Löytyykö täältä pinnallisen kaupallisesta
yhteiskunnasta persoonia, jotka ovat viehtyneet
Intian ajattomuudesta, uskovat karman lakiin ja
jälleensyntymiseen? Kertokaa omia kokemuksianne.
yhteiskunnasta persoonia, jotka ovat viehtyneet
Intian ajattomuudesta, uskovat karman lakiin ja
jälleensyntymiseen? Kertokaa omia kokemuksianne.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä Suomesta meitä tietäviä ihmisiä löytyy.
Jotka osaavat käyttää itsessään tietoisuuden
tietoutta. Siis ei nuku ja usko sokeasti. Vaan on
koko ajan tietoinen sisäisestä kosmisesta
tietoudesta. Että Kuolemaa ei ole ja jokainen
ihminen on yhtä ja samalla yksilö!
Tosiuskovaiset ovat jo maanraon kokoinen
vähemmistö Suomessa. Se on karkea tosuus!
Tosiaan enemmistö voi sitten kuulua
sellaiseen "media" nimiseen uskontoon johon
kuuluu jokapäiväinen annos kansallista
propagandaa ja tv-sirkusviihdettä. Josta mieli
manipuloi omat kierot moraalinsa sitten!
Tosiaankin, media uskontona on varsin
mielenkiintoinen idea. en itse aivan näin
radikaalisti ajatellut, mutta juuri niinhän se
onkin. enää kun ei uskota edes itseensä, tai
siihen 'vanhanaikaiseen' jumalaan. uskotaan
siihen mitä nähdään, ja mitä on ympärillä. ne
arvot ovat todella ikäviä. todella uskotaan, että
ne pinnalliset, täysin markkinoidut asiat tuovat
onnen, onnellisuuden.
ja eikös juuri se onnellisuus ole tärkein tavoite.
Uskominen on typerää, mutta kyllä
jälleensyntyminen vaikuttaa minusta paljon
järkevämmältä kuin taivas/helvetti tai lopullinen
kuolema. Mutta se, että ihminen joutuisi
seuraavassa elämässään kärsimään aiemmassa
elämässään tehdyistä ilkeyksistä, on älytön
ajatus.
Älytön se on siksi, että se saisi ihmiset liian
vastuullisiksi huolehtimaan todella sitä mitä
tekevät ja ajattelevat. Ja sitähän ei ihminen
millään viiti tehä, vaan helpompi on sanoa, että se
karmanlaki aivan älytöntä... että tekemisistään
joutuisi vastuuseen! Ei ikuna, emmä semmoseen
haluaisi uskoa millään.
tyhmyyden tiivistykseen.
mutta ajatus on tuttu. tätä hindulaista ajatusta
on länsimaissa väännetty ja käännetty mitä
omituisemmaksi. esimerkiksi luonnon kiertokulkua
ja karmaa on kuvatta ympyrällä: "kaikki palaa
samaan pisteeseen".
ympyrä täydentyy vuodenajoissa talvi -> kevät ->
kesä -> syksy -> talvi. ihminen vastaavasti
halutaan lokeroida tähän kehään lapsi ->
aikuinen -> vanhus -> kuolema -> lapsi.
tosiasiassa ympyrä ei ole läheskään pallomainen,
sillä mikään ei palaa samaan kohtaan. talvet ovat
erilaisia, joinain kesinä sataa enemmän kuin
toisina, lapset ovat erilaisia ja karman lain
mukaan ihminen saattaa syntyä eläimenä. oikea
kuvio kuvaamaan karmaa ja luonnon kiertokulkua on
spiraali: kaikki palaa samaan pisteeseen, mutta
erilaisena.
karmaan on helppo uskoa, yhtä helppo kuin
kristilliseen taivaaseen ja helvettiin. karmasta
ja uudelleensyntymistä löytyy myös todisteita,
samoin kuin kristikunnasta jumalakokemuksista.
se, mikä on erityisen mielenkiintoista on se,
että hindulaisuudesta, meditaatiosta, joogasta
yms. on lähtöisin käsitys siitä, että ihminen
irtautuu ruumiistaan, sielu vaeltaa. myöhemmin on
vastaavia kokemuksia levinnyt kristikuntaan,
mutta ovat saaneet erilaisen merkityksen. siitä
syystä kallistun mieluummin hindulaiseen
käsitykseen, joka on vanhempi.
meriitiksi täytyy sanoa, että onhan karman laki
sekoittunut perin merkillisesti myös
kristinuskoon. siitä on syntyään kristillinen
mystiikka (jos oikein muistan). oma äitini kuuluu
niihin kristittyihin, jotka uskovat karmaan,
vaikkei usko oikeaoppiseen hindulaiseen. mutta
näin...
oli varsin mielenkiintoinen pointti tuo sielun
vaellus. itse työstän ajatusta karman laista ja
jälleensyntymisestä. kehittelen omaa
elämänfilosofiaani, mutta juuri tuohon sielun
vaellukseen uskon täydellisesti. ruumis ja
sieluhan ovat molemmat oma yksikkönsä.
en vaan tahtoisi uskoa fanaattisesti mihinkään
yhteen ja ainoaan asiaan. ehkäpä nämä asiat
jäsentyy ajan kanssa. ehkä ei pitäisi etsiä
tietoisesti totuutta ja itseäni. mutta sain
sinulta oikein mielenkiintoisia ajatuksia.
rakkautta ja rauhaa.