Vuonna 2007 kirkko sai yhteisöveron tuotosta 118,4 miljoonaa euroa. Seurakuntien tilinpäätösten mukaan hautaustoimien kustannukset olivat 101,6 miljoonaa euroa, kirkonkirjojen pitokustannukset 21 miljoonaa euroa ja kulttuuriperinnön hoito- ja ylläpitokulut 12,1 miljoonaa euroa. Kustannukset olivat yhteensä 134,7 miljoonaa euroa eli suuremmat kuin yhteisöveron kirkon osuuden tuotto 118,4 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan kannalta kirkko tekee muutakin tärkeää työtä, kuten diakonityötä ja perheneuvontaa.
Kirkko tekee hyväntekeväisyyttä
..--.-.-
33650
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Riivaaja ateistin päässä käskee miinustamaan, mutta hiljaista tuli kun puhdasta faktaa tuotiin kehiin!
Kirkko myös tekee yhteiskunnan kannalta hyödyllistä työtä, joka rahoitetaan meidän kansalaisten maksamalla kirkollisverolla. Kun sinulla tilastot ovat käytössäsi, voitko kertoa, kuinka suuri osa näihin tarkoituksiin menee? Sitten voisit verrata tätä hyötysuhdetta vaikkapa Pelastakaa lapset ry:n, Mannerheimin lastensuojeluliiton tai vaikkapa Amnestyn vastaavaan tehokkuuteen, eli kuinka suuri osa tuotoista käytetään juuri noihin tärkeisiin kohteisiin.
Kirkko käyttää n.10,5% hyväntekeväisyyteen. Tämäkin luku on saatu vyöryttämällä eli siihen on kirjattu henkilöstö ym kuluja. Todellinen summa joka hyväntekeväisyyteen menee on 2% luokkaa. Miettikää siis, 300€ kirkollisverosta menee oikeasti vain n.6€ oikeasti hyväntekeväisyyteen
http://www.eroakirkosta.fi/olemukana/miksi#hyvantekevaisyys
Valtiolla on koko kansan kattava väestötietojärjestelmä. Päätös siitä tehtiin jo 1999, mutta siinä oli siirtymäaika. Joka tapauksessa jo viisi vuotta tilanne on ollut selkeä, väestökirjanpito on valtion homma.
Kulttuuriperintö on enimmältä osaltaan kirkkoja, joissa myös pidetään jumalanpalveluksia. Toki niitä ateistikin voi katsoa, mutta enemmistö katsojistakin on vielä toistaikseksi evlut kirkon jäseniä.
Miksi valtion pitäisi maksaa kirkon jäsenrekisterin ylläpidosta?
Kirkko käyttää jäsenrekisterinsä ylläpitoon yli 20 miljoonaa vuodessa.
Tätä toimintaa pidetään yheteiskunnallisena palveluna ja se on yksi peruste kirkon saamalle yhteisöverolle.
Kirkon mielestä toiminta on yleishyödyllistä, mutta että valtionkin mielestä, huh?
Toivottavasti tähän tulee tänä vuonna muutos.
Otto Chrons on tutkinut kirkon yilinpäätöksiä ja havainnut, että kirkko on siirtänyt roppa kaupalla aikaisemmin muilla momenteilla olleita kuluja hautaustoimen kuluiksi, ilmeisesti siksi, että se tietää valtion piikin olevan tältä osin täysin auki.
Kirkon saaman yhteisövero-osuuden ylivoimaisesti suurin perustehan on juuri hautaustoimen kulut. Kirkko vaan ilmoittaa valtiolle, että näin paljon siihen menee rahaa, ja tollot poliitikot luottavat sokeasti kirkon ilmoittamiin lukuihin.
Kirkko käyttää vuotuisista menoistaan vain n. 10% hyväntekeväisyydeksi luokiteltavaan toimintaan. ja esim. Kirkon ulkomaan avun, KUA, vuosibudjetista valtio kattaa avustuksellaan n. 38%, ja on näin KUAn suurin yksittäinen rahoittaja. Se raha tulee siis kaikkien valtionveroa maksavien selkänahasta, ateistit mukaan lukien, vaikka KUAn toiminta on luonteeltaan ainakin jossain määrin lähetystyötä, oman uskin levittämistä.
Kirkko on toiseksi suurin KUAnrahoittaja n.34%, mutta siitäkin melko tasan puolet tulee erillisistä keräyksistä kuten Yhteisvastuukeräys ja kolehdit ja toinen puoli n. 17% suoraan kirkolta. Että aika vähiin se kirkolliveroista kirkon hyväntekeväisyyteen päätyvä osuus jää. Ja kuitenkin 100% KUAn hyväntekeväisyydestä lasketaan kirkon hyväntekeväisyydeksi.
Paljon tehokkaampaa hyväntekeväisyyttä on erota kirkosta ja antaa vaikkapa puolet säästyneestä kirkollisverosta puolueettomille hyväntekeväisyysjärjestoille ja pitää toinen puoli itse. Näin viisinkertaistat apusi hyväntekeväisyydelle!
"Kirkko käyttää vuotuisista menoistaan vain n. 10% hyväntekeväisyydeksi luokiteltavaan toimintaan."
Astuit kirkon miinaan. Älä toistele kirkon valheellista propagandaa.
Kirkkoa pidetään suurena hyväntekijänä ja köyhien auttajana. Kansan piiriissä pyörivä legenda kertoo, että kirkon menoista menee 10% hyväntekeväysyyteen, mitä sitäkin pidetään hävettävän pienenä osuutena. Katsotaanpa miten väitteet pitävät paikkansa.
Ev.lut. kirkon vuoden 2010 tuloslaskelma.
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/BFA493781CDAB431C22578EF00287603/$FILE/Seurakuntien_tuloslaskelma_koko_kirkko_2010.xls
Vuonna 2010 kirkon toimintakulut oli yhteensä 1 017 847 142 euroa, joista annetut avustukset oli 41 758 003 euroa eli 4,10%.
Annetut avustukset jakaantui seuraavasti suhteessa toimintakuluihin:
Lähetystyö 1,85%
Merimieskirkko 0,06%
Kirkon ulkomaanapu 0,43%
Diakonia-avustukset 0,74%
Muut avustukset 1,03%
Lähetystyö on kristinuskon levittämistä eli ei mitään avustamista sanan humaanissa merkityksessä, joku voisi sanoa, että juurikin päinvastoin. Lähetystyötä ei täten voida pitää avustamisena eikä ainakaan minään hyväntekeväisyytenä tai köyhien auttamisena.
Merimieskirkko on jumalan palvontapaikkojen ylläpitoa. Ei siis myöskään mitään hyväntyekeväisyyttä tai köyhien auttamista.
Jäljelle jää kirkon ulkomaan apu, jolla autetaan köyhiä ulkomailla ja diakonia-avustukset, joilla autetaan köyhiä kotimaassa. Lisäksi on epämääräinen muut avustukset, josta ei voida päätellä kohdentuuko rahat todelliseen ihmisten auttamiseen vaiko kristinuskon levittämiseen.
Yhteenvetona kirkolta liikenee hyväntekeväisyyteen vaivaiset 1,17% tai jos otetaan mukaan epämääräinen muut avustukset, niin 2,2%.
Onko Chronsin laskelma julkaistu?
Tässä on, ei mikään varsinainen laskelma, mutta Chronsin bloggaus aiheesta:
http://syvalta-ja-poikittain.blogspot.com/2009/03/hautaustoimelle-erityistilintarkastus.html
Merkillistä, ettei asiaan ole paneuduttu kunnolla Uskomaton.fi -sivuilla, vaikka Chrons näyttää olevan yksi perustajista. Luulisi löytyvän intoa infota paremmin. Iso miinus, sivut ontuvat selvästi.
http://uskomaton.fi/main/uskomaton-faq
Parempi kuin ei mitään - kiitos!
Vähävaraisten hautausavustukset maksaa sosialitoimi,eli veronmaksajat.
Toimeentulo asiakkaiden kirkollisveron maksaa myös yhteiskunta. Kirkon ahneudella
ei ole mitään tolkkua.
Mitä se köyhien auttaminen käytännössä on?.
Kaiken huippu on, ettei kirkko mielellään käytä avustuksiin ns. "omia" rahojaan (kirkollisveroja, sijoitustuottoja) vaan pyrkii antamaan lähinnä keräyksillä ja kolehdeilla hankittuja varoja.
Kirkon diakoniarahasto:
"Avustusvarat koostuvat Kirkon diakoniarahastolle kerätyistä kolehdeista, yhteisvastuukeräyksen tuoton osuudesta sekä lahjoituksista."
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content357943
Kirkon antamista diakonia-avustuksista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10142659#comment-51394751
Kannattaa samalla vilkaista koko ketju.
Kirkko myös hyvin näyttävästi jakelee muiden lahjoittamia ruokakasseja ja mainostaa tätä ikään kuin suurenakin hyväntekeväisyytenä. Mikä siinä oikeastaan edes on kirkon osuus, jos ilmainen vapaaethoisetyöntekijä jakaa muualta saatua ruoka-apua?!?! Kirkko ei tee oikeastaan muuta kuin antaa tiedotteen medialle ja tekeytyy hyväntekijäksi.
Mielellään mikä tahansa järjestö menisi ojentelemaan niitä kasseja ja saisi nimensä lehteen.
Onko totta että toimeentulotuki asiakkaiden kirkollisveron maksaa kuntalaiset?.
Joo, on. Kirkollisver on vero, joten se luokitellaan pakolliseksi menoksi toisin kuin esim. jonkin pienuskonnon tai aatteellisen yhteisön jäsenmaksu.
Käytännössä merkitys lienee todella pieni, vähänpä niitä kirkollisveroja menee toimeentulotukea saavilta. Periaatteellisesti toki väärin tämäkin.
Käytännössä merkitys on pieni, mutta periaatteelisesti merkitys on sitäkin suurempi.
Jori,
Miten tuo juttu oikein menee? Sinä ja AntiChrisu väitätte että sossu maksaa toimeentuloasiakkaiden kirkollisveron. Mummomuori inttää, että ei ja Diakoniatyöläinen on samaa mieltä.
Minun käsittääkseni kaikista köyhimmät jäsenet saavat vapautuksen kirkollisverosta. Sen saa kai automaattisesti eli ei tarvitse erikseen mitään hakemuksia tehdä.
Jos tuo menee noin kun AntiChrisu sanoo, niin onhan tuo kyllä aikamoinen juttu. Eli että kirkko saisi sosiaalitoimelta enemmän kirkollisveroja kuin jakaa köyhille avustuksina.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10142659#comment-51428916
Minulla ei ole tähän tarkkoja lukuja. Homma monimutkaistuu jo sillä, että käsittääkseni sosiaalitukea saa kuukausikohtaisesti, verot menevät vuoden kokonaistulojen mukaan.
Sosiaalitoimi ei toki suoranaisesti maksa kirkollisveroa sillä tavalla kuin esim. KELA maksaa vuokratukea asiakkaansa ohi suoraan asunnon omistajalle. Kyse on siitä, voiko saada lisää sosiaalitukea siksi, että kuuluu kirkkoon ja maksaa kirkollisveroa. Vastaus on ainakin periaatteellisesti kyllä: vero, ml. kirkollisvero, on pakollista menoa.
Nyt on kuitenkin niin, että kunnallis- ja kirkollisverot ovat vain teoriassa suhteellisia veroja. Käytännössä nekin ovat progressiivisia erilaisten vähennysten vuoksi (ks. esim. tuloverolaki 105 a § "kunnallisverotuksen ansiotulovähennys"). Sosiaalitukia tulee, jos tulot alittavat jonkin summan X euroa. Kirkollisveroa menee jos tulot ylittävät jonkin summan Y.
Onko nyt X
Systeemi katkaisi viestin. Siis on X suurempi kuin Y vai päinvastoin? Tähän en tiedä vastausta.
Ei toimeentulotuki ole veronalaista tuloa, eli sei siitä mene sen kummemmin kirkollisveroa kuin muitakaan veroja.
Hautausmaat, väestökirjanpidon ja kulttuuriperintökohteiden hoitamisen kirkko voi ja sen tulisikin sälyttää valtiolle. Tämän jälkeen se ei tarvitsisi liioin yhteisövero-osuuttaan, josta sitä niin arvostellaan.
Jäisipä sentään vielä kirkollisverotuotto, mutta senhän sitten voisikin käyttää täysimääräisesti hengelliseen julistukseen ja diakoniatyöhön.
Kykeneekö kirkko tähän?
Uskon, että jonain päivänä kyllä.
Esim. keskiaikaisia kirkkojamme pitää kunnostaa ja pitää yllä ihan senkin takia, että ne ovat kansallisesti merkittäviä rakennusmuistomerkkejä. Ruotsissa tällaisten hoito siirrettiin valtiolle, kuten kuuluukin. Papin kuuluu huolehtia sielunhoidosta, paanukattoja tervaavat jotkut muut.
Olen osittain samaa mieltä, mutta en ihan.
Nuo kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ovat kirkkoja. Koko kansa siis maksaisi, mutta kirkko käyttäisi? Eivätköhän seurakunnat voisi maksaa kirkkojen kunnossapidon ainakin suurimmaksi osaksi itse. Oikeastaan kirkko pitäisi velvoittaa antamaan tilojaan (en tarkoita sakraalitiloja) myös muiden yhdistysten ja järjestöjen käyttöön. Suurin osa kirkoistahan on rakennettu ajalla ennen uskonnonvapautta eli koko kansa on osallistunut niiden rakentamiseen.
Olisi kiinnostavaa saada selville, millä kaikilla tavoin kirkkoa oikein jo tuetaan. Helsingin tuomiokirkko ei maksa kaupungille tontista lainkaan vuokraa ja tuleva Kampin kappeli maksaa vain hiluja. Nämä ovat aikamoisia kädenojennuksia kirkolle ja tuskinpa nuo edes ovat ainoat ”vapaamatkustavat” rakennukset tässä maassa.
Linkissä kirkot ja kappelit Helsingissä. Kuinkahan moni vapaamatkustaa?
http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?deptid=45&preview=1&showmodul=
Tässä jotain avustuksista:
Helsingin seurakunnat, Avustukset, varaukset ja muu yhteinen toiminta sivulla 89.
https://luottamus.helsinginseurakunnat.fi/kvsto2010/valtuusto-9-12.2010/hsrky_talousarvio2011_091210.pdf
En lukenut koko tekstiä, en tiedä mitä kaikkea noista papereista löytyy. Toivottavasti joku asioita ymmärtävä lukisi sen läpi ja kommentoisi.
Miksihän uusimpia talousarvioita ei täältä löydy ?
https://luottamus.helsinginseurakunnat.fi/dokumentit/talous
Kirkko on tekevinään hyväntekeväisyyttä.
Suurin osa kirkon hyväntekeväisyyteen käyttämästä rahasta on vain laskennallista rahaa, kun osa henkilöstö, hallinto ja kiinteitökuluista kirjataan hyväntekeväisyyteen.
Seuraavaksi suurin osa kirkon hyäväntekeväisyydestä on erilliset keräykset.
Noin 1% kirkon tuloista päätyy aidosti hyväntekeväisyyteen.
Eli jos maksat 300€ vuodessa kirkollisveroa, niin autat avuntarvitsijaa noin kolmella eurolla.
Suuremman avun annat kun eroat kirkosta ja annat kadulla käyhälle katusoittajalle kympin.
Sinusta hyvän tekeminen on vain rahan lahjoittamista, ei muuta?
No en minä ymmärrä että miten se auttaa jotain köyhää, jos kirkon hallintorakennuksen yhtiövastikkeesta 10% merkitään hyväntekeväisyydeksi.
Jos kirkko palkkaa ihmisen keskustelemaan ja neuvomaan vaikeuksiin joutuneita, niin se on tietysti hyväntekeväisyyttä, siltä osin kun se kohdistuu suoraan apua tarvitseviin.
Samaa mieltä.
Kaikki nuo summat pitäisi tarkemmin saada selville. Jotta kirkon touhuja voisi terävämmin kritisoida.
Nyt olisi oikea hetki, sillä diakonian merkitys kasvaa ja kirkko yrittää taatusti kohta mainostaa mahtavaa hyväntekeväisyyttään, esittämällä huikean määrän siihen käyttämiään euroja.
”Kirkon tekemä auttamistyö on noussut tärkeimmäksi syyksi kuulua kirkkoon.”
http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/201924928E63191AC2257979002A3EBE?OpenDocument&lang=FI
Nyt kannattaa siis puhua kahvipöydissä ja keskustelupalstoilla kirkon rahoista ja sillä tavoin osaltaan vaikuttaa kirkkoon. Kirkko on käytettävä rahojaan mahdollisimman paljon yhteiseen hyvään. Jos se ei käytä, ihmiset eroavat.
Kirkkoon voi vaikuttaa puhumalla rahasta, sillä kirkon on kuunneltava maksajien toiveita.
Diakoniatyötä kannattaisi ehkä tälläkin palstalla ruotia enemmän, jotta siitä syntyisi kokonaiskuva. Luultavasti hämmästelijöitä olisi puolin ja toisin (kirkkoon kuulumattomat - tekeekö kirkko sittenkin paljon hyvää työtä? ja kuulumattomat - merkitseekö kirkko diakoniamenoihin noin paljon muuta kuin suoraan avustustyöhön liittyvää, noinko raskas ja kallis byrokratian koneisto on yms.)
Olisi innostusta aloittaa asiasta täällä jonkinlainen keskustelu, jotta saisimme materiaalia muualla käytäviin keskusteluihin?
Toinen hyvä kahvipöytäaihe on hautaustoimi. Moni luulee edelleen, että kirkko maksaa touhun kirkollisveroista.
Olen alkanut lukea talousarvioita yms. Vähän huolimattomasti, mutta kumminkin. Kommentoin välillä tänne.
”Kirkon diakoniarahaston (DR) toiminta on olennainen osa kirkon diakoniatyötä. Varat DR:lle tulevat
lahjoituksina. DR:n kaksi työntekijää ovat KDY:n työntekijöitä. DR on kattanut osan (72.300/v) näiden
työntekijöiden kuluista. DR:n hallitus esittää, että rahaston saamat lahjoitukset ohjataan vuodesta 2011
alkaen lyhentämättöminä avustustoimintaan ja että Kirkkohallitus vastaisi kokonaan diakoniarahaston
hallinnollisista kuluista. Tällä on suuri merkitys rahaston markkinoinnille ja kirkon viestinnälle. Muutos
heikentää KDY:n toimintajäämää 72.300.”
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content30C698
KKR talousarvio 2012, liiteosa.pdf
- Eli tähän asti Kirkon diakoniarahasto on saanut varat lahjoituksina, mutta vähentänyt parit palkat tms. ensin niistä pois? Eivät ole maksaneet noita palkkoja ainakaan kokonaisuudessaan kirkollisveroilla, vaan ovat ottaneet myös lahjoituksista, ja nyt muuttavat systeemiä, jotta saisivat kirkolle hyvää mainosta. Niinkö tuossa sanotaan? Rahat avustuksiin on tietysti jatkossakin tarkoitus kerjätä, ei kirkko niihin kalliita sijoitustuottojaan tai kirkollisveroja halua laittaa. Kun rahat kerjätään, niin kuulostaa tietenkin paremmalta, kun sanotaan, että 100% menee perille. Nuo palkat voi sitten merkitä diakoniakuluihin jonnekin toisaalle. Kätevää.
Tämä linkki on kai ollut täällä ennenkin:
”Avustusvarat koostuvat Kirkon diakoniarahastolle kerätyistä kolehdeista, yhteisvastuukeräyksen tuoton osuudesta sekä lahjoituksista.”
http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content357943