Åbo Akademi pitää "epätoivottavien" opiskelijoiden määrän "sopivana" edelleen.
Keinot on vain päivitetty. Nimittäin vaikka pääsykoe on ruotsiksi ja pääsykoekirjat on ruotsiksi järjestetään suomenkielisistä lukioista valmistuneille ylioppilaille lisäksi erillinen ruotsin kielen koe.
Sen vaikeusastetta säädellään suomenkielisten hakijoiden määrän perusteella, jotta suomenkielisten opiskelijoiden määrä pysyy "sopivana".
Suomenkielisistä lukioista kirjoittaneiden ei sallita myöskään pyrkiä englanninkielisessä pääsykokeessa. Voisihan joku livahtaa sitäkin kautta sisään.
Lisää samasta aiheesta:
http://ryyti.blogspot.com/2007/01/apartheid-yliopisto-bo-akademi.html
Mikä on ylioppilas Biaudetin kanta?
http://ryyti.blogspot.com/2008/09/institutionaalinen-syrjint-parempaa.html
Parempaa Uutta Vuotta.
Åbo Akademin pääsykoe - mistä kysymys?
26
2101
Vastaukset
- Tapio Rautalapio
Mitä mieltä ryyti on siitä, että moniin suomenkielisiin koulutuksiin järjestetään muille kuin suomenkielisille kielikoe vaikka pääsykoekin olisi suomeksi? Muut kuin äidinkieleltään suomenkieliset joutuvat kokeeseen vaikka olisivat saaneet koulusivistyksensäkin suomeksi.
- j.ryyti
Åbo Akademi on yliopisto,mutta Rautalapio luulee sitä ammattikouluksi.
- Tapio Rautalapio
j.ryyti kirjoitti:
Åbo Akademi on yliopisto,mutta Rautalapio luulee sitä ammattikouluksi.
"Åbo Akademi on yliopisto,mutta Rautalapio luulee sitä ammattikouluksi."
Kuinka niin?
- ergte
Missä?
faktaa pöytään
linkki - Tapio Rautalapio
Tässä esimerkiksi tästä pääkaupunkiseudulta muutama koulutus, joihin muille kuin suomenkielisille järjestetään kielikoe. Kaikkiin on myös suomenkielinen pääsykoe, mutta sen läpäisy ei auta, jos pomppaa kielikokeessa.
Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
Media-assistentti (pk, yo), Espoon keskus, Kirkkokatu
Autoalan perustutkinto
Autokorinkorjaaja (pk), Suomenoja
Ajoneuvoasentaja (pk), Suomenoja
Elintarvikealan perustutkinto
Leipuri-kondiittori (pk, yo, er), Espoon keskus, Lakelankatu
Hiusalan perustutkinto
Parturi-kampaaja (pk, yo), Espoon keskus, Lehtimäentie
Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto
Kokki (pk), Espoon keskus, Lakelankatu
Kokki (er), Espoon keskus, Lehtimäentie
Tarjoilija (pk, yo), Espoon keskus, Lakelankatu
Vastaanottovirkailija (pk, yo), Espoon keskus, Lakelankatu
Kauneudenhoitoalan perustutkinto
Kosmetologi (pk, yo), Espoon keskus, Lehtimäentie
Kosmetiikkaneuvoja (pk, yo), Espoon keskus, Lehtimäentie
Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
Kiinteistönhoitaja (pk), Espoon keskus, Kirkkokatu
Kone- ja metallialan perustutkinto
Koneenasentaja (pk), Leppävaara
Koneistaja (pk, er), Leppävaara
Koneistaja (er), Kirkkonummi
Levyseppä-hitsaaja (pk), Leppävaara
Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
Kodinhuoltaja (pk, er), Espoon keskus, Lehtimäentie
Toimitilahuoltaja (er), Espoon keskus, Lehtimäentie
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
Artesaani, metalliala (pk, yo), Espoon keskus, Kirkkokatu
Artesaani, vaatetusala (pk, yo), Espoon keskus, Kirkkokatu
Artesaani, puuala (pk, yo), Espoon keskus, Kirkkokatu
Artesaani, viherrakentaminen (pk, yo), Espoon keskus, Kirkkokatu
Laboratorioalan perustutkinto
Laborantti (pk, yo), Espoon keskus, Lakelankatu
Liiketalouden perustutkinto
Merkonomi, asiakaspalvelu ja myynti (pk, yo), Espoon keskus, Lehtimäentie
Merkonomi, talous- ja toimistopalvelu (pk, yo), Espoon keskus, Lehtimäentie
Merkonomi, asiakaspalvelu ja myynti (pk, yo), Leppävaara
Matkailualan perustutkinto
Matkailuvirkailija (pk, yo), Espoon keskus, Lakelankatu
Rakennusalan perustutkinto
Talonrakentaja (pk, er), Espoon keskus, Kirkkokatu
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
Lähihoitaja (pk, yo), Espoon keskus, Lehtimäentie
Lähihoitaja (pk), Kirkkonummi
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
Automaatioasentaja (pk), Leppävaara
Sähköasentaja (pk), Leppävaara ja Kirkkonummi
Talotekniikan perustutkinto
Putkiasentaja (pk), Leppävaara
Lämmityslaiteasentaja (pk), Leppävaara
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
Elektroniikka-asentaja (pk), Leppävaara
ICT-asentaja (pk), Leppävaara
Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto
Datanomi (pk, yo), Leppävaara
Datanomi (pk), Kirkkonummi- Siis?
Valitatko tosiaan sitä, että suomenkielisille ei tehdä suomen kielen koetta?
No ei tietenkään, vaan vieraskielisille tottakai. - 9ougdo
Taisi Lapio panna luu Ryytin kurkkuun! Kertakaikkiaan!
- Tapio Rautalapio
Siis? kirjoitti:
Valitatko tosiaan sitä, että suomenkielisille ei tehdä suomen kielen koetta?
No ei tietenkään, vaan vieraskielisille tottakai."Valitatko tosiaan sitä, että suomenkielisille ei tehdä suomen kielen koetta?"
Eiku ryytiä vituttaa kun ruotsinkieliseen koulutukseen järjestetään kielikoe muille kuin ruotsinkielisille.
Kerroin hänelle, että suomenkielisiinkin koulutuksiin järjestetään kielikokeita.
- ryuie
Jahaaaa, rautaluopio puhuu niistä kongolaisista opiskelijoista - tosi mielenkiintoista.
Joo, Suomi maksaa 20.000 ulkolaisen opiskelut - paljonko niitä svekkulikakaroita siis onkaan - tähänkö halusit tulla . . . että svekkuleitä on yliopistoissa opiskelemassa huomattavasti vähäisempi määrä kuin kiinalaisia jne.
RKP on hallituksessa- Tapio Rautalapio
"Jahaaaa, rautaluopio puhuu niistä kongolaisista opiskelijoista - tosi mielenkiintoista."
Niistä opiskelijoista, joiden äidinkieli ei ole suomi. Siis riippumatta siitä, millä kielellä on hankkinut koulusivistyksensä.
Mainittakoon, että ÅA:n kielikokeelta muistaakseni välttyy, jos on käynyt ruotsinkielisen koulutuksen tai kirjoittanut ruotsin yo-kokeesta tarpeeksi hyvän arvosanan.
- j.ryyti
Åbo Akademi on siis ammattikoulu.
- Brå svenska institut
Niin voidaanhan ajatella että Hoopo-Akademin ja Hånkenin tutkinto vastaa jotain 3-vuotista ammattikoulua, jos oikein venytetään hoopon ja hånkenin koulutus statusta..;-)
- Tapio Rautalapio
Ahaa, ryytille kelpaa vain korkeakoulu koulutukseksi?
Miksihän? - j.ryyti
Tapio Rautalapio kirjoitti:
Ahaa, ryytille kelpaa vain korkeakoulu koulutukseksi?
Miksihän?Rkp:n presidenttiehdokkaalle korkeakoulutkinto olikin jo ylivoimainen asia.
Eikä leipurilinjalle pääse kun pitäisi osata suomea. Voi voi. - j.ryyti
Brå svenska institut kirjoitti:
Niin voidaanhan ajatella että Hoopo-Akademin ja Hånkenin tutkinto vastaa jotain 3-vuotista ammattikoulua, jos oikein venytetään hoopon ja hånkenin koulutus statusta..;-)
Rautalapio luuli,että Åbo Akademi on ammattikoulu? Mistähän moinen johtuu?
- Tapio Rautalapio
j.ryyti kirjoitti:
Rkp:n presidenttiehdokkaalle korkeakoulutkinto olikin jo ylivoimainen asia.
Eikä leipurilinjalle pääse kun pitäisi osata suomea. Voi voi."Eikä leipurilinjalle pääse kun pitäisi osata suomea. Voi voi. "
Eikä ruotsinkieliseen korkeakouluun kun pitäisi osata ruotsia. Voi voi?
- j.ryyti
Alan ymmärtää svekkuleiden järjenjuoksua yhä paremmin.
Oma ylioppilastutkintolautakunta->hyvät ylioppilastodistukset->vertailtavuus suomenkielisiin hämärtyy->kv. Pisa-tutkimus murskaa myytit->nolottaa 12.12.2006
SUOSITUKSET KIELTENOPETUKSEN KÄYTÄNNÖIKSI AMMATTIKORKEAKOULUISSA
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n asettama kieltenopetuksen kehittämisryhmä on tuottanut oheiset suositukset. Suositukset on laadittu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä ja ARENE ry:n asettama työryhmä on koordinoinut hanketta.
Yhteiset käytännöt on tarkoitettu edistämään ammattikorkeakoulun laatutyötä. Käytännöt on valmisteltu ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä ja vahvistamisen jälkeen niiden noudattamisesta vastaa koko ammattikorkeakouluyhteisö. Käytännöt edistävät ammatillisen kieltenopetuksen yhdenmukaisuutta ja valtakunnallista vertailtavuutta. Suosituksia päivitetään tarpeen tullen.
Ammattikorkeakoulun kieltenopetuksen missio
Ammattikorkeakoulun kieltenopetuksen tehtävänä on tuottaa opiskelijalle kansainvälistyvän elinkeino- ja työelämän asiantuntijatehtävissä tarvittava kieli- ja viestintätaito. Kieltenopetuksessa korostetaan opiskelijan valmiuksia kieli- ja kulttuurirajat ylittävään vuorovaikutukseen ja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Ammatillista kieltenopetusta kehitetään kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen pohjalta tavoitteena ammattikorkeakoulututkintojen kansainvälinen vertailukelpoisuus ja kilpailukyky.
Aihe Suosituksen muoto Suosituksen perustelut
1. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittaminen ammattikorkeakouluopinnoissa opiskelijan koulusivistyskielestä riippuen sekä todistus-
merkinnät
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on suomi
Kypsyysnäytteen kieli on suomi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. A481/2003 15 §). Toinen kotimainen kieli on ruotsi.
Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilas-tutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur suomen kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös ruotsi tai koulutusohjelman kieli.
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli on ruotsi
Kypsyysnäytteen kieli on ruotsi, jolloin opiskelijalle tulee ko. kielestä erinomainen suullinen ja kirjallinen taito (ks. A481/2003, 15 §). Toinen kotimainen kieli on suomi.
Huom! Mikäli opiskelijalla on ylioppilastutkinnossaan vähintään arvosana magna cum laude approbatur ruotsin kielessä suoritetussa äidinkielen kokeessa (joka osoittaa ko. kielen erinomaista taitoa), kypsyysnäytteen kieli voi olla myös suomi tai koulutusohjelman kieli.
Suomenkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan suomen kielen taidon osoittaminen, jos koulusivistyskieli on ruotsi
Perusopintoihin kuuluvana osana on (ks. A352/2003 7 §) näyttökoe, joka sisältää sekä suullisen että kirjallisen osuuden ja jonka arvioinnissa käytetään KORU-hankkeessa laadittuja kielitaidon tasokuvauksia; asteikko tyydyttävä/hyvä (ks. arviointikriteerit Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, s. 97-98).
Ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa opiskelevan ruotsin kielen taidon osoittaminen, jos koulusivistyskieli on suomi
Perusopintoihin kuuluvana osana on (ks. A352/2003 7 §) näyttökoe, joka sisältää sekä suullisen että kirjallisen osuuden ja jonka arvioinnissa käytetään KORU-hankkeessa laadittuja kielitaidon tasokuvauksia; asteikko tyydyttävä/hyvä (ks. arviointikriteerit Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi, s. 97-98).
Opiskelija, jonka koulusivistyskieli ei ole suomi eikä ruotsi
Kypsyysnäytteen kielen päättää ammattikorkeakoulu.
Koulusivistyskielen määräytyminen
Ks. Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003, 20 §). Huom! Asetuksessa mainitut vastaavat opinnot eivät tarkoita ammatillista
2. astetta.2. Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen ja kypsyysnäytteen kieliasun arviointi
Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen
Kypsyysnäyte annetaan kirjallisesti. Kukin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä.
Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan:
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella.
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti.
Kypsyysnäytteen arviointi
Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty.
Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:
– Jäsentely (mm. tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
– Ymmärrettävyys (mm. tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
– Selkeys (mm. virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
– Tyyli (asiatyyli) ja kieli (mm. oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu). Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opiskelijan on tutkintoa varten ”kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.” (A352/2003, 10 §; A423/2005, 10 §)
Ks. edellisestä suosituksesta L424/2003, A481/2003.
3. KORU- suositukset ja ruotsin kielen taitotasokuvaukset Ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioinnissa suositellaan noudatettavan KORU-hankkeen (=Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen) suosituksia sekä niitä täydentäviä ammattikorkeakoulujen käyttöön laadittuja taitotasokuvauksia. Nämä suositukset on työstetty yhteistyössä korkeakoulujen ruotsin kielen opettajien kanssa.
Liite 4. (Puhumisen taitotasokuvaukset)
Liite 5. (Kirjoittamisen taitotasokuvaukset) 1. KORU-hankkeen suositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ruotsin kielen taidon arviointia eri korkeakouluissa. Suositukset koskevat seuraavia asioita: arvioitavat ruotsin kielen taidon osa-alueet ja niiden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja tehtävätyypit, ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitojen arviointikriteerit, ruotsin kielen taidon arvioinnissa käytettävien tehtävien sisällöt, ruotsin kielen opintojen hyväksilukemiset, ruotsin kielen opinnoista vapauttamiset ja mahdolliset erityisjärjestelyt sekä tutkintotodistusmerkinnät ruotsin kielen taidosta. (ks. tark. Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. !heikki_tala kirjoitti:
2. Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen ja kypsyysnäytteen kieliasun arviointi
Kypsyysnäytetilaisuuden järjestäminen
Kypsyysnäyte annetaan kirjallisesti. Kukin opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen itsenäisesti. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa koulusivistyskielellä (suomi tai ruotsi) tai ammattikorkeakoulun päättämällä kielellä.
Lukivaikeuksisen opiskelijan kypsyysnäytettä koskevat seuraavat erityisjärjestelyt edellyttäen, että opiskelija esittää asiantuntijan (esim. erikoislääkärin tai erityisopettajan) lausunnon tilanteestaan:
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi kirjoittaa pidempään kuin muut ja kirjoittaa koneella.
– Lukivaikeuksinen opiskelija voi täydentää suoritustaan suullisesti.
Kypsyysnäytteen arviointi
Kypsyysnäytteen asiasisällön arvioi ammattiaineen opettaja ja kieliasun arvioi asianomaisen kielen opettaja. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty – hylätty.
Kypsyysnäytteen kieliasun arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin:
– Jäsentely (mm. tekstin kokonaisrakenne, kappalejako, otsikointi)
– Ymmärrettävyys (mm. tekstin itsenäisyys, argumentointi, väitteet ja niiden perustelut)
– Selkeys (mm. virkerakenne, ammattitermien käyttö, sanavalinnat)
– Tyyli (asiatyyli) ja kieli (mm. oikeakielisyys, oikeinkirjoitus, ohjeiden mukainen ulkoasu). Ammattikorkeakouluasetuksen mukaan opiskelijan on tutkintoa varten ”kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.” (A352/2003, 10 §; A423/2005, 10 §)
Ks. edellisestä suosituksesta L424/2003, A481/2003.
3. KORU- suositukset ja ruotsin kielen taitotasokuvaukset Ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opintojen arvioinnissa suositellaan noudatettavan KORU-hankkeen (=Korkeakoulujen ruotsin kielen suoritusten yhteismitallisuuden kehittäminen) suosituksia sekä niitä täydentäviä ammattikorkeakoulujen käyttöön laadittuja taitotasokuvauksia. Nämä suositukset on työstetty yhteistyössä korkeakoulujen ruotsin kielen opettajien kanssa.
Liite 4. (Puhumisen taitotasokuvaukset)
Liite 5. (Kirjoittamisen taitotasokuvaukset) 1. KORU-hankkeen suositusten tavoitteena on yhdenmukaistaa ruotsin kielen taidon arviointia eri korkeakouluissa. Suositukset koskevat seuraavia asioita: arvioitavat ruotsin kielen taidon osa-alueet ja niiden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja tehtävätyypit, ruotsin kielen puhumis- ja kirjoittamistaitojen arviointikriteerit, ruotsin kielen taidon arvioinnissa käytettävien tehtävien sisällöt, ruotsin kielen opintojen hyväksilukemiset, ruotsin kielen opinnoista vapauttamiset ja mahdolliset erityisjärjestelyt sekä tutkintotodistusmerkinnät ruotsin kielen taidosta. (ks. tark. Elsinen, R. & Juurakko-Paavola, T. 2006. !Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi. HAMKin julkaisuja 4/2006).
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen arviointikriteerit on linkitetty ammattikorkeakouluissa käytöissä oleviin arvosanoihin ja kuvattu tarkemmin taitotasokuvauksissa (ks. tark. liitteet 4 ja 5). Opiskelijoiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on tärkeää, että kaikkien ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat käyttävät arvioinnissa näitä samoja kriteereitä, kun kyse on tutkintotodistusmerkintään oikeuttavasta ruotsin kielen opintojaksosta. Erityisesti on huomattava, että ruotsin kielen opinnoista saadun arvosanan merkitsemiseen ammattikorkeakoulun tutkintotodistukseen liittyy tietty tasovaatimus tämän arvosanan saamiseksi. Tämä osaamisen taso ei ole yksittäisen korkeakoulun tai ruotsinopettajan määriteltävissä, vaan ruotsin opintojen vaatimustaso määrittyy ns. uudesta kielitutkintoasetuksesta (481/2003), joka rinnastaa ammattikorkeakoulujen ruotsin opinnot valtionhallinnon kielitutkintoihin.
4. Strategia Ammattikorkeakouluja suositetaan laatimaan kieltenopetuksen strategia, joka on osa ammattikorkeakoulun strategiaa. Kieltenopetuksen strategiaa voidaan kutsua osastrategiaksi, toimintaohjelmaksi tai kehityssuunnitelmaksi, joka nivoutuu ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiaan. Ammattikorkeakoulun tulisi määritellä kieltenopetuksen tavoitteet riittävän yksityiskohtaisesti eri koulutusaloille. Sama suositus on ilmaistu jo OPM:n muistiossa 95/1999.
5. Kielet, sisäänotto ja lähtötasokokeet. Jos ammattikorkeakoulu hyväksyy opiskelijan tutkintokoulutukseen, sen on harkittava, mitkä mahdollisuudet opiskelijalla on suoriutua kieliopinnoistaan, ja toimittava sen mukaisesti.
Lähtötasotestin perusteella opiskelija voidaan ohjata ammattikorkeakoulun varsinaisia kieli-opintoja valmentaviin opintoihin tai yhteis-työoppilaitosten kursseille täydentämään taitojaan.
Ammattikorkeakouluopiskelijan vieraan kielen (englanti) ja toisen kotimaisen kielen lähtötaso arvioidaan opintojen alussa ainakin toisen asteen ammatillista väylää tulleiden opiskelijoiden osalta. 1. Käytäntö on osoittanut, että kaikilla ammattikorkeakouluihin hyväksytyillä opiskelijoilla ei ole ammattikorkeakouluopintojen edellyttämää kielitaitoa.
2. Ammattikorkeakouluun tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat ammattikorkeakoulun kieliopintoihin. Toisen asteen ammatillista väylää tulevilla voi olla kieliopintoja huomattavasti vähemmän suoritettuna kuin lukiosta tulevilla opiskelijoilla. Näin ollen on jo opiskelijan edun mukaista testata lähtötasokokeella hänen lähtötasonsa englannissa (vieraassa kielessä) ja toisessa kotimaisessa kielessä, jotta opiskelijan voi ohjata valmentaviin kielten opintoihin.
3. Testauksen ajoittaminen opintojen alkuun mahdollistaa valmentautumisen ennen pakollisia opintojaksoja. Mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan havaita riittävän ajoissa.heikki_tala kirjoitti:
Korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointi. HAMKin julkaisuja 4/2006).
Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen arviointikriteerit on linkitetty ammattikorkeakouluissa käytöissä oleviin arvosanoihin ja kuvattu tarkemmin taitotasokuvauksissa (ks. tark. liitteet 4 ja 5). Opiskelijoiden yhdenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun vuoksi on tärkeää, että kaikkien ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajat käyttävät arvioinnissa näitä samoja kriteereitä, kun kyse on tutkintotodistusmerkintään oikeuttavasta ruotsin kielen opintojaksosta. Erityisesti on huomattava, että ruotsin kielen opinnoista saadun arvosanan merkitsemiseen ammattikorkeakoulun tutkintotodistukseen liittyy tietty tasovaatimus tämän arvosanan saamiseksi. Tämä osaamisen taso ei ole yksittäisen korkeakoulun tai ruotsinopettajan määriteltävissä, vaan ruotsin opintojen vaatimustaso määrittyy ns. uudesta kielitutkintoasetuksesta (481/2003), joka rinnastaa ammattikorkeakoulujen ruotsin opinnot valtionhallinnon kielitutkintoihin.
4. Strategia Ammattikorkeakouluja suositetaan laatimaan kieltenopetuksen strategia, joka on osa ammattikorkeakoulun strategiaa. Kieltenopetuksen strategiaa voidaan kutsua osastrategiaksi, toimintaohjelmaksi tai kehityssuunnitelmaksi, joka nivoutuu ammattikorkeakoulun kokonaisstrategiaan. Ammattikorkeakoulun tulisi määritellä kieltenopetuksen tavoitteet riittävän yksityiskohtaisesti eri koulutusaloille. Sama suositus on ilmaistu jo OPM:n muistiossa 95/1999.
5. Kielet, sisäänotto ja lähtötasokokeet. Jos ammattikorkeakoulu hyväksyy opiskelijan tutkintokoulutukseen, sen on harkittava, mitkä mahdollisuudet opiskelijalla on suoriutua kieliopinnoistaan, ja toimittava sen mukaisesti.
Lähtötasotestin perusteella opiskelija voidaan ohjata ammattikorkeakoulun varsinaisia kieli-opintoja valmentaviin opintoihin tai yhteis-työoppilaitosten kursseille täydentämään taitojaan.
Ammattikorkeakouluopiskelijan vieraan kielen (englanti) ja toisen kotimaisen kielen lähtötaso arvioidaan opintojen alussa ainakin toisen asteen ammatillista väylää tulleiden opiskelijoiden osalta. 1. Käytäntö on osoittanut, että kaikilla ammattikorkeakouluihin hyväksytyillä opiskelijoilla ei ole ammattikorkeakouluopintojen edellyttämää kielitaitoa.
2. Ammattikorkeakouluun tulevilla opiskelijoilla voi olla hyvin erilaiset lähtökohdat ammattikorkeakoulun kieliopintoihin. Toisen asteen ammatillista väylää tulevilla voi olla kieliopintoja huomattavasti vähemmän suoritettuna kuin lukiosta tulevilla opiskelijoilla. Näin ollen on jo opiskelijan edun mukaista testata lähtötasokokeella hänen lähtötasonsa englannissa (vieraassa kielessä) ja toisessa kotimaisessa kielessä, jotta opiskelijan voi ohjata valmentaviin kielten opintoihin.
3. Testauksen ajoittaminen opintojen alkuun mahdollistaa valmentautumisen ennen pakollisia opintojaksoja. Mahdolliset oppimisvaikeudet voidaan havaita riittävän ajoissa.4. Korkeakoulujen arviointineuvosto on kieltenopetuksen arvioinnissa myös edustanut sitä kantaa, että jos opiskelija otetaan sisään, ammattikorkeakoulun on myös voitava tarjota opiskelijan tasoa vastaavia kieliopintoja.
6. Opintopisteiden kertyminen valmentavista
kieliopinnoista Ammattikorkeakoulun kielten valmentavista opintojaksoista annetaan opiskelijalle opintopisteitä vapaasti valittaviin opintoihin, jos opiskelijan lähtötaito on havaittu puutteelliseksi ja hänet on siksi ohjattu näihin kieliopintoihin.
1. Opintopisteiden saaminen motivoi opiskelijaa osallistumaan kielten valmentaville opintojaksoille.
2. Mikäli ammattikorkeakoulu järjestää valmentavaa opetusta, on johdonmukaista että tällainen opetus katsotaan kuuluvaksi ammattikorkeakouluopetukseen ja liitetään sen laadunvarmennuksen piiriin.
3. Opiskelijan kieliopintoihin käyttämä aika tulee näkyä opintopisteinä myös opintotuen kertymisen vuoksi.
7. Minimiopintopistemäärät Ammattikorkeakoulun pakollisten kielten sekä suomen/ruotsin kielen ja viestinnän opetuksen minimimäärä on 3 opintopistettä kussakin seuraavista: vieras kieli (englanti tai muu vieras kieli), toinen kotimainen kieli sekä suomen/ruotsin kieli ja viestintä.
Kun vieraskielinen opiskelija vapautetaan toisen kotimaisen kielen opetuksesta, tilalle järjestetään 3 opintopistettä muita kieliopintoja, ensisijaisesti suomen tai ruotsin opintoja.
1. Ammattikorkeakouluopintojen tulee antaa opiskelijalle mm. teoreettiset perusteet asiantuntijatehtävissä toimimista varten, edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen, riittävä viestintä- ja kielitaito sekä alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet. (A352/2003, 7 §)
2. Riittävän kieli- ja viestintätaidon tulee tarkemmin ottaen antaa opiskelijalle sellainen "kirjallinen ja suullinen kielitaito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen." (A352/2003, 8 §)
3. Minimiopintoviikkomäärien vakiinnuttaminen edistää eri ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opetuksen yhdenmukaisuutta ja vertailtavuutta.
8. Kieliopintojen sijoitus mielekkäästi ammattialan kielen ja osaamistason kannalta Kieliopinnot suositellaan sijoitettavaksi koko opiskeluajalle. Opintojen alkuun sijoitetaan pakollisten kielten valmentavat opinnot, jotta kaikki opiskelijat saavuttavat riittävän lähtötaidon kieliopintoihin.
Ammattialan kieliopinnot sijoitetaan opintojen keski- ja loppuvaiheeseen (2.-4. opintovuoteen), jolloin opiskelijat tuntevat ammattialansa ja työelämää ja integrointi ammattialan sisältöihin on luontevaa.
Kieliopintoja suositellaan sijoitettaviksi sekä opintojen alkuun (erityisesti valmentavat opinnot) ja myös 3.-4. opintovuodelle, jolloin alan ammatillisen osaamisen tietoperustaa on kertynyt riittävästi. 1. Jos ammattikorkeakoulun kieliopinnot ovat opintojen alussa, niin opiskelijalla ei vielä ole ammattialan asioista riittävää käsitystä.
2. Motivaatio kielenopiskeluun lisääntyy työelämään siirtymisen lähestyessä.
9. Opintojen hyväksilukeminen eri tapauksissa 1. Mikäli opiskelija on suorittanut vastaavan ammattialan kieliopinnot toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, opinnot hyväksiluetaan sellaisenaan.
2. Mikäli opiskelija on suorittanut samanlaajuiset ja samantasoiset eri ammattialan kieliopinnot (ei: eri koulutusalan kieliopinnot) toisessa ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa; tai yleisen kielitutkinnon vähintään tasolla kolme (3); tai valtionhallinnon kielitutkinnon, hän täydentää edellä mainittuja opintoja alakohtaisesti, jotta säädösten vaatima ammattialakohtainen kielitaito saavutetaan.
1. Opintojen hyväksilukemista sovelletaan laajasti eri korkeakouluissa suoritettujen kieliopintojen tulkinnassa.
2. Vertailtavuus ammattikorkeakoulujen opintosuoritusten välillä paranee.
10. Vapaasti valittavat kieliopinnot Ammattikorkeakoulu antaa kaikille opiskelijoille mahdollisuuden monipuolistaa ja laajentaa kielitaitoaan tarjoamalla lajasti vapaasti valittavia kieliopintoja.
Jos opiskelija valitsee hänelle uuden kielen alkeet opinto-ohjelmaansa, hänet ohjataan valitsemaan samasta kielestä useampia opintojaksoja syventämään saman kielen osaamista. Opiskelijoiden tulisi olla tasa-arvoisessa asemassa.
Ja sen jälkeen 7 pitkää liitettä. Sitä tämä järjetön virallinen kaksikielisyys teettää!!!
Kuitenkin todellisuudessa kaikilta tasoilta pääosa opiskelijoista valmistuu ilman riittävää ruotsintaitoa. Koko tämän hulluuden takana on varata suomenruotsalaisille parhaat virat ja työpaikat.
- j.ryyti
Yliopistojen sanotaan olevan autonomisia,mutta yksikään yliopisto ei uskalla (=ei voi) luopua pakollisesti virkamiesruotsin osaamisvaatimusesta.
Että se autonomíasta.
Yliopistoissa väitetään kasvatettavan kriittisyyteen. Toistaiseksi yhdessäkään yliopistossa ei ole julkisesti uskallettu keskustella kriittisesti pakollisesta virkamiesruotsista.
Että se kriittisyydestä.
Yliopistot on siis de facto valtiolle virkailijoita tuottavia ammattikouluja Ilmeisesti juuri se sotki Tapio Rautalapion luettelemaan erilaisia leipurikouluja listallaan.- Tapio Rautalapio
"Yliopistot on siis de facto valtiolle virkailijoita tuottavia ammattikouluja Ilmeisesti juuri se sotki Tapio Rautalapion luettelemaan erilaisia leipurikouluja listallaan."
Mitä ryyti täällä sekoilee? Puhe oli koulutuksesta. Vai onko ryyti sitä mieltä, että elintarvikealan perustutkinto-opiskelijan kielitaito on tarkastettava, mutta ei korkeakouluopiskelijan?
- j.ryyti
Mitä se Tapsa sekoilee. Puhe on yliopistosta. Palaa alkuun ja lue uudelleen.
Åbo Akademille ei riitä läpäisty pääsykoe joka on ruotsiksi jos yo on suomenkielisestä lukiosta. - Tapio Rautalapio
Koulutuksestahan tuossa on kysymys Eihän yliopistot ole irti niitä ympäröivästä maailmasta ja koulutusjärjestelmästä, vaan osa niitä!
Onko ryyti sitä mieltä, että elintarvikealan perustutkinto-opiskelijan kielitaito on tarkastettava, mutta ei korkeakouluopiskelijan?
No, eihän se ryyti tuohon vastaa kun haluaa pelata kaksilla säännöillä. - Brå svenska institut
Kaikille ruotsinkielisille pitää vaatia suomenkielenkoe, opiskelee se millä alalla ja missä tahansa Suomessa..! Tällä varmistetan että hän tulee toimeen yli 90% väestöä edustavan kieliryhmän kanssa..;-) Sanoisin sitä kyltyyri ja PISA helpiksi ruotsinkieleisille.Lyhenteenä= kultuPISA Ajatelkaa voivat lukea korkeatasoista ja totuudenmukaista suomenkielistä oppimateriaalia, jonka vielä suomenkieliset kustantavat.;-)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 966366
Nikkalassa vauhdilla nokka kohti taivasta
Mitähän Darwin sanoisi näistä 4 suomalaisesta, jotka kävivät Haparandan puolella näyttämässä, kuinka Suomi auto kulkee t303803törniöläiset kaaharit haaparannassa
isäpapan autolla kaahatta 270 km/h metsään https://www.lapinkansa.fi/nsd-kaksi-suomalaista-kuoli-kolarissa-haaparannall/283180Sitä saa mitä tilaa Perussuomalaiset!
https://yle.fi/a/74-20160212 SDP:n kannatus se vain nousee ja Keskusta on kolmantena. Kokoomus saanut pienen osan persu3701726- 331398
- 271330
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi46959Anteeksi kulta
En oo jaksanut pahemmin kirjoitella, kun oo ollut tosi väsynyt. Mut ikävä on mieletön ja haluisin kuiskata korvaasi, hyv11956Perttu Sirviö laukoo täydestä tuutista - Farmi Suomi -kisaajista kovaa tekstiä "Pari mätää munaa..."
Ohhoh, Farmilla tunteet alkaa käydä kuumana, kun julkkiksia tippuu jaksosta toiseen! Varo sisältöpaljastuksia: https:11880- 42859