> Maapallo pyörii. Mikä sitä pyörittää?
Tämä on oikeastaan aika hyvä kysymys, johon
oikeaa vastausta ei aina tule ajatelleeksi.
Maapallo pyörii painovoiman vuoksi. Kaikki
avaruudessa tapahtuva pyöriminen on oikeastaan
"putoamista" massakeskittymiä kohti. Maapallo
(kuten kaikki muutkin maailmankaikkeuden
massakeskittymät alun perin) on muodostunut
pienemmistä kappaleista (kaasumolekyyleistä
kivenmurikoihin), jotka sinkoilvat sinne sun
tänne avaruudessa. Tässä sekasorrossa tapahtui
törmäyksiä, jotka muodostivat pieniä
massakeskittymiä. Nämä massakeskittymät sitten
sieppasivat vaikutuspiiriinsä uusia kappaleita.
Uusien kappaleiden liikemäärästä riippuen ne
jäivät joko kiertämään massakeskittymää tai
kieppuivat spiraalimaisesti kunnes törmäsivät
siihen.
Ajan myötä tämä epämääräinen kivikasa kasvoi ja
sai yhä säännöllisemmän muodon ja kiinteämmän
olemuksen. Koska avaruudessa ei ole juurikaan
vastusta millekään liikkeelle, maapallo pyörii
edelleen, joskin hyvin hitaasti hidastuen.
Maapallon pyöriminen on siis jäänne aikanaan maan
muodostaneiden kappaleiden liike-energiasta.
1. Kysymykseni: Kuinka on mahdollista että kuun
ja maan koostumus on erilainen, sekä tähtien jos
oli alkuräjähdys josta kaikki sai alkunsa?
Maapallo ei muuten ole täysin pyöreä vaan
epäsäännöllisen muotoinen, ns. geodi. Geodia ei
voi kuvata geometrisesti, sillä se ei ole
geometrinen kappale. Maageodin muoto on
suunnilleen sellainen, että meren pinnan tasosta
katsoen kaikkialta pinnalta on yhtä suuri
etäisyys maan painopisteeseen.
2. Kysymykseni: Maapallosta puhuessa käytämme
sanontaa navat ja akseli. Maapallo on geodi eli
sen navat ovat litteät. Kohdistuuko napoja
kohtaan kovempi paine ja jos kohdistuu antaako se
aihetta olettaa että etelä- ja pohjoisnapojen
kohdalla avaruus painaa maapalloa. Miten
avaruuden laajeneminen sopii tällaiseen
käsitykseen?
Tämä on oikeastaan aika hyvä kysymys, johon
oikeaa vastausta ei aina tule ajatelleeksi.
Maapallo pyörii painovoiman vuoksi. Kaikki
avaruudessa tapahtuva pyöriminen on oikeastaan
"putoamista" massakeskittymiä kohti. Maapallo
(kuten kaikki muutkin maailmankaikkeuden
massakeskittymät alun perin) on muodostunut
pienemmistä kappaleista (kaasumolekyyleistä
kivenmurikoihin), jotka sinkoilvat sinne sun
tänne avaruudessa. Tässä sekasorrossa tapahtui
törmäyksiä, jotka muodostivat pieniä
massakeskittymiä. Nämä massakeskittymät sitten
sieppasivat vaikutuspiiriinsä uusia kappaleita.
Uusien kappaleiden liikemäärästä riippuen ne
jäivät joko kiertämään massakeskittymää tai
kieppuivat spiraalimaisesti kunnes törmäsivät
siihen.
Ajan myötä tämä epämääräinen kivikasa kasvoi ja
sai yhä säännöllisemmän muodon ja kiinteämmän
olemuksen. Koska avaruudessa ei ole juurikaan
vastusta millekään liikkeelle, maapallo pyörii
edelleen, joskin hyvin hitaasti hidastuen.
Maapallon pyöriminen on siis jäänne aikanaan maan
muodostaneiden kappaleiden liike-energiasta.
1. Kysymykseni: Kuinka on mahdollista että kuun
ja maan koostumus on erilainen, sekä tähtien jos
oli alkuräjähdys josta kaikki sai alkunsa?
Maapallo ei muuten ole täysin pyöreä vaan
epäsäännöllisen muotoinen, ns. geodi. Geodia ei
voi kuvata geometrisesti, sillä se ei ole
geometrinen kappale. Maageodin muoto on
suunnilleen sellainen, että meren pinnan tasosta
katsoen kaikkialta pinnalta on yhtä suuri
etäisyys maan painopisteeseen.
2. Kysymykseni: Maapallosta puhuessa käytämme
sanontaa navat ja akseli. Maapallo on geodi eli
sen navat ovat litteät. Kohdistuuko napoja
kohtaan kovempi paine ja jos kohdistuu antaako se
aihetta olettaa että etelä- ja pohjoisnapojen
kohdalla avaruus painaa maapalloa. Miten
avaruuden laajeneminen sopii tällaiseen
käsitykseen?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Tästähän keskusteltiin ihan vähän aikaa sitten,
ei tästä jaksa nyt taas höpötellä. Menepäs
voimistelemaan siitä...
Vastauksena tähän ongelmaan voidaan todeta, että
pyörii se hyrräkin aikansa. Ihmisen elämä ja koko
maapallolla elävän elämän elinaika nyt vaan
sattuu olemaan paljon lyhyempi kuin
tämän "hyrrän" pyörimisaika. Jopa maapallon
pyörimisliikkeen hidastuminen on jo melko pitkään
onnistuttu havaitsemaan, että ei
siinä "pyörittämisessä" sinällään mitään
ihmeellistä enää ole. Nykytiede pystyy (ihmisen
mielestä) kuvaamaan tätä meitä ympäröivää
maailmankaikkeutta varsin tyydyttävällä tavalla.
Kuka sen "hyrrän" sitten rakensi, miksi jne. jne.
kysymykset kuitenkin ovat täysin avoimia vielä
tänäänkin (voivatpa jäädäkin "ikuisiksi"
arvoituksiksi). Jokainen joka tarvetta tuntee voi
sitten rakentaa ihan ikioman "selituksen"
kaikille avoimille kysymyksilleen ja USKOA
siihen - ehkä elämä sen jälkeen tämän yksilön
kohdalla on sitten on hiukkasen helpompaa - mene
ja tiedä....
"1. Kysymykseni: Kuinka on mahdollista että kuun
ja maan koostumus on erilainen, sekä tähtien jos
oli alkuräjähdys josta kaikki sai alkunsa?"
Miten niin erilainen? Kuun koostumus on hyvin
samankaltainen kuin Maan ylimmän vaipan
koostumus. Lisäksi Kuulla ja Maalla on
samanlainen happiatomien isotooppijakauma, mikä
viittaisi siihen, että Maa ja Kuu ovat joskus
olleet yhtä kappaletta.
Kysymyksesi loppuosa jäi minulle arvoitukseksi..
"2. Kysymykseni: Maapallosta puhuessa käytämme
sanontaa navat ja akseli. Maapallo on geodi eli
sen navat ovat litteät. Kohdistuuko napoja
kohtaan kovempi paine ja jos kohdistuu antaako se
aihetta olettaa että etelä- ja pohjoisnapojen
kohdalla avaruus painaa maapalloa. Miten
avaruuden laajeneminen sopii tällaiseen
käsitykseen? "
Öh? Johtuisiko planeetan litistyneisyys mitenkään
sen pyörimisnopeudesta ja sisäisestä rakenteesta?
Sitäpaitsi pyörimisakselin kaltevuuskin on vaih-
dellut vuosituhansien saatossa.Nämä tiedot
löytyvät ilman "tieteellistä" opiskeluakin
krjoista.(Koulussakin?)
Eikös se kiertoliike aiheuta painetta joka
litistää tätä palloa. Keskipakovoimaa ja
niinpäinpois?
Entä jos maapallo on navoilta litteä vain kun
sattui ne maapallon muodostaneet kappaleet
mäjähtelemään tähän kasaan niin että muodostui
sen muotoinen pallero.
Se keskipakovoima kyllä kuulostaa paremmalta
selitykseltä.
Ei ole aihetta olettaa että Avaruus painaisi
mitään. Avaruus on kappaleiden välinen tyhjä
tila, jossa ei ole yhtään mitään. Ei atomin
atomia. Heti jos siinä on jotain, se ei ole
avaruutta. Sillä ei ole lämpötilaa tai massaa
koska siellä ei ole mitään joka olisi jonkun
lämpöistä tai painoista.
Ei avaruus ole mikään tyhjiö!
Nyt pitäis olla tietosanakirja. Onko sulla jotain
mistä voi tarkistaa käsitteen avaruus?
Voin olla väärässä mutta muistelisin että noin se
määriteltiin.
taivuttaa avaruutta, se selittää myös
planeettojen kiertoliikkeen auringon ympäri.
Pitäkää nyt vittu ihmiset yksi niki niin pysyy
jyvällä kenen kanssa juttelee.
Painovoima voi vaikuttaa vain aineeseen.
Avaruudessa ei ole ainetta. Avaruus oli se tyhjä
tila siinä aineitten välissä. Jossa liikkuu kyllä
ehkä jotain gravitoneja tai muita painovoiman
välittäjä-aineita joita ei ole vielä löydetty. Ja
joita ei kyllä välttämättä olekaan.
Ja jos valo on jotain hiukkasia niin tuntuisi
ettei löytyisi montaa semmoista kohtaa
avaruudesta jossa ei kulkisi valoa.
Painovoima tosiaan selittää valtavan monta juttua.
Ainakin tuon auringon kiertämisen.
sitten massa. Massa vaikuttaa tilaan, käyristää
sitä.
sen massan aiheuttaman tilavääristymän takia, on
olemassa painovoima? Maailmankaikkeus on juuri
sen takia rajallinen mutta reunaton(oman massansa
aiheuttamana)
Massa vetää puoleensa kaikkea muuta ainetta
universumissa. Tämä on jo aika pilkunnussimisen
tuntuista näpertelyä mutta minun mielestä se
painovoima ei käyristä tilaa.
Se vaikuttaa aineiden liikeratoihin, kaikki
liike avaruutessa kiemurtelee jonkun verran sen
takia että kuljetaan erilaisten vetovoimakenttien
poikki.
Ja joskus se vetovoima on niin kova että
muutetaan suuntaa täysin vastakkaiseksi tai
jäädään kiertämään jotain tai painutaan suoraan
pahki johonkin.
En itse asiassa tiedä miksi aine vetää puoleensa
muuta ainetta.
Luulisi että siinä olisi joku välittäjä tai
säteily tai joku joka aiheuttaisi sitä. Mutta
joka tapauksessa kaikki universumin aine vetää
puoleensa kaikkea universumin ainetta.
Tämä meidän alkuräjähdyksestä syntynyt valtava
universumi ei välttämättä ole ainoa avaruudessa
tapahtunut alkuräjähdys. Voi olla että vastaavia
laajenevia järjestelmiä on miljardeja, ja voi
olla että meidän systeemi laajetessaan kulkeutuu
lomittain toisen laajenevan systeemin kanssa. Ja
siinä törmäyksessä taas saadaan paljon ainetta
samaan kasaan ja uuden alkuräjähdyksen ainekset.
Niistä muista räjähdyksistä alkaisi kyllä kuulua
jotain paineaaltoa varmaan tosi paljon ennen kuin
ne löytyis, mutta on ne voinut tapahtua niin
valtavan kaukana että vielä ei kuulu mitään.
Tai jos meidän universumissa on tosiaan kaikki
aine mitä olemassa on, laajeneminen ehkä pysähtyy
lopulta ja lähdetään takaisinpäin. Ja
keräännytään samaan alkuatomiin uudestaan ja taas
räjähtää.
käyristää tilaa, E=mc2 jo todistaa sen. Lue
vaikka alan kirjallisuudesta.
Ei se tilaa käyristä. Aine vetää ainetta
puoleensa, ja se vaikuttaa aineen liikerataan
tilassa. Tila ei käyristy, kappaleiden radat vaan
kaartuu.
Mikähän se on?Mikä on ytimen varaus?
Alkuatomi minun käsityksen mukaan on se kasa mikä
alkuräjähti. Siinä oli universumin kaikki aine
yhdessä köntissä.
En minä mitään varauksia tiedä.
Mutta massa vaikuttaa sähkömagneettiseen
aaltoliikkeeseenkin. Siitä on tähtitieteellisiä
havaintoja. Suuri massa tihentymä käyristää sen
takaa jostain tähdestä tulevan valon sädettä.
einsteinin suhteellisuusteoria osoittaa myös että
liikuttaessa valonnopeudella tila supistuu. Mitäs
nyt päättelet?
> Kuinka on mahdollista että kuun ja maan koostumus on erilainen,
Tietääkseni Kuun ja Maan koostumukset ovat hyvin lähellä toisiaan. Kuun maata vähäisemmän geologisen aktiivisuuden vuoksi monet kuun kivilajit ovat Maata vanhempia. Kuun heikosta painovoimasta taas johtuu, että se ei kykene ylläpitämään minkäänlaista kaasukehää.
> sekä tähtien jos oli alkuräjähdys josta kaikki sai alkunsa?
Planeetat ovat koostuneet tähtien "aineenvaihduntatuotteista". Nykykäsityksen mukaan kaikki vetyä ja heliumia raskaammat alkuaineet ovat syntyneet tähtien sisuksissa käynnissä olevien fuusioreaktioiden tuotteena (maailmankaikkeuden heliumin määrä on muuten yksi merkittävä todiste alkuräjähdysteorian puolesta). Aurinkokunnan kokonaismassaan verrattuna planeettojen merkitys on mitätön. Muuta kun Vetyä ja heliumia on vain muutama prosentti. Maapallolla ei ole vapaata vetyä siksi, että maan painovoima ei kykene sitä (tai heliumia) pidättelemään läheisyydessään. Esim. Jupiterin massasta merkittävä osa on vetyä.
> Maapallo on geodi eli sen navat ovat litteät.
Tämä on virheellinen geodin määritelmä. Geodia ei voi määritellä geometrisesti. Vaikkapa pesäpallomaila voi olla geodi, jos sen pinnan kaikki osat ovat yhtä kaukana massakeskittymästä (joskin tällainen massakeskittymä olisi kyllä aika erikoinen :-) ).
> Kohdistuuko napoja kohtaan kovempi paine
Ei. Napojen litteyskin on tulkinnanvarainen. Maapallo muistuttaa lähinnä kuhmuraista perunaa (joskin nämä kuhmurat ovat vain joitakin kymmeniä metrejä korkeita). Asiaaa on gps-paikannusjärjestelmää kehitettäessä tutkittu erittäin tarkasti.
> ja jos kohdistuu antaako se aihetta olettaa että etelä- ja pohjoisnapojen kohdalla avaruus painaa maapalloa.
Ei avaruus mitään paina. Vetovoima vetää, jos niin haluat ajatella.
> Miten avaruuden laajeneminen sopii tällaiseen käsitykseen?
En kyllä näe mitään yhteyttä näillä asioilla, mutta vastaanpa, että hyvin :-).
Vaikka haluatkin todennäköisesti vain viisastella ja kinastella, koetan vastata asiallisesti. Mikäli nämä asiat oikeasti kiinnostavat sinua, netistä löydät paljon aiheeseen liittyvää tietoa. Kokeile vaikka Googlessa hakusanaa "geodi". Fysiikan ja maantieteen opettajiltasi voit myös kysellä näistä lisää.
>>Tietääkseni Kuun ja Maan koostumukset ovat
hyvin lähellä toisiaan. Kuun maata vähäisemmän
geologisen aktiivisuuden vuoksi monet kuun
kivilajit ovat Maata vanhempia. Kuun heikosta
painovoimasta taas johtuu, että se ei kykene
ylläpitämään minkäänlaista kaasukehää.<<
Viimeisimpien teorioiden/tietokonemallinnusten
mukaan kuu syntyi niistä rippeistä, mitä irtosi
avaruuteen, kun alkumaan esimuoto ja marsin
kokoinen irrallaan seikkaileva planeetta
törmäsivät ja yhtyivät toisiinsa. Ne rippeet
olivat kummankin planeetan pintamateriasilppua,
joista siinä rytäkässä kaikki herkästi
kaasuuntuvat ja keveät aineet (kuten vesi)
haihtuivat aurinkotuulen viemänä avaruuden
uumeniin ja siitä syystä kuussa on ainakin
päällimmäiset kilometrit pinnassa aivan
rutikuivaa meteoritörmäysten rouhentamaa
regoliittia. (Mare-alueet ovat kiinteämpää
basalttia). Todistamattomiin toistaiseksi jäi se
napakraatterin ikipimeyteen uumoiltu jääkin.
näin muistaisin itsekin jostain lukeneeni, että Kuu ja Maa olisivat syntyneet samaan aikaan ja samoista aineista. Käsittääkseni aivän täyttä varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.
Vettähän luultiin jo Kuusta löydetynkin, vaan ankaksi taisi tuokin osoittautua. Sinänsä tulevaisuuden kannalta harmillista, ilmeisesti kaikki Kuun asukkaiden tarvitsema vesi joudutaan aikanaan viemään Maasta, ja tämä rahti on tavattoman kallista, vettä kun ei voi pakatakaan. Sinänsä veden puute ei ole - syistä jotka mainitsit - mikään yllätys. Henkilökohtaisesti epäilisin, että Kuusta ei vettä löydy lainkaan. Toivoisin olevani tässä - niin kun muutamassa muussakin epäilyssäni :-) - väärässä.
Hei vain Pseudohippi ja poikanen.Jatkakaa
asiallista keskustelua avaruudesta yms.En ole
availluta palsta ainakaa viikkoon.Minulla on ollut
ja on ongelmia sähköpostisivun kanssa.
Se kehäpäätelmäkirjotus loppui lyhyeen.Joten jospa
jatkaisitte täällä.Jatkoja.
Ja vaikka mistä.
Joskus keskusteltiin auringon tarkkailusta,
tuossa oli äsken kuusta, mikä jatkunee...kin.
Tämän hetken mielenkiintoisin tarkkailtava on
parhaillaan Suomen yli pyyhkäisevä myrskykeskus.
Olen kehittelemässä omaa systeemiäni myrskyjen
tarkkailuun, jossa ruutu on sullottu täyteen
sääikkunoita, missä kussakin päivittyy joku
sääparametri kaiken aikaa. Vaikka olen venyttänyt
koneen ja näytön tehot äärimmilleen, säägraafeja
ei saa ahdettua ruudulle niin paljon kuin
aurinkograafeja (tai harjoittelua puuttuu). Ja
sääkarttaparvet vievät tolkuttomasti ruututilaa.
Mielenkiintoista seurata, kehittykö tästä
myrskystä jälleen sellainen, mikä lakaisee metsiä
ketoon, niin että rytisee.
Heitän tähän pienen copyilyn(View-Source), siltä
varalta jos joku sattuisi olemaan kiinostunut
säistä (Eivät välttämättä kaikki toimi ainakaan
suorasiirtona toisiin koneisiin)
<H1>Sää</H1>
<br><a
href="http://www.fmi.fi/saa/sadejapi_5.html">FMI
pilvet</A>
<br><a
href="http://weather.euroseek.net/page.php/I1bcd62
7/L=uk s SK now 00 fi_Helsinki">Sääkartta</a>
<br><a href="http://www.stuk.fi/sateily/uv/">UV-
säteily Helsingissä</A>
<br><a
href="http://www.weather.com/maps/geography/europe
/index_large_animated.html">Euroopan pilvenlämpö
animaatio</a>
<br><a
href="http://www.sci.fi/~fmbb/storms">myskybongari
</a>
<br><a
href="http://www.helsinki.fi/~ajpunkka/havainnot.h
tm">säähavaintoja</a>
<br><a href="http://www.meteo.oma.be/IRM-
KMI/imapro/meteosat.html">euroopan pilvet</a>
<br><a href="http://www.fourmilab.ch/cgi-
bin/uncgi/Earth">terminaattori</a>
<br><a
href="http://www.oceanweather.com/data/">aallonkor
keus</a>
<br><a
href="http://www2.fimr.fi/project/vedkork/">vedenk
orkeus ja aallokkotietoja</a>
<br><a
href="http://www.vetouistelu.com/saa/Rannikko.asp"
>rannikkoasematiedot</a>
<br><a
href="http://www.helsinki.fi/~ajpunkka/nakymat.htm
">myrskyareena</a>
<br><a
href="http://www.haukkovaara.f2s.com/lintusaa/">sä
älinkkejä</a>
Jos myrsky uhkaa,voi vuodenvaihteesta tulla ankea.
Toivottavasti rintama heikkenee.Suunnanmuutos
siirtää vai tuhoja muualle.
Avaruusaihe on laaja käsite.Pitää joulun pyhinä
perehtyä aiheisiin.
Myrsky laantuu. Myrskykeskus ei syventynyt niin
äkäiseksi, kuin nuo muutamat marraskuun myrskyt.
Tuulet heikkenevät, eikä luntakaan tullut
huikeita määriä. Sopivasti vain varmistamaan
valkea joulu koko mantere-Suomeen
(saaristolaisista en sano mitään) ja pakkasiakin
on odotettavissa ihan reilusti
http://netti.nic.fi/~avaruus/
>>Eilen (29.8.02) tiedelehti Naturessa julkaistu tutkimus kertoo, että maapallon syntyminen tapahtuikin kolmanneksen nopeammin kuin mitä aikaisemmat tutkimukset olivat osoittaneet. kahden uuden tutkimuksen tulokset ovat yhtäpitäviä ja niiden tuottamien tulosten perusteella joudutaan miettimään Kuun syntyminen uudelleen.
Ensimmäisen tutkimusryhmän johtajana on toiminut Qingzhu Yin (Harvard University) ja toista ryhmää johti Thorsten Kleine (University of Muenster in Germany). Molempien tutkimusten mukaan maapallon muotoutuminen nykyiseen kokoonsa vei aikaa vain 30 miljoonaa vuotta. Aikaisempien teorioiden mukaan maapallon koko oli noin 90 % nykyisestä noin 100 miljoonan vuoden kuluttua aurinkokunnan synnystä. uusien tutkimusten ikämääritys perustuu radioaktiivisten hafnium ja sen puoliintumistuotteen, wolfram isotooppien suhteeseen. *)
Nykyisen käsityksen mukaan maapallo syntyminen alkoi kun auringon ympärillä ollut pöly- ja kaasukiekkoon syntyi tiivistymisytimiä. Tiivistymisytimet keräsivät itseensä ympäröivää materiaa ja siitä muodostui yhä pallomaisempi jonka ydin muodostui yhtyeenliittyneistä asteroideista. Ryppääseen liittyi aina vain enemmän kappaleita ja törmäykset sulattivat protoplaneetan käytännöllisesti katsoen kokonaan.
Kaikki nykyiset kivipintaiset planeetat olisivat syntyneet tämän teorian mukaisesti. Aikaa tähän olisi kulunut maapallon tapauksessa jo mainitut 30 miljoonaa vuotta. Marsin syntyminen olisi tapahtunut nopeammin, vain 13 miljoonaa vuotta ja Vesta asteroidi olisi syntynyt 4 miljoonassa vuodessa. Kulunut aika näyttäisi olevan lähes suorassa suhteessa näin muodostuneen kappaleen massaan.
Uudistettu aikataulu tuottaa vaikeuksia Kuun syntyä selittävälle teorialle. Sen mukaan noin 100 miljoonan vuoden kuluttua aurinkokunnan synnystä, maapallo olisi saavuttanut noin 90 % nykyisestä massastaan. Silloin noin Marsin kokoinen kappale olisi törmännyt maapalloon seurauksella, että osa maapallon pintakerroksesta ja osa törmäävän kappaleen pintakerroksesta olisi joutunut maapallon satelliittiradalle. Tästä aineesta Kuu olisi muodostunut. Törmäävän kappaleen sulassa tilassa oleva metallinen ydin puolestaan olisi liittynyt maapallon ytimeen ja koko planeettamme massa olisi tullut nykyiselleen.
Jos uudistunut aikataulu vahvistuu myöhemmissäkin tutkimuksissa, joudutaan Kuun syntyteoria miettimään uusiksi. Riittääkö uudistamiseksi pelkästään aikataulun muokkaaminen uudelleen vain joudutaanko syvällisempiin ja perustavanlaatuisempiin muutoksiin? jää nähtäväksi. Kuun syntyä selittävä törmäysteoria on erittäin hyvä, sillä se selittää lähes täydellisesti Kuun sisäisen rakenteen ja (kemiallisen)koostumuksen ja etenkin suuret erot maapallon ja Kuun välillä.
---
*) Iän määritys perustuu radioaktiivisen hafnium -metallin (182Hf) ja sen jakaantumistuotteen wolframin (182W) isotooppien suhteeseen. Hafniumin puoliintumisaika on noin 9 miljoonaa vuotta jonka ajan kuluessa puolet hafniumista on muuttunut wolframiksi. Planeettatutkimuksessa tätä voidaan hyödyntää iänmääritykseen sen vuoksi, että hafnium ei liukene (sulassa tilassa) rautaan mutta wolframi puolestaan tekee sen.
Planeettojen synnyttyä niiden mantteli oli täysin sula jolloin wolfram liukeni rautaan ja vajosi sen mukana planeettojen ytimeen. Hafnium puolestaan jäin mantteliin (kiviaineksesta muodostunut kuorikerros). Vertailukohteena käytettiin meteoriitteja jotka ovat aurinkokunnan syntyajoilta. Ne eivät ole koskaan sulaneet joten niiden hafmium ja wolfram isotooppien suhteellinen osuus edustaa aikaa jolloin kaikki alkoi. Maapallon (planeettojen) kuorikerroksessa otetut näytteiden isotooppien suhteellinen jakauma poikkeaa meteoriittien vastaavasta joten puhtaalla matematiikalla saadaan ikä määriteltyä. Maapallolta ja Mars- meteoriiterista saatujen kivinäytteiden hafnium -wolfram isotooppien suhde on mantereiden syntyajoilta eli maapallon tapauksessa näiden ero on 30 miljoona ja Marsin 13 miljoona vuotta.>Planet formation: Core chronologies
The timescale of core formation in planetary bodies can be calculated using a number of isotopic decay phenomena, most importantly the relatively new 182Hf–182W (hafnium–tungsten) chronometer. Lithophilic 182Hf is preferentially partitioned into silicates, then 182Hf decays to 182W with a half-life of 9 million years. Models based on this chronometer have been out of step with other indicators, suggesting that the Earth's core formed gradually, 60 million years after the formation of the Sun. But now two groups propose revised 182Hf–182W dates based on new isotope data from meteorites including samples from Mars and the asteroid Vesta. On the revised chronology, planet formation was rapid, taking just 10–30 million years.
Age and origin of the Moon
QINGZHU YIN, S. B. JACOBSEN, K. YAMASHITA, J. BLICHERT-TOFT, P. TÉLOUK & F. ALBARÈDE
Nature 418, 949–952 (2002); doi:10.1038/nature00995
Core formation on Mars and differentiated asteroids
T. KLEINE, C. MÜNKER, K. MEZGER & H. PALME
Nature 418, 952–955 (2002); doi:10.1038/nature00982
Planetary science: Birth of a Solar System
A. G. W. CAMERON
Radioisotope dating of meteorites suggests that planets formed in the Solar System over shorter timescales than had been thought. There are consequences for how the Moon formed, but is this the final word?
Nature 418, 924–925 (2002); doi:10.1038/418924a
Kukas sen painovoiman muodostaa ?
Arvatenkin kappaleen massa...aika hupaisa
vastaus...
Mikä nostaa kupin huulille?
Käsi tietysti.
kaupunkilaistausta.
>1. Kysymykseni: Kuinka on mahdollista että kuun
>ja maan koostumus on erilainen, sekä tähtien jos
>oli alkuräjähdys josta kaikki sai alkunsa?
Maa ja Kuu ovat jokseenkin samanlaisia. Maalla
kasvanut tuntisi separaattorin toiminan.
>sen navat ovat litteät. Kohdistuuko napoja
>kohtaan kovempi paine ja jos kohdistuu antaako se
>aihetta olettaa että etelä- ja pohjoisnapojen
>kohdalla avaruus painaa maapalloa. Miten
Pyörimisliike venyttää Päiväntasaajan aluettaja ja
venyminen taas vetää napoja sisäänpäin.