Fortum, Fortum, Fortum - täysin häikäilemätön yhtiö

Fortum on verokikkaillut Ruotsissa 45 miljoonan euron verovähennykset vähentämällä omasta yrityksestään lainaamansa lainan korot verotuksessa.
Ruotsissa Fortum on ministeri Hautalan mukaan sijoittanut kaksi kertaa enemmän rahaa sähköverkon kaivamiseen maan alle kuin Suomessa.

Suomessa Fortum on laittanut maakaapelointiin vuodessa vain 100 miljoonaa euroa.

Fortum on jakanut 10 kertaa suuremmat osingot (vuodelta 2010) eli noin miljardi euroa.

Matti Purasjoki esitti v. 2006 Kauppa- ja teollisuusministerille tekemässään selvityksessä, että
- Fortumin hallitseva markkina-asema rajataan
- uusi valtionyhtiö
- suurten voimaloiden yhteisomistus kiellettävä
(Fortum omistaa Loviisan ydinvoimalaitoksen ja 26,6 % Teollisuuden Voimasta, joka omistaa Olkiluodon ydinvoimalaitoksen).

Tuolloinen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen vastasi eduskunnalle tehtyyn välikyselyyn näin:

"Tai selvitysmies Purasjoki, mitä hän sanoi? Te olette sanonut kerta toisensa jälkeen, myös ed. Saarikangas omassa puheenvuorossaan, että ei ole pantu toimeksi niitä Purasjoen raportin esityksiä. Muistakaa, mitä Purasjoki sanoi ensimmäisessä virkkeessään luovuttaessaan tämän mietinnön. Hänen sanomansa oli, että hänen raporttinsa ei sisällä ensimmäistäkään sellaista esitystä, jonka hän katsoo voitavan toteuttaa tämän vaalikauden aikana, että hänen esityksensä tähtäävät käytännössä siihen, että se raportti luo pohjan ja perustan seuraavan hallituksen hallitusneuvotteluihin valmistautumista varten.

Toisekseen hänellä oli raportissaan muutama esitys: Fortumin pilkkominen, valtion energiayhtiön perustaminen, kantaverkkoyhtiön ottaminen valtion haltuun jnp. Minä olen havainnut, että te olette niissä asioissa hänen kanssaan ollut eri mieltä. Nyt kannattaisi miettiä ja päättää se, mitä mieltä te olette. Kun te nostatte nämä raportit esille, oletteko te samaa mieltä niitten esitysten kanssa ja poikkeatteko te siinä, että esimerkiksi Purasjoen esityksiä ei toteuteta seuraavalla vaalikaudella, niin kuin Purasjoki esitti, vaan että ne olisi pitänyt toteuttaa, muun muassa äsken sanotut, nyt jo tällä vaalikaudella?
...
Suomalaisen sähköverkon toimivuus esimerkiksi: Mistä löytyy paremmin toimiva verkko menneitten vuosien aikaan kuin meillä on ollut?
Saatavuus on ollut erinomaista ja toimitusvarmuus sitä myöskin ja hintataso.
No, Kreikka on meitä vähän edellä. Niillä on vähän halvempi hinta, mutta oikean suuntainen on kehitys myöskin meillä.

Näin Pekkarisen mukaan (vuonna 2006) sekä sähkön saatavuus että hintataso olivat erinomaiset.

Totuus on toisenlainen. Sähkön hinta pompsahti pilviin kun Imatran Voima ja Neste yhdistettiin Fortumiksi ja ekonomi Mikael Lilius ryhtyi sähkökauppaa käymään.
Sähkön siirron hinta on tänä päivänä jopa energian hintaa korkeampi.
Mutta sähköverkkoja ei ole kunnostettu eikä kaapeloitu maan alle.

Kaukolämmön hinta on noussut satoja prosentteja, sen vuoksi, ettei kaukolämmöllä ole hintavalvontaa. Mutta eipä se "hintavalvonta" ole estänyt sähkön hinnan tai sähkön siirtohintojen nousua EU-maiden korkeimmaksi.
Sähkön siirto on noussut satoja prosentteja, mutta sähköverkkoa ei ole kunnostettu tämän päivän tasolle. Se on (tutkijan mukaan) kehitysmaa-tasoa. Fortumin verkossa lahonneet sähköpylväät olisivat kaatuneet tulevaisuudessa ilman myrskyäkin.

Pitäisikö nyt tässä vaiheessa keskustella ei vain sähköttömien talouksen korvausvaatimuksista vaan myös siitä, onko sähkön myynti ja siirto bisnestä, jonka tarkoitus on vain ja ainostaan tuottaa mahdollisimman suurta osinkoa ja mahdollisimman suuria bonuksia ja palkkoja sähköyhtiöiden johdolle. Pitäisikö Purasjoen raportti lukaista uudelleen ja miettiä, minkä vuoksi valtion oma energialaitos olisi hyvä olla olemassa ja minkä vuoksi suurten voimalaitosten yhteisomistus pitäisi kieltää. Kenen etu on että Fortumilla on monopoli ja Fortum määrittelee markkinajohtajana hintatason, joka on ylihinnoiteltu ylisuurten voittojen vuoksi.

Fortum maksaa tulokseensa nähden vain vähän veroja.

Ruotsin verovirasto vaatii Fortumilta 45 miljoonaa kruunua lisäveroja STT:n mukaan. Fortum on verokikkaillut Ruotsissa. Miten Suomessa. Pitäisikö Suomen veroviraston tutkia Fortumin verotus?

Fortum Sweden osti konsernin sisällä yhtiön.
Yhtiökaupan (oman konsernin sisältä ostetun) Fortum rahoitti omalta yhtiöltä otetulla lainalla. Lainan korot (omalta yhtiöltä otettu laina ja omalle yhtiölle maksetut korot) Fortum Sweden v'ähensi verotuksessa.

Ruotsin vatio katsoi, ettei Fortum Swedenillä ole oikeutta vähentää kyseisen velan korkoja tuloksestaan.
Fortumin mukaan Ruotsin verottajan linjaus on EU:n määräyksien vastainen ja rikkoo pääoman vapaata liikkuvuutta.

JEP. JEP. Rajoittaako EU tai Ruotsin valtio siis Fortumin oman pääoman vapaata liikkuvuutta Fortumin sisällä, kun verokikkailu korkojen kohdalla ei onnistu. Eli yritys ei saisi vähentää omalta yritykseltä lainatun pääoman korkoja, jotka siis maksetaan omalle yritykselle.