat lähettämässä toisella tavalla uskovia ja ajattelevia ikuiseen kadotukseen. Joskus ateistien kritiikki on oikeutettua uskontoja ja uskovaisia kohtaan, mutta miksi ateistit kieltävät kaikenlaisten korkeampien voimien, jumalolentojen ja henkimaailman olemassaolon?

Jaana -alakulo kirjoitti:
>>Lähinnä olen vieroksunut sitä miten vastapuoleen suhtaudutaan. Emme kuuntele, emme halua ymmärtää. Teemme vastapuolesta naurettavan tai hullun. Ehkä tämä on tätä suomalaista keskustelukulttuuria>>

Osuit oikeaan tuossa ja siksi vastasinkin kirjoitukseesi. On totisinta totta, että monet ihmiset - mieluummin kuin kohtaavat totuuden esim. paranormaaleista kokemuksista ja ilmiöistä - leimaavat kokemuksistaan kertovan tai eivät halua uskoa tämän kertomukseen. Oman maailmankuvan kanssa ristiriidassa olevat asiat usein torjutaan, kun asioita ei kyetä käsittelemään.