Tiesittekö, että mustalaisen sai aikanaan Ruotsi-Suomen lain mukaan vapaasti tappaa tavattaessa?
Kuningatar Kristiina asetti vuonna 1637 seuraavan lain:
"...kun Ruotsissa löytyy suuri joukko Mustalaisia, jotka parvittain juoksentelevat maakunnissa paikasta paikkaan ja petoksellansa, valheella, varkaudella ja noituudella pettävät ja rosvovat alamaisiltamme heidän tavaransa ja omaisuutensa, harjoittain uppiniskaisesti haureutta ja muuta jumalattomuutta riettaan tapansa jälkeen, niin säädetään sen tähden että kaikki Mustalaiset, jotka valtakunnassa löytyvät, ennen seuraavan marraskuun 8. päivää välttämättä lähtisivät valtakunnasta, jonka ohessa maaherrat, valtamiehet ja nimismiehet käsketään.
Jos Mustalaisia sen jälkeen maasta tavattaisiin, antaa ottaa heidän kohta kiinni, riistää heiltä mitä omaisuutta heillä oli muassansa ja sitten kaikki miehet, ilman mitään muuta kysymystä ja oikeuden käymistä, hirttää ja hengiltä ottaa, sekä heidän vaimonsa ja lapsensa ajaa kihlakunnasta kihlakuntaan pois maasta".
Nämä ohjeet eivät toteuttaneet tarkoitustaan ja käsky uudistettiin kahdesti vuosina 1642 ja 1662. Vielä vuonna 1723 samaa käskyä uudistettiin siten lievitettynä, että hirttotuomio uhkasi vain niistä, jotka "tavattiin varkaudesta taikka muusta luvattomasta työstä ja teosta". Ne romanimiehet, jotka eivät olleet syyllistyneet rikoksiin, piti joka tapauksessa ajaa "läänistä lääniin ulos valtakunnasta".
Kuningatar Kristiina asetti vuonna 1637 seuraavan lain:
"...kun Ruotsissa löytyy suuri joukko Mustalaisia, jotka parvittain juoksentelevat maakunnissa paikasta paikkaan ja petoksellansa, valheella, varkaudella ja noituudella pettävät ja rosvovat alamaisiltamme heidän tavaransa ja omaisuutensa, harjoittain uppiniskaisesti haureutta ja muuta jumalattomuutta riettaan tapansa jälkeen, niin säädetään sen tähden että kaikki Mustalaiset, jotka valtakunnassa löytyvät, ennen seuraavan marraskuun 8. päivää välttämättä lähtisivät valtakunnasta, jonka ohessa maaherrat, valtamiehet ja nimismiehet käsketään.
Jos Mustalaisia sen jälkeen maasta tavattaisiin, antaa ottaa heidän kohta kiinni, riistää heiltä mitä omaisuutta heillä oli muassansa ja sitten kaikki miehet, ilman mitään muuta kysymystä ja oikeuden käymistä, hirttää ja hengiltä ottaa, sekä heidän vaimonsa ja lapsensa ajaa kihlakunnasta kihlakuntaan pois maasta".
Nämä ohjeet eivät toteuttaneet tarkoitustaan ja käsky uudistettiin kahdesti vuosina 1642 ja 1662. Vielä vuonna 1723 samaa käskyä uudistettiin siten lievitettynä, että hirttotuomio uhkasi vain niistä, jotka "tavattiin varkaudesta taikka muusta luvattomasta työstä ja teosta". Ne romanimiehet, jotka eivät olleet syyllistyneet rikoksiin, piti joka tapauksessa ajaa "läänistä lääniin ulos valtakunnasta".
Vastaukset 8
Vanhimmat
Linkkisi unohtui...
Romanien kohtelusta entisaikaan
http://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2010/08/romanien-kohtelusta-entisaikaan.html
Melkein sama täälläkin
http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/syrjinta/romanit
Mitenkä niin halpa. Venäjällä hyvää tykinruokaa ainakin bolsujen aikaan. Mustilaispoika opetettiin ämmän kanssa käyttämään asetta niin kyllä siinä valkonen tutisi. Kuinka säälittävä oli Leninin porukka että piti jopa mielisairaalapotilaita kutsua asepalvelukseen. Ei tainnut armiilla olla niin kova kannatus vai mitä korppi.
...vaan ei tarpeeksi...
ei varsinaisesti MISSÄ VAAn saanut tappaa mustalaista, vaan asuin piirinsä/hänelle määrätyn alueen ulkopuolella kyllä ihan vapaasti.
se on sitten että oltiinko siitä niin pilkun tarkkoja ?????????
mutta onhan niitä yhä ruottissa.
Suomi oli lain voimassaolon aikaan kiinteä osa Ruotsia
En tiedä mitä yrität tuolla sanoa, mutta kyseinen mustalaislaki oli voimassa vain Riketin (=about nyky-Ruotsi) alueella ja Östland (Finland) ei ollut osa sitä.
Siksi suurin osa Riikin alueella asuvista mustalaisista pakenikin Suomeen.
Maaraja kulki sitten Kaakamojoessa Kemin ja Tornion välillä eli historiallinen Ruotsi ulottui vähän kauemmas kuin nykyinen tuolla pohjoisessa.
Onneksi on tapahtunut kehitystä. Nyt on valkolaisen henki halpa. Virantoimituksessa olevan poliisinkin saa tappaa yliajamalla ja hinta on bruttona 3 vuotta hotellimajoitusta.
Sotahommista ei taida kannattaa paljon mainostella kun muistaa tällaisenkin tapauksen: Professori Mauno Jokipiin toimittamassa JR 8:n rykmenttihistoriassa löytyy kertomus, jossa eräs "kyseisen vähemmistön edustaja" ampuu useita suomalaisia selkään kesken hyökkäyksen ja ryöstää ruumiit. Nämä ammutut miehet olivat voittaneet huomattavia summia rahaa kortilla aikaisemmin. Aseveljet huomaavat kaamean tapahtuman ja lopulta ampuja saa tylyn tuomion omien aseveljien toimesta! Tuosta Paskamotin nimen saaneesta, sai tuon nimen osin tämänkin erikoisen tapauksen vuoksi, tapahtumasta kertoo Pentti Temonen kirjan sivuilla 139-140.
Tuntemattoman sotilaan rykmentti - JR 8
Wsoy 1991 1.p (Toim. Mauno Jokipii)
Käsikirjoittajat - Sorko, Syrjö, Alanen, Ahto, Lilja ja Vainikka