Unohdin autoon sisätilan valon päälle. Viikon päästä kun tarvitsin autoa, niin akku tietenkin täysin tyhjänä. Keskuslukitus ei toiminut, eikä edes mittarivalot syttyneet :( No, apukaapeleilla käynnistettäessä starttasi samantien. Tunnin verran heitin pientä lenkkiä ja sitten yön yli jännäämistä, josko seuraavana aamuna lähtee käyntiin. Lähtihän se. Ajoa 150 km ja seuraavana sama matka takaisin. Auto toimi hyvin. Nyt kuitenkin kaivelee, et menikö akku jotenkin "pilalle", koska eihän se tyhjiin meneminen kovin hyvää tee. Latautuuko tai pitääkö varausta enää kunnolla? Auto oli tallissa, joten akku ei ole päässyt jäätymään tms. Akku on 8 kk vanha Varta Blue Dynamic.Vieläkö on luottamista? Viisaammat valistakaa, kiitos!
Akku pääsi tyhjäksi.
2012
4415360
0Äänestä
Vastaukset 44
Vanhimmat
Kannattais katsoa, löytyiskö pitkän päällys-tarran alta korkit (6kpl), joista sais lisättyä akkuvettä. Varmaan akku pääsi hiukan kuivumaan. Saattaa puoli litraa akkuvettä mennä helposti.
Saako, voiko tuollaiseen ns. huoltovapaaseen jotain lisätä?
Ihan normaaliin tapaan akkuvettä saa lisätä, jos korkit löytyy.
Onneksi nykyautoissa, ainakin joissain japanilaisissa on ns. syväpurkauksen esto jonka ansiosta kaikki lakkaa toimimasta jännitteen pudotessa tietyn rajan alle.
Lyijyakun ikä lyhenee, jos sitä ei pidetä "täydessä" latauksessa.
Tuollainen akku kannattaa ladata kerran ns. älylaturilla esim. Ctek
jossa on sulfatoinnin poistotoiminto.
Yleismittarilla voit tarkistaa akkusi vanhenemisen koska tuntuu muuten toimivan. Jos akun napajännite täyteen ladattuna seuraavana päivänä latauksen jälkeen on esim.12,54 V, niin akkusi kapasiteetti on vielä 85 %. Uuden akun tarkka arvo on 12,72 V 100%.
Voit siis luottaa.
Tuollainen muutaman päivän kestänyt syväpurku ei vaikuta akkuun millään tavalla, eikä se aiheuta veden vähenemistä. Se on liian tehokas lataaminen kun nestettä haihduttaa. No, onhan siinä pientä riskiä jos akun tyhjänä ollessa oli jatkuvaa pakkasta 5-10 astetta, jolloin akku on voinut jäätyä ja se ei tee välttämättä hyvää.
Oli onneksi lämpimässä tallissa. Kiitos asiallisista vastauksista. Tästäkin tuntuu olevan kaikenlaisia mielipiteitä. Toiset sanovat, et akku on heti entinen, jos kerrankin pääsee tyhjäksi ja toiset sitten ovat eri mieltä. Mitenköhän täyteen akku latautui tuolla em. ajomäärällä? Ja mitä merkitystä on sillä, onko akku täysi vai hiukan vajaa? Tyhmiä kysymyksiä varmasti sille, joka jotain näistä asioista tietää, mut mulle täysin tuntematon vyöhyke tähän asti :)
Kun se akku tuntuu nyt toimivan, niin tuskin otti tapahtuneesta itseensä. Vajaa akku jäätyy helpommin ja tietty tyhjenee lopullisesti nopeammin.
Mistä moinen viisaus on kotoisin, ettei syväpurku heikennä akkua.
Ymmärrätkö edes, mitä syväpurku tarkoittaa?
Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, mutta vastauksia on. Akkuvalmistajat ja asiantuntijat suosittelevat vähintään 75 %:n latausta lyijyakulle.
Se tarkoittaa 12,4 V:n lepojännitettä, jolloin akku tulee ladata akun mahdollisen vioittumisen estämiseksi.
Jos Sinulla sisävalo, esim. 5 W paloi koko viikon, niin se kyllä tyhjensi
täyteen ladatun 60 Ah:n akun.
Jos latasit ajamalla 5 h 20 asteen pakkasessa, niin akkusi ei ole edes
puolillaan, mutta 0-säällä ajettuna on melko täysi.
Nollan keliä ja vähän lämpimämpääkin oli ja ajoa reilut 4 tuntia.
Luulen kanssa et heikentää, mut ei kai sentään taas uuden hankinta edessä tämän yhden kerran takia :(
Nollan keleillä akkusi latautuu aivan riittävästi normaaliajossakin. Sen varautumiskyky on hiukan heikentynyt, joka muutenkin laskee tavallisessa käytössä niin, että muutaman vuoden päästä se on vain noin 50 %.
Vastaukset täällä perustuvat monta kertaa ihmisten yksittäisiin kokemuksiin ja niitä sitten esitetään totena välittämättä "akkutieteestä"
mitään. Varmaan saat vastauksia, että simahtaa varmasti ja toisilla taas on kestänyt vuosia. Suuntaa antavaa tietoa saat tapauksestasi mittailemalla aikaisemmin esittämälläni tavalla.
Mielestäni ei suurempaa huolta ole, akkusi kuitenkin kestää minkä kestää.
Kauan aikaa sitten oli talviseisonnassa olevien autojen akkujen ohjeena purkaa se pienellä lampulla täysin tyhjäksi ja ladata sen jälkeen täyteen. Ohjeen mukaan tämä toimenpide tuli tehdä noin kolmen kuukauden välein. Akku piti irroittaa autosta ja säilyttää siten ettei se päässyt jäätymään. Ei ne syväpurkaukset ilmeisesti heikentäneet sitä akkua, koska akut kestivät pitempään nykyakkuihin verrattuna. Alittaja voi nukkua yönsä rauhassa. Autoon tulee kyllä muita murheita ennen akun loppumista.
No niin. Hurautin autolla huoltsikan pihaan ja poika mittasi testerillä akun varauksen. Auto ei ollut käynnissä ja arvoksi sanoi 13.5, paiskasi pellin kiinni ja sanoi et kaikki ok. Eikö 12,75 V ollut täysi varaus. Mikäs tämä 13.5 sitten on? Oisin tietty voinut kysyä sieltäkin jos oisin älynnyt!
Varmaankin kaikki on ok, mutta ei poika osannut asiaansa. Tuollainen mittaus ei kerro kuin, että lataus toimii. Tarkkaan ottaen auton pitää olla käynnissä, kun latausjännite tarkistetaan.
Mutta akun lepojännite on mitattava useita tunteja latauksen jälkeen, mieluummin seuraavana päivänä, ennen kuin saadaan luotettavia arvoja. Päinvastoin korkea arvo akun navoissa heti latauksen jälkeen kielii akun huonosta kunnosta.
No oishan se pitänyt arvsta et ei hommaansa osannut ja oli siellä " vain töissä" :( Akkuahan ei siis oltu mitenkään muuten ladattu, kuin mitä ajamalla on latautunut.
Ei sitä tuolla tavalla saa selville juuri mitään.
Pitää happomittarilla mitata akkuhapon ominaispaino.
Happomittari ilmaisee akun lataustilan. Jos mittari ei ilmoita akkua täyteen ladatuksi, se ladataan ja mitataan uudestaan. Jos ei nytkään ilmoita akkua täydeksi, on osa sen kapasiteetista menetetty ja sille ei voi mitään. Saattaa silti toimia autokäytössä vuosikausia.
Se on näin yksinkertaista kun sen osaa. Yleensä peruskoulun juuri ja juuri läpäisseet teinipojat huutelee puskasta ne suurimmat valheensa. Kun eivät osaa eivätkä ymmärrä.
Nyt ymmärrän miksi niin monet ostavat uuden akun heti, kun akun kunto vähänkin epäilyttää. Tällaisen tietämättömän pulliasen on näköjään mahdoton selvittää akun kuntoa, jos ei omista mittareita, latureita ja tietoa jännitteistä ja varauksista. Mikä ero niilläkin muka on?! Ois kyllä luullut sen huoltistyypin jotain tietävä mut se mikä hänestä oli ok, niin kieliikin toisen mielestä akun huonosta kunnosta :D It's a mens world!
Tämäkin vielä :) Luovutan....Ei ole happomittareitakaan...
Ysinkertaista on kun osaa. Sinäkin voisit olla hiukan tarkempi antaessasi noita ohjeita. Juuri Sinun ohjeesi tulee sieltä puskan perukoilta. Kysynkin ihan oppiakseni, miten mittaat suljetun hyytelöakun akkuhapon ominaispainoja?
Nekin ohjeet, joissa käsketään repimään listoja ja teippejä korkkeja etsiskellen ovat maalikolle kyseenalaisia. Kyllä ainut itsetarkastelu on napajännitteiden mittaus, ilman varikolla tehtävää kuormituskoetta.
Älä ihmeessä luovuta, vaan hanki tai lainaa yleismittari. Niitä saa parilla kympillä autokäyttöön sopivia. Äläkä usko noita kirjoituksia, joissa pyydetään "purkamaan" akku.
Sinun akkusi on 96 %:n varmuudella ihan kunnossa. Voit sen todeta noilla parilla mittauksella, kunhan maltat odottaa muutaman tunnin napajännitteen tasaantumista kaikki poiskytkettävissä olevat laitteet sammutettuna.
Huomannet senkin, ettei kysymyksesi ollutkaan tyhmä, mutta tyhmiä vastauksia kyllä tuli.
Kyselen vielä kun olen vauhtiin päässyt. Lepo- ja latausjännite? Kumpi kertoo akun varaustilasta? Kumpi minulta tänään mitattiin (jos kumpaakaan). Auto ei ole temppuillut yhtään, joten ehkäpä tällä akulla vielä jatkan. En kyllä arvannut, et akku on näinkin kiehtova kapistus :)
Osta se happomittari. Löytyy kaikista autotarvikemyymälöistä ja maksaa pari euroa.
Äläkä sitten roiski sitä happoa mihin sattuu: se on 40 % rikkohappoa ja tekee pahaa jälkeä!
Todennäköisesti akkusi on täysin tai ainakin lähes täysin kunnossa.
Kerro ensiksi, miten käytät happomittariasi suljetussa hyytelöakussa.?
Lepojännite kertoo teoreettisen arvon varaustilasta. 12.72 V / ominaispaino 1.28 on täys varaus ja tyhjällä arvot ovat 11.04 V / 1,00.
Tänään Sinulta mittatiin välittömästi latauksen jälkeinen napajännite. Koneen olisi pitänyt käydä todellisen latausjänitteen toteamiseksi joka kunnossa olevalla laturilla on noin 13.5 - 14,4 V.
Sinulle ilmoitettu 13,5 V ei kerro mitään akkusi kunnosta. Jos akun jännite tuppaa ladattaessa nousemaan nopeasti yli tuon 13.5 V:n se kertoo , ettei akku ole kunnossa.
Äläkä missään nimessä mene ostamaan happomittaria niin kauan kuin käytät suljettuja hyytelöakkuja, et pysty sitä käyttämään.
Siinä olet aivan oikeassa, että akkuja joskus vaihdetaan turhan takia.
Niinpä yleismittari on halpa kapistus, jolla saat varmuuden, että lataus toimii. Akun vaihto onkin sitten pikku murhe.
Sulfatoinnin poistavalla laturilla voi akun ikää jatkaa yhdellä talvella, noin yleensä ottaen. Maksanee nykyisin viisi kymmppiä.
Nyt olet suorittanut akkutekniikan alkeiskurssin joka riittää autoilijalle peruskursikksi.
EN OSTA! Enkä ota vaikka ilmaiseksi saisin. Turhaa roinaa nurkkiin pyörimään...
Kiitos järkevistä ja luotettavan tuntuisista vastauksistasi.
Mitenkä se laturi poistaa sen sulfatoinnin akusta? Mitenkä sen laturin toiminta eroaa tavallisesta laturista poistaessaan sitä sulfatointia?
Kuka hullu suljettua hyytelöakkua autoonsa laittaa?
Joku mainoksen uhri, teinipoika joka piirteli kirkkoveneitä koko peruskoulunsa ajan?
Pärjää sitten näitten toisten märkäkorvateinien neuvoilla! Mitäs sitä TURHAA roinaa...
Hyvää jatkoa valitsemallasi tiellä!
Vastaa nyt, miten mittaat akkuhapot suljetusta hyytelöakusta. Et ole tainut kuulla mitään hyytelöakuista. Et ole ainakaan ymmärtänyt.
Kyllä Vataassa on virrannut valtava määrä vettä siltä ajalta kun sinun tietosi ovat peräisin.
Kyllähän se vit...aa sinua kun tulil viisaudessasi noin pahasti mokaamaan.
Sulfatoinnin poistojaksolla sekä jännite, että virta vaihtelevat minimin ja maksimin välillä, siten se testaa akun kunnon, suorittaa päälatauksen, absorptiovaiheessa lataa akun piripintaan pienellä nestehukalla, testaa pitääkö akku latauksen ja siirtyy automaattisesti ylläpitolataukseen. Jossain vaiheessa se tekee myös syväpurkautuneiden akkujen elvytyksen.
Ei hyytelöakkuja tarvi mittailla lainkaan. Niitä vain vaihdetaan 2-3 vuoden välein.
Oikeat akut =nesteakut kestävät 6-8 vuotta vähäiselläkin huolenpidolla.
Kaikki muut tietävät tuon paitsi sitikka, joka jakelee neuvojaan 60 vuoden takaa.
Mitä alhaisempi varaus todellisuudessa on, niin sitä enemmän kasvaa riski akun sulfatoitumiseen – lyijykennojen pinnan kovettumiseen.
Tämä laskee akun kapasiteettia ja tuhoaa sen lyijylevyt ja siten koko akun. Sulfatoituminen estää rikkihapon siirtymiseen kennosta veteen ja takaisin. Osassa akkuvaraajista on sulfatoitumisen esto-ominaisuus sekä levyjen kunnon palautusominaisuus. Siin vain osaassa akkuvaraajista on tämä ominaisuus.
Akkujen lepojännite antaa kuvan varaustilasta: (Varauksen jälkeen akkujen pitää levätä
vuorokausi, jotta jännite ehtii stabiloitua, ennen kuin lepojännite mitataan.)
-
VARAAMINEN
-- Nykyaikaisten akkujen itsepurkaus on vähäistä, mutta levossa ne kadottavat hitaasti
varausta. Tämä kompensoidaan joko varaamalla akku tietyissä jaksoissa tai jatkuvalla
ylläpitovarauksella.
-- On tärkeää valita varaaja, joka soveltuu kyseisen akun varaukseen.
-- Nykyaikaiselle varaajalle on tunnusomaista muun muassa:
• Lämpötilakompensointi (varaaja säätää varausjännitteen lämpötilan mukaan).
• Varauskäyrä on sovellettu akkuteknologian mukaan – AGM/GEL tai lyijyhappo -
(akut, joissa on nestemäinen happo).
• Varausteho on sovellettu akun koon mukaan (kapasiteetti Ah).
AKUN HOITO-OHJEET
näin akkusi toimii paremmin ja kestää pidempään
Täysin varatun akun lepojännite on noin 12,7 V
Puoliksi varatun akun lepojännite on noin 12, 2 V
Purkautuneen akun lepojännite on noin 11,7 V
Sinä aloitit akkutekniikan "jatkokurssin". Pari jännitearvoa mielestäni kaipaa tarkennusta. Minun taulukoissa 50 % vastaa 12,12 V:n napajännitettä ja täysin tyhjä 0 % vastaa 11,04 V. Ominaispainon kautta ilmaistuna 50 % on 1,18 ja tyhjällä 0 % 1,00.
Itsepurkaus kunnossa olevalla akulla on alle 1 % / vuorokausi,
eli noin 0,01 V. Tuosta jokainen voi laskeskella, kuinka usein esim. säilytyksessä olevaa veneakkua tulee ladata.
Kaveri+tiesi+mikä+on+yleismittari,+mutta+ei+ymmärtänyt+lyijyakuista+riittävästi.
Joissakin älylatureissa on toiminto, jolla tyhjää akkua ladataan lievällä ylijännitteellä (olisiko ollut 15.2 V) jonkinlaisella valmistajakohtaisella syklillä. Joissakin tilanteissa tämä auttaa, mutta se lisää riskiä vedyn muodostumiselle ja lyhentää siten koko akun elinikää nestehukan kautta. Tavalliset laturit käyttävät yleensä 13.6 - 14.4 V latausjännitettä ja tämän väitetään joissakin tilanteissa olevan riittämätön jännite sulfatoinnin poistamiseen. En tiedä onko kyse markkinoinnista, uskomuksista vai oikeasti tutkitusta tiedosta.
Eipä taida kapasiteetti täyttyä pelkällä ajolla, mutta kyllä se pelaa, seuraavissa kovissa pakkasissa se nähdään, kuinka käy.
jos se kerran toimii ni ei muuta kun kovaa ajoo ja jos se joskus sippaa ni sit vaan uutta akkua kehiin
Miksi ihmiset tekee yksinkertaisesta asista noin vaikean.
Mitä vaikeaa tuossa nyt oli? Ihan selvät toimintaohjeet. Sinulle ehkä oli vaikeat, kun et ymmärtänyt muuta kuin vitt..lla. Joko sait seisoon?
Jos sait, niin eiku käteen.
Akku pääsi tyhjäksi?
No lataa pääsi täyteen!
Se auttaa taatusti !