Jouluista asiaa

Jeesuksen oma kirjoitti:

JOULU

Mikä saa sydämemme lämpenemään, odottamaan jotain?
Minun saa joulu. Joulun odotus saa sydämeni
lämpenemään, kun saan
jutella lapsieni kanssa joulusta, on silloin hyvä
olla.
Mutta mikä on jo pienten lasten sydämeen pistänyt
sen ajatuksen, että
joulu on vain lahjojen saamista ja antamista.
Itselleni joulu nykyisin on
aivan muuta.

Lapsuudenkodin jouluista muistan sen hyvän olon,
sen lämpimän tunteen
mikä joulun odotus toi tullessaan. Kaikki
valmistelut, joululaulut, jotka
soivat radiosta jo paljon ennen oikeaa joulua, se
toi sydämeen oudon
miellyttävän tunteen.

Saman tunteen sain kokea silloin kun sain ottaa
Jeesuksen vastaan, sain
kutsua Hänet sydämeeni asumaan. Silloin tuli
mieleen lapsuudenajan
joulun tunteet ja tietoisuus siitä, että
Jeesushan se oli silloin lapsena joulua
lapsen sydämeen valmistanut.

Joulusta tahtoo ihmisten mielissä jäädä tärkein
puuttumaan.
Jos Jeesus puuttuu joulusta, mikä joulu se
silloin on?
Jos syntymäpäiväsankari puuttuu juhlista, mitkä
juhlat ne ovat?
10-vuotiaana sain tuntea ensimmäisen kolkon ja
kylmän jouluni.
Oli jouluaatto. Kaikki pitivät minua vielä
lapsena, joulupukkikin oli tilattu.
En tietenkään mihinkään joulupukkiin uskonut,
mutta oli leikissä mukana.
Mutta sisimmässä oli kumma tyhjyys vaikka kaikki
oli ulkonaisesti kuin ennen.
Oli samat ruuat, oli joulukuusi, lahjat ja kaikki
muu, mutta tuntui siltä kuin olisin
astunut lapsenkengistä ulos kylmään
todellisuuteen, jossa ei ole joulua, kaikki on
valhetta, joulukin.

Tämä siis viimeisestä lapsenjoulustani tai
ensimmäisestä "todellisesta" joulustani.
Mutta mikä riemu. Vuosien päästä kun sain tulla
uskoon, eli silloin kun olin ottanut
vastaan Jeesuksen, silloin sydämeeni tuli taas
joulu ja lapsuusajan joulun tunteet.
Joulu oli toki ohi, oli uudenvuoden aatto.
Joulukuusi oli vielä lattialla, koristeet jne
mutta ilo mikä sydämeeni tuli oli ihmeellistä.
Sillä ihmehän se olikin.
Sain kokea jälleen lapsuusjouluni ja mikä
tärkeintä, tuo joulu on kestänyt kauan,
sillä Jeesus on vieläkin sydämessäni eikä Hän
lähde sieltä pois, ellen Häntä hylkää,niin Hän on
sanonut ja se sana pitää. Kiitos Jumalalle.

Eihän toki koko elämä aina joululta tunnu, mutta
silloin kun luen Raamattua tai rukouksessa
saan tuntea, että Jeesus on läsnä Pyhän Henkensä
kanssa, silloin taas minulla on joulu,
vaikka olisi syyspimeä marraskuu.

Kyllä nuo tontut, enkelit ja muut koristeet ovat
ilo silmälle, mutta kaiken röhnän lisäksi
haluaisin, että Jeesus olisi mukana jouluissamme
ja kaikkien ihmisten ja perheitten jouluissa.
Silloin siitä joulusta tulee oikea joulu,sillä
siinä päivänsankari Jeesus itse on läsnä ja Hän
tuo
jokaisen sydämeen tuon lapsuusajan onnellisen
tunteen, jota monet kaipaavat, mutta kuvittelevat
sen kuuluvan vain lapsille, mutta voisivat itse
sen omistaa vain omistamalla Jeesuksen.

Jeesuksen voi omistaa ottamalla Hänet vastaan ja
Hän haluaa tulla jokaisen tykö, joka
Hänet ottaa vastaan. Eikä Hän lähde pois. Se
joulu kestää koko eliniän ja senkin jälkeen, koska
sitten alkaa iankaikkinen elämä, iankaikkinen
joulu.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä