Suomen ruotsalaista "osaamista" 1918

Västankvarnissa

Kjell Westön vuonna 2006 ilmestynyt ja Finlandia-palkinnon voittanut Missä kuljimme kerran -kronikka on kääntynyt teatterielokuvaksi ja myöhemmin esitettäväksi kuusiosaiseksi tv-sarjaksi.

Missä kuljimme kerran (K15)

http://www.episodi.fi/missa-kuljimme-kerran-16195/

3/6. Lucie seuraa haikein mielin Eccun ja Ainan häiden viettoa. Cedi järjestää suojeluskuntia rankaisemaan hävinneitä, punakaartilaisia. Rooleissa mm. Jessica Grabowsky, Jacob Öhrman, Oskar Pöysti. Helsinki-filmi, 2011.

http://www.telkku.com/programtable/show/1/20111228

FST5 Ke 28.12.2011 klo: 21.00

Tämä tapahtuma oli 3. jakson taustalla:

Entiset vangit muodostivat ruotsinkielisen Länsi-Uudenmaan pataljoonan rungon ja sen tukikohta sijaitsi Inkoon Västankvarnissa. Varsinaiseen taistelutoimintaan pataljoona ei näy osallistuneen. Pataljoonaa komensi ruotsalainen Edward Ward ja komppanianpäällikköinä toimivat Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Pataljoonasta muodostettiin retkikuntia, jotka tekivät teloituskiertueita eri puolille Uuttamaata. Tähtäimessä olivat punaiset tai punaisiksi epäillyt ja eräät valkoisetkin suomalaiset. Vihdissä pataljoona teloitti yli 60 paikallista, ja kerrotaan paikallisen suojeluskunnan päällikön joutuneen ajamaan verenhimoiset västankvarnilaiset pois pitäjästä. Pataljoona kylvi kuolemaa ainakin Inkoossa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. Kaikkiaan Länsi-Uudenmaan pataljoona teloitti toukokuussa vähintään 200 miestä ja naista, lähes kaikki suomenkielisiä.

Erik Herman Woldemar Grotenfelt (24. heinäkuuta 1891 Viipuri – 3. huhtikuuta 1919)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Grotenfelt

Grotenfeld asetettiin Inkoossa sijainneen Västankvarnin kenttäoikeuden puheenjohtajaksi. Hän tuomitsi n. 60 punaista kuolemaan. Ensimmäiset tuomiot hän pani täytäntöön itse henkilökohtaisesti[3], koska hänen miehistönsä oli kokematonta kyseisten tuomioiden täytäntöönpanossa, mutta myöhemmin Länsi-Uudenmaan pataljoona osallistui myös tuomioiden täytäntöönpanoon Västankvarnissa. Joukossa oli ainakin kaksi naista, Hilja Heino ja Tekla Åhl. Grotenfelt kuvaili muistiinpanoissaan, kuinka mm. ammutti useita vihtiläisryöstäjiä, ja siitä kuinka vangit pelokkaasti avautuivat hänen johtamassaan tuomioistuimessa.


Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä -kirja kertoo enemmän näistä tapahtumista Länsi-Uudellamaalla

Västankvarnin teloitukset tapahtuivat Suomen sisällissodan aikana Inkoossa toukokuussa 1918. Valkoinen rankaisuretkikunta Länsi-Uudenmaan pataljoona suoritti paikassa punavankien teloituksia 2. toukokuuta-26. toukokuuta 1918. Maisteri Tauno Tukkisen teoksen Teloittajien edessä mukaan paikassa ammuttiin yli 60 punakaartilaista sekä ainakin kaksi naista, Hilja Heino ja Tekla Åhl. Teloituksia johti maisteri Erik Grotenfelt, joka oli kuulustellut ja tuominnut vangit kuolemaan. Teloitusta johtanutta pataljoonaa komensi Edward Ward apulaisinaan Ivar Hast ja Ivar Ståhle. Teloitukset olivat selkeä sotarikos. Erik Grotenfeld teki itsemurhan vuonna 1919.


Grotenfelt:in, jonkinlainen henkilökuva tuli TV:sta
Käsky -elokuva - näytti olevan tämän Suomen ruotsalaisen lahtarin, Grotenfelt:in, jonkinlainen henkilökuva, joka perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin.

http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/33584-elokuva-arvio-kasky

7

664

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 1918

      Kuvat esittävät teloituksia Inkoossa toukokuussa 1918

      Ruotsalaiset itse teossa? Kerrankin on valokuvaaja sattunut ikuistamaan saamaamme suorasukaista "naapuriapua"!

      Kuvat esittävät teloituksia Inkoossa toukokuussa 1918

      Punaiset vangitsivat Grotenfeldtinä erehdyksessä ruotsalaisen kauppaopiston rehtorin Oskar Rosenqvistin, joka oli lehden aputoimittaja. Jaakko Paavolaisen mukaan Rosenqvist ammuttiin matkalla esikuntaan, ja ruumis heitettiin häikäilemättömästi autosta kadulle. Grotenfelt sai kostaa punaisille sisällissodan lopussa. Hän johti punaisten teloituksia Inkoon Västankvarnissa."

      http://vesta.narc.fi/kuvat/bg.jpg

      http://vesta.narc.fi/kuvat/bg2.jpg

      http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main


      Tuo valkea-asuinen nainen lienee Tekla Åhl

      Kansallisesta murhenäytelmästä paikallishistoriaksi – sammattilaisten muistoja vuodesta 1918

      Anne Heimo

      http://www.elore.fi/arkisto/2_00/hei200.html

      Tapetut naiset

      Tapetut naiset kertoo kolmesta sammattilaisesta naisesta, jotka teloitettiin Inkoon Vestankvarnassa toukuussa 1918. Tutkimusten mukaan tyypillinen punakaartilaisnainen oli kansakoulun käynyt, alle 24-vuotias, naimaton tehdastyöläinen, palvelijatar tai ompelija. Usein naiskaartilaiset vielä leikkasivat tukkansa polkkatukaksi ja pukeutuivat asepukuun, johon kuului housut. Kuolemaan tuomittuja naisia syytettiin mm. agitaattorina toimimisesta ja vakoilusta. Myös läheisen punaisuus katsottiin raskauttavaksi tekijäksi. (Paavolainen 1967, 200–205.) Näitä vasten tarkasteltuina kertomuksen naishahmot vaikuttavat melko tyypillisiltä: 20-vuotias piika Hilja Heino kantoi asetta ja pukeutui housupukuun, 35-vuotias Tekla Åhl toimi punaisten keittäjänä ja oli punaisten johtokuntaan kuuluneen Juho Åhlin vaimo. Pariskunta kuului myös Sammatin työväenyhdistyksen perustajajäseniin.Vakoilusta syytetty 32-vuotias myyjätär Hilda Björk kuului työväenyhdistykseen, mutta hänen punakaartiin kuulumisesta ei ole varmuutta. Naisten sotaan osallistumista käsittelevät kertomukset ovat olleet yleisiä, ja kuten Ulla-Maija Peltonen (1999) on huomauttanut, naiset kuvattiin näissä usein vastakohtina: hyvinä tai pahoina, äiteinä tai huorina.

    • Hurrasivatkohan?

      >Entiset vangit muodostivat<

      Tätä sakkia RUOTSIN edustaja, konsuli, valvoi ja he olivat sitoutuneet allekirjoittamalla paperin, etteivät osallistu sotatoimiin tms.

      Petollisesti he siten kostivat ja tuo roistomainen Grotenfelt päälahtarinaan. Niin paljon tuon paholaisen tunto soimasi, että hän päätti maistaao maa lääkettään ampuen kuulan kalloonsa.

      Raukkamainen naisten murhaaja joutikin kuolla!

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Grotenfelt

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Västankvarnin_teloitukset

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Länsi-Uudenmaan_pataljoona

      "Pataljoonaa komensi Edward Ward ja komppanianpäälliköitä olivat Ivar Ståhle ja Ivar Hast."

      ...ja he olivat siis ruotsalaisia


      Tapetut naiset

      http://www.elore.fi/arkisto/2_00/hei200.html

      "Tapetut naiset kertoo kolmesta sammattilaisesta naisesta, jotka teloitettiin Inkoon Vestankvarnassa toukuussa 1918. (10) Tutkimusten mukaan tyypillinen punakaartilaisnainen oli kansakoulun käynyt, alle 24-vuotias, naimaton tehdastyöläinen, palvelijatar tai ompelija. Usein naiskaartilaiset vielä leikkasivat tukkansa polkkatukaksi ja pukeutuivat asepukuun, johon kuului housut. (Piironen-Honkanen 1995, 33.) Kuolemaan tuomittuja naisia syytettiin mm. agitaattorina toimimisesta ja vakoilusta. Myös läheisen punaisuus katsottiin raskauttavaksi tekijäksi. (Paavolainen 1967, 200–205.) Näitä vasten tarkasteltuina kertomuksen naishahmot vaikuttavat melko tyypillisiltä: 20-vuotias piika Hilja Heino kantoi asetta ja pukeutui housupukuun, 35-vuotias Tekla Åhl toimi punaisten keittäjänä ja oli punaisten johtokuntaan kuuluneen Juho Åhlin vaimo. Pariskunta kuului myös Sammatin työväenyhdistyksen perustajajäseniin.Vakoilusta syytetty 32-vuotias myyjätär Hilda Björk kuului työväenyhdistykseen, mutta hänen punakaartiin kuulumisesta ei ole varmuutta. Naisten sotaan osallistumista käsittelevät kertomukset ovat olleet yleisiä, ja kuten Ulla-Maija Peltonen (1999) on huomauttanut, naiset kuvattiin näissä usein vastakohtina: hyvinä tai pahoina, äiteinä tai huorina.

      Vakoilusta syytetyn Hilja Björkin kohtalo on Tapetut naiset -kertomuksessa keskeinen. Björk oli ehkä helpompi esitellä "viattomana kärsijänä" kuin kaksi muuta, jotka täyttivät tyypillisen punakaartilaisnaisen ehdot Björkiä paremmin. Ensimmäisen esimerkin kertojan näkökulman olen luokitellut valkoiseksi ja jälkimmäisen punaiseksi"

    • Klade45

      Eiko tämä keskustelu sovi paremmin historiapalstalle?

      • 1918 surmat

        Varkaudessa kerrottin käyneen myös ruotsikielisen, innokkaan teloittajan.
        Huruslahden arpajaisista kuultiin puhuttavan. Joka kymmenes rivistä olisi otettu ja päästetty ilmat pihalle. Ja sitten avantoon.
        Pulkkinen-niminen työmies kävi setäni luona viisikymmenluvun lopulla. Kertoi olleen se kymmenes, mutta vieressä seissyt nuorempi mies oli astunut eteen ja sanonut hänen joutavan. Pulkkinen kun oli jo perheellinen.

    • Johan Pomppas.

      Eikö Rkp:kin toiminut siihen aikaan jo? Mikä on Rkp:n osuus tapahtumiin.

      Paljonko Rkp:ssä on noiden rikollisten jälkeläisiä?

    • Åbo kikkel

      Hurraa ja h u o r a t meraan sanoi ennen laivan kapteenit kun satamasta lähtivät.

      • Freudenthal

        Valkolahtareiden päällystö oli lähes täydellisesti ruotsinkielistä, joten heillä oli sisällissodan jälkeen suoritetussa etnisessä puhdistuksessa,
        n. 23.000 suomalaisen teloittamisessa ehdottoman ratkaiseva osa.

        Ja teloitusten jälkeen lahtareiden itselleen säätämä armahduslaki, joka vapautti heidät kaikista sotarikoksista ja sodan jälkeen suorittamista teloituksista, noudattelee RKP:nkin nykyistä linjaa: lainkäyttö, opetus, talous ja hallinto pitää olla ruosinkielisten käsissä keinoja kaihtamatta.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      113
      5273

    2. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      67
      5064

    3. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      91
      4134

    4. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3620

    5. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      60
      3218

    6. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2801

    7. Kerro kolme huonoa ja

      kolme hyvää asiaa kaivatustasi? Än yy tee nyt
      Ikävä
      15
      2297

    8. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      54
      1939

    9. Rakastatko mua

      Vielä?
      Ikävä
      40
      1800

    10. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      38
      1663
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt