Mitä se syrjäytyminen tarkoittaa?

Syrjäytynyt on sana jota sossumammat käyttää, kansan suussa sana on loinen, parasiitti, pummi, laiskuri,

En tiedä. Mikä on duuri?

"Syrjäytynyt on sana jota sossumammat käyttää, kansan suussa sana on loinen, parasiitti, pummi, laiskuri, " No täytyy sanoa että ennemmin valitsisin loisen elämän kuin tunnevammaisuuden

"Syrjäytyminen" sisältää jo sanana kaikuja jonkun keskiluokkaisen sossutanttaran arvomaailmasta. Se on hyvin sopeutuneiden arvomaailmasta putkahtanut käsite, jolla tasatahtinen arki arvotetaan oikeaksi elämäksi ja kaikki siitä poikkeava uhkaavaksi epätasapainoksi. Suomalainen hyvinvointipuhe on täynnä tällaisia piilotetun ideologian kukkasia, mutta niitä ei vain osata lukea sillä silmällä.

Silloin kun on sopeutunut systeemiin, jossa elämä täyttyy kouluttautumisella ja työnteolla ja suurimmat elämykset tulee sauvakävelystä tai pesuainemerkin vaihtamisesta, niin elämässä on kaikki hyvin. Jos taas alkaa tuntumaan siltä, ettei tällaisessa elämässä ole mitään mielenkiintoa, niin sossujen ja sossuhenkisten kuoro alkaa huutamaan apua, tukea ja varhaista puuttumista. Systeemiä kyseenalaistavan tajunta on vaarassa murtautua normatiivisen yhteiskunnan laatikkomaisen maailmankuvan ulkopuolelle ja se on vedettävä äkkiä sinne takaisin. Tässä vaiheessa aletaan puhumaan syrjäytymisestä ja syrjäytymisriskistä, koska tekotieteellisillä käsitteillä saadaan peiteltyä se ideologinen todellisuus, jossa ihmistä alistetaan.

Syrjäytyminen on sana, joka sallii yhteiskunnan riistää vapaasti sitä "syrjäytynyttä".

Se syrjäytyminen onkin käytännössä sitten vapaa lippu palkattoman pakkotyöntekoon, jota voitaisiin kai orjuudeksikin kutsua, mutta emme tietenkään kutsu, sillä heitähän aiemmin niin syrjäytyneitä vain työnteon palkattomuudella vain autetaan jotta he eivät enää lisää syrjäydy, näinhän se menee?

Ja se että he sitten epäsyrjäytyvät valtion ja kuntien eri laitoksissa ja työpaikoilla tehden palkatta töitä ja hoitaen palkatta työtehtäviä joiden tekemisestä ja hoitamisesta aiemmin on ollut tapana ihan palkkaakin maksaa ja sitä kautta myös eläkettä tekijöilleen kerryttää, mutta ei siis enää sillä onhan niin että tästä työnteosta maksettava palkka ja kertyvä pikkuriikkinen eläke, se estäisi heitä olemasta niin mitä epäsyrjäytyneimpiä, niinhän?

Syrjäytyminen se on semmonen vaiva ja ongelma joka paranee köyhyydellä, mutta ei vain tapahtuneella ja sattuneella ja kohdalle osuuneella köyhyydellä, joka siis tosiaan syrjäyttää kuten työttömyys ja varsinkin sen työttömyyden mukaanaan tuoma köyhyys, vaan järjestetyllä ja keinotekoisella köyhyydellä jota palkaton työnteko aina ja jokaisessa tapauksessa merkitsee.

On siis aivan eri asia illalla mahan nälästä muristessa mennä nukkumaan työttömänä ja köyhänä ja siksi syrjäytyneenä, kuin työssäkäyvänä ja palkattomuuttaan edelleen köyhänä ja siksi edelleen tosiasiassa syrjäytyneenä, koska jälkimmäisessä tapauksessa sinä et ole syrjäytynyt, koska Helsingin herroilla on esittää sinulle semmoiset rätingit jotka todistavat että tuolloin et tosiasiassa ole syrjäytynyt vaan sinusta vain tuntuu siltä.

SYRJÄYTYMINEN, on termi jolla tarkoitetaan tavallisten suomalaisten elämistä työelämän ulkopuolella. Ja elämistä työmarkkinoiden ulkopuolella pelkästään siksi että vapaita työpaikkoja ei kaikille niitä etsiville/tarvitseville ole.

Monet hyysärit uskovat parantavansa syrjäytettyjen elämää kaikenlaisilla leimoilla, eivätkä siten käsitä miksi monet silti jäävät edelleenkin syrjään työelämästä.

2010- luvun suomalainen yhteiskunta uskoo että syrjäytyminen on parannettavissa oleva sairaus.

Tehokkaiksi parannuskeinoiksi syrjäytymiseen tämä yhteiskunta ehdottaa palkatonta orjatyötä, hääräilykursseja, psykiatristen diagnoosien haalimista, CV:n pilkun viilauksen treenaamista sekä mielivaltaisilla karenssilla uhkailua.

Vaatikaa isopalkkasilta herroilta osa palkastansa avustuksii, eikä rälläämisiin.

Tunnetuin syrjäytynyt on Bror Wahlroos. Hän ei tunne oloaan kotoiseksi lähikuppiloissa kansan parissa eikä ole kelvannut pressan hoviin elitistiseksi neuvonantajaksi.

Turvaverkot ei pidä, kukaan ei ota koppia, kun syöksy alkaa. Ja pahemmaksi tää menee koko ajan, kun kaikki ennaltaehkäisevä apu lopetetaan. Koulupsykologilla voi olla vastuullaan tuhatkin oppilasta, kuraattoreja ei ole, perheneuvolaan ja kaikkeen apuun on puolen vuoden tai vuoden jonot ja sinä aikana lapsi/nuori menee huonoon kuntoon. Nämä hiton näennäiset säästöt aiheuttaa syrjäytymistä ja mun tyyliin uran suoraan lapsilisiltä eläkkeelle ja se se vasta yhteiskunnalle kalliiksi tulee... Ongelmiin tulisi voida puuttua, kun ne ovat vielä suhteellisen pieniä ja hoidettavissa.

Työssä käyviä ihmisiä myös syrjäytetään ja he ajautuu syrjäytyneiksi koska eivät saa töitä vaikka töitä olisi tarjolla.
Sitten on nää laiskat ja työkyvyttömät mut veikkaan että suurin osa on työkyvyttömiä oikeasti ja pieni osa on laiskoja ja suuri osa on työttömistä ihmisiä jotka ei ole saaneet sitä helvetin duunia huh.

Yhteiskunta ajaa ihmisiä eläkkeille, liian kovat vaatinukset ja kiusaajayhteiskunta.
Tämä ilmenee myös tilastoilla jotka ei valehtele.
Suomi kärkipäässä turhan monissakin negatiivisissa tilsatoissa joten vcoimmeko puhua oikeasti hyvinvointiyhteiskunnasta??

Jos et ole nöyrä jos et mene systeemin mukaan niin sinut tuomitaan loiseksi mutta moni kompastuu tässä juuri tuohon koska se ei mene niin sillä ihmiset on oikeasti työkyvyttömiä eivätkä pysty tekeen duunia.
Myös on olemassa ihmisiä jotka ajautuisi mieluummin taiteeseen kuin normityöelämään mutta tämä kysyy paljon siltä ihmiseltä rohkeutta alkaa toteuttumaan itseään luovasti.

Eiköhän se niin mene että vapaus on tärkeä asia, emme voi määrätä työkyvyttömiä työelämään, sillä Lääkärin diagnoosi voittaa aina jonkun perkeleen epäempaattisen Kansanedustajan kommentin että työkyvyttömät takas työelämään.
Ei ne saatana ymmärrä meitä heikompia!!!!!

Minusta syrjäytynyt on henkilö, joka ei pysty vaikuttamaan omaan elämäntilanteeseensa millään tavalla.

Joo kannattaa säästää. Tuuri on ihan hyvä kyläkauppa.

Syrjäytynyt ihminen on esimerkiksi sellainen, jolla on 3 ammattitutkintoa, (yksi korkeakoulutasoinen), työkykyinen, velaton, nuhteeton kantasuomalainen joka osaa 4 eri kieltä ja on hakenut tuloksetta vuodesta vuoteen viestin kirjoittamiseen mennessä 275 eri tasoiseen ilmoitettuun työpaikkaan, on noin vuoden välein paikallisen työttömyystoimiston määräämillä niin sanotuilla päivähoitokursseilla tai ilmaistyöjaksoilla sellaisissa yrityksissä, joilla on taipumuksia käyttää palkatonta työvoimaa korkeamman vastikkeettoman osinkovoiton saavuttamiseksi yrityksen omistajille, mutta ei pienintäkään aikomusta palkata normaaliin työhön. Kelpasiko vastaus kysyjälle?

Olen työssä käyvä nainen ja koen silti olevani jonkin verran syrjäytynyt. Koska palkastani ulosmitataan jatkuvasti 1/3 ja joudun turvautumaan toimeentulotukeen, ovat tuloni todella pienet. Minua ei enää kutsuta elokuviin, teatteriin, ulos syömään, konsertteihin ym. koska ei yksinkertaisesti ole varaa...museoissa tai taidenäytteyissä käyn joskus yksin, hyvin harvoin...siispä minua ei enää kutsuta kyläänkään...sen olen saanut kokea...joka harmittaa...itse kutsun ihmisiä kylään ja yleensä paistan tuoretta pullaa ja kakkuja tai sämpylöitä. Silti minua ei enää kutsuta esim. sukulaisten juhliin tms. kuten ennen. Käyn kirjastossa usein ja luen paljon, käyn kirpputoreilla, josta ostan suurimman osan vaatteista ja kengistä, alusvaatteet ostan uusina. Oma mielipiteeni on että työssäkäyväkin syrjäytyy.

Syrjäytymistä ei ole olemassakaan. Se on vain marksisti-filatovistien keksimä ja käyttöön ottama veruke, jotta sen syrjäytymisen torjunnan nimissä ihmisiä voitaisiin orjatyöllistää ilman palkkaa ja kertyvää eläkettä.

Palkattomuuden ja eläkettä kertymättömyyden tuomat säästöt sitten jaellaan Finnairin entisille ja nykyisille suurimmille pampuille ym liliustelijoille jotta näiden mahdolliset asumisongelmat varmasti ratkeaisivat mitä myönteisimmällä tavalla.

Sohvani on hautani: SInulla on varmasti vielä annettavaa muille. Voi myöhemmälläkin iällä tutustua. Oletko harkinnut muuttavasi isommalle paikkakunnalle? Siellä on paljon kaikenlaista toimintaa ikäisillesi ja muitakin, jotka ovat seuraa vailla. Tsemppiä, nauti vielä elämästä!

Minä näkisin asian näin, on työmarkkinoilta syrjäytyneitä työttömiä, jotka saavat kuitenkin työmarkkinatukea.
Sitten on työkyvyttömät, jotka ovat syrjäytyneet työelämästä, mutta saavat kuitenkin työkyvyttömyys tukea.
Nämä mainitsemani syrjäytyneet eivät ole kuitenkaan syrjäytyneet täysin yhteiskunnan tukien piiristä.
Syrjäytyminen todellisessa markityksessä ainoita oikeita syrjäytyneitä ovat ne, jotka eivät ole enää kortistossa työnhakijoina, eivät ole päässeet työkyvyttömyys eläkkeellekään, eivätkä saa mistään yhtään mitään.
Oikeasti syrjäytynyt on nollatuloinen, eikä missään toimenpiteiden piirissä.
Yhä useampi tipahtaa tähän tilanteeseen yhteiskunnasta.
Kun sinne tipahtaa, niin yksikään viranomainen ei putuu asiaan.
Ei edes verottaja kysele, että millä ihminen tulee toimeen, kun vero ilmoituksessa on vuodesta toiseen: ei tuloja, ei maksettuja tukia.

Tervetuloa keskustelemaan aiheesta

https://www.facebook.com/NiinistoPettiMeidat

Anteeksi, mutta jäi ihan pirun epäselväksi, että mietä olet syrjäytynyt?

Elämästä?

Ihmisyydestä?

Mistä pirusta?

Keksi jotain tekemistä mistä pidät.

Pidä se harrastuksena tai tee siitä ammatti.

Osta housut ja paita.

Sy; makkaraa.

Omista el'm'si ;iojRPPgPrkgorj/gjAR:GOjAOgjaojg/o;j "OjrG"Oj OGj OGjOjgORjg/;orjg/kfsdfdnm.gkfndm.glkfn.gilhd/gjGokd ' DFg/;dkljg/jrg rgih/ihHhvc

Mitä tarkoittaa ikäihmisten syrjäytyminen?

Ovatko syrjäytymisen tunnusmerkit yhtään muuttuneet vuosien saatossa ?