Turvepäästöt metsäojista

Turvetta tulee metsäojista

Suomen metsissä on turvetta ja humusta joka paikassa. Metsäojituksen yhteydessä maakerrokset luonnollisesti rikotaan. Aukaistun ojan kohdalta sadevedet ja tulvat huuhtovat maalajeja ojaan. Humus ja turve ovat hiekkaa kevyempää, joten ne kulkeutuvat ojaveden mukana pitkiäkin matkoja. Humus vähintäänkin värjää vettä.

Suomen Tilastokeskuksen mukaan (v. 2005) maassamme on turvetuotannon piirissä 84 400 hehtaaria. Ojitettua metsää on puolestaan 1034 000 hehtaaria Valtion ympäristöhallinnon mukaan (v. 2002).

Metsäojat on kaivettu siten, että 'vesi lähtee hyvin pois'. Ojat voivat laskea suoraan jokeen. Metsäojissa ei ole toimivia vesiensuojelurakenteita. Rakenteet vaativat toimiakseen jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Mistä löytyy ojanaukaisijat noin 1400 000 kilometrin matkalle (v. 1986 Valtion Ympäristöhallinto)? Ojat ja rakenteet pitäisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa.

Esimerkiksi Jäälin järvessä on vettä pari metriä ja turpeen sekaista humusta pari metriä. Tietääkseni ko. valuma-alueella ei ole esimerkiksi turvetuotantoa.

Turvetuotantoa seurataan tarkasti. Lainsäädännöllä määrätään tuotantoalueille toimivat vesiensuojelurakenteet. Lisäksi läpi päässeen veden laatua seuraavat riippumattomat tahot.

Olisiko tarpeen rajoittaa vielä olemassa olevia turvepäästöjä?
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

mönjää eikä kuitenkaan turvetuotantoa siinä kohteessa.Eihän se silloin voi turvetuotannon syy olla.Nyt meni piiperöinti ohariksi.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Assiantuntija kirjoitti:

Turvetta tulee metsäojista

Suomen metsissä on turvetta ja humusta joka paikassa. Metsäojituksen yhteydessä maakerrokset luonnollisesti rikotaan. Aukaistun ojan kohdalta sadevedet ja tulvat huuhtovat maalajeja ojaan. Humus ja turve ovat hiekkaa kevyempää, joten ne kulkeutuvat ojaveden mukana pitkiäkin matkoja. Humus vähintäänkin värjää vettä.

Suomen Tilastokeskuksen mukaan (v. 2005) maassamme on turvetuotannon piirissä 84 400 hehtaaria. Ojitettua metsää on puolestaan 1034 000 hehtaaria Valtion ympäristöhallinnon mukaan (v. 2002).

Metsäojat on kaivettu siten, että 'vesi lähtee hyvin pois'. Ojat voivat laskea suoraan jokeen. Metsäojissa ei ole toimivia vesiensuojelurakenteita. Rakenteet vaativat toimiakseen jatkuvaa huoltoa ja ylläpitoa. Mistä löytyy ojanaukaisijat noin 1400 000 kilometrin matkalle (v. 1986 Valtion Ympäristöhallinto)? Ojat ja rakenteet pitäisi tarkastaa vähintään kerran vuodessa.

Esimerkiksi Jäälin järvessä on vettä pari metriä ja turpeen sekaista humusta pari metriä. Tietääkseni ko. valuma-alueella ei ole esimerkiksi turvetuotantoa.

Turvetuotantoa seurataan tarkasti. Lainsäädännöllä määrätään tuotantoalueille toimivat vesiensuojelurakenteet. Lisäksi läpi päässeen veden laatua seuraavat riippumattomat tahot.

Olisiko tarpeen rajoittaa vielä olemassa olevia turvepäästöjä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu